I eü Leenien Äppirü mi Mürinnö are eü Minen Öüröür Ngonuk?
I eü Leenien Äppirü mi Mürinnö are eü Minen Öüröür Ngonuk?
“An Israel we Kot . . . epwe aiti ngenikich mine a mochen sipwe fori, pwe sipwe tongeni apwonueta an kewe kapas.”—AIS. 2:3.
1, 2. Ifa usun kopwe tongeni küna feiöch seni pworausen aramas lon Paipel?
ESOR tipemwaramwar pwe kopwe tongeni küna feiöch seni met a mak lon Paipel. Ka tongeni älleani pworausen ekkewe mwän me fefin mi tüppwöl ka mochen äppirü. (Ipru 11:32-34) A pwal wor pworausen ekkewe mwän me fefin, nge ese mürinnö om kopwe äppirü ekiekiir me föfförür. Iir eü minen öüröür ngonuk.
2 Ren enletin, pworausen ekkoch aramas lon Paipel, iir leenien äppirü mi mürinnö ngenikich me pwal iir minen öüröür ren ekkewe mettoch sipwe ti senikich. Ekieki usun Tafit, emön chon masen siip mi tipetekison, nge mwirin a wiliti emön king mi pöchökkül an nemenem. I eü leenien äppirü mi mürinnö ren an aücheani ewe enlet me lükülük woon Jiowa. Nge, Tafit a pwal föri chommong tipis mi chou, äwewe chök a lisowumwääl ngeni Patsipa, nielo Uria, me a pwal älleani chochoon chon Israel nge esap ina eü alen tipächem. Lon ei lesen, sipwe käeö pworausen Salomon nöün Tafit, i emön king me a makkeei ekkoch puk lon Paipel. Sipwe akkomw pworaus woon ifa usun i a eü leenien äppirü mi mürinnö ngenikich lon ruu napanap.
Än Salomon Kapasen Tipächem
3. Pwata sia tongeni erä pwe Salomon a eü leenien äppirü mi mürinnö ngenikich?
3 Jises Kraist, ewe Salomon mi Lap, a fos usun King Salomon pwe i ewe leenien äppirü mi mürinnö ngenikich. Jises a ereni ekkoch chon Jus: “Lon ewe ränin kapwüng ewe kiwinen Sepa epwe ütä o atipisi ei täppin aramas. Pun neminei a saito seni fanüan mi toau, pwe epwe rongorong än ewe king Salomon kapasen tipachem. Iwe, üpwe ürenikemi, pwe eman mi lap seni Salomon a nom ikei!” (Mt. 12:42) Salomon a iteföülo pokiten an tipächem me a pesekich ach sipwe pwal kütta tipächem.
4, 5. Ifa usun Salomon a angei an tipächem, nge ifa usun napanapen ach angei tipächem a sokko seni?
4 Lupwen Salomon a wiliti king, Kot a pwä ngeni lon an ttan me ereni an epwe tingor met a mochen. Iwe Salomon a tingor an epwe tipächem. A mirititi pwe a chüen chommong mettoch epwe käeö. (Älleani 1 King 3:5-9.) Kot a pwapwaiti an tingor, ina popun a ngeni esap chök “eu leluk mi mirit o tipachem” nge a pwal fang ngeni minne ese tingor, “pisekisek me iteüöch.” (1 King 3:10-14) Jises a erä pwe än Salomon tipächem a fokkun watte pwe lupwen ewe kiwinen Sepa a rongorong usun, a säi towau ren an epwe chuuri Salomon me aüselinga an kapasen tipächem.—1 King 10:1, 4-9.
5 Ren än Kot föri eü manaman, Salomon a angei tipächem. Nge ikenäi, sap minne sipwe pwal angei tipächem ren än Kot föri eü manaman. Salomon a erä pwe Jiowa “a fangala tipachem,” nge a pwal makkeei lamoten ach sipwe angang weires pwe sipwe angei tipächem. A erä: “Kopwe aü selingom ngeni tipachem o suki lelukom pwe kopwe wewe ren.” A pwal erä pwe mi lamot sipwe “siö ngeni Kot” me sipwe “kütta” tipächem. (SalF. 2:1-6) A ffat pwe sia tongeni angei tipächem are wiliti emön mi tipächem.
6. Ifa usun sipwe äppirü än Salomon leenien äppirü mi mürinnö?
6 A öch sipwe pwisin eisinikich ei kapas eis, ‘Ngang ua aücheani tipächem usun chök Salomon?’ Pokiten osukosuken moni chommong aramas ra ekilapei angangen moni me tufichiir, a pwal kküü ar kefil ren menni pekin sukul repwe angei me ewe ükükün fansoun repwe awora fän itan. Nge ifa usun en me om famili? Ämi kewe kefil ra pwäraatä pwe oua kükkütta tipächem seni Kot usun eü pisek mi aüchea? Mi lamot kopwe siwili om ekiek usun moni me sukul tekia pwe kopwe tongeni angang weires le angei tipächem? Ewe tipächem sia angei seni Kot epwe efeiöchükich tori feilfeilo. Salomon a makkeei: “Are kopwe aüselingaei, mürin kopwe weweiti mine a pwüng, let me wenechar, kopwe pwal silei mine kopwe föri.”—SalF. 2:9.
Än Salomon Akkomwa Fel mi Enlet a Atoto Kinamwe
7. Ifa usun a kaü ewe imwen fel mi ling fän iten Kot?
7 Le poputään än Salomon nemenem, a akkota an epwe föri eü imwen fel mi ling pwe siwilin ewe imwen fel mangaku ra fen äeä seni lon fansoun Moses we. (1 King 6:1) Sia kan apasa pwe ina än Salomon imwen fel, nge ese aüetä ren an epwe iteföülo. Esap pwal pwisin än Salomon kokkot an epwe kaü ewe imwen fel, nge fen ina än Tafit kokkot. Kot a pwal ngeni Tafit tichikin kaükün ewe imwen fel me ekkewe pisek epwe walong lon. Tafit a fangolo watteen moni fän iten kaütään ena imwen fel. (2 Sam. 7:2, 12, 13; 1 Kron. 22:14-16) Nge Salomon a wisen tümünü angangen kaütään tori an a wesilo mwirin fisu esopw ier.—1 King 6:37, 38; 7:51.
8, 9. (a) Ifa ewe leenien äppirü mi mürinnö Salomon a isetiw ren an achocho le föri ekkewe föfför mi mürinnö? (b) Met a fis lupwen Salomon a akkomwa fel mi enlet?
8 Salomon a eü leenien äppirü mi mürinnö ren an äkkeäni föfför mi mürinnö lon kaütään ewe imwenfel me an akkakkomwa an fel ngeni Jiowa. Lupwen a wes ewe imwen fel me ra walong ewe pworofel lon, Salomon a eäni eü iotek. A tingorei Jiowa an epwe aüselinga än nöün kewe chon angang iotek ra eäni atun ra sape ngeni ewe imwen fel. (1 King 8:6, 29) Ekkewe chon Israel me chon ekis ra tongeni iotek me sape ngeni ewe imwenfel, ewe a kaü ren an epwe elingaalo iten Kot.—1 King 8:30, 41-43, 60.
9 Met a fis lupwen Salomon a akkomwa fel mi enlet? Mwirin efinünün ewe imwen fel, ekkewe aramas ra ‘meseik me pwapwa leluker pokiten ekewe feiöch meinisin ewe Samol mi Lapalap a awora ngeni Tafit nöün we chon angang, pwal ngeni nöün kewe aramasen Israel.’ (1 King 8:65, 66) Fän än Salomon nemenem ükükün 40 ier, aramas ra wöüöch me nom fän kinamwe. (Älleani 1 King 4:20, 21, 25.) Kölfel 72 a apworausa usun ena me a älisikich le weweöchüti ekkewe feiöch sipwe eäni fän nemenien ewe Salomon mi Lap, Jises Kraist.—Kölf. 72:6-8, 16.
Pworausen Salomon a Eü Minen Öüröür
10. Ifa ewe föfförmwääl mi chöü Salomon a föri?
10 Pwata sia tongeni erä pwe pworausen manauen Salomon a pwal eü minen öüröür ngenikich? Eli, kopwe akkomw ekieki usun pwülüwan kewe fin ekis me ülüpwülüwan. Sia älleani: “Lupwen Salomon a chinlap, pwülüan kewe ra akulu lelukan pwe a fel ngeni ekewe koten ekis. Iwe, lelukan esap chüen unus” ngeni Jiowa. (1 King 11:1-6) Pwüngün, sisap mochen äppirü an ei föfför mi tiparoch. Nge mi pwal wor ekkoch mettoch Salomon a föri lon manauan eli sise fen ekieki, nge iir pwal eü minen öüröür ngenikich. Sipwe pworaus woon ekkoch leir.
11. Ifa ewe lesen sia tongeni käeö seni än Salomon äeüin pwüpwülü?
11 Salomon a nemeni Israel ükükün 40 ier. (2 Kron. 9:30) Iwe, met sia tongeni käeö seni 1 King 14:21? (Älleani.) Me ren ena wokisin, lupwen Salomon a mälo, nöün we Rehopoam a wiliti king lupwen a 41 ierin, iten inan we “Nama, eman fin Amon.” Weween pwe me mwen än Salomon wiliti king, a fen pwülüweni emön fin ekis seni ewe fönü mi oputa mwuun Israel me fel ngeni kot chofona. (Souk. 10:6; 2 Sam. 10:6) Sise silei ika a chüen sopwelo le fel ngeni kot chofona mwirin an pwüpwülü are a wiliti chon fel ngeni Jiowa usun chök Reap me Rut. (Rut 1:16; 4:13-17; Mt. 1:5, 6) Nge ren än Salomon pwüpwülü, ese mwääl a fen aramaseni aramasen pwülüwan we chon Amon nge iir rese fel ngeni Jiowa.
12, 13. Ifa ewe föfförmwääl mi chou Salomon a föri le poputään an nemenem? Eli, met a eäni künetipingen fän iten an föfför?
12 Nonnomun Salomon a fen ngawolo mwirin an a wiliti king. A “föri eu pwonen atipeeu ngeni Farao ewe kingen Isip ren an pwülüeni nöün föpwül. A emwenato neminei o anomu lon ewe telinimwen Tafit.” (1 King 3:1) Ei fin Isip a wiliti emön chon fel ngeni Jiowa usun chök Rut? Ewe Paipel ese affata, nge a apasa pwe lükün ewe Telinimwen Tafit, Salomon a aüetä pwisin imwen pwülüwan we, eli a pwal kapachelong nöün kewe chon angang fin Isip. Pwata? Ewe Paipel a apasa pwe a föri ena pokiten ese fich ngeni emön chon fel ngeni kot chofona an epwe nonnom arapakkan ngeni ewe pworofel.—2 Kron. 8:11.
13 Eli Salomon a ekieki pwe a öch an pwülüweni nöün ewe kingen Isip pun epwe apöchökküla ewe riri lefilen Israel me Isip. Nge itä mi wor popun Salomon a tongeni erä pwe esor ngawen met a föri? Loom loom, me mwen a fis ei mettoch, Kot a allükü ngeni nöün kewe aramas ar resap pwüpwülü ngeni ekkewe chon Kenaan. A pwal mwo nge eiteita menni ekkewe fönü repwe tümünüür seni. (Eks. 34:11-16) Nge itä Salomon a fen ekieki pwe a tongeni pwülüweni ewe fin Isip, pun ewe fönü Isip ese kapachelong lon ekkewe fönü Jiowa a eiteita? Inaamwo ika ina met Salomon a eäni künetipingen, nge itä Kot epwe etiwa? Salomon ese aüselinga alon Jiowa we pwe ika emön epwe pwülüweni emön chon lükün Israel a tongeni feiengaw. Emön ese fel ngeni Jiowa a tongeni etipetipa emön chon Israel an epwe poputä le fel ngeni ekkewe kot chofona.—Älleani Tuteronomi 7:1-4.
14. Ifa usun sipwe feiöch ren ach äfänni pworausen Salomon pwe epwe eü minen öüröür ngenikich?
14 Itä sipwe äfänni pworausen Salomon pwe epwe eü minen öüröür ngenikich? Emön fin Kraist eli epwe ekiekietä ekkoch popun pwata esor ngawen an epwe atai än Kot we allük an epwe pwüpwülü “lon chok ewe Samol.” (1 Kor. 7:39, TF) Neman sia pwal tongeni künetipingen ren ekkoch mettoch. Äwewe chök, emön a tongeni künetipingen ren an fiti eü urumwot are kümi lon sukul nge ewe sukul ese pwal allükü an epwe fiti. Are eli emön epwe künetipingen ren an esap mönatiw takisesin unusen an moni tolong are kapas chofona usun och mettoch epwe tongeni säw ren. Iei ewe mettoch mi lamot sipwe chechchemeni, Salomon a fen eäni ekiek mi mwääl ren an ekiekietä chommong minen künetipingen ren an epwe älleasolapa Kot, me kich sia pwal tongeni eäni ena esin ekiek.
15. Ifa usun Jiowa a pwäraatä ümöümöch ngeni Salomon? Met sipwe chechchemeni?
15 Inaamwo ika Salomon a fen pwülüweni nöün ewe Kingen Isip föpwül, nge Kot a chüen fang ngeni ewe tipächem a tingor me a pwal ngeni chommong pisek. (1 King 3:10-13) Salomon a fen atai än Kot kewe allük, nge I a chüen ümöümöch ngeni. Jiowa ese mwittir angei seni Salomon wisan we wis king are ngeni kapwüngün an tipis. Popun, pun Kot a silei pwe kich aramas sise unusöch sia fför seni pwül. (Kölf. 103:10, 13, 14) Nge sipwe chechchemeni pwe föfförüch a tongeni kküü manauach iei are lon mwach kan.
A Mmen Chommong Pwülüwan!
16. Menni allük Salomon a atai lupwen a pwülüweni chommong fefin?
16 Lon ewe puken Än Salomon Köl, King Salomon a mwareiti emön föpwül pwe a liöch lap seni ekkewe 60 kiwin me 80 ülüpwülüwan. (SalK. 6:1, 8-10) Eli lon ena atun a fen ina ükükün pwülüwen Salomon me ülüpwülüwan. Inaamwo ika sipwe erä pwe lap ngeni ekkewe fefin are fen iir meinisin ra fel ngeni Jiowa, nge Salomon a chüen älleasolapa än Kot allük. Kot a apasa me ren Moses pwe ewe kingen Israel “esap achomongala pwülüan pwe lelukan esap tokola seni Kot.” (Tut. 17:17) Lon ena atun, Jiowa ese pwal pöütaalo Salomon, nge a fen efeiöchü me nöünöü i le makkeei ewe puken Än Salomon Köl lon Paipel.
17. Ifa ewe pworaus mi enlet sipwe chechchemeni?
17 Itä weween pwe Salomon a tongeni älleasolapa Kot me esap küna pwününgawen an tipis me kich sia pwal tongeni föri ina usun? Aapwi. A chök pwäraatä pwe Kot a fokkun mosonottam. Ren enletin, emön a tongeni atai än Kot kewe allük nge esap mwittir küna chappen an tipis. Iwe nge, esap weween pwe esap küna pwününgawan mwirin, pun fän eü, fän eü epwe küna. Chechchemeni met Salomon a makkeei: “Are liwinin tipisin eman esap müttir fis, aramas repwe chök mochen föri föför mi ngau.” A sopwelo le apasa: “Üa chök silei pwe chokewe mi niueiti Kot o meniniti repwe feiöch.”—SalAf. 8:11, 12.
18. Ifa usun pworausen Salomon a pwäraatä enletin met a mak lon Kalesia 6:7?
18 Solapan pwe Salomon ese äfänni enletin ei pworaus. A föri föfför mi mürinnö me küna chommong feiöch seni Jiowa. Nge lo, lo, lo a poputä le föri ekkewe föfför mi mwääl mi chök akkatapw. A eörenaalo an epwe älleasolapa Jiowa. Usun met aposel Paul a makkeei: “Ousap püsin atupukemi. Sisap tongeni urumwotei Kot. Pun mine eman aramas a fotuki, iei met epwe pwal kini.” (Kal. 6:7) Mwirin fitu fansoun le manauen Salomon, a küna pwününgawen an älleasolapa Kot. Paipel a apasa: “King Salomon a sani chomong fin ekis. Lükün nöün Farao we föpwül a pwal pwülüeni fin Moap, fin Amon, fin Etom, fin Siton me fin Hit.” (1 King 11:1) Eli chommong me lein pwülüwan kana rese ükütiw le fel ngeni kot chofona, me ra etipetipa Salomon. I “a föri mine a ngau me fän mesen” Jiowa, iwe ach we Kot mi mosonottam ese chüen pwapwaiti.—Älleani 1 King 11:4-8.
Käeö Seni an Föfför mi Mürinnö me Föfför mi Ngaw
19. Ikkefa ekkewe leenien äppirü mi mürinnö a mak lon Paipel?
19 Fän än Jiowa emmwen, Paul a makkeei. “Pun meinisin mine a mak lon ekewe Toropwe mi Pin a mak fän iten ach sipwe kaiö seni, pwe epwe wor ach apilükülüköch ren ach likitü pwal ren ach küna pöchökülen letipach mi torikich seni ekewe Toropwe mi Pin.” (Rom 15:4) A kapachelong lon minne a mak lon ekkewe Taropwe mi Pin, pworausen ekkewe mwän me fefin mi watte ar lükü. Iei alon Paul usun nöün Jiowa keei chon angang: “Iwe, met üpwe sopwela le pworaus won? Esap naf fansoun ai üpwe kapas usun Kition, Parak, Samson, Jefta, Tafit, Samuel me ekewe soufos. Ren ar lükü ra maun ngeni ekewe mwu o pworaitiir. Ra föri met mi pwüng o angei mine Kot a pwon ngeniir. . . . Ra apwangapwang, nge ra pöchökületä.” (Ipru 11:32-34) Sia tongeni käeö me äppirü ekkewe leenien äppirü mi mürinnö lon Paipel, me a lamot sipwe föri ena.
20, 21. Pwata sipwe mochen käkkäeö seni ekkewe minen öüröür lon Paipel?
20 Nge ekkoch leenien äppirü lon Paipel, iir minen öüröür ngenikich. Ekkoch leir, iir mwän me fefin mi fen pin angang ngeni Jiowa me i a pwapwaitiir. Lupwen sia älleani ewe Paipel, sia tongeni silei ewe föfför mwääl ra föri me tümünü pwe sisap pwal föri. Sia käeö pwe ren ekkoch, ra poputä le ämääri ekiek mi mwääl, lo lo, lo ra föri kefil mi sopwongaw. Ren ach sipwe käeö ewe lesen seni ekkeei pworaus, mi lamot sipwe pwisin eisinikich ekkeei kapas eis: Ifa usun ei emön a poputä le eäni ekiek ese pwüng? Ei mettoch epwe pwal tongeni fis ngeniei? Ifa usun ei leenien äppirü epwe tongeni älisiei le tümünüei seni ena föfför mi mwääl?
21 Mi lamot sipwe käeöfichi ekkeei pworaus, pun Paul a erä: “Ekei mettoch meinisin ra fis ngeniir pwe eu lenien awewe fän iten ekewe pwal ekoch, eman a makkeretiu pwe repwe eu kapasen fön fän itach. Pun sia manau lon eu fansoun a arapoto fansoun sopolan.”—1 Kor. 10:11.
Met Ka Fen Käeö?
• Pwata a mak lon Paipel pworausen ekkewe leenien äppirü mi mürinnö me leenien äppirü mi ngaw?
• Pwata Salomon a eörenaalo le föri mettoch mi mwääl?
• Ifa usun kopwe tongeni käeö seni än Salomon kewe föfför mi mwääl?
[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 11]
Salomon a äeäfichi an we tipächem seni Kot
[Ekkewe sasing lon pekin taropwe 14]
Ka käkkäeö seni än Salomon kewe föfför mi mwääl?
