Älisi ekkewe Mwän le Lükü ewe Enlet me Apwönüetä

“Seni ikenai kopwe eman chon attaua aramas.”​—LUK 5:10.

1, 2. (a) Met chommong mwän ra föri lupwen ra rongorong minne Jises a afalafala? (b) Met sipwele käeö lon ei lesen?

JISES me nöün kewe chon käeö ra afalafalfeil lon Kalili. Eü rän, ra fiti efoch waa pwe repwe lo asösö lon eü leeni ia esor aramas ie, nge chommong aramas ra tapwelo mwiriir nge ra chök fetäl orosset. A wor “arap ngeni limengerou mwan, lukun fefin me semirit.” (Mt. 14:21, TF) Pwal lon eü fansoun, eü pwiin aramas a kiito ren Jises pokiten ra mochen epwe echikarer me rongorong ngeni an afalafal. A wor ükükün “fongerou mwan, lukun fefin me semirit.” (Mt. 15:38, TF) Me ren ekkeei wokisin sia küna pwe a chommong mwän lein ekkewe aramas ra etto ren Jises me mochen käeö minne a eäni asukul. Nge Jises a silei pwe ekkoch me lein chommong aramas repwe etiwa ewe enlet. Sia silei ena pokiten mwirin an we föri ewe manaman le ouralo nöün nöün kewe chon käeö kewe chew ren iik, a apasa: ‘Seni ikenai oupwe chon attaua aramas.’ (Luk 5:10) Jises a mochen ar repwe weweiti pwe ewe angangen afalafal a usun chök angangen attau. A tongeni älisiir le küna chommong aramas mi mochen etiwa ewe enlet, kapachelong chommong mwän.

² Ikenäi a pwal wor ekkewe mwän mi efich ewe kapas allim sia afalafala me ra pwapwa ren ach käeö ngeniir Paipel. (Mt. 5:3) Iwe nge, ekkoch mwän ra poputä le käeö usun Kot nge rese anganga met ra käeö. Ifa usun sipwe tongeni älisiir? Lon än Jises angangen afalafal, ese sokkolo napanapen an asukula ekkewe mwän. Nge a mochen älisiir pokiten a wor ekkoch mettoch ra kon lolileniesini. Lon ei lesen, sipwele käeö ifa usun Jises a älisi ekkewe mwän me ifa usun sipwe äppirü i. Sipwe pworaus woon ülüngät mettoch: (1) lupwen emön mwän a aürek usun moni, (2) lupwen emön mwän a meefi niuokkus ren met ekkoch ra eäni ekiek, me (3) lupwen emön mwän a ekieki pwe a lipwäkingaw seni ekkoch.

Lupwen Emön Mwän a Aürek usun Moni

3, 4. (a) Met chommong mwän ra ekieki pwe a kon lamot? (b) Pwata ekkoch mwän ra ekieki pwe moni me angang ra kon lamot lap seni ar repwe etiwa ewe enlet?

³ Emön senseen ewe allükün Moses a eisini Jises: “Sense, ngang üa molotä ai üpwe etuk ekis meinisin ia kopwe feila ie.” Jises a ereni pwe ewe “Nöün Aramas esap wor lenian ia epwe konola ie.” Ewe Paipel ese affata pwe ena mwän a wiliti nöün Jises chon käeö. Iwe, eli ätena a aürek usun imwan me anan möngö.​—Mt. 8:19, 20.

⁴ Chommong mwän ra akkomwa ar angangen moni lap seni ar repwe käeö me apwönüetä met Paipel a apasa. Ra akkomw kütta sukul tekia me angang mi watte peioffun. Ra silei pwe a lamot moni ngeni manauer iteiten rän. Ina popun, ra ekieki pwe moni me angang ra tongeni älisiir lap seni ar käeö ewe Paipel me wiliti chiechien Kot. Eli ra sani met ewe Paipel a asukula, nge “öürek usun manauen ikenai me atuputupun wöün fanüfan” ra eppetiir le sopwelo ar käeö usun Kot are älleasochisi met a apasa. (Mark 4:18, 19) Nge Jises a älisi nöün kewe chon käeö le akkomwa minne mi wesewesen lamot, me kich sia tongeni äppirü i.

5, 6. Met a älisi Andru, Piter, Jemes me Jon le mirititi ewe angang mi fokkun lamot repwe akkomwa?

⁵ Andru me pwiin we Simon Piter iir chon attau. Ra kan angangfengen me Jon, pwiin we Jemes, me semer we Sepeti. A fokkun sopwöch ar angangen attau, me a pwal wor nöür chon angang. (Mark 1:16-20) Lon ewe äeüin fansoun Andru me Jon ra kerän käeö usun Jises seni Jon Papatais,  ra fen lükülük pwe Jises i ewe Messaia. Andru a apworausa ngeni pwiin we Simon Piter usun Jises, nge eli Jon a ereni pwiin we Jemes. (Jon 1:29, 35-41) Fitu maram mwirin ena, Jises a afalafal lon Kalili, Jutia me Sameria, nge ekkena fömön mwän ra fiti. Mwirin ra liwiniti ar we angangen attau. Lon ena atun ra pwapwaiti minne ra käeö seni Jises, nge rese ekieki pwe ewe angangen afalafal ina ewe angang mi kon lamot repwe akkomwa.

⁶ Mwirin, Jises a etiwa Piter me Andru ar repwe fiti me wiliti “chon attaua aramas.” Met Piter me Andru ra föri? “Lon ewe chök otun ra likitala nöür kewe chew o tapwela mürin Jesus.” Pwal ina usun met Jemes me Jon ra föri. “Lon ewe chök otun ra likitala waar we me semer we o tapwela mürin.” (Mt. 4:18-22) Met a älisi ekkeei mwän ar repwe unusen fiti ewe angangen afalafal? Ren fitu maram ra fitifetälei Jises, aüseling an asukula aramas, küna ekkewe manaman a föri, küna an ekipwichi minne mi pwüng, me küna än aramas fokkun efich an afalafal. Ren ar ekiekifichi ekkeei mettoch, ar lükü a pöchökkülelo me a lapolo ar lükülük woon Jiowa.

7. Ifa usun sipwe älisi nöüch kewe chon käeö le lükülük woon Jiowa?

⁷ Ifa usun sipwe äppirü Jises me älisi nöüch kewe chon käeö ar repwe ämääraatä ar lükülük woon Jiowa? (SalF. 3:5, 6) Sia tongeni älisiir ren napanapen ach asukuler. Lupwen sia käeö ngeniir, sipwe menlapei än Jiowa pwon pwe epwe efeiöchükich ika sia akkomwa an we Mwu. (Älleani Malakai 3:10; Mattu 6:33.) Sipwe äiti ngeniir seni ewe Paipel pwe Jiowa a tüttümünü nöün kewe aramas fansoun meinisin. Nge sipwe chechchemeni pwe sia pwal tongeni isetiw eü leenien äppirü ren ach föfför me ach kapas. Ika sia apworausa ifa usun Jiowa a älisikich, iwe, repwe pwal käeö le lükülük woon i. Sia pwal tongeni äiti ngeniir pworausen pwiich kewe mi mak lon nöüch kewe puk. *

8. (a) Pwata a lamot ngeni emön chon käeö an epwe “neni o nengeni pwe ewe Samol mi Lapalap a kirikiröch”? (b) Ifa usun sipwe tongeni älisi emön chon käeö an epwe küna pwe Jiowa i mi kirekiröch?

⁸ Ren an epwe pöchökkülelo än nöüch chon käeö lükü, ese naf an epwe chök älleani me rongorong ifa usun Jiowa a efeiöchü ekkewe ekkoch. A lamot epwe küna lon pwisin manauan pwe Jiowa i ewe Kot mi kirekiröch. Iei met Kölfel 34:8 a apasa: “Oupwe neni o nengeni pwe ewe Samol mi Lapalap a kirikiröch. Ra feiöch ätekewe mi eäni i lenien op.” Ifa usun sipwe tongeni älisi emön chon käeö an epwe küna pwe Jiowa i mi kirekiröch? Ifa usun ika a wor an osukosuken moni? Eli a pwal mochen pworacho ngeni eü föfför mi ngaw, äwewe chök ren ün suupwa, nünü pwu, are ünnüpuch. (SalF. 23:20, 21; 2 Kor. 7:1; 1 Tim. 6:10) Sia tongeni äiti ngeni an epwe tingor än Jiowa älillis pwe epwe pworacho ngeni ekkena mettoch mi ngaw. Lupwen manauan a mürinnöölo, a tongeni küna pwe Jiowa a kirekiröch. Iwe sia tongeni pesei an epwe akkomwa lon manauan an fel ngeni Jiowa me äiti ngeni lamoten an epwe käeö ewe Paipel iteiten wiik, ammolnatä fän iten ekkewe mwich me fiffitiir. Lupwen epwe küna pwe Jiowa a efeiöchü minne a föri, iwe an  lükü epwe pöchökkülelo me epwe kükkünülo an aüreki ekkoch mettoch usun chök moni.

Lupwen Emön Mwän a Meefi Niuokkus ren Met Ekkoch ra Eäni Ekiek

9, 10. (a) Pwata Nikotemus me Josef seni Arimatea, rese pwäri pwe iir nöün Jises chon käeö? (b) Ikenäi, pwata ekkoch mwän ra niuokkus le tapwelo mwirin Jises?

⁹ Ekkoch mwän ra niuokkus ren met aramas repwe ekieki usur, iwe eli resap mochen tapwelo mwirin Jises. Äwewe chök, Nikotemus me Josef seni Arimatea rese pwäri pwe iir nöün Jises chon käeö pokiten ra niuokkus ren met ekkewe chon Jus repwe föri are apasa ngeniir. (Jon 3:1, 2; 19:38) A wor popun ra niuokkus pokiten ekkewe nöüwisin lamalam ra fokkun oput Jises me iö mi lükü i epwe katowu seni ar kewe sinakok.​—Jon 9:22.

¹⁰ Ikenäi lon ekkoch leeni, neman epwe weires ngeni emön mwän an epwe pwäri pwe i a pwapwaiti le käeö usun Kot, ewe Paipel, are fiti pwal eü lamalam. Eli chienan chon angang, chon an famili, me chiechian kewe repwe esiita are osukosuka. Lon pwal ekkoch leeni emön a tongeni feiengaw ika a pwä ngeni aramas pwe a mochen siwili an lamalam. Pwal eü, emön mwän sounfiu, are emön mi wor wisan lon mwu are emön mi wis tekia lon sopwun epwe tongeni küna chommong esiit ika a fos usun lamalam. Äwewe chök, emön mwän lon Tois a erä: “Minne ämi Chon Pwäratä oua afalafala seni ewe Paipel, mi enlet. Nge ika upwe wiliti emön Chon Pwäratä ikenäi, iwe, lesor meinisin repwe silei usun. Met chienei chon angang, chon ori me chokkewe ra pacheöch ngeni ai famili repwe ekieki? Use tongeni likiitü ngeni.”

11. Ifa usun Jises a älisi nöün kewe chon käeö pwe resap niuokkus ren met ekkoch repwe ekieki usur?

¹¹ Nöün Jises kewe aposel ra pwora. Nge fän ekkoch ra niuokkus ren met ekkoch repwe ekieki usur. (Mark 14:50, 66-72) Ifa usun Jises a älisi nöün kewe chon käeö ar repwe lükü ewe enlet me apwönüetä minne ra käeö inaamwo ika aramas ra ü ngeniir? Jises a ammolneeretä ngeni ekkewe koput epwe toriir. Iei met a apasa: “Oua feiöch are aramas ra oputakemi o likitikemi, are ra aitengauakemi o kapasingau usumi pokiten oua lükü Nöün Aramas.” (Luk 6:22) A öüröürer pwe repwe küna koput, nge fän iten ewe “Nöün Aramas.” A pwal ächema ngeniir pwe Kot epwe tüttümünüür ika repwe tingorei i an älillis me an epwe apöchökküler. (Luk 12:4-12) Jises a pwal etiwa chokkewe mi poputä le tapwelo mwirin ar repwe chiechi ngeni nöün kewe chon käeö me wiliti chiechier.​—Mark 10:29, 30.

12. Ifa usun sipwe älisi emön chon käeö an esap niuokkus ren met ekkoch repwe ekieki usun i?

¹² A lamot sipwe pwal älisi ekkewe chon käeö pwe resap niuokkus ren met ekkoch repwe ekieki usur. Sia tongeni älisi ewe chon käeö an epwe silei met epwe föri lupwen aramas ra ü ngeni. (Jon 15:19) Ren chök äwewe, eli chienan chon angang me ekkewe ekkoch resap tipeeü ngeni an mineföön lükü are kapas eis ngeni usun met a lükü. Sia tongeni älisi an epwe ammolnatä ekkoch pölüwan mi mecheres seni Paipel. Sipwe wiliti chiechian me sia tongeni pani an epwe kapong ngeni chon ewe mwichefel. Neman a löllö nonnomur me ekkoch pwiich kewe are minne ra  sani, iwe, ra tongeni chiechifengen. A fokkun lamot ach sipwe asukula le ikkiotek seni letipan. Ei mettoch a tongeni älisi le wiliti chiechien Kot. Jiowa epwe usun achaw mi pöchökkül me eü leenien op fän itan, ina popun esap niuokkus ren met aramas repwe ekieki usun i.​—Älleani Kölfel 94:21-23; Jemes 4:8.

Lupwen Emön Mwän a Ekieki pwe a Lipwäkingaw seni Ekkoch

13. Pwata ekkoch mwän ra filatä ar resap etiwa ewe enlet?

¹³ Ekkoch mwän ra ekieki pwe rese tongeni föri met ekkewe ekkoch lon ewe mwichefel ra föri. Neman rese kon lien sile ällea, are ra meefi pwe rese tongeni äweweöchü met ra ekieki. Eli ra nisässäü, are rese mochen fos usun minne ra lükü mwen mesen aramas. Iwe a fokkun weires ar repwe käeö, uwawu meefier lon mwich, are afalafal ngeni ekkoch. Emön Chon Kraist mwän a apasa pwe lekükkünün, a weires ngeni le afalafal. Lupwen a tori asamen ewe imw, a kan chök tipin fichifich me ännif seni, me a äneänei pwe esap wor chon rong are küna. A erä: “Ai mwo ekieki ewe angangen afalafal imw me imw a efisi ai samau.”

14. Pwata nöün Jises kewe chon käeö rese tongeni atowu ewe chonläng mi ngaw seni ewe ät?

¹⁴ Ekieki mwo meefien nöün Jises kewe chon käeö atun rese tongeni echikaraatä ewe ät ewe chonläng mi ngaw a aosukosuka. Neman ra ekieki pwe rese tongeni föri met Jises a mochen repwe föri. Semen ewe ät a feito ren Jises me iei met a apasa: “Ai samol, kose mochen kopwe ümöümöch ngeni nei ät! I a eäni mään kawakau o a fokun riaföü ren, pun fan chomong a turulong lon ekkei ika lon koluk. Üa uwato nei ät ren noumw kewe chon kaiö, nge ir resap tongeni apöchökülätä.” Lupwen Jises a atowu ewe chonläng mi ngaw seni ewe ät, iwe, a pöchökkületä. Mwirin, nöün kewe chon käeö ra feito ren me eisini: ‘Pwota äm aisap tongeni atowu ewe chonläng mi ngaw seni ewe ät?’ Iwe iei met Jises a ereniir: “Pokiten a kisikis ämi lükülük. Enlet üpwe ürenikemi, are epwe wor ämi lükülük mi nönnö ngeni eföü pwükilin irä mi fokun kükün, oupwe tongeni üreni ei chuk, ‘Kopwe mwöküt seni ikei o mwökütüla ikenan,’ iwe, epwe mwöküt. Esap wor och mine ousap tufich ngeni.” (Mt. 17:14-20) A lamot emön epwe lükülük woon Jiowa pwe epwe tongeni pwäkini an kewe osukosuk mi chou. Ika a lükülük woon pwisin an tufich nge a sopwongaw an angang, iwe, epwe meefi pwe a lipwäkingaw.

15, 16. Ifa usun sipwe älisi ewe chon käeö mi meefi pwe ese tongeni angang ngeni Jiowa usun ekkewe ekkoch mi lipwäköch?

¹⁵ Ika ewe chon käeö a meefi pwe ese tongeni angang ngeni Jiowa usun ekkewe ekkoch mi lipwäköch, iwe sia tongeni pesei an esap ekieki pwisin an tufich nge epwe lükülük pwe Jiowa a tongeni älisi i. Piter a makkeei: “Iei mine oupwe atekisonakemi fän pöün Kot mi manaman, pwe epwe atekiakemi lon an fansoun mi fich. Oupwe likiti ngeni Kot ämi öürek meinisin.” (1 Pit. 5:6, 7) A lamot sipwe älisi ewe chon käeö an epwe tongei Jiowa me kütta an emmwen. Weween epwe aücheani met a käeö seni ewe Paipel me pwäratä uwaan än Kot we manaman mi fel lon manauan. (Kal. 5:22, 23) Mi lamot pwe epwe ikkiotek. (Fil. 4:6, 7) Me epwe weweiti pwe Kot i ewe epwe fang ngeni pwora me pöchökkül pwe epwe tongeni apwönüetäöchü minne Kot a apasa.​—Älleani 2 Korint 4:7.

¹⁶ A lamot älillis ngeni ekkoch chon käeö pwe repwe amürinnölo ar tufichin fos me ällea. Ekkoch neman repwe ekieki pwe ese fich ngeniir  ar repwe angang ngeni Jiowa pokiten ekkoch mettoch mi ngaw ra fen föri me loom atun rese mwo käeö usun i. Lon ekkeei mettoch mi lamot, sipwe älisiir ren ach pwäratä tong ngeniir me mosonottam. Iei met Jises a apasa: “Eman sousafei esap lomot ngeni aramas mi pöchökül, pwe a lomot ngeni chök ekewe chon samau.”​—Mt. 9:12.

Älisi ekkewe Mwän le Käeö usun Jiowa

17, 18. (a) Ifa usun sipwe fos ngeni chommong mwän lon ach angangen afalafal? (b) Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?

¹⁷ A mak lon chök Paipel ewe pworaus epwe enletin apwapwaai aramas, me sia mochen älisi chommong mwän ar repwe mochen etiwa. (2 Tim. 3:16, 17) Ifa usun sipwe tongeni afalafal ngeni chommong mwän? Sia tongeni afalafal lepwin, lon weekend lekuniol, are lon holiday atun chommong leir ra nom lon imwer. Me ika mi tufich, sia tongeni fos ngeni ekkewe mwän lon ewe famili. Sia tongeni afalafal ngeni chienach kewe chon angang mwän ika mi fich. Pwal älisi pwülüwen pwiich kewe fefin rese fitiir lon ar lükü.

¹⁸ Sia mochen älisi chommong aramas le käeö ewe enlet. Sia lükülük pwe iir kewe mi kükkütta ewe enlet repwe aüseling ngeni ewe pworaus sia afalafala. Ina minne, a lamot sipwe mosonottam me sopwelo le älisi meinisin mi mochen käeö Paipel. Nge, met epwe tongeni älisi ekkewe mwän mi papatais ar repwe tipeni le wiseni ekkoch wis lon ewe mwichefel? Ewe lesen mwirin ei epwe pölüweni ei kapas eis.

[Pwóróus fan]

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Ifa usun sipwe älisi ekkewe mwän ar repwe akkomwa le käeö me apwönüetä met Paipel a apasa?

• Ifa usun sipwe älisi emön chon käeö an esap niuokkus ren met aramas repwe ekieki usun?

• Ifa usun sipwe älisi chokkewe mi ekieki pwe rese tongeni angang ngeni Jiowa pokiten ra meefi pwe ra lipwäkingaw?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 25]

Ka awora fansoun le afalafala ewe kapas allim ngeni ekkewe mwän?

[Sasing lon pekin taropwe 26]

Ifa usun kopwe älisi emön chon käeö le mmolnetä ngeni ekkewe sossot epwe küna?