Kapas Allim fän iten Ekkewe mi Mwelele

ÄN KOT WE KAPAS a alükülükükich pwe “Kot esap manlükala ekewe chon mwelele.” (Kölfel 9:18) Iei alon Paipel usun ewe Chon Föratä: “Ka suki poum o ngeni ekewe mönümanau meinisin mine repwe menemenöch ren.” (Kölfel 145:16) Ei äpilükülük esap eü chök ttan. Ewe Kot mi Lapalap epwe awora minne epwe äwesaalo mwelele. Met ekkewe mi mwelele ra osupwangan?

Emön fefin mi tipachem lon Afrika a käeö usun fetälin nöünöün monien ekkewe mwu mi osupwang, a apasa pwe a lamot ngeni ekkena mwu emön sou nemenem mi kirekiröch, wor an manaman me pwäratä ümöümöch. A lamot ngeni ena sou nemenem an epwe nemeni unusen fönüfan pwe nonnomun meinisin mwuun fönüfan epwe chök löllö. Pwal och, ena sou nemenem epwe pwal angang woon ewe popun pwata a wor mwelele, ina än aramas tipelap. Ia sipwe tongeni küna me ie ei sokkun sou nemenem?

Kot a tiinatiw Jises an epwe atoura ewe kapas allim ngeni ekkewe mi osupwang. Lupwen Jises a ütä me älleani ngeni aramas wisan we me ren Kot, a apasa “än Jiowa manaman mi fel a nonnom woi, pun a efiliei pwe upwe afalafala ewe kapas allim ngeni ekkewe chon mwelele.”​—Luk 4:16-18, NW.

Met ewe Kapas Allim?

Kot a seikaatä Jises an epwe King. Iei wesewesen eü kapas allim. Jises i ewe Sou Nemenem epwe tongeni amoielo mwelele pun (1) i epwe nemeni aramas meinisin me a wor an manaman; (2) a kirekiröch ngeni ekkewe mi osupwang me a äiti nöün kewe chon käeö ar repwe älisiir, me (3) a tongeni unusen amoielo ewe tipis aramas ra älemwiri seni Atam. Sipwe etittina ekkeei ülüngät kinikinin ewe kapas allim.

1. Än Jises nemenem woon mwu meinisin: Iei met ewe Paipel a apasa usun Jises: “A angei an nemenem me lingan me mwün, pwe aramasen fanü me mwü, pwal aramas mi eäni sokopaten fos repwe angang ngeni.” (Taniel 7:14) Ka tongeni anchangei mürinnöön mettoch meinisin fän nemenien eü chök mwu? Esap chüen wor fitikoko me riäfföü woon unusen fönüfan. Meinisin repwele küna feiöch. Jises a pwisin alükülükükich pwe a wor an manaman le nemeni unusen fönüfan. A änneta ren an apasa: “Nemenem meinisin won läng me fanüfan a toriei.”​—Mattu 28:18.

2. Jises a kirekiröch ngeni ekkewe mi osupwang: Jises a kirekiröch ngeni ekkewe mi mwelele atun a afalafal woon fönüfan. Äwewe chök, emön fefin mi fangolo wöün meinisin fän iten an epwe pöchökkül, a attapa üfen Jises ren an epwe chikaretä. A riäfföü ren an pwu seni chcha ükükün engol me ruu ier, iwe ese mwääl a nafangaw chan. Me ren ewe Allük ika epwe attapa emön, iwe emönnewe epwele pwal nom lon tettelin limengaw. Nge Jises a pwäratä kirekiröch ngeni. A erä: “Nei fefin, om lükülük a apöchökülokotä. Kopwe feila fän kinamwe pwe ka chikar seni om samau.”​—Mark 5:25-34.

Än Jises asukul a tongeni siwili letipen aramas ar repwe pwäratä kirekiröch. Äwewe chök, nengeni met Jises a pölüweni ngeni emön mwän mi eisini ifa usun epwe apwapwaai Kot. Ewe mwän a silei pwe Kot a mochen sipwe tongei chon oruch, nge a eisini Jises: “Iö chon ori?”

Iwe, Jises a eäni an we kapas äwewe mi iteföülo usun emön mwän mi feil seni Jerusalem  ngeni Jeriko, nge chon solä ra awata me angei seni pisekin, o likitalo pwe a “arap ngeni mäla.” Emön souasor a fetäleto woon ewe al nge lupwen a küna ewe mwän mi feiengaw a fetäl ewe epek. Pwal ina chök usun emön re Lifai. “Nge eman chon Samaria a pwal fetal won ewe al o a tori ewe leni ia ewe mwän mi feiengau a kon ie. Iwe, lupwen a küna, a fokun tongei.” Iwe a limeti kinasan kewe, uwei ngeni eü imwen wasöla me mönatiw liwinin chon tümünü. Jises a eisini: “Iö . . . a föri föförün eman chon arun ngeni ätewe mi feiengau ren chon solä?” A pölüweni, “Ewe eman mi eäni kirikiröch ngeni.” Iwe Jises a ereni, “Kopwe feila o föri usun chök met i a föri.”​—Luk 10:25-37.

Chokkewe mi wiliti Chon Pwäratä Jiowa ra käeö ekkena sokkun pworaus Jises a asukula me a siwili napanaper me ra älisi ekkewe mi osupwangen älillis. Äwewe chök, iei makkeien emön soumak seni Latvia lon nöün we puk Women in Soviet Prisons usun pworausen an semwen atun a angang lon ewe leenien fötek lon ekkewe ier 1960. “Atun ua samau, Chon Pwäratä Jiowa ra fokkun tümünüei. Ese fokkun wor och älillis mi lap seni ar tümün. Ra meefi pwe wiser ar repwe tümünü meinisin.”

Atun a ngawolo fetälin moni lon fönüen Ancon, Ecuador, ekkoch Chon Pwäratä Jiowa ra filatä le älisi pwiir kewe ese wor ar alen moni tolong. Ra älisiir ren ar föri möngö me amömö ngeni ekkewe aramas mi niwin me attau lepwin. (Ppi ewe sasing peliemwän.) Meinisin chon ewe mwichefel ra angangfengen, kapachelong ekkewe kükkün. Ra kan poputä kulok eü winingäch pwe epwe mmolnetä ekkewe möngö mwen ekkewe sein attau repwe war kulok rüänü. Ewe moni ra angei seni ena angang ra eineti ngeni emön me emön minne mi fich ngeni ükükün an osupwang.

Ekkeei pworaus ra pwäratä pwe än Jises leenien äppirü me minne a eäni asukul ra fokkun manaman, ra tongeni siwili ekiekin aramas ar repwe älillisöch ngeni chon osupwang.

3. Jises a tongeni unusen amoielo ewe tipis aramas ra älemwiri seni Atam: Tipelap ina eü mettoch a nom ren aramas meinisin. Ewe Paipel a eita ngeni tipis. Pwal mwo ewe aposel Paul a makkeei, “Üa küna pwe ei allük a angang lon manauei: Lupwen üa mochen föri mine a mürina, üa chök filätä ai üpwe föri mine a ngau.” Mwirin a pwal erä: “Iö epwe angasaei seni ei inis inisin mäla? Kilisou ngeni Kot a angasaei ren ach Samol Jesus Kraist!” (Rom 7:21-25) Paul a äweweei ifa usun Kot epwe nöünöü Jises le angasaalo chon fel mi enlet seni tipis, eü me leir tipelap, ewe mi efisatä mwelele. Ifa usun epwe pwönüetä ei?

Mwirin än Jises papatais, Jon Papatais a ereni ekkewe aramas: “Iei i ewe Lamen Kot a uweela tipisin chon fanüfan.” (Jon 1:29) Ekiselo chök ewe fönüfan epwe urolo ren aramas mi ngaselo seni tipis, pachelong wesiloon ewe napanap tipelap. (Aisea 11:9) Lon ena fansoun, Jises epwe unusen amoielo ewe mettoch a efisatä mwelele.

A ifa me apwapwaan ach anchangei ewe fansoun kich meinisin sisap chüen osupwang! Ewe Paipel a apasa: “Eman me eman epwe nom lon an tanipin wain me fän an irä fiik fän kinamwe, nge esap wor eman epwe eniuokusu.” (Mika 4:4) Ekkeei kapas mi amwarar ra elingaalo Jiowa pun ra menlapei ewe fansoun lupwen meinisin repwele küna tümün, eäni angang mi mürinnö me pwapwaiti chommong mettoch nge esap chüen wor mwelele.