Ewe Mwän mi Siwili Manauen Aramas

Chommong, chommong aramas woon ei fönüfan ra manau me mälo. Lap ngeniir rese föri och mettoch mi lamot pwe repwe iteföülo. Iwe nge, ekkoch ra fen siwili uruwo, me ese mwääl, a pwal kküü manauom iteiten rän.

KA NELO lesossor, ettinatä ewe tenki me ammolnatä le lo angang. Ka uwei eü puk pwe kopwe älleani atun om fiti taxi. Ka ünümi ünümom säfeien paiking mi älillisöch ngeni om semwen. Ren mwochomwochen fansoun, ka fen küna älillis pokiten angangen ekkeei mwän mi iteföülo.

Michael Faraday A uputiw lon 1791, iwe, i emön scientist a föri ekkoch mwesin mi efisatä fiifi. Förian kana ra atufichi än aramas äeä fiifi.

Ts’ai Lun I emön nouwis lon mwuun China a atufichi fförün chommongoloon taropwe orun fiik ier mwirin mäloon Jises.

Johannes Gutenberg I emön chon Tois a föri ewe mwesinen peres orun ewe ier 1450. Ena mwesin a atufichi peresin pworaus woon taropwe nge ese mömmong, ina popun, a tongeni mwittir chöüfetäl sokkopaten pworaus.

Alexander Fleming Lon 1928, ei scientist a küna och säfeien paiking a eita ngeni penicillin. Aramas ekis meinisin ra äeä ei säfei fän iten paiking.

Pwüngün pwe künaen me förien ekkoch aramas ra atufichi chommong mettoch are älisi aramas le küna pöchökkülen inisiir.

Iwe nge, a wor emön mi fokkun sokkolo aücheaan seniir. Ese iteföülo ren an küna och mettoch mi amwarar lon pekin science are pekin säfei. Ei mwän mi wöüngaw a mälo 2,000 ier loom, nge a likiti och pworaus mi manaman, eü pworausen äpilükülük me auruur. Ika sipwe aükü ükükün manamanen an afalafal mi achchüngü manauen aramas woon unusen fönüfan, iwe chommong repwe tipeeü pwe i ewe mwän a wesewesen siwili manauen chon fönüfan.

Ena mwän, i Jises Kraist. Ifa ewe pworaus a afalafala? Ifa usun ena pworaus a tongeni kküü manauom?