Tipeeüfengen A Esissillatä Fel Mi Enlet
Tipeeüfengen A Esissillatä Fel Mi Enlet
“Üpwe achufengenikemi usun sip ra chufengen lon lenier.”—MIKA 2:12.
1. Ifa usun förien Kot kewe ra ännetatä an tipatchem?
E MÖN sou makkeei kölfel a apasa: “Ai Samol mi Lapalap, ra fokun chomong ekewe mettoch ka föri. Ka föriir meinisin lon om tipatchem. Fanüfan a ur ren föriom mönümanau meinisin.” (Kölf. 104:24) Än Kot tipatchem a pwälo ren fite million förian kewe irä me man mi sokkopat woon fönüfan. Pwal lon inisich, a wor ngeröün sokkopaten kifet seni ekkewe mi watte tori ekkewe föükükkünün kifet, iwe, iir meinisin ra angangfengen pwe inisum epwe unus me pöchökkül.
2. Usun sia küna lon pekin taropwe 16, pwata a sokkolo amwararen ewe tipeeüfengen lein ekkewe Chon Kraist?
2 Jiowa a föratä aramas pwe repwe älillisfengen. A sokkofesen mesemeser, napanapen manauer, me tufichir. Pwal eü, Kot a föratä ekkewe popun aramas pwe repwe napanapeni napanapan kewe, iwe, a atufichiir le angangfengen fän tipeeü. (Ken. 1:27; 2:18) Iwe nge, iei aramas ra imu seni Kot, iwe, seni chök me loom, rese tufichin tipeeüfengen. (1 Jon 5:19) Ina popun, ekieki amwararen ewe tipeeü lon ewe mwichefelin Chon Kraist le atun ekkewe aposel pun a masou ren sokkopaten aramas, äwewe chök, a wor chon angang seni Efisus, fin Kris mi itetekia, re Jus mi sukul tekia, me chon fel ngeni ululun me loom.—Fof. 13:1; 17:4; 1 Tes. 1:9; 1 Tim. 6:1.
3. Ifa usun ewe Paipel a äweweei tipeeüin Chon Kraist, iwe, met sipwe pworausfengen woon lon ei lesen?
3 Fel mi enlet a atufichi än aramas angangfengen fän tipeeü usun chök kifetin inisich. (Älleani 1 Korint 12:12, 13.) Sipwe pworaus usun ekkeei kapas eis: Ifa usun fel mi enlet a etipeeüfengeni aramas? Pwata Jiowa chök a tongeni etipeeüfengeni fite million aramas seni mwu meinisin? Ikkefa ekkewe minen eppetin tipeeüfengen Jiowa epwe älisikich le amorerelo? Ifa usun Chon Kraist mi enlet ra sokko seni ekkewe tipitipin lamalamen Kraist ren ar tipeeü?
Ifa Usun Fel mi Enlet A Etipeeüfengeni Aramas?
4. Ifa usun ewe fel mi enlet a etipeeüfengeni aramas?
4 Aramas mi fiti ewe fel mi enlet ra mirititi pwe a wor än Jiowa pwüüng le Sou Nemenemen unuselapen läng me fönüfan pun I a föratä mettoch meinisin. (Pwar. 4:11) Iwe, inaamwo ika Chon Kraist mi enlet ra nonnom lon chommong sokkopaten fönü me a sokkofesen nonnomur, nge iir meinisin ra älleasochisi allükün Kot me än Paipel kewe kapasen emmwen. Meinisin chon fel mi enlet ra kör ngeni Jiowa “Semem.” (Ais. 64:8; Mt. 6:9) Ina minne, ra pwipwiöch me pwapwaiti lingöchün ewe tipeeü ewe sou makken kölfel a mak usun, a erä: “Nengeni usun mürinan me apwapwan, lupwen pwipwi ra nonomfengen fän tipeeu.”—Kölf. 133:1.
5. Ifa ewe napanap a alapalo tipeeüin chon fel mi enlet?
5 Inaamwo ika Chon Kraist mi enlet rese unusöch, nge ra tipeeüfengen lon ar fel pun ra käeö ar repwe tongefengeniir. Esor emön lükün Jiowa a tongeni äiti ngeniir ena esin tong. (Älleani 1 Jon 4:7, 8.) An Kapas a apasa: “Oupwe pwilitalong womi tong, kirikiröch, tipetekison, lukpwetete me mosonotam. Oupwe songomangfengen o amusamusfengen are eman a chou ngeni eman. Oupwe fokun amusamusfengen usun ach Samol a amusala ämi tipis. Nge lükün ekei föför meinisin oupwe echenifengenikemi lefilemi, pun chen a pilüküfengeni ekei mettoch meinisin, pwe ra unusöch lon ar chufengen.” (Kol. 3:12-14) Ena riri mi unusöch itan tong a esissillatä ekkewe Chon Kraist mi enlet. Kese pwisin küna pwe ena tipeeü, ina eü esissillen ewe fel mi enlet?—Jon 13:35.
6. Ifa usun äpilükülükün ewe Mwu a älisikich le tipeeüfengen?
6 Chon fel mi enlet ra pwal tipeeü pun ra lükü pwe än Kot we Mwu, ina chök ewe äpilükülük fän iten aramas. Ra silei pwe ena Mwu epwele siwili ekkewe mwuun aramas me efeiöchü chokkewe mi älleasochis ren kinamwe mi enlet tori feilfeilo chök. (Ais. 11:4-9; Tan. 2:44) Ina popun, ra älleasochisi alon Jises usun nöün kewe chon äppirü, a erä: “Ra imulo seni ei otot mi ngaw, usun chök ngang ua imulo seni ei otot mi ngaw.” (Jon 17:16, NW) Chon Kraist mi enlet rese angolong lon osukosuken ei otot, ina minne, ra tufichin tipeeüfengen inaamwo ika aramas lon leenier kewe ra maunfengen.
Eü Chök Kokkotun Emmwen lon Pekin Lükü
7, 8. Ifa usun kapasen emmwen mi longolong woon Paipel a älisatä tipeeüfengen?
7 Ekkewe popun Chon Kraist ra pwapwaiti ar tipeeüfengen pun iir meinisin ra akkangei pöchökkül seni eü chök kokkotun emmwen. Ra mirititi pwe Jises a ekkemmweni ekkewe mwichefel ren eü mwichen sou pwüngüpwüng, weween, ekkewe aposel me ekkoch chinnap mwän lon Jerusalem. Ekkeei mwän ra alonga ar kefil woon än Kot we Kapas, me ekkewe mwän mi säifetäl ra wisen uwei ekkena kapasen emmwen ngeni ekkewe mwichefel lon chommong fönü. Iei alon Paipel usun ekkena mwän mi säifetäl: “Iwe, lupwen ar saifeil lon ekewe telinimw, ra aronga ngeni ekewe chon lükü Jesus ekewe allük ekewe soukünö me ekewe souakom lon Jerusalem ra apwüngala, ra pwal üreniir pwe repwe aleasochisi ekei allük.”—Fof. 15:6, 19-22; 16:4.
8 A pwal ina usun ikenäi, ekkoch Chon Kraist mi kepit ren än Kot manaman ra choni ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng, iwe, ra älisatä tipeeüin ekkewe mwichefel woon unusen fönüfan. Ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng a wisen tümünü angangen peresin puk lon chommong fos mi apöchökküla ach lükü. Pokiten ra alongolong woon ewe Kapasen Kot, iwe, esap äitien aramas pwe äitien Jiowa.—Ais. 54:13.
9. Ifa usun ach we angang me ren Kot a älisikich le tipeeüfengen?
9 Chon Kraist elter ra pwal älisatä tipeeüfengen ren ar emmweni ewe angangen afalafal. Ewe pwipwiöch lefilen chokkewe mi akkangang ngeni Kot a pöchökkül lap seni ewe chiechi lefilen aramasen ei otot. Ewe mwichefelin Chon Kraist a fförütä fän iten an epwe asamolu Jiowa me apwönüetä eü angang, weween, afalafala ewe pworaus allim, föralo chon käeö, me älisatä ewe mwichefel, nge esap fän iten än aramas repwe chök chiechifengen. (Rom 1:11, 12; 1 Tes. 5:11; Ipru 10:24, 25) Ina minne, ewe aposel Paul a tongeni apasa usun ekkewe Chon Kraist: “Oua üppos lon eu chök popun, oua pwal achocho le ütä lon eu chök tip fän iten ämi lükü ewe Pworausen Manau.”—Fil. 1:27.
10. Ifa usun kich nöün Kot kewe aramas sia tipeeüfengen?
10 Ina popun, kich nöün Jiowa kewe aramas sia tipeeüfengen pun sia peni än Jiowa pwüngün nemenem, tongei pwich kewe, lükülükü än Kot we Mwu, me asamolu chokkewe Jiowa a nöünöü le ekkemmwenikich. Jiowa a älisikich le siwili ekkoch ekiek mwääl mi tongeni atai ach tipeeüfengen pokiten sise unusöch.—Rom 12:2.
Fiffiu ngeni Lamalam Tekia me Lolowo
11. Pwata lamalam tekia a etipefeseni aramas, iwe, ifa usun Jiowa a älisikich le fiu ngeni?
11 Lamalam tekia a kan etipefeseni aramas. Emön mi ina usun a ekieki pwe a tekia seni ekkewe ekkoch, iwe, a pwapwaesini an sikäsini pwisin i. Ewe chon käeö Jemes a wenechar le erenikich: “Nge iei oua lamalamtekia o sikesik. Ämi sikesik meinisin a ngau.” (Jem. 4:16) Ach ämmeef ngeni aramas pwe sia tekia seniir, esap ina föfförün tong. Jiowa ewe leenien äppirü ren an tipetekison le äfänni kich aramas inaamwo ika sise unusöch. Tafit a makkeei: “[Kot], om tipetekison a atekiaeitä.” (2 Sam. 22:36, NW) Än Kot we Kapas a älisikich le akkufu lamalam tekia ren an äitikich le eäni ekiek pwüng. Paul a eis: “Iö a seikuketä pwe kopwe lap seni ekewe ekoch? Ifa usun, Kot esap fang ngonuk mettoch meinisin mine ka eäni? Pwota ka aingaing won met mi wor reöm usun itä nge esap minen lifang?”—1 Kor. 4:7.
12, 13. (a) Pwata a mecheres ach sipwe lolowo? (b) Met mwiriloon ach eäni än Jiowa ekiek usun aramas?
12 Lolowo a pwal tongeni atai tipeeüfengen. Pokiten sise unusöch, kich meinisin sia kan ‘lolowo,’ iwe, eli fän ekkoch pwal mwo nge Chon Kraist mi nomottam lon ewe enlet ra lolowoiti nonnomun, pisekin, wisen, are tufichin ekkewe ekkoch. (Jem. 3:16) Äwewe chök, eli emön brother mi pwüpwülü me nöünöü a lolowoiti emön mi wisen pioneer, nge ese ekieki pwe eli ewe pioneer a pwal ekis lolowoiti emön mi wor an famili. Ifa usun sipwe tümünü pwe ena sokkun lolowo ete atai ach tipeeüfengen?
13 Ren ach sipwe tümünükich seni lolowo, chechchemeni pwe ewe Paipel a apöpööi ekkewe mi kepit lon ewe mwichefelin Chon Kraist ngeni kifetin inisin aramas. (Älleani 1 Korint 12:14-18.) Äwewe chök, inaamwo ika sia tongeni küna mesom, nge sise tongeni küna ngasangasom, nge iir me ruu ra lamot ngonuk, ika met? Pwal ina chök usun, Jiowa a aücheani meinisin chon ewe mwichefel inaamwo ika wisen ekkoch a lap seni wisen ekkewe ekkoch ren och fansoun. Iwe, sipwe eäni än Jiowa ekiek usun pwiich kewe. Sisap lolowoitiir, nge sipwe fen pwäri ach chchüngüür me äfänniir. Ach föri ena epwe pwäratä sokkofesenin Chon Kraist mi enlet me ekkewe tipitipin lamalamen chon Kraist.
Ekkewe Tipitipin Chon Kraist Ra Sillelo ren Kinikinfesen
14, 15. Ifa usun a fis pwe ekkewe chon Kraist mi rikilo ra poputä le tipefesen?
14 Tipeeüin ekkewe Chon Kraist mi enlet a sokkolo seni ewe tipefesen lein ekkewe tipitipin lamalamen Chon Kraist. Ren ülüpükü som ier mwirin fansoun ekkewe aposel, chon riki seni ewe enlet ra kon chommongolo pwe ewe kingen Rom ese lükü Jiowa a wisen nemeniir. A ina usun fisitään Kristentom, weween, ekkewe fönü ikewe ie aramas ra choni ekkewe lamalam mi tipin erä pwe ra äppirü Kraist. Iwe mwirin, chommong mwuun Kristentom ra imulo seni Rom, me ra poputääni en me pwisin lamalamen mwuur.
15 Chommong ekkena mwu ra maunfengen fitepükü ier. Seni orun ewe ier 1600 tori 1800, aramasen England, Franis, me Merika ra ätekiatääi me echeni en me mwuun (nationalism), pwe usun itä nge ina ar lamalam. Iwe, seni orun ewe ier 1800 tori 2000, ena ekiek a chöüiti lap ngeni aramasen fönüfan. Lo, lo, lo, ekkewe lamalamen Kristentom ra kinikinfesen, nge lap ngeniir ra pwal tipeeü ngeni ar repwe echeni en me mwuun. Chon ekkena lamalam ra pwal mwo nge maunei chon pwisin ar kewe lamalam lon pwal eü mwu. Ikenäi, ekkewe lamalamen Kristentom ra tipefesen ren sokkofesenin ar kewe afalafal me mwuur.
16. Met sokkun mettoch a etipefeseni ekkewe lamalamen Kristentom?
16 Lon ekkewe ier mwirin 1900, ekkoch me lein ekkewe fitepükü lamalamen Kristentom ra sotun etipeeüfengeniir. Nge mwirin fitu ier, äkkäeü chök ra tipeeüfengen. Chon ekkena lamalam ra chüen tipefesen woon ar lükü usun evolution, ninniiloon mönükol lon luken iner, än fefin repwe nöüwis lon lamalam, me pwüpwülüfengen lefilen mwän me mwän, fefin me fefin. Lon ekkoch kinikinin Kristentom, nöür kewe nöüwis ra sotun etipeeüfengeni chon ar kewe kinikin ren ar ämmeef ngeniir pwe ese lifilifil ika a sokkofesen ar kewe afalafal. Iwe nge, ar föri ena a apwangapwangaalo än aramas lükü, nge ese etipeeüfengeniir.
Fel mi Enlet A Etipeeüfengeni Aramas Seni Sokkopaten Mwu
17. Ifa usun a fen oesini pwe ewe fel mi enlet epwe etipeeüfengeni aramas lon ewe fansoun sopwoloon?
17 Inaamwo ika a lapolo än aramas kinikinfesen, nge chon fel mi enlet ra chök chüen sillelo ren ar tipeeüfengen. Nöün Kot we soufos Mika a oesini: “Üpwe achufengenikemi usun sip ra chufengen lon lenier.” (Mika 2:12) Mika a oesini pwe fel mi enlet a tekia seni sokkun fel meinisin, pachelong fel ngeni en me an mwu are kot chofona. A makkeei: “Lon ewe fansoun epwe feito, ewe chuk ia a nom ie imwen [Jiowa] epwe fefeitä o nükünük, epwe pwal tekia seni chuk meinisin, nge chon ekewe mwü won fanüfan repwe mwicheto ren. Iwe, chon ekewe mwu meinisin ra fel o aleasochis ngeni ar kewe kot, nge kich sipwe fel o aleasochis ngeni [Jiowa] ach we Kot.”—Mika 4:1, 5.
18. Met sokkun ekkesiwil ewe fel mi enlet a älisikich le föri?
18 Mika a pwal äweweei ifa usun fel mi enlet epwe etipeeüfengeni chokkewe mi piin koputfengen. A erä: “Iwe, chomong aramas seni ekewe mwü repwe feito o apasa, ‘Ousipwe feitä won chukun [Jiowa] ren imwen än Jakop we Kot. I epwe aiti ngenikich mine sipwe föri, pwe sipwe tongeni föri letipan.’ . . . Iwe, repwe amani nöür ketilas o awiliir ngeni pisekin tu pwül, nge wokur siles repwe awiliir ngeni näifen otot. Mwü kana resap chüen maunfengen, resap pwal chüen kaiö maun.” (Mika 4:2, 3) Woon unusen fönüfan, chokkewe mi ükütiw le fel ngeni mwuur are ekkewe ululun fän iten ar repwe fel ngeni Jiowa ra pwapwaiti ar tipeeüfengen. Iwe, Jiowa a ekkemweniir lon ewe alen tong.
19. Met a ännetatä tipeeüin Chon Kraist woon unusen fönüfan?
19 Ikenäi, a sokkolo amwararen ewe tipeeü lefilen Chon Kraist mi enlet woon unusen fönüfan, iwe, a ännetatä pwe Jiowa a sopwelo le ekkemmweni nöün kewe aramas ren an we manaman. Iei lap seni me loom, a chommongolo än aramas seni mwu meinisin tipeeüfengen. Ina pwönütään Pwärätä 7:9, 14, iwe, a affata pwe a chök arapakkan än nöün Kot kewe chonläng repwele epichalo ekkewe “asepwäl” le atai ei ototen mettoch mi ngaw. (Älleani Pwärätä 7:1-4, 9, 10, 14.) Tipeeüin ach mwicheichen pwipwi woon unusen fönüfan, ina eü feiöch, ika met? Ifa usun emön me emön leich epwe alapalo ena tipeeü? Iwe sipwe ppii lon en lesen mwirin.
Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?
• Ifa usun fel mi enlet a etipeeüfengeni aramas?
• Ifa usun sipwe tümünü pwe lolowo ete atai ach tipeeüfengen?
• Pwata än aramas echeni en me mwuun ese etipefeseni chon fel mi enlet?
[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 16]
A sokkopat nonnomun ekkewe popun Chon Kraist
[Ekkewe sasing lón pekin taropwe 18]
Ifa usun om älillis le aöchüolo ekkewe Kingdom Hall a alapalo tipeeüfengen?