A Pwälo ‘Ekiekin Kot Mi Alolol’ Ren Än Kot Manaman

‘Än Kot manaman a atittina mettoch meinisin, pwal mwo nge ekewe ekiekin Kot mi alolol.’​—1 KOR. 2:10.

1. Ifa angangen ewe manamanen Kot Paul a menlapei lon 1 Korint 2:10, iwe, ikkefa ekkewe kapas eis ra piitä?

 A IFA me kilisouch ren angangen än Jiowa manaman! Ewe Paipel a erä pwe än Kot manaman, lon kapas monomon, a usun emön chon älillis, chon pwäratä, chon tingor fän itach, me eü liffang. (Jon 14:16; Rom 8:16, 26, 27; Fof. 2:38) Ewe aposel Paul a menlapei pwal eü angangen än Kot manaman ren an erä: ‘A atittina mettoch meinisin, pwal mwo nge ekewe ekiekin Kot mi alolol.’ (1 Kor. 2:10) Jiowa a äkkäeä an manaman le pwäralo ekkewe pworaus mi alollool lon Paipel. Ika esap pwünün älillisin ena manaman, sisap weweiti än Kot akkot. (Älleani 1 Korint 2:9-12.) Iwe nge, a piitä ekkoch kapas eis: Ifa usun än Kot manaman ‘a atittina ekewe ekiekin Kot mi alolol’? Le manauen ekkewe aposel, iö kewe Jiowa a nöünöü le pwäralo ekkena pworaus mi alollool? Lon ach ei fansoun, ren iö me ifa usun ewe manamanen Kot a kan etittina ekkewe pworaus mi alollool?

2. Ikkefa ekkewe ruu sokkun älillis än Kot manaman a awora?

² Jises a affata ruu sokkun älillis än Kot manaman epwe awora. Ekiselo me mwen an we epwele mälo, a ereni nöün kewe aposel: “Epwe aiti ngenikemi ekkei mettoch meinisin, o achema ngenikemi meinisin mine üa fen ürenikemi.” (Jon 14:26) Ena manaman a kan älisi Chon Kraist le mirititi minne rese weweiti. A pwal älisiir le chechchemeni me apwönüetäöchü met ra piin käeö.

Le Manauen Ekkewe Popun Chon Kraist

3. Ifa alon Jises mi affata pwe epwe pwäpwälo ekis me ekis “ekiekin Kot mi alolol”?

³ Jises a äiti ngeni nöün kewe chon käeö chommong mineföön pworaus mi enlet. Iwe nge, a chüen wor chommong pworaus rese silei. Jises a ereni ekkewe aposel: ‘Mi chüen wor chomong mettoch üpwe ürenikemi,  nge epwe fokun weires ngenikemi iei. Nge lupwen epwe war än Kot manaman mi pwärätä mine a let usun Kot, i epwe emwenikemiilong lon ewe let mi unusöch.’ (Jon 16:12, 13) Jises a erä pwe epwe pwäpwälo ekis me ekis ekkewe pworausen Kot mi alollool ren älillisin än Kot we manaman.

4. Lon ewe ränin Pentikos 33 C.E., ifa usun än Kot manaman a usun emön sense me chon ächchem?

⁴ Lon ränin Pentikos 33 C.E., a ninitiw än Kot manaman “mi pwärätä mine a let” woon orun 120 Chon Kraist mi chufengen lon Jerusalem. A wor pisekin ännet ra küna me rong pwe a wesewesen fis ena. (Fof. 1:4, 5, 15; 2:1-4) Ekkewe chon käeö ra kakkapas lon sokkopaten kapas usun “ekewe mettoch mi amwarar Kot a föri.” (Fof. 2:5-11) Ina ewe atun epwele pwä och mineföön mettoch. Ewe soufos Sowel a oesini usun ninnitiwen än Kot manaman. (Sow. 2:28-32) Chokkewe mi attoler ra küna pwönütään ena oesini lon och napanap rese tepereni, me ewe aposel Piter a wisen äweweei ngeniir met a fis. (Älleani Fofor 2:14-18.) Ewe manamanen Kot a äiti ngeni Piter pwe met a fis ngeni ekkewe chon käeö, ina pwönütään ena oesini minen loom. A pwal ächchema ngeni Piter alon Sowel me pwal makkeien Tafit kewe ruu kölfel. (Kölf. 16:8-11; 110:1; Fof. 2:25-28, 34, 35) Minne chokkana ra küna me rong, iir enletin pworausen Kot mi alollool.

5, 6. (a) Mwirin Pentikos 33 C.E., ikkefa ekkewe kapas eis a lamot repwe pölü usun ewe pwon mi fö? (b) Iö kewe ra wisen atolonga ekkena kapas eis, iwe, ifa usun a pwüngülo ar kefil?

⁵ A chüen lamot epwe ffatolo chommong pworaus ngeni ekkewe popun Chon Kraist. Äwewe chök, a wor kapas eis usun ewe pwon mi fö a poputä lon ewe ränin Pentikos. Itä ewe pwon mi fö fän iten chök chon Jus me chon wililo? Itä chon Jentail repwe pwal tongeni kapachelong lon me kepit ren än Kot manaman? (Fof. 10:45) Itä epwe lamot pwe ekkewe re Jentail repwe akkomw sirkumsais me älleasochisi ewe Allükün Moses? (Fof. 15:1, 5) A mmen lamot ekkeei kapas eis. A lamot älillisin än Kot manaman ren ar repwe etittina ekkena pworaus mi alollool. Iwe nge, ena manaman epwe emmweni iö?

⁶ Ekkoch mwän mi äsimaü ra wisen atolonga ekkena pworaus mi alollool. Piter, Paul, me Parnapas ra fiti ewe mwichen sou pwüngüpwüng atun ra mwich, iwe, ra äweweei usun föfförün Jiowa ngeni ekkewe chon Jentail rese sirkumsais. (Fof. 15:7-12) Mwirin ar pwoppworaus woon ekkeei pisekin ännet me met a mak lon ewe Tesin Ipru, ra apwüngalo met ra filatä ren älillisin än Kot manaman. Iwe, ra esile ngeni ekkewe mwichefel lon taropwe.​—Älleani Fofor 15:25-30; 16:4, 5; Efi. 3:5, 6.

7. Ifa usun ekkewe pworaus mi alollool ra pwäpwälo?

⁷ Chommong pworaus ra ffatolo ren minne Jon, Piter, Jemes, me Paul ra makkeei fän emmwenien än Kot manaman. Mwirin wesin makken ewe Tesin Krik, ra muchulo ekkewe liffang seni Kot, usun choweän oesini me silelap. (1 Kor. 13:8) Än Kot manaman epwe chüen sopwosopwolo le wiseni wisen sense me chon ächchem? Epwe chüen älisi Chon Kraist le etittina pworausen Kot mi alollool? Ekkewe oesini ra pwäratä pwe epwe ikkina usun.

Atun ewe Fansoun Sopwoloon

8, 9. Iö kewe repwe “titin” ren mirit seni Kot le atun ewe fansoun sopwoloon?

⁸ Emön chonläng mi oesini usun ewe fansoun sopwoloon a erä: “Iwe, ekewe chon mirit repwe meriweriw usun meriweriwen läng, nge chokewe mi aiti ngeni chomong aramas usun ar repwe föri mine a pwüng repwe titin usun fü kana tori feilfeilachök. . . . Nge ar weweiti epwe lapala.” (Tan. 12:3,  4) Iö kewe repwe mirit me tittin? Jises a ekis äweweei lon an we kapas monomon usun ewe  irään wit me ekkewe petewelingaw. A fosun “ewe fansoun lesopolan,” iwe, a apasa: “Ekewe chon pwüng repwe tittin usun akkar lon Mwün Semer.” (Mt. 13:39, 43) Jises a äweweei pwe “ekkewe chon pwüng,” iir “chon ewe Mwün Kot,” weween, chon Kraist mi kepit.​—Mt. 13:38.

⁹ Itä ekkewe mi kepit meinisin repwe “titin”? Ewer, lon och weween, pun Chon Kraist meinisin repwe fiffiti ewe angangen afalafal, föralo chon käeö, me apöchökkülafengeniiretä lon ekkewe mwich. Ekkewe mi kepit repwe isetiw leenien äppirü. (Sek. 8:23) Iwe nge, epwe pwal pwäpwälo ekkoch pworaus mi alollool lon ewe fansoun sopwoloon. Än Taniel oesini a “kaopola” tori ena fansoun. (Tan. 12:9) Ifa usun än Kot manaman epwe etittina ekkeei pworaus mi alollool, me epwe pwälo ren iö?

10. (a) Iö kewe ra pwäralo ekkewe pworaus mi alollool lon ei fansoun ren älillisin än Kot manaman? (b) Äweweei ifa usun an a ffatolo ewe enlet usun än Jiowa we imwenfel lon kapas monomon.

¹⁰ Lon ach ei fansoun, än Kot manaman epwe älisi chon ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng mi tupuni ewe “chon angang mi allükülük o tipachem” le mirititi pworaus mi alollool ese kon ffat me mwan. (Mt. 24:45; 1 Kor. 2:13) Iwe, chon ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng meinisin ra pwüngüpwüngfengen  ika epwe ekkesiwil äweween ekkoch pworaus mi alollol. (Fof. 15:6) Iwe, ika a lamot, epwe peres minne ra apwüngalo fän iten meinisin. (Mt. 10:27) Lo, lo, lo, eli repwe pwal affataalo weween ekkena pworaus me äweweei ewe popun an a ekkesiwil.​—Nengeni ewe pwoor itelapan “ A Pwälo Weween ewe Imwen Fel lon Kapas Monomon ren Älillisin än Kot Manaman.”

Feiöch Ren Angangen än Kot Manaman Ikenäi

11. Ifa usun meinisin Chon Kraist ikenäi ra küna feiöch seni än Kot manaman mi pwäralo pworausen Kot mi alollool?

¹¹ Meinisin Chon Kraist mi tuppwöl ra feiöch ren än Kot manaman mi pwäralo ekkewe pworausen Kot mi alollool. Ikenäi, sia usun ekkewe popun Chon Kraist le käkkäeö, chechchemeni, me apwönüetä minne än Kot manaman a älisikich le weweiti. (Luk 12:11, 12) Ese lamot ach sipwe fiti sukulen lamalam fän iten ach sipwe weweöchüti ekkewe pworaus mi alollool ra fen peres. (Fof. 4:13) Ifa usun sipwe amürinnölo ach wewefichiti ekkewe pworausen Kot mi alollool? Ikkeei ekkoch minen älillis.

12. Ineet sipwe tingor än Kot we manaman?

¹² Tingor än Kot manaman. Atun sipwele käeö Paipel, sipwe akkomw tingor än Kot manaman pwe epwe emmwenikich. A pwüng ach föri ena inaamwo ika sia chök äläemön are a chök mwoch ewe fansoun. Ach tittingor fän tipetekison epwe fokkun apwapwaai letipen Semach we lon läng. Jises a fen affata pwe Jiowa epwe awora an we manaman ika sia tingor ren wenecharen letipach.​—Luk 11:13.

13, 14. Ifa usun ach ammolnatä fän iten ach kewe mwich a älisikich le weweiti pworausen Kot mi alollool?

¹³ Mmolnetä fän iten ach kewe mwich. Sia akkangei “mongö lon fansoun fich” me ren ewe mwichen chon angang. Ena “chon angang” a apwönüetä wisan le awora puken äweween Paipel me akkota kokkotun käeö me mwich. Mei wor popun mi lamot chon ‘ewe mwicheichen pwipwi’ meinisin repwe käeöppök ekkoch pworaus. (1 Pit. 2:17, NW; Kol. 4:16; Juta 3) Ika sia apwönüetä ekkewe kapasen emmwen ren unusen tufichich, sia tipeeü ngeni än Kot manaman.​—Pwar. 2:29.

¹⁴ Atun sia ammolnatä fän iten ach kewe mwich, sipwe älleani ekkewe wokisin ese makketiw masouer me ppii ifa usun eü me eü wokisin a weneiti ewe lesen. Ena esin käeö epwe wesewesen alolloolaalo ach weweiti ewe Paipel. (Fof. 17:11, 12) Ika sia suuk ngeniir me älleaniir, sia tongeni kachitoni ewe pworaus lon ekiekich, iwe, än Kot manaman a tongeni älisikich le chechchemeniir. Pwal eü, ika sia küna ewe wokisin lon Paipel, sipwe chechchemeni tefan a mak ie pwe epwe älisikich le künasefäli.

15. Met popun a lamot sipwe äkkälleani ekkewe mineföön puk meinisin, iwe, ifa usun ka föri ena?

¹⁵ Äkkälleani ekkewe mineföön puk. Ekkoch puk rese fför pwe sipwe käeö lon mwich, nge ra fför fän iten feiöchüch. Pwal  mwo nge ekkewe puk sia anöünöü ngeni aramas meinisin ra fför pwe sipwe älleaniir. Iwe, fän chommong, sia kan witiwiti emön are och mettoch. Ika sia uwei eü puk sisaamwo älleani, sipwe tongeni älleani lon ekkena fansoun. Ekkoch ra kan akkaüseling ngeni masouen nöüch kewe puk lon kaset are CD atun ra feffetäl are fiti efoch waa. Ekkena pworaus ra mmolnöch me mak fän iten än aramas repwe pwapwaiti me alolloolaalo ach aücheani ekkewe mettochun Kot.​—Ap. 2:2.

16. Met feiöchün ach makketiw me kütta pölüwen kapas eis mi ppiitä lon ekiekich?

¹⁶ Ekilonei. Awora fansoun le ekilonei minne ka älleani lon Paipel are ekkewe puken äweweei Paipel. Atun ka älleani eü pworaus, eli epwe ppiitä ekkoch kapas eis. Epwe öch kopwe makketiw ekkena kapas eis me kütta pölüwer mwirin. Atun sia etittina ekkewe pworaus mi amwarar ngenikich, sia alolloolaalo ach käeö. Sipwe isoni minne sia kerän weweiti lon ach leenien iseis, weween, lon ekiekich pwe sipwe tongeni uwawu atun a lamot.​—Mt. 13:52.

17. Ifa kokkotun ämi famili käeö are om pwisin käeö?

¹⁷ Akkota fansoun famili fel. Ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng a pesekich le akkota eü fansoun iteiten wiik ren än ewe famili käeöfengen are än emön lipich pwisin käeö. Siwilin kokkotun ach mwich a atufichi ena. Met oua käeö lon ekkena fansoun? Ekkoch ra älleani ewe Paipel me kütta pölüwen ekkoch kapas eis mi ppiitä lon ekiekiir. Ra pwal makketiw ekkoch pworaus lon nöür Paipel. Chommong famili ra fosfengen ika ifa usun ekkena pworaus ra weneiti ar famili. Ekkoch möküren famili ra filatä pworaus mi lamot ngeni chon le imwer are met ra mochen käeö. Eli, oupwe ekieki pwal ekkoch pworaus oupwe tongeni käeöfengen lon eü fansoun. *

18. Pwata sisap chipwang le käkkäeö pworaus mi alollool lon än Kot we Kapas?

¹⁸ Jises a apasa pwe än Kot manaman a usun chök chon älillis. Ina minne, sisap chipwang le käeö ekkewe pworaus mi alollool lon Paipel. Ekkena pworaus ra kapachelong lon “om silei Kot,” iwe, sia ketiw le etittiner. (Älleani Än Salomon Fos 2:1-5.) Ra pwäralo ekkewe “mettoch Kot a amolätä fän iten chokewe mi echeni.” Atun sia achocho le alapalo ach silei än Jiowa we Kapas, an we manaman epwe älisikich, pun a ‘atittina mettoch meinisin, pwal mwo nge ekewe ekiekin Kot mi alolol.’​—1 Kor. 2:9, 10.

[Pwóróus fan]

Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?

• Ikkefa ekkewe ruu sokkun älillis än Kot manaman a awora pwe sipwe etittina “ekiekin Kot mi alollol”?

• Le manauen ekkewe aposel, än Kot manaman a pwäralo ren iö pworausen Kot mi alollool?

• Ifa usun än Kot manaman a affataöchü pworaus lon ach ei fansoun?

• Met kopwe föri pwe kopwe küna feiöch seni angangen än Kot manaman?

[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]

[Pwóór lón pekin taropwe 30]

 A Pwälo Weween ewe Imwen Fel lon Kapas Monomon ren Älillisin än Kot Manaman

Le manauen ekkewe aposel, eü me lein ekkewe “mettochun Kot mi alollol” a pwälo, pwe ewe imwenfel seni mangaku me ekkewe imwenfel mwirin ra liosuetä och mettoch mi lapalap seniir. Paul a eita ngeni “ewe imwenfel seni mangaku ewe Samol a aüetä, nge sap aramas.” (Ipru 8:2) Ina ewe kokkotun arap ngeni Kot mi tufich ren än Jises Kraist möön kepich me wisan we, wisen samol-fel.

Ena ‘imwenfel seni mangaku mi enlet’ a fförütä lon 29 C.E., lupwen Jises a papatais, me Jiowa a etiwa an epwe asoresini manauan mi unusöch. (Ipru 10:5-10) Mwirin än Jises mälo me manausefäl, a tolong lon ewe Leeni mi Unusen Pin lon ewe imwenfel lon kapas monomon pwe epwe mwei aüchean an we asor “mwen mesen Kot.”​—Ipru 9:11, 12, 24.

Ewe aposel Paul a pwal makkeei pwe ewe mwichen Chon Kraist mi kepit a “fefeitä, pwe epwe eu imwenfel fän iten ach we Samol.” (Ef. 2:20-22) Itä ena imwenfel a löllö ngeni ewe “imwenfel seni mangaku” Paul a mak usun lon nöün we taropwe ngeni chon Ipru? Ren fite ier, nöün Jiowa kewe aramas ra ekieki pwe ra chök löllö. Usun itä nge ekkewe chon Kraist mi kepit ra mmolnetä pwe repwe wiliti “föün longolong” lon ewe imwenfelin Jiowa lon läng.​—1 Pet. 2:5.

Iwe nge, lon ewe ier 1971, ekkoch mi äsimaü lon ewe mwichen chon angang ra mirititi pwe ewe imwenfel Paul a kapas usun lon ewe puken Efisus ese löllö ngeni än Jiowa we imwenfel mi lapalap lon kapas monomon. Ika “ewe imwenfel seni mangaku” a wewe ngeni ekkewe Chon Kraist mi kepit mi manausefäl, weween, epwe itä kerän fförütä mwirin ar manausefäl lon “ewe rän ach Samol epwe liwinsefälito.” (1 Tes. 4:15-17) Nge Paul a makkeei pwe ena imw mangaku “iei eu lios fän itach ikenai.”​—Ipru 9:9.

Ren ach käeöfichi ekkeei wokisin me pwal ekkoch, a ffatolo pwe ewe imwenfel lon kapas monomon ese kerän kaütä iei, me ekkewe Chon Kraist mi kepit esap iir “foun longolong” mi mmolnetä woon fönüfan pwe repwe kapachelong lon. Iwe nge, ekkewe Chon Kraist mi kepit ra akkangang lon kiänin ewe imwenfel me pwal lon ewe Leeni mi Pin lon ewe imwenfel lon kapas monomon, iwe, iteiten rän ra ngeni Kot “asoren mwareiti.”​—Ipru 13:15.

[Sasing lon pekin taropwe 31]

Ifa usun sipwe alapalo ach weweiti “ekiekin Kot mi alollool”?