Iö Epwe Asukula Ekkewe Semirit Usun Kot?

“Eman chon sukul esap lap seni nöün sense, nge eman mi awesöchüela an sukul epwe wewe ngeni nöün sense.”​—LUK 6:40.

EKKOCH sam me in ra meefi pwe ra lipwäkingaw le asukula nöür kewe usun Kot. Eli ra ekieki pwe ese naf ar sukul are sileier lon pekin lamalam pwe repwe lipwäköch le asukul. Ina popun, eli ra likiti ngeni aramaser are nöüwisin ar lamalam pwe repwe föri ei wis mi fokkun lamot.

Nge, iö ewe a mürinnö seni meinisin an epwe wisen asukula ekkewe semirit usun lamalam mi enlet me ekkewe emmwen ren minne mi pwüng me mwääl? Nengeni met ewe Paipel a apasa me alöllö ngeni met ekkewe sou käeö usun ei pworaus ra küna.

Ifa Wisen Emön Sam?

Äitien ewe Paipel: “Ami sam kena, ousap asonga noumi, pwe oupwe foleniochu ir ren sokkun amirit me fonou me ren ewe Samol.”​—Efisus 6:4, TF.

Künaen ekkewe chon käeö pworaus: Ifa usun ekkewe sam repwe feiöch seni ar ämääraatä eü lükü mi pöchökkül? Ewe pworaus itelapan Fathers’ Religious Involvement and Early Childhood Behavior, minen 2009 a erä: “Ika ekkewe sam ra fokkun achocho lon lamalam, repwe tongeni wiliti sam mi  mürinnö. Lamalam a kan awora emmwen ngeni aramas ren föfförür me minne repwe alamota lon manauer, me ra älillisfengen.”

Ewe Paipel a menlapei lamoten wisen ewe sam le foleni me emiriti ekkewe semirit. (Än Salomon Fos 4:1; Kolose 3:21; Ipru 12:9) Nge, mi lamot ena emmwen ikenäi? Lon 2009, ewe University of Florida a atowu eü pworaus usun lamoten sam ngeni nöür. Ekkewe sou käeö pworaus ra küna pwe ekkewe semirit, semer a kan achocho le emiritiir, ese mwääl repwe meefi pwisin aüchear me repwe meefieni meefien aramas. Ekkewe ät ra tongeni mosonoson me ekkewe nengngin ra eäni ekiek mi mürinnö. Pwüngün, än Paipel emmwen a chüen lamot.

Ifa Ükükün Lamoten Wisen Emön In?

Äitien ewe Paipel: “Kosap aleasolap ngeni mine inom a aiti ngonuk.”​—Än Salomon Fos 1:8.

Künaen ekkewe chon käeö pworaus: Lon ewe puk itelapan Handbook of Child Psychology, minen 2006, a apasa pwe chommong inelap ra äeä watteen fansoun le chichiechi me foffos ngeni nöür kewe semirit lap seni ekkewe sam, me a kan fis ena lon chommong fönü. Ina popun, än inelap kapas, föfför me ekiek a fokkun kküü määritään ewe semirit.

Lupwen ekkewe sam me in ra älillisfengen le asukula nöür kewe ewe enlet usun Kot, ra fang ngeniir ruu liffang mi aüchea. Äeüin, a suuk ngeni ekkewe semirit ar repwe tongeni chiechiöch ngeni Semer we lon läng, ewe esin chiechi epwe atoto ngeniir feiöch lon unusen manauer. Oruuan, ekkewe semirit ra tongeni käeö seni än semer kewe me iner älillisfengen pwe epwe pwönütä ewe mettoch mi lamot ra achocho ngeni. (Kolose 3:18-20) Inaamwo ika ekkoch ra tongeni älisi ekkewe sam me in, nge wesewesen pwisin wisen ekkewe sam me in ar repwe asukula nöür kewe usun Kot me an we kokkot ngeni famili.

Iwe nge, ifa usun ekkewe sam me in repwe asukula nöür kewe? Ikkefa ekkewe napanapen asukul epwe kon mürinnö?