Mi Wesewesen Wor Eü Tänipiin Ichen?

KA SILEI pworausen Atam me If me ewe tänipiin Ichen? Aramas ekis meinisin ra silei. Pwata kese pwisin älleani pworauser mi mak lon Keneses 1:26–3:24? Iei menlapen ena pworaus:

Jiowa Kot * a föri ewe aramas seni pwül, iwe, a eita ngeni Atam, me eleenia lon ewe tänipi lon ewe leeni itan Ichen. Kot a pwisin föri ei tänipi. A wöün konik me chommong irä mi uwa mi ling. Lukanapen ena tänipi a nom “ewe irän silei öch me ngau.” Kot a allük ngeni ekkewe aramas ar resap ocheei föün ena irä, ika ra älleasolap repwe mälo. Lo, lo, lo, Kot a föri emön chienen Atam, ewe fefin itan If, nge a fför seni efoch chürärän Atam. Kot a ewisa ngeniir ar repwe tümünü ewe tänipi me ereniir ar repwe nöünöü me aüralo fönüfan.

Lupwen If a chök äkkäläemön, emön serepenit a fos ngeni me etipetipa an epwe ocheei föün ewe irä mi pinepin seniir. A erä pwe Kot a chofona ngeni If me amwöchü seni och mettoch mi mürinnö, mi tongeni ewini an epwe emön usun chök kot. Iwe, If a tupulo ren me  ocheei föün ewe irä mi pinepin. Mwirin, Atam a fitalo än If älleasolap. Jiowa a apwüngü Atam, If me ewe serepenit. Iwe, a atowur seni ewe tänipi, me ekkewe chonläng ra eppeti pwe resap tongeni tolong.

Me loom loom, lape ngeni ekkewe sou silelap, sou tipatchem me sou käeö uruwo ra kan erä pwe ekkewe pworaus lon puken Keneses ra pwüng me wesewesen uruwo. Nge ikenäi, aramas ra kan tipemwaramwareiti ekkena pworaus. Met popun ra tipemwaramwareiti pworausen Atam, If me ewe tänipiin Ichen lon Paipel? Sipwe nengeni ekkeei rüanü kapasen eppet.

1. Ewe tänipiin Ichen wesewesen eü leeni?

Pwata ra tipemwaramwar? Ekiekin ekkewe sou ääk ra apöchökküla ena. Ren fitepükü ier, ekkewe sou käeö usun lamalam ra ekieki pwe ena tänipi a chüen nonnom ekis. Iwe nge, ekkewe lamalam fän etipetipaen ekkewe sou ääk seni Kris, Plato me Aristotle, ra lükü pwe esor och mettoch woon fönüfan epwe tongeni unusöch, pun läng chök a wor mettoch mi unusöch. Ina minne, ekkewe sou käeö usun lamalam ra äweweei pwe ese mwääl ewe popun Paratis a nom arap ngeni läng. * Ekkoch ra erä pwe a nom asen ewe chuuk mi fokkun tekia, iwe, ren tekian esap tongeni limengaw ren ei fönüfan. Ekkoch ra lükü pwe mi nom asechikichikin ennefenin are fachikichikin öörün ei fönüfan, me pwal ekkoch ra lükü pwe ena tänipi a nom woon are arap ngeni ewe maram. Ina popun sisap mäirü pwe pworausen ewe tänipiin Ichen a fen wiliti usun eü chök tutulap. Ekkoch sou käeö ra erä pwe napanapen ena leeni Ichen ese pwüng, ina popun ra erä pwe ese fen wor wesewesen ena leeni.

Iwe nge, ese ina usun än ewe Paipel äweweei ewe tänipi. Lon Keneses 2:8-14 sia käeö titchikin pworausen ena leeni. Ena tänipi a nom lon ötiwen ewe leeni itan Ichen. A chöchöön ren ewe chanpupu mi wiliti puachen ekkewe rüanü chanpupu. A fen wor iten ekkewe chanpupu me ekis äweween ia ra kusulo ia. Ekkeei pworaus mi titchik ra fen luki ekkewe sou käeö, iwe, chommong me leir ra kütta ekkewe pworaus lon Paipel epwe älisiir le silei wesewesen leenien ewe tänipi. Iwe nge, chommong ekiek ra fen apwüngalo, nge mi chök ü fengen. Iwe, itä weween pwe ewe pworaus usun Ichen, ewe tänipi me ekkewe chanpupu iir mi chofona are tutulap chök?

Ekieki mwo: Pworausen lon ewe tänipiin Ichen a fis orun 6,000 ier loom. Moses a makkeei ekkeei pworaus eli seni an äeä minne a rongorong are ekkewe mi fen mak. Nge Moses a makkeei ekkena pworaus orun 2,500 ier mwirin ar ra fis, weween a fen minen loom loom ewe tänipiin Ichen. Mi tufich pwe ekkewe esisilen leeni usun chök ekkewe chanpupu repwe tongeni siwil mwirin fite fitepükü ier? Ewe pwülün fönüfan a sissiwil iteitan. Fän chommong a kan fis chchechin fönü ikewe ie ra ekieki Ichen a nom ie. Ra erä pwe fitu me lein ekkewe chechchechin fönü mi watte seni meinisin a tori ena leeni, ina popun ena leeni a sissiwil iteitan. Pwal och, ewe noter lon  fansoun Noa we eli a siwili napanapen sonosonun ena fönü. *

Iwe nge, ikkeei ekkewe pworaus ra ffat ngenikich: Ewe puken Keneses a fos usun eü wesewesen tänipi. Ruu me lein ekkewe rüanü chanpupu, iter Oifrat me Tikris ra chüen pu iei me a chök kan fengen puacher kewe. A pwal affata iten ekkewe fönü ia ekkewe pupu ra pulo ie me met mi nom lon mi esissillatä ekkena leeni. A mak ekkeei, äkkäeüin fän iten ekkewe chon Israel loom, iwe ekkeei pworaus mi titchik ra älillisöch ngeniir.

Epwe tongeni ina usun tutulap me anchang? Are rese kan affata titchikin ekkoch pworaus? Tutulap a kan poputä ren “Papaselo papaseto, loom loom lon eü leeni mi towau.” Nge uruwo a kan titchik pworaus usun chök ei pworausen Ichen.

2. Mi enlet pwe Kot a föri Atam seni pwül me If seni efoch chürärän Atam?

Ikenäi science ra fen küna pwe inisin aramas a fför seni sokkopaten mettoch mi nom lon pwülün ei fönüfan usun chök hydrogen, oxygen me carbon. Nge ifa usun ekkeei mettoch a kochufengen pwe epwe wiliti emön mönümanau?

Chommong scientist ra ekiekietä pwe manau a chök pwisin fisitä, a poputä seni mettoch mi chök mecheres, iwe, mwirin fite million ier, ekis me ekis ra tokorärälo. Iwe nge, ese lien pwüng ar erä pwe mi “mecheres” pun mönümanau meinisin pwal mwo nge eföü cell mi fokkun mesemesekis. Esor pisekin ännet pwe mei wor manau a chök pükün fisitä. Nge napanapen mönümanau meinisin ra ännetatä pwe mi wor emön mi tipatchem a fen anapanaper. *​—Rom 1:20.

Ka tongeni anchangei öchün me lingen echö ekken are echipwörün eü handicraft me amwararen eü computer, mwirin kopwe änicholo pwe esor chon föriir? Aapwi. Öchün ekkena pisek ese akkarap ngeni tokorärään, lingen me tipatchemen fförütään inisin aramas. Ifa usun kopwe ekieki pwe esor emön Chon Föratä? Pwal och, puken Keneses a äweweei pwe aramas chök me lein mönümanau meinisin woon fönüfan, ra fen fför lon napanapen  Kot. (Keneses 1:26) Ina popun, iir chök ra tufichin pwäralo än Kot pwapwaiti le föratä mettoch, atun ra föri mettoch mi eingeing ren nikättik, chünga me computer. Iwe itä sipwe mäirü ren alolloolun än Kot tipatchem senikich le föratä mettoch?

Nge ren än Kot äeä chürärän ewe mwän le föri emön fefin, itä epwe fen weires ngeni? * Kot a pwal tongeni äeä ekkoch mettoch, nge napanapen an föri ewe fefin mi alollool weween. A mochen pwe ewe mwän me ewe fefin repwe pwüpwülü me pacheöch usun itä iir “eu chök inis.” (Keneses 2:24) Esap pwe än ewe mwän me fefin älillisfengen, mi efisi eü riri mi apöchökkül me lüküchar a eü pisekin ännet pwe mi wor emön Chon Föratä mi tipatchem me tong?

Pwal och, ekkewe tokter mi silelap ra erä pwe meinisin aramas usun ra feito seni chök emön mwän me emön fefin. Iwe met mi weires ach sipwe lükü ewe pworaus lon Keneses?

3. Ewe irään sile me irään manau ra usun tutulap chök.

Ren enletin, ewe pworaus lon Keneses ese äiti ngenikich pwe ekkeei irä mi wor manaman loor. Nge, iir wesewesen irä Jiowa a filiretä pwe repwe liosuetä och mettoch.

Esap pwe aramas ra pwal föri ena sokkun? Äwewe chök, emön sou kapwüng a erä pwe emön a tipis ngeni ewe imwen kapwüng. Esap weween pwe emönna a tipis ngeni ekkewe sea, etiip me pisekin lon ena imwen kapwüng. Nge a wewe ngeni pwe a atai allükün are süfölüngaw ngeni met ewe imwen kapwüng a liosuetä, ina ewe kokkotun kapwüng. Pwal och, ren ekkewe king me kiwin, wokur me imwer akkaw ra kan äeä pwe repwe liosuetä ar nemenem.

Nge met ekkewe ruuofoch irä ra liosuetä? Chommong ra fen ekiekietä sokkopaten pworaus mi äweiresi ffatöchün weweer. Nge wesewesen weweer, a chök mecheres nge mi alollool. Ewe irään sile öch me ngaw a liosuetä än Jiowa pwüng le apwüngalo met mi öch me met mi ngaw, iwe, i chök a eäni ena pwüng. (Jeremaia 10:23) Ina popun, a eü föfförün atai allük än emön epwe solääni ena irä! Nge, ewe irään manau a liosuetä eü liffang Kot chök a tongeni awora, ina ewe manau esemuch.​—Rom 6:23.

  4. Än ewe serepenit tufichin fos usun itä minen tutulap chök.

Pwüngün, sia tongeni osukosuk le weweiti ei pworaus lon Keneses, äkkäeüin ika sise fen ekieki pworausen unusen ewe Paipel. Iwe nge, ekis me ekis ekkewe wokisin lon Paipel ra tongeni affataöchüolo ei pworaus mi osukosuk.

Iö a afosa ewe serepenit? Ekkewe chon Israel loom ra fen silei ekkoch pworaus mi älisiir le weweiti usun ena serepenit. Ren chök äwewe, ra silei pwe inaamwo ika ekkewe man rese tongeni fos, nge emön chonläng a tongeni afoser. Moses a pwal makkeei ewe pworaus usun Palam, Kot a tinalo emön chonläng an epwe föri pwe nöün Palam we aas epwe fos usun chök emön aramas.​—Numperis 22:26-31; 2 Piter 2:15, 16.

Meinisin ekkewe chonläng kapachelong ekkewe chon oputa Kot, ra tongeni föri manaman? Moses a fen küna ekkewe sou rongen Isip ra pwal föri ekkoch än Kot kewe manaman, usun chök ar ewini wok ngeni serepenit. Ewe sokkun manaman mi föri ena epwe tongeni chök feito seni ekkewe chon oputa Kot, ekkewe chonläng mi ngaw.​—Ekistos 7:8-12.

Moses a pwal makkeei ewe puken Hiop. Ena puk a äiti ngenikich chommong pworaus usun Setan, ewe äkkäemönün chon oputa Kot. A chofonatä me sotuni tuppwölün meinisin nöün Jiowa chon angang. (Hiop 1:6-11; 2:4, 5) Iwe, ekkewe chon Israel loom ra fen ekieki pwe Setan a äeä ewe serepenit me afosa pwe epwe otupu If le atai an tuppwöl ngeni Kot? Eli epwe fen ina.

Setan i ewe a afosa ewe serepenit? Jises a eita ngeni Setan “eman chon chofona me semen chon chofona.” (Jon 8:44) “Semen chon chofona” a wewe ngeni pwe i ewe äemönün mi chofona, ika met? Ewe äeüin kapas chofona, ina met ewe serepenit a eäni ngeni If. A ü ngeni än Kot öüröür pwe än emön ochei seni ewe irä mi pinepin epwe mälo, nge ewe serepenit a erä: “Ousap fokun mäla.” (Keneses 3:4) A ffat pwe Jises a silei pwe Setan a äeä ewe serepenit. Ewe puken Pwarata, Jises a ngeni Jon a affata lupwen a kör ngeni Setan “ewe serepenitin lom.”​—Pwarata 1:1; 12:9.

Mi fokkun weires ach sipwe lükü pwe emön chonläng mi manaman a tufichin äeä ewe serepenit me föri pwe usun itä i a fos? Pwal mwo nge aramas, esor ar manaman usun ekkewe chonläng, nge ra pwal tongeni afosa emön ngingio me föri kachito mi ämmeseik.

Ewe Pisekin Pwäratä mi Pöchökkül seni Meinisin

Kese pwal tipeeü ngeni pwe ewe tipemwaramwar usun ewe pworaus lon Keneses esor longolongun? Nge, mi wor pisekin pwäratä mi pöchökkül a affata pwe ena pworaus mi enlet.

Ren chök äwewe, Jises Kraist i “ewe Chon Pwärätä mi allükülük o let.” (Pwarata 3:14) Pokiten i emön mwän mi unusöch, ese tongeni  kapas chofona me esap mwo fän eü a tupuni mwäällli ewe enlet. Pwal och, a erä pwe i a fen manau me mwen an nom woon fönüfan usun emön aramas, pun a pin nonnom ren Seman we, Jiowa “mwen fanüfan esamwo wor.” (Jon 17:5) Ina minne, Jises a fen manau lupwen a poputä manau woon fönüfan. Iwe, met ei chon pwäratä mi alükülük seni meinisin a äiti ngenikich?

Lon itiitin än Jises fosun Atam me If, iir wesewesen aramas. A fos usun ar pwüpwülü atun a äwewe än Jiowa allük pwe epwe chök emön pwülüwen emön. (Mattu 19:3-6) Ika pwe Atam me If esap wesewesen iir aramas, me leenier we, ewe tänipiin Ichen eü chök tutulap, iwe, Jises a fen tupulo are a kapas chofona. Esap fokkun tongeni fis ena! Jises a fen pin nonnom lon läng me nennengeni seni poputään ewe osukosuk lon ewe tänipi. Mi pwal wor eü minen pwäratä mi kon pöchökkül seni ei?

Ren enletin, än emön lükülükümmang ngeni ewe pworaus lon Keneses a apwangapwangaalo an lükü woon Jises. Esap pwal tongeni weweiti ekkewe itelap mi fokkun lamot lon ewe Paipel me an kewe pwon mi alükülük. Sipwe ppi pwata a ina usun.

[Ekkewe Pwóróus fan]