Weiresin Ach Silei Kot ren Itan

MI WOR emön a mochen eppetuk seni om kopwe silei iten Jiowa me ririöch ngeni. Iö ena chon oput mi ngaw? Ewe Paipel a äweweei: ‘Ewe god mi ngaw won ei fonufan a arochano netipen’ ekkewe rese luku. Setan ewe Tefil, ina i koten ei fönüfan mi ngaw. A mochen ekirochalo letipom pwe kosap küna saramen “sinei an God we ning.” Setan ese mochen kopwe silei Jiowa ren itan. Iwe, ifa usun Setan a achunalo ekiekin aramas?​—2 Korint 4:4-6, Ewe Kapasen God.

Setan a äeä lamalam chofona le eppeti än aramas repwe silei Kot ren itan. Äwewe chök me loom, ekkoch chon Jus ra tunalo alon Paipel me ra akkomwa eörenier ar resap nöünöü iten Kot we. Iwe, lon fansoun Chon Kraist me loom, usun itä nge ekkewe chon Jus ra käit pwe iteiten repwe küna iten Kot atun repwe älleanawu ewe Paipel, repwe siwil ngeni ewe kapas ʼAdho·naiʹ, weween “Samol.” Ese mwääl, ei eöreni a efisi än aramas towauolo seni Kot. Chommong rese angei ekkewe feiöch mi feito seni än emön ririöch ngeni Kot. Nge ifa usun Jises? Ifa an ekiek usun iten Jiowa we?

Jises me Nöün Kewe Chon Käeö Ra Pwäratä Iten Kot We

Iei alon Jises ngeni Seman we lon iotek: “Ngang üa asile ngeniir itom, nge üpwe sopwela ai föri iei usun.” (Jon 17:26) Ese mwääl, Jises a fen apasa iten Kot fän chommong lupwen a älleani, aloni, are äweweei ekkoch kinikinin ewe Tesin Ipru ikewe a mak ena it mi aüchea ie. Ina minne, Jises a fen pappani iten Kot usun chök ekkewe soufos loom. Nge, Jises esap tongeni äppirü ekkewe chon Jus mi fen eörenalo ar resap pani iten Kot. A fokkun apwüngü ekkewe nöüwisin lamalam me ereniir: “Oua aücheangauei än Kot allük, pwe oupwe föri mine ämi kewe lewo ra aiti ngenikemi.”​—Mattu 15:6.

Nöün Jises kewe mi tuppwöl ra chök sopwelo le pwäratä iten Kot mwirin än Jises mälo me manausefäl. (Nengeni ewe pwoor itelapan, “ Ekkewe Chon Kraist Loom Ra Nöünöü Iten Kot?”) Lon Pentikos 33 C.E., ränin poputään ewe mwichefelin Chon Kraist, ewe aposel Piter a ereni ekkewe chon Jus me chon wililo: “Iö epwe köri iten ewe Samol epwe manau.” (Fofor 2:21) Ekkewe popun chon Kraist ra älisi aramas seni  sokkopaten fönü ar repwe silei Jiowa ren itan. Ina popun, atun ekkewe aposel me mwän mi äsimaü ra mwichfengen lon Jerusalem, Jemes a apasa pwe Kot a “pwäräta an ekiek ren an angei me lein ekewe chon lükün Israel eu mwichen aramas fän itan.”​—Fofor 15:14.

Iwe nge, Setan ewe mi oput iten Jiowa ese fangetä. Mwirin chök mäloon ekkewe aposel, a mwittir apöchökküla angangen chon rikilo. (Mattu 13:38, 39; 2 Piter 2:1) Äwewe chök, Justin Martyr, emön sou mak mi tipin erä pwe i emön Chon Kraist, a uputiw orun atun Jon a mälo, i saingonoon me lein ekkewe aposel. Nge a makkeei fän fite pwe “ese wor pwisin iten Kot,” ewe Chon Awora Mettoch meinisin.

Lupwen ekkewe Chon Kraist mi rikilo ra föri kapiin ewe Tesin Krik lon Paipel, ra tölawu iten Jiowa we me siwil ngeni ewe kapasen  Krik Kyʹri·os, weween “Samol.” A pwal ina usun lon ewe Tesin Ipru. Pokiten rese chüen älleanawu iten Kot, ekkewe sou mak chon Jus mi rikilo ra siwili iten Kot mi pin lon nöür Paipel ngeni ʼAdho·naiʹ lap seni fän 130. A pwal tötölülo iten Kot we lon ewe Paipel mi iteföülo itan Vulgate, ewe mi afföü ngeni kapasen Latin, förien Jerome, orun ülüpükü ier mwirin mäloon Jises.

Än Aramas Sotun Amoielo Iten Kot we Ikenäi

Ikenäi, ekkewe sou käeö ra küna pwe iten Jiowa a mak arapakkan fän 7,000 lon Paipel. Ina minne, lon ekkoch Paipel mi chöüfetäl, a mak iten Kot we fän chommong, äwewe chök, lon nöün chon Katolik Jerusalem Bible. Pwal ekkoch Paipel ra afföüni iten Kot ngeni “Yahweh.” A pwal mak iten Jiowa we lon ewe Testament mi Fö lon fosun Chuuk (Paipelin Faichuk).

Nge solapan, pun chommong lamalam ra eriäni ekkewe sou käeö ar repwe tölawu iten Kot seni ekkewe Paipel ra afföüni. Äwewe chök, lon June 29, 2008, iolapen ewe lamalamen Katolik a mak ngeni ekkoch meilapen mwichen bisop me ereniir: “Lon chök ekkewe ier, a poputä än aramas apasa iten ewe Koten Israel. Nge itä sisap nöünöü me apasa iten Kot. Pwal och, lon afföün ewe Paipel ikenäi, ewe tetragrammaton (ekkewe rüanü mesen makken Ipru mi wewe ngeni iten Kot mi pin) epwe siwil ngeni Adonai are Kyrios, weween, ‘Samol.’” A ffat pwe än ei Meilapen Katolik allük a fför pwe epwe amoielo nöünöün iten Kot we.

Chon Pirostan rese pwal süföliti iten Kot we, Jiowa. Äwewe chök, emön mi tupuni ekkewe chon afföüni ewe Paipel lon fosun Merika itan New International Version, förien chon Pirostan lon 1978, a apasa: “Jiowa, ina wesewesen iten Kot we, iwe, itä aupwe nöünöü. Iwe nge, äm aua lükü pwe ika aua walong ena it, äwewe chök ewe lon Köl Fel 23, ‘Yahweh ai chon mas,’ epwe fen lus mwääl ewe $2,250,000 aua fen nöünöü le afföüni ena Paipel. Esor epwe mochen nöünöü.”

Pwal och, ekkewe lamalam ra pinei chon Latin America ar repwe silei Kot ren itan. Steven Voth, ewe a kan älisi angangen afföün ewe Paipel fän iten United Bible  Societies (UBS) a makkeei: “Lon fönüen Latin America, ra änini woon nöünöün ewe it Jehová . . . Ewe lamalamen Pentikos mi fokkun chocho ra mochen tölawu iten Jiowa me siwili ngeni ewe kapas Señor [Samol] lon ewe Paipel itan Reina-Valera minen 1960.” Voth a erä pwe akkomw, ewe UBS ese tipeeü ngeni, nge mwirin, a fangetä me peresei ewe Paipel itan Reina-Valera nge “ese mak ewe it Jehová lon.”

Pokiten iten Kot a siwil ngeni “Samol” lon chommong Paipel, chon ällea rese chüen tongeni sileöchü Kot. Ena siwil a tongeni osukosuker. Äwewe chök, lupwen emön a küna ewe kapas “Samol,” esap silei ika a weneiti Jiowa are Jises. Ina popun, lupwen ewe aposel Piter a aloni alon Tafit mi erä: “Jiowa a ereni ai Samol [weween, Jises, ewe mi manausefäl]: ‘Kopwe mottiu peliefichi,’” iwe, chommong Paipel ra siwili ngeni: “Ewe Samol a kapas ngeni ai Samol.” (Fofor 2:34) Pwal och, emön sou mak itan David Clines a erä: “Pokiten rese sissilei ewe it Yahweh, ra chök afota ekiekiir woon Kraist.” Ina popun, chommong chon fiti fel rese silei pwe Jises a iotek ngeni wesewesen emön Kot mi enlet itan Jiowa.

Inaamwo ika Setan a fokkun achocho le achunalo ekiekin aramas usun Kot, nge ka tongeni ririöch ngeni Jiowa.

Ka Tongeni Silei Jiowa ren Itan

A ffat pwe Setan a wesewesen mochen amoielo ewe it mi pin, me a tipatchem le äeä lamalam chofona le föri ei mettoch. Iwe nge, ren enletin, esor och manaman a tongeni pinei Jiowa, ewe Kot mi Lapalap, le pwäratä itan ngeni iir mi mochen sileöchü i me met a aotalo fän iten aramas mi tuppwöl.

Chon Pwärätä Jiowa ra pwapwa le älisuk le käeö Paipel pwe kopwe arap ngeni Kot. Ra äppirü met Jises a föri lupwen a apasa ngeni Kot: “Üa asile ngeniir itom.” (Jon 17:26) Kopwe silei chommong napanapen Jiowa kewe mi echipwör ika ka ekilonei ekkewe wokisin mi äiti ngenikich ifa usun Jiowa a fen äkkälisi aramas lon wisan kewe mi sokkopat.

Ka tongeni chiechi ngeni Jiowa usun chök Hiop, ewe mwän mi tuppwöl. (Hiop 29:4) Kopwe silei I ren itan ika kopwe käeö an we Kapas. Epwe alükülükük pwe Jiowa epwe apwönüetä weween itan we: “Upwe Wiliti minne chök üa tipeni.” (Ekistos 3:14) Iwe, epwe wesewesen pwönütä an kewe pwon meinisin fän iten aramas.

[Pwóór/​Ekkewe sasing lón pekin taropwe 6]

 Ekkewe Chon Kraist Loom Ra Nöünöü Iten Kot?

A poputä mwichefelin Chon Kraist lon chommong fönü lon fansoun ekkewe aposel. Chon ekkena mwichefel ra kan mwichfengen iteitan pwe repwe käeö ewe Paipel. Nge, ewe it Jiowa a mak lon nöür Paipel?

Pokiten lap ngeni aramas ra kakkapas lon fosun Krik lon ena atun, ekkewe mwichefel ra nöünöü ewe Greek Septuagint. Ei puk a mak rüüepükü ier mwen Jises, iwe, a afföü ngeni fosun Krik ekkewe puk seni Keneses tori Malakai. Ekkoch sou käeö ra erä pwe lupwen ra föri ena Greek Septuagint ra kan siwili iten Kot ngeni ewe itelap Kyʹri·os, weween lon fosun Krik “Samol.” Nge a wor pisekin ännet mi ännetatä mwäällin ena pworaus.

Ikkeei liosun ekkoch kinikinin ewe Tesin Ipru mi siwil ngeni fosun Krik (Greek Septuagint Bible) mi fför ipükü ier me mwen än Jises nom woon fönüfan. Sia küna ekkewe rüanü mesen makken iten Kot lon fosun Ipru יהוה (YHWH). Iei alon George Howard, emön senseen sukul tekia: “A nom rem ülüngät kapiin ewe Tesin loom lon fosun Krik (Greek Septuagint) mi fför mwen än Jises feitiw fönüfan. Lon meinisin ekkeei kapi, a mak ekkewe rüänü mesen mak mi wewe ngeni iten Kot, nge esap fän eü a siwil ngeni kyrios are pwal eü kapas. Mi ffat pwe ekkewe chon Jus ra kan makkeei iten Kot lon ewe Tesin Krik mwen, atun, me pwal mwirin fansoun ekkewe aposel.”​—Biblical Archaeology Review.

Nöün Jises kewe chon äppirü ra nöünöü iten Kot lupwen ra makkeei ewe Tesin Krik, weween, ekkewe puk seni Mattu tori Pwäratä? Iei alon Howard: “Ese mwääl, ekkewe chon makkeei ewe Tesin Krik ra makkeei iten Kot lon fosun Ipru lupwen ra aloni masouen ekkewe wokisin lon ewe Greek Septuagint mi nöünöü iten Kot.”

Ina minne, sia tongeni apasa pwe ekkewe popun Chon Kraist ra tongeni älleani iten Kot we lon nöür kewe kapiin ewe Tesin Ipru me ewe Tesin Krik.

[Sasing lon pekin taropwe 7]

Ekkewe lamalam ra tölawu iten Kot we seni ewe Paipel pokiten ra fiti än chon Jus eöreni are ra kütta winner

[Sasing lon pekin taropwe 4, 5]

Eü kinikinin ewe puken aisea mi pwä me ünükün ewe setin mälo, iwe, mi esissil iten kot we

 [Credit Line]

Shrine of the Book, Photo © The Israel Museum, Jerusalem

[Sasing lon pekin taropwe 6]

[Credit Line]

Société Royale de Papyrologie du Caire

[Sasing lon pekin taropwe 8]

Jises a isetiw leenien äppirü ren an pwäratä iten Kot