A Atufichikich Le Ü Ngeni Sossot Me Pworacho Ngeni Letipengaw

“Oupwe angei ewe manaman lupwen [än Kot we manaman] epwe feitiu womi.”​—FÖF. 1:8.

1, 2. Met Jises a pwon ngeni nöün kewe chon käeö, iwe, pwata a lamot ngeniir ena?

JISES a silei pwe nöün kewe chon käeö resap tufichin apwönüetä meinisin an kewe allük ren pwisin ar pöchökkül. Pokiten watteen ewe angangen afalafal, pöchökkülen chon oputer me apwangapwangen inisiir, a ffat pwe a lamot ngeniir älillisin ewe manaman seni Kot. Ina minne, mwen än Jises epwele feitä läng, a alükülüküür: “Oupwe angei ewe manaman lupwen [än Kot we manaman] epwe feitiu womi, iwe, oupwe pwäriei lon Jerusalem, lon unusen Jutea me Samaria tori lon unusen fanüfan.”​—Fof. 1:8.

² Pwönüetään ena pwon a poputä lon Pentikos 33 lupwen än Kot we manaman a atufichi ekkewe chon Kraist le aüralo Jerusalem ren ar afalafal. Chon koputer resap tongeni eppeti ena angang. (Fof. 4:20) A pwal lamot ngeni Chon Kraist meinisin ena manaman lon ekkeei “fansoun meinisin tori lesopolan fanüfan.”​—Mt. 28:20.

3. Än Kot we manaman a tongeni älisikich le föri met?

³ Jises a pwon ngeni nöün kewe chon käeö pwe repwe “angei ewe manaman lupwen [än Kot we manaman] epwe feitiu wor.” A ffat pwe än Kot we manaman a tongeni amwökütü me apöchökküla aramas. A tongeni atufichikich le apwönüetä wisach ngeni Kot me ü ngeni ekkewe etipetip mi ngaw a tottorikich.​—Älleani Mika 3:8; 2 Korint 4:7.

4. Met sipwe käeö lon ei lesen, iwe, pwata?

⁴ Ifa usun epwe pwäpwälo ewe manaman Kot a fang ngenikich? Ikkefa mwökütükütüch lupwen sia nom fän emmwenien än Kot we manaman? Lon ach achocho le angang ngeni Kot fän tuppwöl, sia küna chommong sossot mi feito seni Setan, an we otot, are pwisin ach apwangapwang. A lamot sipwe pworacho ngeni ekkena sossot pwe sipwe tongeni likitü, fiffiti ewe angangen afalafal me amwöchü ach ririöch ngeni Jiowa. Sipwe käeö ifa usun än Kot we manaman a älisikich le ü ngeni sossot me pworacho ngeni mölülü me letipengaw.

Ü Ngeni Sossot

5. Ifa usun iotek a tongeni apöchökkülakich?

⁵ Jises a äiti ngeni nöün kewe chon käeö ar repwe iotek: “Kosap atolongakem lon sosot, nge kopwe angasakem seni ewe mi ngau.” (Mt. 6:13) Jiowa esap tongeni likitalo nöün kewe chon angang mi tuppwöl mi eäni ena tingor. Pwal lon eü fansoun, Jises a erä: ‘Sememi lon läng [epwe] fangela an we manaman ngeni chokewe mi tüngorei!’ (Luk 11:13) A ifa me lükülüköchüch pwe Jiowa a pwon ngenikich ei manaman mi älisikich le föri minne mi pwüng! Esap weween pwe Jiowa epwe eppeti senikich sossot. (1 Kor. 10:13) Nge, lupwen sia küna sossot  ina ewe fansoun sipwe siö ngeni i.​—Mt. 26:42.

6. Än Jises pölüweni än Setan kewe sossot a longolong woon met?

⁶ Jises a aloni Kapasen Kot le pölüweni än Setan kewe sossot. A kon ffatafatöch ngeni Jises än Kot kapas lupwen a erä: “A mak . . . A pwal mak . . . Kopwe sü seniei Satan! Pun a mak lon ekewe Toropwe mi Pin, ‘Kopwe fel ngeni ewe Samol om Kot o angang ngeni i chök.’” Än Jises tong ngeni Jiowa me an we Kapas a amwökütü le pöönalo etipetipaen ewe Tefil. (Mt. 4:1-10) Mwirin än Jises pöön seni än Setan kewe sossot, Setan a sü seni.

7. Ifa usun ewe Paipel a älisikich le ü ngeni sossot?

⁷ Ika Jises a lükülük woon än Jiowa kapas le pöön seni än Setan kewe sossot, a fen ifa me itä lamoten ach sipwe pwal ina usun! Pwüngün, sia tongeni ü ngeni Setan me chienan kewe ika sipwe akkomw apposa letipach le silei än Kot kewe allük me unusen apwönüretä. Chommong aramas lupwen ra käeö me mirititi aüchean än Kot tipatchem me an pwüngiöch ra poputä le etipeeüfengenni manauer ngeni ewe Paipel. Enlet, “än Kot kapas” a manaman mi tongeni apwüngü ‘mochenin me ekiekin letipen aramas.’ (Ipru 4:12) Ewin än emön älleani me ekilonei ewe Paipel, ewin lapoloon an weweöchüti Jiowa. (SalF. 2:4, 5) Ina popun, a lamot sipwe ekilonei ekkewe wokisin mi weneiti pwisin ach kewe apwangapwang.

8. Ifa usun sipwe angei än Kot we manaman?

⁸ Jises a tongeni ü ngeni sossot, esap chök ren an silei kapasen Kot nge pokiten a pwal “ur ren [än Kot manaman].” (Luk 4:1) Ren ach sipwe pwal eäni ena esin pöchökkül me tufich, a lamot sipwe ririöch ngeni Jiowa me alamota ekkewe minen älillis mi atufichi ach sipwe angei an we manaman. (Jem. 4:7, 8) Äwewe chök ren käeö Paipel, iotek, me chiechi ngeni pwiich kewe. Chommong ra pwal aücheani feiöchün ar äeä unusen manauer le angang ngeni Kot mi älisiir le ekkekieki usun i.

9, 10. (a) Met sokkun sossot chon Kraist ra tongeni küna? (b) Ifa usun ekkekilonei me ikkiotek repwe apöchökkülok le ü ngeni sossot pwal mwo nge atun ka mölülü?

⁹ Ikkefa ekkewe sossot mi lamot kopwe ü ngeniir? Ka fen küna sossot ren om kopwe nüesik ngeni emön esap pwülüwom? Ika en mi lipich, ka fen ekiekin date ngeni emön esap i chon Kraist? Chon Kraist repwe tongeni küna sossot le katol ekkewe mettoch mi limengaw atun ra katol TV are Internet. A fen toruk ekkena sokkun sossot, iwe nge met ka föri? Kopwe tipatchem ika pwe ka ekilonei pwe om mwäällilo fän eü epwe eselipa ngonuk pwal och föfför mwääl tori om kopwe föri tipis watte. (Jem. 1:14, 15) Ekieki watteen metekin letipen Jiowa, chon ewe mwichefel me om famili ika ka föri och mettoch mi mwääl. Nge ika ka amwöchü om tuppwöl ngeni än Jiowa kewe allük, kopwe eäni eü mwelien letip mi limöch. (Älleani Kölfel 119:37; Än Salomon Fos 22:3.) Iteiten om küna ekkena sossot, apposa letipom me tingor pöchökkül seni Jiowa pwe kopwe ü ngeniir.

¹⁰ Mei pwal wor och mettoch sipwe ekieki usun än Setan kewe sossot. Mwirin än Jises echikifel 40 rän lon ewe fönüpöön, Setan a chuuri i. Ese mwääl ewe Tefil a ekieki pwe ina ewe fansoun mi fich le sotuni tuppwölün Jises. (Luk 4:13) Setan a kütta ekkewe fansoun mi fich an epwe pwal sotuni ach tuppwöl. Ina minne, a lamot ach sipwe tüttümünü pöchökkülen ach riri ngeni Kot. Fän chommong Setan a sotuni emön atun a wesewesen apwangapwang. Ina minne, lupwen sia meefi mölülü are letipengaw, mi lamot sipwe tipeppos le tingor än Jiowa tümün me an we manaman.—2 Kor. 12:8-10.

 Pworacho ngeni Mölülü me Letipengaw

11, 12. (a) Pwata chommong ra meefi letipengaw ikenäi? (b) Met epwe tongeni atufichikich le pworacho ngeni letipengaw?

¹¹ Pokiten sise unusöch sia kan meefi letipengaw, äkkäeüin lon ei fansoun mi fokkun äweires. Eli iei ewe fansoun mi fokkun äweires seni meinisin lon uruwoon aramas. (2 Tim. 3:1-5) Osukosuk lon pekin moni, memmeef me ekkoch weires repwe lallapolo atun sia arap ngeni warotoon Armaketon. Ina minne, itä sisap mäirü ren weiresiloon än aramas tümünü me atufichi ar famili. Ra fen kitekitewu, mölülülo me pekkusulo. Ika ka küna ekkeei osukosuk, ifa usun kopwe pworacho ngeniir?

¹² Chechchemeni pwe Jises a alükülükü nöün kewe an epwe awora ngeniir och minen älillis, ina än Kot we manaman. (Älleani Jon 14:16, 17.) Ina ewe mettoch mi manaman chapur woon unuselapen läng me fönüfan. Ren ena manaman, Jiowa “a tongeni föri mettoch meinisin” pwe epwe apöchökkülakich me elikiitükich fän sokkopaten sossot. (Ef. 3:20) Aposel Paul a erä pwe ach lükülük woon ena manaman, sipwe angei ewe “tufich mi somwola” inaamwo ika sia “küna riaföü.” (2 Kor. 4:7, 8) Jiowa ese pwonei pwe epwe amoielo osukosuk, nge a alükülükükich pwe ren an we manaman epwe ngenikich pöchökkül le pworacho ngeni ekkewe osukosuk.​—Fil. 4:13, TF.

13. (a) Ifa usun än Jiowa manaman a fen elikiitü emön föpwül fän an we osukosuk watte? (b) Ka silei pworausen pwal ekkoch usun chök neminna?

¹³ Nengeni pworausen Stephanie, emön regular pioneer 19 ierin. Lupwen a 12 ierin a stroke me tokter a küna pwe mi wor pwo lon tupwuan. Seni ena atun, a fen reirei fän ruu me angei säfei mi keni ewe pwo lon tupwuan. Mwirin, a pwal stroke sefäl fän ruu, iwe a pelo peliefefinan me toputopulo mesan. Stephanie a äeäöchü an pöchökkül fän iten chök ekkewe mettoch mi kon lamot me ren, äwewe chök ren mwich me ewe angangen afalafal. Iwe nge, a meefi pwe än Jiowa manaman a elikiitü i fän chommong. Pworausen ekkoch chon Kraist lon nöüch kewe puk a aururu i lupwen a letipechou. Chon an we mwichefel ra apöchökküla ren ar mak ngeni taropwe are fos ngeni lon mwich. Ekkoch nöün kewe chon käeö ra pwal kilisou ngeni ren met ra käeö lon Paipel, iwe ra kan lo lon imwan we me käeö Paipel ikena ie. Stephanie a fokkun kilisou ngeni Jiowa ren ekkeei  mettoch. A mmen pwapwaiti Kölfel 41:3 me a meefi pwe ena wokisin a pwönüetä lon manauan.

14. Met sipwe tümünü seni lupwen sia letipengaw, iwe, pwata?

¹⁴ Lupwen sia mölülü are letipengaw, sisap ekieki pwe sipwe ataweei ach osukosuk ren ach akükkünalo ach angang ngeni Kot. Mi fokkun mwääl ena ekiek pwe epwe fen awatteelo ach osukosuk nge esap fen pwäkini. Pwata? Pokiten sia kan angei än Kot manaman seni ach föfföri an kewe angang. Äwewe chök sia tongeni pöchökkülsefäl lupwen sia pwisin käeö Paipel, käeöfengen me chon ach famili, afalafal, me fiffiti mwich. (Älleani Mattu 11:28, 29.) Fän chommong, pwiich kewe ra wareiti mwich fän ar mölülü, nge lupwen a särelo, usun itä ra manau sefäl me pöchökkületä.

15. (a) Jiowa a pwon ngeni chon Kraist pwe epwe ämecheresalo manauer? Äweweei mwo seni Paipel. (b) Ifa än Kot pwon ngenikich, iwe ifa ewe kapas eis a piitä?

¹⁵ Esap weween pwe mi mecheres wisen emön chon Kraist. A lamot epwe angang weires pwe epwe amwöchü an tuppwöl. (Mt. 16:24-26; Luk 13:24) Nge ren älillisin än Jiowa manaman, ekkewe mi pekkus ra tongeni küna pöchökkül. Iei makkeien ewe soufos Aisea: “Chokewe mi anomu ar apilükülük won ewe Samol mi Lapalap repwe angei pöchökkül mi fö. Repwe ässitä ren pöükässir usun chök ekewe asaf. Repwe fefeil, nge resap achanü. Repwe fetal, nge resap malülü.” (Ais. 40:29-31) Ina minne, eli sipwe eis: Ifa ewe wesewesen popun sia meefi pwe ach apwönüetä wisach ngeni Kot a epekkusukich?

16. Met sipwe föri pwe sia tongeni likitalo ekkewe mettoch mi amölülükich are eletipechoukich?

¹⁶ Än Jiowa kapas a pesekich ach sipwe “filätä mine a fokun mürina.” (Fil. 1:10) Paul a alölöi manauen chon Kraist ngeni eü marasong me a eäni ei pesepes: “Ousipwe likitätiu mettoch meinisin mi epetikich . . . , nge sipwe tipeppos le sä lon ewe kitir mi nom mwach.” (Ipru 12:1) A äweweei pwe sipwe ti senikich chei mettoch mi lamotongaw, ekkewe mi eppetikich me epekkusukich. Eli ekkoch leich a fen chommong ach angang, nge sia pwal achommongaalo. Ina popun, ika ka kan meefi mölülü are weires, kopwe pwisin etittina ifa ükükün fansoun me pöchökkül ka kan äeä fän iten angangen moni, säi ren kukkunou me urumwot. Ach tipemirit me silei ükükün tufichich epwe amwökütükich meinisin le esilla ach kewe apwangapwang me ekisikisaalo ekkewe angang ese kon lien lamot lon manauach.

17. Pwata ekkoch ra meefi letipengaw, iwe, met Jiowa a alükülükü ngeniir?

¹⁷ Eli ekkoch leich sia meefi letipengaw pwe me rech a mmangoto sopwoloon ei otot. (SalF. 13:12) Iwe nge, ekkena mi lichippüng repwe küna pöchökkül seni Apakuk 2:3: “Pun mine üpwe pwäri ngonuk epwap pwönüetä lon eu fansoun mi kefilitä. Nge fansoun an epwe pwönüetä, epwe fokun müttir, nge esap chofana. Are epwe mang le pwönüetä, kopwe chök witiwit. Epwe fokun pwönüetä, nge esap mang.” Jiowa a fen alükülükükich pwe sopwoloon ei otot epwe war lon chök ewe fansoun a fen akkota!

18. (a) Ikkefa ekkewe pwon a apöchökkülok? (b) Ifa usun en lesen mwirin ei epwe älisikich?

¹⁸ Meinisin nöün Jiowa kewe chon angang ra mwötöresiti ewe fansoun esap  chüen wor mölülü me letipengaw, ewe atun aramas repwe pwapwaiti ‘pöchökülan lealüalür.’ (Hiop 33:25) Pwal mwo nge iei, a tongeni pöchökkül letipach ren älillisin än Kot we manaman lupwen sia föri an kewe angang. (2 Kor. 4:16; Ef. 3:16) Kosap mut ngeni om meefi mölülü an epwe eppetuk le küna feiöch fochofoch. Meinisin sossot a feito seni om meefi mölülü, letipengaw are etipetip mi ngaw repwe morolo, ika esap mo iei nge lon ewe fönüfan sefö. Lon en lesen mwirin ei, sipwe käeö ifa usun än Kot we manaman a atufichi ekkewe chon Kraist le pworacho fän riäfföü mwääl, etipetip seni chiechi mi ngaw me likitü fän sokkopaten weires.

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Ifa usun ach älleani Paipel epwe apöchökkülakich?

• Ifa usun iotek me ach ekilonei mettochun Kot epwe apöchökkülakich?

• Ifa usun kopwe likitalo ekkewe mettoch mi tongeni äletipengawok?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lón pekin taropwe 26]

Än chon Kraist kewe mwich ra tongeni apöchökküla ach lükü