Pöchökkületä Ren Kokkotun Ach Fel

“Oupwe pwilitalong ai iok, . . . iwe, oupwe kuna asosoon ngunumi.”​—MAT. 11:29, TF.

1. Met Jiowa a akkota me woon ewe Chukun Sainai, iwe, pwata?

 ATUN a poputä pwonen ewe Allükün Moses me woon ewe Chuuk Sainai, a kapachelong ewe kokkotun ränin Sapat iteiten wiik. Jiowa a allükü ngeni ewe mwuun Israel ren Moses, ewe chon aueni awan, a erä: “Iwe, lon wonu rän oupwe föri ämi angang, nge lon ewe afisuen rän oupwe asösö. Pun nöümi kow me nöümi aas repwe asösö, pwal nöümi amanau mi uputiu lon imwemi me ekewe chon ekis mi angang ngenikemi repwe ngasatä.” (Eks. 23:12) Pokiten Jiowa a ekieki chokkewe mi nom fän ena allük, ina popun, a akkota fän tong pwe epwe wor eü ränin asösö pwe nöün kewe aramas repwe mwo “ngasatä.”

2. Ifa usun chon Israel ra feiöch seni ewe ränin Sapat?

² Itä a fis ewe ränin Sapat fän iten chök asösö? Aapw, ina eü kinikinin än chon Israel fel ngeni Jiowa mi aüchea. Ar pinini ewe Sapat a atufichi möküren ekkewe famili le äiti chon le imwer kewe ar repwe “aleasochisi [Jiowa] o föri mine a pwüng me wenechar.” (Ken. 18:19) A pwal atufichi ekkewe famili me chiechi ar repwe chufengen me ekieki usun föfförün Jiowa kewe me pwapwafengen. (Ais. 58:13, 14) Lap seni ena, ewe ränin Sapat ina liosun ewe fansoun sipwe enletin ngasetä fän än Kraist Nemenem ükükün Engeröü Ier. (Rom 8:21) Nge ifa usun lon ach ei fansoun? Ia me ifa usun chon Kraist mi enlet mi pwapwaiti allükün Jiowa repwe pöchökkületä?

Pöchökkületä Ren Än Chon Kraist Chiechifengen

3. Ifa usun ekkewe popun Chon Kraist ra apöchökkülafengeniir, iwe, met mwiriloon?

³ Ewe aposel Paul a erä pwe ewe mwichefelin Kraist, ina “ewe ürelap me longolongun ewe let.” (1 Tim. 3:15) Ekkewe popun Chon Kraist ra älillisfengen lefiler me apöchökkülafengeniiretä lon tong. (Ef. 4:11, 12, 16) Atun Paul a nom Efisus, a pöchökkületä ren än chon ewe mwichefelin Korint lo chuuri. Nengeni met a apasa: “Ua pwapwa ren an Stepanus pwato, me Fortunatus, me Akaiakos, . . . pun ra apochokkulata nguni.” (1 Kor. 16:17, 18, TF) Iwe, lupwen Taitos a lo Korint pwe epwe älisi chiechian kewe, Paul a maksefäl ngeni ena mwichefel, a erä: ‘Oua apochokkulata atewe.’ (2 Kor. 7:13, TF) Pwal ina chök usun ikenäi, Chon Pwäratä Jiowa ra enletin pöchökkületä ren ar chiechifengen.

4. Ifa usun ach kewe mwich ra apöchökkülakich?

⁴ Sia kükküna pwapwa seni ach kewe mwich. Me ikena ie, sia kan “apöchökülafengenikich ren ach lükülük.” (Rom 1:12) Sise chök ekis sissilei pwiich kewe Chon Kraist me chuuriir fän äkkäeü chök. Sia wesewesen tonger me süfölitiir pun iir chiechiach mi enlet. Ach mwichfengen iteitan a aururukich me atoto watteen pwapwa.​—Filem. 7.

5. Ifa usun sipwe apöchökkülafengenikichetä lon ach kewe mwichelap?

⁵ Sia pwal pöchökkületä ren ach fiffiti ach kewe mwichelap iteiten ier. A kawor konikin manau seni än Kot Kapas, ewe Paipel, me pwal atufichi ach ‘suki letipach’ le chiechi ngeni chommong pwiich kewe. (2 Kor. 6:12, 13) Nge met sipwe föri ika sia nisässäü le chuuri aramas? Sia tongeni sissileelo pwiich kewe ren ach awora älillis ngeniir. Mwirin än emön sister awora älillis lon eü mwichelap, a apasa, “Use sissilei chommong pwiich kewe, chilon chök ai famili me chiechiei kewe. Nge lupwen ua älillis le  elimelim, ua chuuri chommong brother me sister! A fokkun apwapwa!”

6. Ifa usun kopwe pöchökkületä atun om fansoun asösö?

⁶ Iteiten ier, chon Israel ra kan säi ngeni Jerusalem fän ülüngät pwe repwe fiti ekkewe fetellap. (Eks. 34:23) Chommong leir ra likitalo ar kewe atake me leenien amömö pwe repwe feffetäl fitu rän woon ekkewe al mi sütop. Iwe nge, ar feitä ngeni ewe imwenfel a atoto rer “pwapwa mi lapalap” atun ra küna än chokkewe ‘mwareiti Jiowa’ ikewe ie. (2 Kron. 30:21) Ikenäi, chommong nöün Jiowa chon angang ra pwal küna pwapwa seni ar fiti ar famili le säi ngeni ekkewe branch ofes än Chon Pwäratä Jiowa. Om famili epwe tongeni föri ena?

7. (a) Ifa feiöchün ach kunoufengen? (b) Ifa usun ach parifengen epwe mürinnö me apöchökkül?

⁷ Sia pwal tongeni pöchökkületä ren ach kunoufengen me pwiich kewe. King Salomon, ewe mi tipatchem, a apasa: “Iwe, a mürina seni meinisin pwe eman aramas epwe mongö o ün, epwe pwal pwapwa [pokiten] an angang weires.” (SalAf. 2:24) Ach pwapwafengen esap chök apöchökkülakich, nge a pwal alapalo ewe ririin tong lefilach me pwiich kewe Chon Kraist. Epwe mürinnö me apöchökkül ika esap kon chocho chon fiti me epwe wor chon tümünü mi äsimaü, äkkäeüin ika epwe wor ekis ünnün sakaw.

Ewe Angangen Afalafal A Apöchökkülakich

8, 9. (a) Ifa sokkofesenin äitien Jises me äitien ekkewe soumak me Farisi? (b) Ifa usun sia pwisin feiöch seni ach afalafala ewe enlet lon Paipel?

⁸ Jises a tinikken le afalafal, me a pesei nöün kewe chon käeö ar repwe äppirü. A ffat ren alon ei: “Ewe räs a fokun watte, nge ekewe chon angangen räs ra chokükün. Iei mine oupwe tüngorei ewe Samolun räs pwe epwe tinala chon angang pwe repwe angang ngeni ewe räs.” (Mt. 9:37, 38) Än Jises pworaus a apöchökkülatä aramas; ina wesewesen “kapas allim.” (Mt. 4:23; 24:14, TF) A fokkun sokko seni allükün ekkewe Farisi mi äweiresi aramas.​—Älleani Mattu 23:4, 23, 24.

⁹ Atun sia afalafala pworausen ewe Mwu ngeni aramas, sia älisiir le ataweei ar osupwang lon pekin lükü, me sia pwisin alapalo ach weweiti me aücheani ekkewe pworaus mi aüchea lon Paipel. Ewe sou makkeei kölfel a apasa: “Ousipwe mwareiti ewe Samol mi Lapalap. A fokun mürina ach sipwe kölün mwareiti ach we Kot.” (Kölf. 147:1) Ka tongeni alapalo om pwapwa le mwareiti Jiowa ren om afalafal ngeni chon orum?

10. Sopwöchüch lon ewe angangen afalafal a itä alongolong woon än aramas etiwa ewe kapas allim? Äweweei.

¹⁰ Pwüngün, lon ekkoch leenien afalafal, aramas ra etiwaöchü ewe kapas allim lap seni lon ekkewe ekkoch leeni. (Älleani Fofor 18:1, 5-8.) Ika ka nonnom ikewe ie chommong aramas rese kon lien etiwa pworausen ewe Mwu, sotun afota ekiekum woon met ka apwönüetä lon om angangen afalafal. Chechchemeni pwe ese lamot mwääl om achocho le esilefeili iten Jiowa we. (1 Kor. 15:58) Pwal eü, sopwöchün ach angang ese alongolong woon än aramas etiwa ewe kapas allim. Sia tongeni lükülük pwe Jiowa epwe lukeato aramas mi letipwenechar me atufichiir ar repwe etiwa pworausen ewe Mwu.​—Jon 6:44.

Pöchökkületä ren Än ewe Famili Fel

11. Met Jiowa a awisa ngeni ekkewe sam me in, iwe, ifa usun repwe apwönüetä?

¹¹ A wor wisen ekkewe sam me in mi angang ngeni Kot le äiti ngeni nöür kewe usun Jiowa me an kewe allük. (Tut. 11:18, 19) Ika en emön sam  are in, ka kan akkota eü fansoun le asukula noum kewe usun Semach we mi tong lon läng? Jiowa a awora chommong minen apöchökkül lon pekin lükü, usun choweän puk, magazine, video, me CD mi tongeni älisuk le apwönüetä wisom mi aüchea me ataweei osupwangen om famili.

12, 13. (a) Ifa usun ekkewe famili repwe feiöch seni ar pwinin Famili Fel? (b) Ifa usun ekkewe sam me in repwe alükülükü pwe ar famili fel epwe apöchökküleretä?

¹² Pwal eü, ewe mwich mi tuppwöl me tipatchem a akkota ewe kokkotun Famili Fel. Ina eü pwin iteiten wiik fän iten än ewe famili käeöfengen Paipel. Chommong famili ra fen küna pwe a alapalo ar tipeeüfengen me tongfengen, me a apöchökkülalo ar riri ngeni Jiowa. Nge met ekkewe sam me in repwe föri le anükünükü pwe ar famili fel epwe apöchökküleretä?

¹³ Än ewe Famili pwinin Fel esap eü fansoun mi äweires are echipwang. Popun, pun sia fel ngeni ewe Kot mi pwapwa, iwe, a mochen ach sipwe chengel lon ach fel ngeni. (1 Tim. 1:11; Fil. 4:4) Lon ena pwinin, chon ewe famili repwe feiöch seni ar käeöfengen ekkewe pworaus mi aüchea seni Paipel. Sam me in repwe tongeni atufichi än nöür kewe äeä ar tufichin ekiek me mirit pwe repwe meseikeiti ekkewe pworaus. Äwewe chök, eü famili a wor emön nöür ät itan Brandon, engol ierin, iwe, a fokkun sani serepenit. A osukosuk ika pwata Setan a liosutiw ren emön serepenit. Iwe, seman kewe me inan ra awisa ngeni an epwe ammolnatä eü pworaus woon ewe itelap “Pwata Jiowa a nöünöü emön serepenit pwe epwe liosuetä Setan?” Iwe, ekkoch famili ra kan föri sipai ren ar pwomweni ekkoch pworaus lon Paipel. Are, ra älleani ewe pworaus, iwe, emön me emön lon ewe famili a kan ngingini ngingiin iö we ra älleani pworausan. Ekkeei napanapen asukul ra apwapwa, pun a wor wisen ekkewe nau, iwe, ekkewe kapasen emmwen seni Paipel ra tongeni achchüngü letiper. *

 Tümünuk Seni Met Epwe Achouketiw

14, 15. (a) Ifa usun an a lapolo osukosuk me nükünüküngaw lon ekkeei ränin lesopwoloon? (b) Pwata a choulo ach riäfföü?

¹⁴ A lapolo osukosuk me nükünüküngaw lon ekkeei ränin lesopwoloon ei otot mi ngaw. Osupwangen angang me nafangawen moni a kküü fite million aramas. Pwal mwo nge chokkewe mi wor ar angang ra meefi pwe ra isoni nöür moni lon eü pwokit mi pwangapwangekis, iwe, ar famili a osupwang. (Apöpö ngeni Akai 1:4-6.) Ekkewe sou nemenem me meilapen mwu ra resin akkufu angangen terrorist me chon atai allük. Chommong aramas ra mengiringiriiti pwisin ar kewe föfförmwääl.​—Kölf. 38:4.

¹⁵ Chon Kraist mi enlet ra pwal küna osukosuk me weires lon än Setan ei otot. (1 Jon 5:19) Fän ekkoch, a choulo ar riäfföü pokiten ra akkamwöchü ar tuppwöl ngeni Jiowa. Jises a apasa: “Are ra ariaföüüei, repwe pwal ariaföüükemi.” (Jon 15:20) Iwe nge, atun ‘sia küna ninni, sise mo tamepichelo.’ (2 Kor. 4:9, TF) Pwata a ina usun?

16. Met epwe tongeni älisikich le akkamwöchü ach pwapwa?

¹⁶ Jises a apasa: “Oupwe feito rei ämi meinisin mi weiresikis o uwochou, ngang üpwe asösökemi.” (Mt. 11:28) Ren ach unusen lükülük woon än Kraist we möön kepich, sia anomukich fän än Jiowa tümün me akkangei an manaman me “tufich mi somwola.” (2 Kor. 4:7) Ewe “soualilis,” än Kot we ngün mi fel, a apöchökküla ach lükü pwe sipwe tongeni likitü fän sossot me riäfföü me pwal akkamwöchü ach pwapwa.—Jon 14:26; Jem. 1:2-4.

17, 18. (a) Sipwe tümünükich seni met? (b) Met epwe fis ika sia akkomwa pwapwaan fönüfan lon manauach?

¹⁷ Ekkewe Chon Kraist mi enlet ikenäi repwe tümünüür seni etipetipaen chon fönüfan mi chechchei pwapwaar. (Älleani Efisus 2:2-5.) Ika sise föri ena, sipwe tup ren “mochenian fituk, mochenian lemas me lamalamtekian manauen aramas.” (1 Jon 2:16) Are, sia tongeni mwäällilo le ekieki pwe ach apwönüetä mocheniaingawen futukach epwe apöchökkülakichetä. (Rom 8:6) Äwewe chök, ekkoch aramas ra sotun ammeseikeretä ren ar ünümi sakaw me säfeien opuchopuch, kakkatol sasingin kapasingaw, fiti urumwot mi mwänesol, are föfföri sokkopaten föfföringaw. Setan a otupu aramas le ekieki pwe repwe pöchökkületä ren ekkena mettoch, nge ese fokkun pwüng.​—Ef. 6:11.

¹⁸ Pwüngün, esor ngawen ach sipwe mömmöngö, ükkün, me kukkunou, nge sipwe aüküküöchü. Iwe nge, sisap akkomwa ekkena mettoch lon manauach. A lamot ach sipwe mirit me nemenifichi mochenich, äkkäeüin, lon ach ei fansoun. Ika sipwe akkomwa pwisin mochenich kewe, ra tongeni achoukichetiw pwe sipwe ‘lamot-mwal are sisap uwa lon ach silei usun ach Samol Jises Kraist.’​—2 Pit. 1:8, TF.

19, 20. Ifa usun sipwe enletin pöchökkületä?

¹⁹ Lupwen sipwe etipeeüfengeni ekiekich me allükün Jiowa, sipwe mirititi pwe pwapwaan fönüfan epwe chök nom fansoun mwochomwoch. Moses a mirititi ena mettoch, iwe, pwal kich. (Ipru 11:25) Sipwe enletin pöchökkületä me küna pwapwa enlet mi nomottam seni ach föri letipen Semach we lon läng.​—Mt. 5:6.

²⁰ Sipwe sopwelo le pöchökkületä ren kokkotun ach fel. Ren ach föri ena, sia “poutalo tipis o mochenia-ingauen fonufan,” atun sia “witiwiti ach apilukuluk allim mi feioch, lupwen ewe lingen Jises Kraist epwe pwato.” (Tait. 2:12, 13, TF) Sipwe tipeppos le nonnom fän än Jises iok ren ach älleasochisi an nemenem me emmwen. Epwe ina usun sipwe pöchökkületä me küna pwapwa enlet!

[Pwóróus fan]

Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?

• Ifa usun nöün Jiowa kewe aramas ra kan pöchökkületä ikenäi?

• Ifa usun ewe angangen afalafal a apöchökkülakichetä me chokkewe sia afalafal ngeniir?

• Met möküren ekkewe famili repwe föri le alükülükü pwe ar famili fel epwe apöchökküleretä?

• Ikkefa ekkewe mettoch ra achoukichetiw lon pekin lükü?

[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]

[Ekkewe sasing lón pekin taropwe 31]

Sipwe küna chommong minen apöchökkül ren ach pwilitalong än Jises iok