Met Weween än Kot Asösö?
Met Weween än Kot Asösö?
“Mi chüen wor eu asösö a witiwit fän iten nöün Kot kewe aramas.”—IPRU 4:9.
1, 2. Met sipwe tongeni käeö seni Keneses 2:3? Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe etittina?
LON Keneses sopwun eü, sia käeö pwe lon ekkewe wonu rän Kot a ammolnatä ei fönüfan pwe leenien aramas. Ekkeei rän esap weween pwe 24 awa chök, nge eü me eü rän a langattam. Iei alon Paipel le sopwoloon eü me eü rän: “Seni lesosor tori lekuniol pwal tori lesosorun ewe eu rän.” (Ken. 1:5, 8, 13, 19, 23, 31) Iwe nge, mi sokkolo ewe efisuen rän pun Paipel a erä: “Kot a afeiöchü o apini ewe afisuen rän, pun lon ewe rän a akkasösö seni an angangen föri läng me fanüfan.”—Ken. 2:3, NW.
2 Än Moses erä pwe Kot “a akkasösö,” a wewe ngeni pwe Kot a chüen asösö lon ena atun. Ina popun, lupwen Moses a makkeei puken Keneses lon ewe ier 1513 mwen Kraist, Kot a chüen asösö. Iwe, Kot a chüen asösö tori ikenäi? Ika ina, ifa usun sipwe tongeni tolong lon an asösö? Mi lamot sipwe silei pölüwen ekkena kapas eis.
Jiowa a Chüen “Asösö”?
3. Ifa usun alon Jises lon Jon 5:16, 17 a pwäratä pwe a chüen sopwosopwolo ewe efisuen rän lon fansoun we?
3 A wor ruu popun sia tongeni erä pwe a chüen sopwosopwolo ewe efisuen rän lon fansoun Jises we. Sia käeö ewe äeüin popun seni met Jises a ereni chon esiita pokiten an echikara aramas lon ränin Sapat. Me rer, itä Jises esap föri och angang pun ränin asösö. Nge Jises a pölüweniir, “Semei a chök akangang tori ikenai, pwal ina usun ngang üpwe chök akangang.” (Jon 5:16, 17) Met weween ena? Ren itiitin alon Jises kana, usun a erä pwe: ‘Ngang me Semei we aua eäni eü chök angang. Semei a angang lon fansoun Sapat lon fite fite ngeröü ier me a chüen akkangang. Iwe, pwal ngang ua tongeni angang lon Sapat.’ Alon ei a äiti ngenikich pwe lon fansoun Jises we a chüen sopwosopwolo ewe efisuen rän, ränin än Kot asösö seni an föri mettoch woon fönüfan. *
4. Seni alon Paul, ifa usun sia silei pwe ewe efisuen rän mi chüen sopwosopwolo lon fansoun ekkewe aposel?
4 Sia käeö ewe oruuen popun seni alon Paul keei. Lupwen a aloni alon Keneses 2:2 usun än Kot asösö, a makkeei: “Pün öükich ekkewe mi lükü sia tolong lon ewe asösö.” (Ipru 4:3, 4, 6, 9, Paipel: Än Kot Kapas Testament Söfö) Ina minne, ewe efisuen rän mi chüen sopwosopwolo lon fansoun Paul we. Ineet epwe muchulo ei efisuen rän?
5. Met Jiowa a mochen föri lon ewe efisuen rän? Ineet epwe äwesöchüolo an we kokkot?
5 An epwe pölü ena kapas eis, sipwe chechchemeni met Jiowa a mochen föri lon ewe efisuen rän. Keneses 2:3 a äweweei, “Kot a afeiöchü o apini ewe afisuen rän.” Jiowa a “apini” ena rän pwe a filatä pwe epwe äwesöchüolo an we kokkot ngeni fönüfan. An kokkot fän iten fönüfan pwe aramas mi älleasochis repwe tümünü fönüfan me masouan meinisin. (Ken. 1:28) Ewe popun Jiowa Kot me Jises Kraist, ewe “Sounemenemen ewe ränin sapat” ra “chök akangang tori ikenai” pwe epwe pwönüetä an kokkot woon fönüfan. (Mt. 12:8) Än Kot ränin asösö epwe sopwosopwolo tori an pwönütä an kokkot. Ina epwe fis le sopwoloon än Kraist Nemenem ükükün Engeröü Ier.
Kosap “Tur usun Ir Pokiten ar Aleasolap”
6. Menni pworaus ra eü minen öüröür ngenikich, iwe met sia tongeni käeö seniir?
6 Kot a äweweöchü ngeni Atam me If an we kokkot, nge ra ü ngeni. Mwirin Atam me If, chommong aramas ra pwal fitaalo ar älleasolap. Pwal mwo nge ekkewe aramas Kot a filiretä, ekkewe chon Israel, iir ra pwal älleasolap fän chommong. Paul a pwal öüröüra ekkewe Chon Kraist pwe ra tongeni usun ekkewe chon Israel ren ar älleasolap. A makkeei: “Iei mine sipwe fokun achocho ach sipwe tolong lon ewe asösö, pwe esap wor eman leich epwe tur usun ir pokiten ar aleasolap.” (Ipru 4:11) Me ren Paul ekkewe mi älleasolap resap tongeni tolong lon än Kot asösö. Met weween ena ngenikich? Ika sia ü ngeni än Kot we kokkot, iwe sisap tolong än Kot we asösö? A fokkun lamot ach sipwe silei pölüwen ei kapas eis me sipwap pworaus usun ei lon ei lesen. Nge sipwe akkomw pworaus usun ekkewe chon Israel mi älleasolap me ewe popun rese tolong lon än Kot we asösö.
“Resap Tolong lon Äi Asösö”
7. Ifa än Jiowa kokkot ngeni chon Israel lupwen a angaserelo seni Isip me ifa wiser ngeni Kot?
7 Lon ewe ier 1513 mwen Jises, Jiowa a pwär ngeni Moses an kokkot fän iten chon Israel. Kot a erä: “Üa feitiu pwe üpwe angaseer seni chon Isip, üpwe pwal emwenirewu seni ewe fanü o emwenirelong lon eu fanü mi öch o watte, eu fanü mi pwülüöch o fanüeräs.” (Eks. 3:8) Jiowa a angaserelo seni Isip pwe repwe nöün aramas usun chök met a pwon ngeni Eperiam. (Ken. 22:17) Kot a ngeniir ewe allük epwe atufichiir le ririöch ngeni. (Ais. 48:17, 18) A ereni chon Israel: “Ika oupwe aleasochisi aloi o apwönüeta ai we pwon, mürin oupwe wesewesen nei aramas . . . üa filikemiitä me lein aramas meinisin.” (Eks. 19:5, 6) Iwe, ekkewe chon Israel repwe tongeni chök nöün Jiowa aramas ika ra älleasochisi an kewe allük.
8. Itä epwe ifa nonnomun chon Israel ika ra fen älleasochisi Kot?
8 Ekieki ekkewe feiöch itä epwe tori chon Israel ika ra älleasochisi Kot! Jiowa itä epwe fen efeiöchü ar kewe atake me nöür kewe man. Itä epwe fen pwal tümünüür seni chon koputer. (Älleani 1 King 10:23-27.) Itä repwe fen pwisin nemeniir, pwal mwo nge lon fansoun Jises we, lupwen mwuun Rom a nemeni chommong fönü. Jiowa a mochen pwe ewe mwuun Israel epwe eü minen pwäratä lein ekkewe mwu meinisin pwe iir mi älleasochisi ewe Kot mi enlet repwe küna feiöch wachemwuk.
9, 10. (a) Pwata ese pwüng än chon Israel mochen liwiniti Isip? (b) Ifa usun än chon Israel liwiniti Isip epwe kküü ar fel ngeni Jiowa?
9 A fen suuk ngeni chon Israel pwe Jiowa epwe nöünöü iir le apwönüetä an we kokkot. Ra tongeni küna feiöch pwal efeiöchü chon fönüfan! (Ken. 22:18) Iwe nge, lap ngeniir rese aücheani ar repwe eü minen pwäratä usun eü mwu fän nemenien Kot. Ra mwo nge erä pwe ra mochen liwiniti Isip! (Älleani Numperis 14:2-4.) Nge, ika ra liwiniti, iwe rese tongeni fel ngeni Jiowa lon ewe napanap epwe apwapwaai me rese tongeni minen pwäratä ngeni ekkewe mwu. Resap tongeni älleasochisi än Kot we allük, me küna omusomusen ar tipis ika ra wiliti sefäl slave lon Isip. Ra chök pwisin ekiekiir, nge rese ekieki Jiowa me an kokkot! Ina popun Jiowa a apasa: “Iei minne Ngang üwa song ren ena pilon aramas o apasa: ‘Iteiten fansoun meinisin letiper a chök tokkolo seniei o resap silei äi kewe aal.’ Iei popun Ngang üwa pwon fän ökköpöl lon äi song o apasa: ‘Resap fokkun tolong lon äi asösö.’”—Ipru 3:10, 11, Paipel: Än Kot Kapas Testament Söfö; Kölf. 95:10, 11.
10 Ar mochen liwiniti Isip a pwäratä ar rese aücheani ekkewe feiöch seni Jiowa nge ra fen alamota ekkewe möngö mi annö lon Isip. (Num. 11:5) Iir ra usun chök Iso, ewe a pöütaalo älemwirien mwänichi fän iten och möngö mi annö.—Ken. 25:30-32; Ipru 12:16.
11. Pokiten ekkewe chon Israel mi towu seni Isip rese pwäratä tuppwöl, Jiowa a siwili an we kokkot?
11 Inaamwo ika ewe piloon chon Israel mi towu seni Isip rese pwäratä ar tuppwöl ngeni Jiowa, nge i ese siwili an we kokkot me “a chök akangang” fän iten pwönüetään. Iwe, ewe eü piloon mi tapwoto mwiriir ra älleasochis lap seniir. Fän än Jiowa emmwen ra tolong lon ewe Fönüen Pwon me akkufu ekkewe mwu mi nom lon. Josua 24:31 a apasa: “Chon Israel ra angang ngeni ewe Samol mi Lapalap lon ränin manauen Josua meinisin, pwal lon ränin manauen ekewe souakom mi manauatam seni Josua, ir mi silei ekewe föför meinisin ewe Samol mi Lapalap a föri fän iten Israel.”
12. Pwata sia silei pwe a tufich ngeni Chon Kraist ikenäi ar repwe tolong lon än Kot we asösö?
12 Iwe nge, ena piloon chon Israel mi älleasochis ra mälo nge ewe piloon mi tapwoto mwiriir “resap pwal silei ekewe föför [Jiowa] a föri fän iten chon Israel. Mürin, ekewe aramasen Israel ra föri mine a ngau me fän mesen ewe Samol mi Lapalap o angang ngeni ekewe anü Paal.” (Souk. 2:10, 11) Ewe Fönüen Pwon ese wiliti eü leenien asösö fän iter. Pokiten ar älleasolap esor ar kinamwefengen me Kot. Iei makkeien Paul usur: “Pun are Josua a atolonga ekewe aramas [chon Israel] lon ewe asösö Kot a fen pwon, Kot esap pwal kapassefäl me mürin usun pwal eu rän. Iwe, mi chüen wor eu asösö a witiwit fän iten nöün Kot kewe aramas, a usun chök ewe asösö än Kot lon ewe afisuen rän.” (Ipru 4:8, 9) “Nöün Kot kewe aramas” Paul a kapas usur a wewe ngeni ekkewe Chon Kraist. Weween Chon Kraist ra tongeni tolong lon än Kot asösö? Ewer, mi suuk ngeni Chon Kraist meinisin, ese lifilifil ika iir chon Jus are chon Jentail!
Ekkoch Rese Tolong lon än Kot Asösö
13, 14. (a) Lon fansoun Moses, met chon Israel repwe föri pwe repwe tolong lon än Kot we asösö? (b) Lon fansoun Paul, mi chüen lamot Chon Kraist repwe älleasochisi ewe Allükün Moses pwe repwe tolong lon än Kot asösö?
13 Paul a mak ngeni ekkewe chon Ipru Chon Kraist pun ekkoch leir ra ü ngeni än Kot kokkot. (Älleani Ipru 4:1.) Met ra föri? Ra chüen fiti ekkoch kinikinin ewe Allükün Moses. Lon ekkewe 1,500 ier ra lo, mi lamot ngeni chon Israel ar repwe älleasochisi ekkena allük ren ar repwe apwapwaai Kot. Iwe nge, än Jises mälo a amoielo ewe Allükün Moses. Ekkoch Chon Kraist rese weweiti ena, iwe ra chüen fiti ekkoch kinikinin ena Allük. *
14 Paul a äweweei ngeni ekkeei Chon Kraist chon Ipru pwe Jises ewe samol fel mi lap a mürinnö seni ekkewe samol fel rese unusöch. Pwal ewe etipeeü mi fö a mürinnö seni än chon Israel etipeeü. Me än Jiowa we imwen fel mi lap a mürinnö seni ewe imwen fel förien aramas. (Ipru 7:26-28; 8:7-10; 9:11, 12) Paul a eäni äwewe woon ewe Sapat fän ewe Allükün Moses lupwen a äweweei ifa usun Chon Kraist ra tongeni tolong lon än Kot asösö, a apasa: “Iwe, mi chüen wor eu asösö a witiwit fän iten nöün Kot kewe aramas, a usun chök ewe asösö än Kot lon ewe afisuen rän. Pun iö a tolong lon ewe asösö Kot a pwonei, epwe pwal asösö seni an angang usun chök Kot a asösö seni an angang.” (Ipru 4:8-10) Mi lamot ekkewe chon Ipru Chon Kraist repwe ükütiw le ekieki pwe ra tongeni angei än Kot chen ren ar älleasochisi ewe Allükün Moses. Seni lon Pentikos ier 33, Jiowa a kisäseü le liffangelo an chen ngeni chokkewe mi pwäratä ar lükü Kraist.
15. Pwata a lamot älleasochis ika sia mochen tolong lon än Kot asösö?
15 Met a eppeti chon Israel lon fansoun Moses le tolong lon ewe Fönüen Pwon? Ar älleasolap. Met a eppeti ekkoch Chon Kraist lon fansoun Paul we le tolong lon än Kot asösö? Pwal ar älleasolap. Rese lükü pwe iei Jiowa a fen siwili napanapen än nöün kewe aramas repwe fel ngeni me repwe ükütiw le älleasochisi ewe Allükün Moses.
Ifa Usun Sipwe Tolong lon Än Kot Asösö Ikenäi
16, 17. (a) Ikenäi, ifa usun ekkewe Chon Kraist repwe tolong lon än Kot asösö? (b) Met sipwe pworaus woon lon en lesen mwirin ei?
16 Kich Chon Kraist ikenäi sise chüen lükü pwe a lamot sipwe älleasochisi ewe Allükün Moses pwe sipwe küna manau. A ffat alon Paul kewe ngeni chon Efisus: “Pun ren än Kot we ümöümöch oua küna manau ren ämi lükülük. Nge ei manau oua eäni esap afisiemi, pwe än Kot lifang ngenikemi, esap pwal liwinin ämi angang, pwe esap wor eman epwe tongeni aingaing ren.” (Ef. 2:8, 9) Iwe, met weween ngeni Chon Kraist ar repwe tolong lon än Kot asösö? Jiowa a isetiw ewe efisuen rän, ränin an asösö, pwe epwe unusen apwönüetäöchü an kokkot ngeni fönüfan me aramas mi älleasochis. Sipwe tongeni tolong lon än Jiowa asösö are fiti i lon an asösö ika sia älleasochisi i o an we kokkot me ren an we mwicheich.
17 Nge ika sia älleasolapa än ewe chon angang mi alükülük o tipatchem emmwen are fitaalo chök ach ekiek, iwe, sia ü ngeni än Kot kokkot me sisap tongeni chiechien Kot. Lon en lesen mwirin ei, sipwe fos usun ekkoch mettoch mi kküü nöün Kot aramas, me ifa usun filier le älleasochis are älleasolap epwe pwäratä ika ra wesewesen tolong lon än Kot we asösö.
[Ekkewe Pwóróus fan]
^ par. 3 Ekkewe samol fel me chon Lifai ra angang lon imwen fel lon Sapat nge ei mettoch ese ü ngeni allükün Moses. Iwe, Jises a eäni ewe wis samol fel mi lap me ren Kot. A pwal tongeni föri wisan me angang lon fansoun Sapat.—Mt. 12:5, 6.
^ par. 13 Ese ffat ika ekkoch chon Jus Chon Kraist ra fen eäni asor lon ewe Ränin Omusomusen Tipis mwirin än Jises mwe ngeni Jiowa an we asor lon läng. Nge ika ra föri, ra süfölüngaweiti än Jises asor. Iwe nge, ekkoch leir ra chüen fiti pwal ekkoch eörenien ena Allük.—Kal. 4:9-11.
Kapas Eis Kopwe Ekilonei
• Met Jiowa a mochen föri lon ewe efisuen rän?
• Ifa usun sia silei pwe a chüen sopwosopwolo tori ikenäi ewe efisuen rän?
• Met a eppeti ekkewe chon Israel lon fansoun Moses me ekkoch ekkewe popun Chon Kraist le tolong lon än Kot asösö?
• Ifa usun sipwe tongeni tolong lon än Kot asösö ikenäi?
[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]
[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 25]
Sipwe tongeni tolong lon än Jiowa we asösö ika sia älleasochisi i me an we mwicheich
[Ekkewe sasing lon pekin taropwe 24]
Met a chüen lamot ngeni nöün Kot aramas ikenäi pwe repwe tolong lon an we asösö?
