Küna Nükünüköch Lein Nöün Jiowa Aramas
Küna Nükünüköch Lein Nöün Jiowa Aramas
“Üpwe kilisou ngonuk lon ewe mwichelapen noum aramas.”—KÖLF. 35:18.
1-3. (a) Met epwe tongeni angawa än Chon Kraist riri ngeni Jiowa? (b) Ia nöün Kot kewe aramas repwe küna tümün me ie?
ATUN än Joe me pwülüwan we asösö, ra lo tükken, iwe, ra ttu woon eü ooch lein chommong sokkopaten iik. Ra ttuwu ikewe a ekis alollool ie pun ra sani le katol lingan. Lupwen ra ttuwu lon ewe arauarau, pwülüwen Joe we a apasa, “Ai lükü sia kon towau seni fönü.” Joe a pölüweni, “Kete lolilen. Ua silei.” Ekiselo mwirin, Joe a ekieki, ‘Ikkefa iir ekkewe iik?’ Iwe, a fokkun rükö lupwen a küna emön pwoko an a ssä wenewen ngeni. A silei pwe ewe pwoko epwele chök kküü, nge esor met i epwe tongeni föri. Iwe, lupwen ewe pwoko a kkan ngeni, a riki seni.
2 Iwe, ika Chon Kraist ra tänechelo ren minen apwapwa, angang, me pisek lon än Setan ei otot, eli, resap meefi pwe repwele feiengaw. Ena mwän Joe, i emön elter, iwe, a apasa, “Minne a fis ngenikem a efisi ai ekieki ika iö kewe sipwe chiechi ngeniir. Lon kapas äwewe, sipwe tükken ikewe mi apwapwa me nükünüköch ie, weween, lon ewe mwichefelin Chon Kraist!” Kosap fokkun ttuwu lon ewe arauarau, ikewe kopwe towau seni ewe mwichefel me feiengaw me ie. Ika ka meefi pwe ka towauolo seni ewe mwichefel, kopwe mwittir liwinsefäliti. Nge ika kese kulsefäl, kopwe tongeni angawa om riri ngeni Jiowa.
3 Ei otot ikenäi a fokkun efeiengaw ngeni Chon Kraist. (2 Tim. 3:1-5) Setan a silei pwe a chök mwochomwoch an fansoun, ina popun a mochen oromalo chokkewe mi tänechelo. (1 Pit. 5:8; Pwar. 12:12, 17) Iwe nge, a wor eü leenien tümün. Jiowa a awora ewe mwichefelin Chon Kraist ikewe sia tongeni küna nükünüköch me ie me akkamwöchü ach ririöch ngeni.
4, 5. Met meefien chommong aramas usun fansoun mwer, iwe, pwata?
4 A chök aükük än aramas tufichin awora tümün lon pekin aion are memmeef. Chommong aramas ra meefi nükünüküngaw ren atai allük, föfförün akkachofesä, liwinimmongun möngö me pisek, me limengawoloon fönüfan. Meinisin ra küna watteen osukosuken chinnap me apwangapwangen semwen. Iwe, pwal mwo nge chokkewe mi wor ar angang, imwer, nöür moni, me pöchökkül ra aüreki ika epwe pöüt seniir ekkena mettoch.
5 Chommong rese pwal meefi nükünüköch lon pekin memmeef. Solapan pwe chommong ra äneänei pwe repwe küna kinamwe me nükünüköch lon pwüpwülü me famili, nge ese fis. Chommong mi fiti lamalam ra osukosuk pun rese meefi pwe ra ririöch ngeni Kot, me rese küna lamoten met ra käeö. Äkkäeüin, ra osukosuk pun än ekkewe nöüwis afalafal me föfför rese tipeeü ngeni Paipel. Ina minne, chommong ra filatä ar repwe lükülük woon tipatchemen me mürinnöön aramas. Ina popun, sisap mäirü pwe aramas ra fokkun meefi nükünüküngaw are rese mochen ekilonei usun fansoun mwer.
6, 7. (a) Pwata a sokkofesen ekiekin nöün Jiowa kewe chon angang me ekiekin ekkewe ekkoch? (b) Met sipwele käeö?
6 A mmen watte sokkofesenin ekiekin chokkewe mi choni ewe mwichefelin Chon Kraist me chokkewe rese! A sokkolo ekiekich inaamwo ika sia pwal kükküna ekkewe chök osukosuk aramas meinisin ra kükküna. (Älleani Aisea 65:13, 14; Malakai 3:18.) Pwata? Pun ewe Paipel a äiti ngenikich weween napanapangawen fönüfan, iwe, sia tongeni likiitü fän osukosuk, me sise aürek usun mwachkkan. Ach fel ngeni Jiowa a tümünükich seni ekiek mwääl, föfför ese pwüng, me pwününgawer. Ina popun, a nom ren chon ewe mwichefelin Chon Kraist ewe esin kinamwe ese nom ren ekkewe ekkoch.—Ais. 48:17, 18; Fil. 4:6, 7.
7 Eli ekkoch pworaus repwe älisikich le weweiti usun ewe nükünüköch a nom ren chokkewe mi angang ngeni Jiowa nge ese nom ren ekkewe ekkoch. Eli ra tongeni amwökütükich le etittina ekiekich me föfförüch me alapalo ach apwönüetä än Kot kewe fön mi tongeni tümünükich.—Ais. 30:21.
“Ekis Ngeni Chök Upwe Faselo Ren Ai Fefetal”
8. Seni le poputään uruwoon aramas, met a lamot ngeni nöün Jiowa kewe chon angang ar repwe föri?
8 Seni le poputään uruwoon aramas, chokkewe mi filatä ar repwe älleasochisi Jiowa rese chiechi ngeni chokkewe rese angang ngeni. Jiowa a affata pwe epwe wor koput lefilen chokkewe mi fel ngeni I me ekkewe mi angang ngeni Setan. (Ken. 3:15) Nöün Kot kewe aramas ra sokko seni ekkewe ekkoch pun ra üppos le älleasochisi an kewe kapasen emmwen. (Jon 17:15, 16; 1 Jon 2:15-17) Ese mecheres ar föri ena. Ekkoch me lein nöün Kot kewe chon angang ra tipemwaramwareiti ar pennüküolo pwisin mocheniir.
9. Äweweei osukosuken ewe chon makkeei Kölfel 73.
9 Ewe chon makkeei Kölfel 73, eli emön mwirimwirin Asaf, a tipemwaramwareiti an kewe kefil. A eis ika pwata usun itä ekkewe mi ngaw ra pwapwa, kitinnup, me wöüöch, nge chokkewe mi achocho le angang ngeni Kot ra küna sossot me riäfföü.—Älleani Kölfel 73:1-13, TF.
10. Pwata a lamot ngonuk ekkewe kapas eis ewe chon makkeei kölfel a epiietä?
10 Ka pwal eäni ekkena kapas eis ewe chon makkeei kölfel a eäni? Ika ina, esor popun kopwe mengiringir are ekieki pwe om lükü a apwangapwangolo. Ekkoch nöün Jiowa kewe chon angang ra eäni ekkena sokkun ekiek, pachelong ekkoch chon makkeei puken Paipel. (Hiop 21:7-13; Kölf. 37:1; Jer. 12:1; Ap. 1:1-4, 13) Meinisin chokkewe mi mochen angang ngeni Jiowa repwe fokkun ekipwichi ei kapas eis: Ächiöü pwe a mürinnö seni meinisin ach sipwe angang ngeni Kot me älleasochisi i? Fokkun ewer, iwe, a lamot sipwe wesewesen lükü pwe ina ewe alen pwüng. A riri ngeni ewe kapas eis Setan a epiietä lon Ichen. A kapachelong lon ewe popun alongolongun kapwüng usun än Kot pwüüng le nemenem. (Ken. 3:4, 5) Ina minne, kich meinisin sipwe ekipwichi ewe osukosuk ewe chon makkeei kölfel a epiietä. Sipwe itä lolowoiti ekkewe aramasangaw mi sikäsini kinamweer me nonnomöchür? Sipwe itä äppirüür me ‘kul seni’ ach angang ngeni Jiowa? Ina met Setan a wesewesen mochen ach sipwe föri.
11, 12. (a) Ifa usun ewe chon makkeei kölfel a awesalo an tipemwärämwär, me met sia käeö seni? (b) Met a älisuk le eäni ekiekin ewe chon makkeei kölfel?
11 Met a atufichi än ewe chon makkeei kölfel äwesi an tipemwaramwar? Inaamwo ika a pwäri pwe itä ekiselo chök epwele kul seni minne mi pwüng, nge a siwili an ekiek atun a tolong lon ewe imwen fel, weween, lupwen a fiti nöün Kot kewe aramas me ekilapei met Kot a fen aotalo. Ina atun a ffat ngeni pwe ese mochen eti ekkewe aramasangaw le sopwongaw. A küna pwe usun itä nge ra anomuur “won leni mi mitimit” ren ar kewe kefil me föfför. A mirititi pwe meinisin mi likitalo Jiowa repwe morolo fän “niuokkus,” nge chokkewe mi angang ngeni repwe küna an tümün. (Älleani Kölfel 73:16-19, 27, 28.) Eli ka fen küna enletin ena pworaus. Chommong ra tunalo än Kot kewe allük me pwisin achöchöör, nge resap tongeni sü seni liwiningawen ar föfför.—Kal. 6:7-9.
12 Met sia pwal käeö seni künaen ewe chon makkeei kölfel? A küna tümün me tipatchem lein nöün Kot kewe aramas. Lupwen a feilo ikewe ra kan fel ngeni Jiowa ie, an ekiek a ffatolo me miritilo. Ikenäi, lon ach kewe mwich, sia küna älillisin sou fön mi tipatchem me afalafal mi enlet seni Paipel. Ina popun, Jiowa a pesei chokkewe mi angang ngeni ar repwe fiffiti än Chon Kraist kewe mwich. Me ikena ie, ra tongeni pöchökkületä me rongorong kapasen pesepes pwe repwe eäni föfför mi mirit.—Ais. 32:1, 2; Ipru 10:24, 25.
Kopwe Tipatchem Le Filatä Chiechiom
13-15. (a) Ifa pworausen Taina, iwe, met a äweweei ngenikich? (b) Pwata ach chiechi ngeni chiechiach kewe Chon Kraist, ina eü minen tümün?
13 Ekieki pworausen nöün Jekop we nengngin itan Taina a küna watteen osukosuk pokiten an chiechi ngeni chokkewe rese fel ngeni Jiowa. Ewe puken Keneses a äiti ngenikich pwe a kan soun kukkunou ren ekkewe nengnginin Kenaan ikewe an famili ra nonnom ie. Ekkena chon Kenaan ra sokko seni ekkewe chon fel ngeni Jiowa pun rese älleasochisi an kewe allük usun limelimöchün manauer. Iwe, ekkewe sou käeö ra küna pisekin ännet pwe Kenaan a ur ren lisowu mwääl, föfförün fel mi sikepwach, fel ngeni ululun, me mwänesol. (Eks. 23:23; Lif. 18:2-25; Tut. 18:9-12) Nge ka chechchemeni met sopwoloon än Taina chiechi ngeni ekkena aramas?
14 Emön re Kenaan itan Sekem, “ewe mi [fokkun mürinnö] lon an famili” a küna Taina, iwe, “a achomanauei o kon ren.” (Ken. 34:1, 2, 19) A ifa me watteen alolilenin! Ka ekieki pwe Taina a tepereni an epwe fis ngeni ena sokkun osukosuk? Eli a chök mochen kukkunou ren ekkena säräföön Kenaan, nge titipan resap efeiengawa. Iwe nge, Taina a fokkun tupulo.
15 Met ei pworaus a äiti ngenikich? Sisap tongeni kukkunou ren chokkewe rese lükü Jiowa me ekieki pwe sisap feiengaw. Ewe Paipel a affata pwe “Chiechi ngeni aramas mi ngau a angauala manauach.” (1 Kor. 15:33) Iwe nge, iei eü minen tümün ach sipwe chiechi ngeni chokkewe mi eäni ach lükü, manaueni manau mi limelimöch, me tongei Jiowa. Chiechi mi mürinnö repwe peseok om kopwe eäni föfför mi mirit.—SalF. 13:20.
“Iei Oua Fen Limochulo”
16. Met ewe aposel Paul a apasa usun ekkoch chon ewe mwichefelin Korint?
16 Ewe mwichefelin Chon Kraist a fen älisi chommong ar repwe elimöchüür seni föfför mi limengaw. Atun Paul a makkeei nöün we äechöön taropwe ngeni ewe mwichefelin Korint, a kapas usun än ekkoch Chon Kraist etipeeüfengeni manauer ngeni än Kot kewe allük me ikkena ie. Ekkoch ra piin chon lisowu mwääl, fel ngeni ululun, föri tipisin Sotom, solä, ünnüpuch, me metakkan. Paul a ereniir: “Nge iei oua fen limochulo.”—Älleani 1 Korint 6:9-11.
17. Ifa usun chommong ra siwili manauer ren ar apwönüetä än Paipel kewe kapasen emmwen?
17 Aramas mi lükülükümmang ra osupwangen kapasen emmwen mi mirit. Ra pwisin akkota met repwe föri are fitifetälei föfföringawen piloor kewe, usun met ekkoch chon Korint ra föri me mwen ar wiliti chon lükü. (Ef. 4:14) Iwe nge, än aramas silefichi än Kot we Kapas me an akkot a tongeni amürinnölo manauer ika ra apwönüetä än Paipel kapasen emmwen. (Kol. 3:5-10; Ipru 4:12) Chommong Chon Kraist ikenäi ra tongeni pwärawu pwe ra piin eäni föfför ese pwüng me mwen ar käkkäeö Paipel me akkapwönüetä än Jiowa kewe kapasen emmwen, nge rese pwapwa me kinamwe ren. Ra chök kerän küna kinamwe atun ra poputä le chiechi ngeni nöün Kot kewe aramas me manaueni ewe manau mi tipeeü ngeni än Paipel kewe kapasen emmwen.
18. Ifa künaen emön föpwül, iwe, met a änneta?
18 Iwe nge, ekkoch mi piin nükünüköch lon ewe mwichefelin Chon Kraist ra towu, iwe, iei ra niamamsefäl. Äwewe chök, emön nengngin itan Tanya a erä pwe a “piin fiti ewe enlet seni le kükkünün,” nge lupwen a 16 ierin, a likitalo ewe mwichefel pwe epwe “chei mettochun fönüfan.” Mwiriloon, a pwopwo mwääl me atai nöün we. Iei a apasa: “Ese tongeni molo kinasen letipei ren met ua föri lon ekkewe ülüngät ier ua imulo seni ewe mwichefel. Use tongeni mönükalo ai nielo nei we mönükol esaamwo uputiw. . . . Upwe ereni meinisin säräfö mi mochen ekis sotuni mettochun fönüfan, “Ousap fokkun föri! Eli le poputään, a apwapwa, nge epwe chök fokkun sopwongaw. Ua fen sotuni, ina popun ua silei pwe ei otot epwe chök atoto letipechou me riäfföü. Oupwe chök nonnom lon än Jiowa we mwicheich! Ina chök ewe alen pwapwa.”
19, 20. Met sokkun minen tümün a kawor lon ewe mwichefelin Chon Kraist, iwe, ifa usun a kawor?
19 Ekieki mwo met epwe fis ngonuk ika ka likitalo ewe leenien tümün lon ewe mwichefelin Chon Kraist. Chommong ra chechchemeni lamotongawen manauer me mwen ar ra fiti ewe enlet, iwe, ra chechchech. (Jon 6:68, 69) Ka tongeni sopwelo le kükküna nükünüköch me tümün seni riäfföün me letipechoun än Setan otot ren om chiechiöch ngeni pwiom kewe Chon Kraist. Om chiechi ngeniir me om fiffiti ekkewe mwich epwe ächema ngonuk pwe än Jiowa kewe allük ra pwäri an tipatchem me amwökütuk le älleasochisiir. A wor chommong popun om kopwe ‘mwareiti [Jiowa] me lein ewe mwicheichen aramas’ usun chök ewe chon makkeei kölfel.—Kölf. 35:18.
20 Chon Kraist meinisin ra küna weiresin ar repwe amwöchü pwüngün enletin ar tuppwöl fän ekkoch. A lamot pwe emön epwe äiti ngeniir ewe alen pwüng. Met en me chon ewe mwichefel oupwe tongeni föri le älisi chiechiemi kewe chon lükü lon ena sokkun fansoun? Lon ewe lesen mwirin ei, oupwe etittina ifa usun oupwe tongeni “apöchökülafengenikemi o alilisfengen lefilemi.”—1 Tes. 5:11.
Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?
• Met sia käeö seni pworausen ewe chon makkeei Kölfel 73?
• Met sia käeö seni pworausen Taina?
• Pwata ka tongeni küna nükünüköch lon ewe mwichefelin Chon
[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]
[Ekkewe sasing lón pekin taropwe 9]
Oupwe tükken ikewe a nükünüköch ie; weween, lon chök ewe mwichefel!