Mwet ngeni masouan

Mwet ngeni tettelin menlapen masouan

Äppirü Jises ren an Mammasafichi

Äppirü Jises ren an Mammasafichi

Äppirü Jises ren an Mammasafichi

“Oupwe mamasa o iotek.”​—MT. 26:41.

IFA USUN KOPWE PÖLÜWENI?

Ifa usun ach kewe iotek ra pwäraalo pwe sia mammasa?

Ifa usun sipwe pwäraatä pwe sia mammasafichi lon ach angangen afalafal?

Pwata a lamot ach sipwe mammasa atun sia küna sossot, me ifa usun sipwe föri ena?

1, 2. (a) Ikkefa ekkewe kapas eis ra tongeni piitä usun än Jises leenien äppirü ren an mammasafichi? (b) Itä än Jises leenien äppirü mi unusöch a tongeni älisi ekkewe aramas mi tipis? Äweweei mwo.

 NEMAN kopwe ekieki: ‘Epwe wesewesen tufich ngenikich ach sipwe äppirü Jises ren an mammasafichi, nge i emön mi unusöch? Pwal och, Jises a fokkun silei met epwe fis lon mwach fän ekkoch, pwal mwo nge fitu ngeröü ier mwan! Iwe met, mi wesewesen lamot an epwe mammasafichi?’ (Mt. 24:37-39; Ipru 4:15) Sipwe akkomw nengeni ekkena kapas eis pwe sipwe küna ükükün lamoten ei pworaus.

2 Itä eü leenien äppirü mi unusöch epwe älisi aramas mi tipis? Ewer, pun emön a tongeni käeö seni emön sense mi mürinnö me an leenien äppirü. Äwewe chök, ekieki usun emön mwän a kerän käeö angangen täikü. Ese tongeni an epwe wenewen an ngerenger, iwe nge a käkkäeö me akkasossot. Ren an epwe öchülo an angang, a käeö seni angangen emön chon täikü mi sipeöch. A nengenifichi napanapen än nöün we sense ngerenger, ren napanapen inisin, pöün, an kamwöch ewe irä, me an kamwöch ewe ngerenger. Ekis me ekis, ewe chon käeö a silei ifa ükükün an epwe weiti me apwetetei an ngerenger, iwe a kan akkachocho. Ren an äppirü minne a küna seni ewe chon täikü mi sipeöch, lo, lo, lo, a wekenelo an ngerenger. Pwal ina chök usun, sia akkachocho le amürinnölo napanapach usun emön Chon Kraist ren ach akkapwönüetä än Jises öüröür me äkkäppirü an leenien äppirü mi unusöch.

3. (a) Ifa usun Jises a pwäraatä lamoten an mammasafichi? (b) Met sipwe käeö lon ei lesen?

3 Iwe nge, itä mi lamot ngeni Jises an epwe mammasafichi? Ewer, mi fokkun lamot. Äwewe chök, lon ewe säingoon pwinin än Jises manau woon fönüfan, a pesei nöün kewe aposel mi tüppwöl, iei met a apasa: “Oupwe nom ikei o etiei le mamasa.” A pwal erä: “Oupwe mamasa o iotek pwe ousap turutiu lon sosot.” (Mt. 26:38, 41) Lupwen Jises a nonnom woon fönüfan, a kan mammasafichi iteitan. Nge lon ekkena fansoun mi fokkun äweires mwen an epwele mälo, a fokkun mochen mammasafichi me akkarap ngeni Seman we lon läng. A silei pwe a pwal lamot ngeni nöün kewe chon käeö ar repwe mammasafichi esap chök lon ena atun nge pwal lon ekkan fansoun epwe feito. Ina minne sipwe käeö ewe popun Jises a mochen ach sipwe mammasa. Mwirin, sipwe nengeni ülüngät alen ach sipwe äppirü än Jises mammasafichi lon manauach iteiten rän.

POPUN JISES A MOCHEN SIPWE MAMMASAFICHI

4. Pwata a lamot ach sipwe mammasafichi?

4 Jises a mochen ach sipwe mammasafichi ikenäi pun inaamwo ika a chommong mettoch sia silei epwe fis lon mwachkkan, nge sise silei meinisin met epwe fis. Lupwen Jises a nonnom woon fönüfan, itä mi silei meinisin met epwe fis lon mwach? Aapw, a tipetekison le apasa: “Esap wor eman a silei ewe rän are ewe kulok ekei mettoch repwe fis lon, sap mwo nge ekewe chon läng are ewe Nau, nge ewe Sam echök a silei.” (Mt. 24:36) Lon ena atun, Jises, “ewe Nau,” ese silei ineet atun epwe fis sopwoloon ei otot mi ngaw. Nge, ifa usun kich ikenäi? Mi aükük sileach usun met epwe fis lon mwach? Fokkun ewer! Sise silei ineet atun Jiowa epwe tiinaato Nöün we an epwe asopwalo ei otot mi ngaw. Ika sia silei, epwe wor lamoten ach sipwe mammasa? Usun met Jises a äweweei, ewe sopwoloon epwe mwittir fis lon ewe atun sise ekieki an epwe fis, ina minne mi lamot sipwe mammasafichi iteitan.​—Älleani Mattu 24:43.

5, 6. (a) Ifa usun ach silei letipen Kot me met epwe fis lon mwach a kküü lamoten ach sipwe mammasafichi? (b) Pwata minne sia silei usun Setan itä epwe apöchökkülakich le mammasafichi?

5 Iwe nge, Jises a silei chommong mettoch mi amwarar usun lon mwach, nge lap ngeni aramas lon ena atun rese silei. Sileach ese akkarap ngeni sileien Jises, nge sia kilisou ngeni pun a watte ach silei usun än Kot we Mwu me met epwe föri ekiselo chök lon mwach. Sia küna pwe lap ngeni aramas lon sukul, leenien angang, are chokkewe sia afalafal ngeniir ra nom lon rochopwak, rese silei ekkewe pworausen enlet mi amwarar. Iwe, pwal ina eü popun sipwe mammasafichi. Usun chök Jises, mi lamot sipwe mammasafichi iteitan me kükkütta alen ach sipwe äiti ngeni aramas usun met sia silei usun än Kot we Mwu. A mmen aüchea meinisin ekkewe fansoun a suuk ngenikich le afalafal pun a tongeni wewe ngeni manau! Ina minne, sisap mochen asolapalo.​—1 Tim. 4:16.

6 Mei pwal wor eü mettoch Jises a silei mi amwökütü le mammasafichi. A silei pwe Setan a achocho le etipetipa, eriäfföü, me atai an tüppwöl. Ena chon oput mi fokkun kirikiringaw a kan kükkütta “pwal eu fansoun” mi fich an epwe sotuni Jises. (Luk 4:13, TF) Esap fän eü Jises a tümününgaw. A mochen an epwe chök mmolnetä ngeni sossot, koput seni aramas are chon eriäfföü mwäällli. Itä sisap pwal ina usun? Kich sia silei pwe Setan a chök “usun eman laion mi wörüwör, nge a kütta iö epwe oromala.” Ina popun än Kot we Kapas a öüröüra meinisin Chon Kraist: “Oupwe amolakemi o mamasa.” (1 Pit. 5:8) Iwe, ifa usun sipwe föri ena?

MAMMASAFICHI LON IOTEK

7, 8. Ifa än Jises we kapasen emmwen usun iotek, me met sokkun leenien äppirü a isetiw?

7 Ewe Paipel a äweweei pwe ach mammasafichi a fokkun riri ngeni iotek. (Kol. 4:2; 1 Pit. 4:7) Ekiselo mwirin än Jises ereni nöün kewe chon käeö ar repwe eti le mammasa, a apasa: “Oupwe mamasa o iotek pwe ousap turutiu lon sosot.” (Mt. 26:41) Itä Jises a erä ena pokiten chök ra nom fän watteen sossot? Aapw, an pesepes a eü kapasen emmwen sipwe apwönüetä lon manauach fansoun meinisin.

8 Jises a isetiw eü leenien äppirü mi mürinnö ren ewe mettoch iotek. Eli kopwe chechchemeni ewe atun a iotek ngeni Seman unusen pwiin. Sipwe kachitoni met a fis. (Älleani Luk 6:12, 13.) Ei pworaus a fis atun fansoun le räs neman lon Kaperniom, ewe telinimw Jises a kan nom ie lupwen a tori Kalili. Lekuniol Jises a feitä woon eü me lein ekkewe chuuk mi säpe ngeni ewe setin Kalili. Atun Jises a nennetiw woon ewe fönü a kikirochelo, eli a küna ttinen ekkewe lamp lon Kaperniom me pwal ekkoch sopw ünükün. Nge lupwen Jises a poputä le fos ngeni Jiowa, a ekiekifichi an iotek. Ese fen tepereni pwe ewe kulok a fen lululo, ekkewe lamp ra fen kunukun, ewe maram a tötä are ekkewe man ikkena ie ra akürang. Ese mwääl an iotek a weneiti an kefil mi lamot ren an filatä ekkewe 12 aposel. Anchangei ükükün än Jises chök ännefota woon an uwawu ngeni Seman we meinisin meefian me an lolilen ren emön me emön nöün kewe chon käeö me a tingormaü fän iten än Kot emmwen me tipächem.

9. Met sipwe käeö seni än Jises iotek unusen pwiin?

9 Met sia tongeni käeö seni än Jises leenien äppirü? Itä ach sipwe attamaalo ach iotek? Aapw, i a weweöchüti meefien nöün kewe chon käeö pwe ewe letip “a mochen pwora, nge ewe fituk a apwangapwang.” (Mt. 26:41) Inaamwo, nge sia tongeni äppirü Jises. Äwewe chök, sia iotek ngeni Jiowa me mwen ach sipwe föri eü kefil mi weneiti ach fel ngeni i, än ach famili are än pwich kewe? Sia kan apachaalong pwich kewe lon ach iotek? Sia iotek seni letipach are sia chök epinipini ach iotek? Nengeni pwe Jises a pwal aücheani ewe fansoun a chök äläemönülo le iotek ngeni Seman we. Lon ei fansoun sia kan osukosuk iteitan, a mecheres ach sipwe chök akkatapwal, iwe sia mönükaalo minne mi lamot seni meinisin. Iwe, ika sia awora watteen fansoun le iotek seni alolloolun letipach, sipwe tongeni tümünüfichi ach riri ngeni Jiowa. (Mt. 6:6, 7) Sipwe akkarap ngeni Jiowa me mwasangasang le apöchökküla ach riri ngeni me ti senikich ekkewe mettoch mi tongeni apwangapwangakichelo.​—Kölf. 25:14.

MAMMASAFICHI LON ACH WE ANGANGEN AFALAFAL

10. Menni pworaus a äiti ngenikich pwe Jises a kükkütta ewe fansoun an epwe tongeni afalafal?

10 Jises a mammasafichi lon ewe angang Jiowa a ewisa ngeni. Äwewe chök, a wor ekkoch angang eli ese lien lamot ekkewe chon angang repwe tümünüöch lon. Iwe nge, ekkoch angang a fokkun lamot ekkewe chon angang lon repwe tümünüöch, ina usun än Chon Kraist we angangen afalafal. Jises a fokkun mammasa me kütta ewe fansoun epwe suuk ngeni le afalafala ewe kapas allim. Ren chök äwewe, Jises me nöün kewe chon käeö ra fetäl unusen ewe sossoran, iwe, atun ra tori ewe telinimw Sikar nöün kewe chon käeö ra lo kamö ener möngö. Jises a chök witiir me asösö ren ewe chönüttu, nge i a chüen kükkütta ewe fansoun epwe tongeni afalafal. Iwe emön fin Sameria a pwereto pwe epwe üfüf konik. Jises a tongeni filatä an epwe ekis asösö. A tongeni ekiekietä ekkoch popun an esap fos ngeni ewe fefin. Iwe nge, a filatä le afalafal ngeni, mwiriloon minne a afalafala a achüngü chommong lon ena telinimw. (Jon 4:4-26, 39-42) Sia tongeni äppirüfichi än Jises mammasafichi, eli ren ach achocho le kükkütta ewe atun sipwe tongeni afalafal ngeni iö chök sia chuuri iteiten rän?

11, 12. (a) Met Jises a föri lupwen ekkewe aramas ra ekiekin erikalo seni an angang? (b) Ifa usun Jises a pwäraatä an itepök me rüüepek lon an angang?

11 Mi wor ekkoch aramas mi mürinnö ra ekiekin föri mettoch mi tongeni eppeti Jises seni an angang. Lon Kaperniom, lupwen Jises a echikara ekkewe mi semwen, a chüng letipen ekkewe aramas, iwe ra mochen an epwe nometiw rer. Usun a öch minne ra ekieki, nge itä än Jises angang epwe afalafala “ekewe sip mi mwalechela, ir ekewe aramasen Israel,” esap chök chokkana lon ena leeni. (Mt. 15:24) Iwe a ereniir: “Upwe fokun afalafala ewe Pworausen Manau usun Mwün Kot lon pwal ekoch telinimw, pun iei popun Kot a tinieito.” (Luk 4:40-44) A ffat pwe Jises a fokkun ännefota an angangen afalafal. Ese mut ngeni och mettoch an epwe erikalo seni an angang.

12 Pokiten Jises a fokkun ännefota an angang, iwe, itä i emön mi kon ssenük lon an tinikken ngeni wisan? Pokiten a kon ekieki an we angangen afalafal, itä i emön ese kon äfänni osupwangen ekkewe famili? Aapwi, Jises a isetiw eü leenien äppirü mi fokkun mürinnö ren an eäni eü ekiek mi itepök me rüüepek. A pwapwa lon manauan me pwapwaiti an chiechi ngeni chienan kewe. A aücheani ekkewe famili me äfänni ar osupwang me osukosuk, me a pwäraatä an tongei ekkewe semirit.​—Älleani Mark 10:13-16.

13. Ifa usun sipwe äppirü än Jises mammasafichi me an eäni ekiek mi itepök me rüüepek lon ach angangen afalafal?

13 Lon ach äppirü än Jises mammasafichi, ifa usun sipwe pwal eäni ewe ekiek mi itepök me rüüepek? Sisap mut ngeni ei fönüfan an epwe erikikich seni ach angang. Pwal mwo chiechiach me aramasach kewe ra ekiekin älisikich, ra tongeni pesekich ach sipwe akükkünaalo ach angangen afalafal are eäni ewe sokkun manau chommong aramas ra kan eäni. Iwe nge, ika sipwe äppirü Jises, sipwe mirititi pwe ach angangen afalafal a usun anach möngö. (Jon 4:34) Ach angang a apöchökküla ach riri ngeni Kot me atoto rech pwapwa. Nge, sise mochen eäni ewe ekiek pwe minne sia föri lon ewe angangen afalafal a kon lap seni minne ekkewe ekkoch ra föfföri, are sise pwal chüen alamota ekkewe mettoch mi apwapwakich. Usun Jises, sia mochen sipwe pwapwa me eäni ewe ekiek mi itepök me rüüepek usun ach “Kot mi pwapwa.”​—1 Tim. 1:11, NW.

MAMMASAFICHI LON FANSOUN SIA KÜNA SOSSOT

14. Lupwen sia nom fän sossot, met sipwe tümünükich seni, iwe, pwata?

14 Usun met sia fen küna, ekkoch än Jises kewe kapasen öüröür mi kon atapwalapwal ren ach sipwe mammasafichi a eäni lupwen a nom fän watteen sossot. (Älleani Mark 14:37.) Lupwen sia küna sossot a fen kon lamot än Jises leenien äppirü ngenikich. Chommong mi küna sossot, ra mönükaalo eü pworaus mi lamot Än Salomon Fos a kapas usun fän ruu: “Eman aramas a tongeni ekieki pwe ewe al a fetal won a pwüng, nge lesopolan ewe al a ale ngeni mäla.” (Än Salomon Fos 14:12; 16:25) Ika sia lükülük woon pwisin ach ekiek äkkäeüin lupwen sia nom fän watteen osukosuk, kich me chokkewe sia tonger sipwe turulong lon watteen feiengaw.

15. Menni sossot ewe möküren famili a tongeni küna lon ei fansoun weiresin moni?

15 Äwewe chök, möküren eü famili eli a küna weiresin an epwe atufichi “püsin chon an famili.” (1 Tim. 5:8) Neman epwe ekiekin eäni eü angang mi ekkeppeti an fiffiti ekkewe mwich, an ekkemmweni an famili fel, are fiffiti ewe angangen afalafal. Ika epwe lükülük woon pwisin an ekiek, iwe epwe meefi pwe a pwüng minne a ekieki. Iwe nge, epwe tongeni apwangapwangolo an lükü are tafocholo an riri ngeni Kot. A ifa me mürinnöön le älleasochisi ei kapasen fön lon Än Salomon Fos 3:5, 6! Iei alon Salomon: “Kopwe lükü ewe Samol mi Lapalap ren unusen lelukom, nge kosap lükülükü püsin om sile. Kopwe chechemeni i won meinisin mine ka föri, nge i epwe aiti ngonuk ewe al mi pwüng.”

16. (a) Ifa ewe leenien äppirü Jises a isetiw ren an lükülük woon än Jiowa tipächem lap seni pwisin an tipächem? (b) Ifa usun chommong möküren famili ra äppirü än Jises lükülük woon Jiowa lon ei fansoun weires?

16 Lupwen Jises a nom fän sossot, ese fokkun lükülük woon pwisin an mirit. Ekieki mwo ena! Ewe mwan mi tipächem seni meinisin woon fönüfan a filatä an esap apwüngalo mettoch seni chök pwisin silean. Äwewe chök, lupwen Setan a otupu Jises, fän fite a pölüwen ngeni: “A mak lon ekewe Toropwe mi Pin.” (Mt. 4:4, 7, 10) A lükülük woon än Seman we tipächem pwe epwe ü ngeni ekkewe sossot, iwe a pwäraatä tipetekison, ewe napanap Setan a fokkun oput me ese fokkun eäni. Sia pwal äppirü Jises? Ewe möküren famili mi äppirü än Jises mammasafichi a mut ngeni ewe Kapasen Kot an epwe emmweni i, äkkäeüin lon ekkewe fansoun sossot. Chommong möküren famili woon unusen fönüfan ra föri ena. Ra tipeppos le akkomwa Mwuun Kot me ar fel ngeni Jiowa lap seni ekkewe mettochun aion. Ina minne, ra fokkun tümünüöchü ar famili, iwe, Jiowa a efeiöchü ar achocho le atufichiir, usun met an we Kapas a pwonei.​—Mt. 6:33.

17. Met a amwökütuk le äppirü än Jises mammasafichi?

17 A ffat pwe a mürinnö seni meinisin än Jises leenien äppiru ren an mammasafichi. A mmen älillisöch me a pwal tongeni amanauakich. Chemeni pwe Setan a fokkun mochen amöürükichelo lon ach lükü, pwe sipwe apwangapwangaalo nge sisap mwasangasang lon ach angang ngeni Kot me sisap tüppwöl ngeni Kot. (1 Tes. 5:6) Kosap mut ngeni Setan an epwe win! Kopwe usun Jises le mammasafichi lon om iotek, lon om angangen afalafal me lupwen ka nom fän sossot. Ren om föri ena, kopwe pwapwaiti ewe sokkun manau mi apwapwa pwal mwo nge lon ei fansoun epwele muchulo ei otot. Ika ka mammasafichi, iwe lupwen om Masta a war an epwe ataielo ei otot, epwe künok pwe ka fen nennelo me akkachocho lon om akkapwönüetä letipen Seman we. A ifa me pwapwaan Jiowa le efeiöchuk ren om tüppwöl ngeni!​—Pwar. 16:15.

[Sasing lon pekin taropwe 16]

Jises a afalafal ngeni ewe fefin ünükün ewe chönüttu. Ka kükkütta alen om kopwe afalafal iteiten rän?

[Sasing lon pekin taropwe 17]

Om tümünüöchü än om famili ririöch ngeni Kot a pwäraatä pwe ka mammasafichi