Ewe Paipel A Wesewesen Pop Seni Kot

MET weween alon Paul we lupwen a erä pwe Paipel a “pop seni Ngünün Kot”? (2 Timoti 3:16) Lupwen a makkeei ena lon fosun Krik, a nöünöü ewe kapas mi wewe ngeni “seni ngasangasen Kot.” Paul a äweweei pwe Kot a emmweni ekkewe chon makkeei Paipel ren an we ngün mi fel pwe repwe chök makkeei met a mochen.

Ewe aposel Piter a erä pwe ekkewe chon makkeei Paipel “ra nom fän nemenien ewe Ngünmifel ra apasatä  ewe kapas a feito seni Kot.” (2 Piter 1:21) Ina minne, ewe aposel Paul a pwal äweweei pwe ewe Paipel, ina “kapasen ekewe Toropwe mi Pin, ra tongeni atipachemok o emwenuk ngeni om kopwe küna manau ren om lükü Kraist Jesus.”​—2 Timoti 3:15.

Chommong aramas ra änicho pwe Paipel ese pop seni Kot. Charles Marston, emön sou käeö pisekin chon loom, a erä pwe ekkewe chon esiit, iir chon “pweningaüa pworausen ewe Paipel,” me ra fokkun ü ngeni enletin pwüngün ewe Paipel. Ekkoch ra erä pwe ewe Paipel a chök masou ren “sokkopaten tütülap.”

Nengeni ekkewe Pisekin Ännet

Iwe, ka tongeni lükülük woon ewe Paipel? A fokkun lamot epwe pwüng met ka apwüngalo. Pwata? Pun ika ewe Paipel, ina wesewesen kapasen Kot, aramas mi tunalo repwe umwes are sopwongaw. Ika ka ekieki pwe ewe Paipel, alon chök aramas, iwe, esap kon watte manamanan le emmweni föfförum me ekiekum.​—1 Tesalonika 2:13.

Ifa usun kopwe silei ika kopwe tongeni lükülük woon ewe Paipel? Iwe, ifa usun kopwe silei met sokkun aramas kopwe tongeni lükülükü? A fokkun weires om kopwe wesewesen lükülük woon emön kese kon sissilei. Ka tongeni silei ika emön a wenechar me alükülük mwirin chök om sissilei i fansoun langattam. Epwe pwal ina usun om kopwe silei ika kopwe tongeni lükülük woon ewe Paipel. Kosap mwittir lükü ewe sokkun pworaus mi etipemwaramwara are apwangapwangaalo om lükülük woon ewe Paipel. Kopwe käeöfichi ekkewe pisekin ännet mi pwäratä pwe Paipel a “pop seni Ngünün Kot.”

Chokkewe mi Itä Lükü Paipel nge Ra Esiita

Ekkoch ra apasa pwe ra lükü Paipel nge ra ü ngeni pwüngün me lükücharan. Eü puk a  apasa pwe chommong sou mak pworaus usun Paipel ra erä pwe iir chon Kraist, nge “ra apasa pwe Paipel a chök pop seni aramas.” (New Dictionary of Theology)

Ekkewe sou sile lon pekin lamalam ra änini woon iö kewe ra makkeei ekkewe puk lon Paipel. Ekkoch ra erä pwe ewe soufos Aisea ese makkeei ewe puken Aisea. Me rer, ena puk a mak fite ier mwirin mäloon Aisea. Eü puk a apasa pwe “fite tettelin täppin aramas ra wisen makkeei ena puk.” (Concise Bible Commentary, makkeien Lowther Clark) Nge ra tunalo pwe Jises Kraist me nöün kewe aposel ra fen affata fän fite pwe Aisea a wisen makkeei ena puk.​—Mattu 3:3; 15:7; Luk 4:17; Jon 12:38-41; Rom 9:27, 29.

Met a fen kon ngaw seni ena, J. R. Dummelow, emön ekkewe chon esiita Paipel, a erä pwe ekkewe pworaus lon puken Taniel “esap wesewesen oesini nge Taniel a chök makketiw pworausen uruwo mi fis me loom, nge a mwakenetä pwe iir oesini resaamwo pwönüetä.” Ra pwal tunalo alon Jises ren ar apasa ena. A eäni öüröür usun “ewe ‘Mettoch mi Eniweniw’ ewe soufos Taniel a kapas usun. Epwe nom lon ewe leni mi pin.” (Mattu 24:15) Itä Chon Kraist repwe lükü pwe Jises epwe eti Taniel le otupu aramas ren an penatä an kefisitä ekkoch oesini nge iir pworausen uruwo ra fen fis? Aapwi.

A Lamot Sipwe Silei ewe Enlet?

Neman kopwe eis: “Mi lamot sipwe silei iö a makkeei ewe Paipel?” Ewer, a fokkun lamot. Äwewe chök, kopwe lükü masouen echö taropween emwirinimä titipom pwe nöün chienom we nge mwirin, a pwä pwe esap makkeian? Iwe, met ika ekkoch sou sile ra erenuk pwe chienan kewe ra chök tipin makkeei pwisin ekiekiir usun letipen chienom we. Esap pwe epwe ekisaalo lamoten ena taropwe ngonuk? Kopwe lükülük pwe masouan wesewesen ekiekin chienom we?

A ina usun ewe Paipel. Ina popun, chommong aramas, pwal mwo nge ekkewe tipitipin chon Kraist, ra meefi pwe esor ngawen ar repwe tunalo met Paipel a apasa usun lisowu, föfför mi pwor, me met kan. Fän chommong ka rongorong än aramas apasa, “Ina chök pun a nom lon Tesin Loom!,” usun itä esor lamotan. Nge aposel Paul a fen apasa pwe ewe Tesin Loom a kapachelong lein ekkewe “Toropwe mi Pin” mi “pop seni Ngünün Kot.”

Eli kopwe apasa: “Sise tongeni tunalo ekkewe pisekin ännet seni ekkewe sou sile me sou käeö, ika met?” Mi pwüng! Äwewe chök, sia kilisou ngeniir pun ra angang weires le älisikich pwe sipwe esilla enletin masouen ekkewe popun puken Paipel. Pwüngün pwe a wor ekis mwäällin lon ar kakkapiini Paipel ren fitepükü ier. Iwe nge, kopwe chechchemeni pwe a watte sokkofesenin ach esilla ekis mwäällin ekkewe kapiin Paipel me än aramas erä pwe chon makkeei ra chök kefisitä masouen unusen ewe Paipel.

 Akkamwöchü Om Lükü Ekkewe “Toropwe mi Pin”

Me mwen än ewe aposel Paul apasa pwe ewe Paipel a pop seni Kot, a ereni Timoti lamotan. A apasa: “Lon ekewe ränin lesopolan . . . ekewe aramasangau me soulängatuputup repwe chök fokun ngauala, ra atupu aramas o püsin küna atuputup.” (2 Timoti 3:1, 13) Lon fansoun Paul we, ekkewe tipitipin ‘soutipachem me souekiek’ ra sotun ‘atipatipa’ aramas pwe epwe apwangapwangolo ar lükü Jises Kraist. (1 Korint 1:18, 19; Kolose 2:4, 8, TF) Ren an epwe tümünü Timoti seni ekkena kapasen etipetip, Paul a öüröüra: “Kopwe chök kamwöchünük won mine ka kaiö o nüküchar le lükü. Ka silei iö a asukulok, ka chechemeni pwe seni chök lekükünum ka silei kapasen ekewe Toropwe mi Pin” mi pop seni Kot.​—2 Timoti 3:14, 15.

A pwal lamot kopwe ina usun lon ekkeei “ränin lesopolan.” Kosap ekieki pwe kese tongeni tupulo ren ekkewe kapasen ‘atipatip’ seni aramas mi tipatchem solä. Kopwe usun ekkewe chon Kraist lon fansoun aposel Paul we le tümünuk ren om unusen lükülük woon minne ka käkkäeö seni Paipel pun ina wesewesen ewe kapasen Kot mi fel.

Chon Pwäratä Jiowa ra pwapwa le älisuk om kopwe ämääraatä om lükü ewe Paipel. Äwewe chök, ra tongeni äiti ngonuk ifa usun ekkewe kapasen emmwen seni Paipel ra lüküchar seni loom tori ikenäi, ifa usun a tipeeü ngeni än aramas sile usun förien Kot kewe, ifa usun meinisin ekkewe pworaus lon Paipel seni le poputään tori le sopwoloon ra tipeeüfengen, me ifa usun ekkewe oesini ra unusen pwönüetä, me met kkan. Ika ka mochen, kopwe tongeni mak ngeni chon föri ei puk fän iten ekkoch pworaus mi fen älisi fite million aramas mi letipwenechar ar repwe lükü pwe ewe Paipel wesewesen Kapasen Kot.

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 5]

Ifa usun kopwe silei met sokkun aramas kopwe tongeni lükülükü?

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 6]

Sia kilisou ngeni ekkewe sou käeö Paipel mi wenechar ra affata enletin masouen ekkewe popun puken Paipel