Ousap Nennesefäliti ekkewe Mettoch Lüküsökürümi

‘Are emon a iseta poun won minen tu pwul, o epwe nennesefalliti mwirin, iwe, ese tufich ngeni muun Kot.’​—LUK. 9:62, TF.

IFA USUN KOPWE PÖLÜWENI?

Pwata sipwe “chechemeni pwülüen Lot” we?

Ikkefa ekkewe ülüngät mettoch sisap ekkekiekiir?

Ifa usun sipwe fitipachei fetälin än Jiowa we mwicheich?

1. Ifa än Jises we kapasen öüröür? Menni kapas eis a ppiitä?

 “CHECHEMENI pwülüen Lot” we! (Luk 17:32) Arapakkan 2,000 ier loom, Jises Kraist a eäni ei kapasen öüröür mi pöchökkül. Ena kapasen öüröür a watte lamotan lon ei fansoun lap seni me loom. Nge met weween än Jises na öüröür? Ekkewe chon Jus Jises a fos ngeniir, ra silei met a fis ngeni pwülüwen Lot we. Lupwen a towu me an we famili seni Sotom, a älleasolap ngeni Jiowa me nennesefäl. Iwe, ren an föri ena, a wiliti efoch üren salt.​—Älleani Keneses 19:17, 26.

2. Pwata pwülüwen Lot we a nennesefäl? Met a fis lupwen neminna a älleasolap?

² Pwata pwülüwen Lot we a nennesefäl? Ese mwääl a mochen küna minne a fis. Are a nesökür pwe ese lükü pwe ewe telinimw a tongeni talo. Neman a apwangapwang an lükü. Are neman a mochen liwinsefäliti ekkewe mettoch a likiti lon Sotom. (Luk 17:31) Ese lifilifil ewe popun an a nennesefäl, nge a mälo pun a älleasolap. Ekieki mwo usun ena mettoch! A mälo lon chök ewe rän usun chök ekkewe aramas mi ngaw lon Sotom me Komora. Ina popun, Jises a apasa: “Chechemeni pwülüen Lot” we!

3. Ifa usun Jises a affata pwe sisap nennesefäl?

³ Itä pwülüwen Lot we, esap nesefäliti met a nom mwirin. Pwal ina chök usun, sisap nesefäliti are ekkekieki usun ekkewe mettoch ra nom lüküsökürüch. Jises a affata ei lupwen a fos ngeni emön mwän mi ereni Jises pwe epwe wiliti nöün chon käeö. Ewe mwän a erä pwe epwe mwo akkomw lo kapong ngeni an famili. Jises a pölüweni: ‘Are emon a iseta poun won minen tu pwul, o epwe nennesefalliti mwirin, iwe, ese tufich ngeni muun Kot.’ (Luk 9:62, TF) Itä än Jises pölüweni ena mwän a kon pöchökkül are tuwenewen? Aapw. Jises a silei pwe ena mwän a chök künetipingen pwe ese mochen föri wisan  le wiliti emön nöün Jises chon käeö. Jises a apasa pwe emön mi künetipingen lon an angang ngeni Kot a “nennesefalliti mwirin.” Emön mi ttu pwül eli epwe nennesefäl atun a ttu pwül are atun an a watiw an we pisekin ttu pwül. Lon iir me ruu ekkeei mettoch epwe erikalo met itä ürürün epwe föri, ina popun esap förfichi an angang.

4. Met sipwe afota ekiekich woon?

⁴ Sipwe afota ekiekich woon ekkewe mettoch mi nom mwach nge esap ekkewe mi nom lüküsökürüch. A fataffatöch met ewe Paipel a apasa lon Än Salomon Fos 4:25, a apasa: “Mesom epwe newenewenela, kopwe chök nefotofotola mwom.”

5. Ifa ewe popun sisap nesefäliti ekkewe mettoch mi nom lüküsökürüch?

⁵ A wor popun mi mürinnö ach sisap nesefäliti ekkewe mettoch mi nom lüküsökürüch. Ifa ena popun? Pokiten ikkeei “ekewe ränin lesopolan.” (2 Tim. 3:1) Ekiselo chök Kot epwe ataielo esap chök ruu leeni mi ngaw, nge unusen ei otot. Met epwe älisikich pwe sisap rikilo usun pwülüwen Lot we? Mi lamot sipwe silleni ekkewe mettoch mi nom lüküsökürüch. (2 Kor. 2:11) Sipwe pworaus woon ekkena mettoch me ppii ifa usun sipwe tongeni tümünü pwe sisap afota ach ekiek woor.

EWE EKIEK PWE EKKEWE RÄN LOOM RA MÜRINNÖ

6. Pwata sisap kon lükülük woon ach chechchemeni minne a fis lon manauach loom?

⁶ Eli, sia tongeni mwäällilo le ekieki pwe manauach loom a mürinnö lap seni ikenäi. Neman, ach chechchemeni minne a fis lon manauach loom esap ina met a wesewesen fis. Eli sise meefi pwe sia poputä le ekieki pwe ach kewe osukosuk loom rese kon ngaw me sia kon pwapwa lon ena fansoun. Weween, sia tongeni poputä le ekieki pwe ekkewe mettoch me loom ra kon mürinnö lap seni met a wesewesen fis. Ika sia eäni ei ekiek mi mwääl, eli sia poputä le äneänei pwe manauach epwe liwiniti usun me loom. Nge ewe Paipel a öüröürakich: “Kosap ais, ‘Pwota ewe fansoun lom a mürina seni fansoun ikenai?’ Pun eman mi eäni ei sokun kapas ais esap mirit.” (SalAf. 7:10) Pwata a fokkun efeiengaw ei sokkun ekiek?

7-9. (a) Met a fis ngeni ekkewe chon Israel lon Isip? (b) Ikkefa ekkewe popun chon Israel ra pwapwa? (c) Met chon Israel ra poputä le ngününgününgaw usun?

⁷ Ekieki met a fis ngeni ekkewe chon Israel lon fansoun Moses we. Atun chon Israel ra kerän feilo nonnom lon Isip, iir wasöla lon ena fönü. Nge mwirin mäloon Josef, ekkewe chon Isip ra filatä “chon nemeni ekewe aramasen Israel, pwe repwe ariaföüür ren angangochou.” (Eks. 1:11) Mwirin Farao a pwal allükü ngeni nöün kewe aramas pwe repwe nielo ekkewe mönükol ätin Israel pun ese mochen chon Israel repwe chommongolo. (Eks. 1:15, 16, 22) Ina minne, Jiowa a ereni Moses: “Üa küna riaföün nei aramas mi nonom Isip o rongorong ar siö pokiten än chon Isip nemenemengau ngeniir, üa pwal silei ar weires meinisin.”​—Eks. 3:7.

⁸ Ka tongeni anchangei ewe pwapwa chon Israel ra meefi atun ra towu seni Isip usun aramas mi ngaselo seni fötek? Ra fen küna amwararen än Jiowa äeä an manaman atun a efisi ekkewe Engol Riäfföü ngeni ewe mi lamalam tekia Farao me nöün kewe aramas. (Älleani Ekistos 6:1, 6, 7.) Mwiriloon, ekkewe  chon Isip ra mut ngeni ekkewe chon Israel ar repwe lo. Iwe nge, ra ereni ekkewe chon Israel ar repwe mwittir feilo me ra ngeniir chommong kolt me silifer pwe ewe Paipel a apasa pwe nöün Kot kewe aramas repwe “angeala wöün chon Isip.” (Eks. 12:33-36) Ekkewe chon Israel ra pwapwa lupwen Jiowa a nielo Farao me nöün kewe sounfiu lon ewe Setipar. (Eks. 14:30, 31) Itä ar lükü epwele fen kon pöchökkül mwirin ar küna meinisin met Jiowa a fen föri!

⁹ A fokkun weires ach sipwe lükü pwe ese mwo ttam me mwirin än Jiowa äeä an manaman le angaserelo, nge ra pwal ngününgününgaw. Usun met? Usun möngö! Ra menemenemmang ren met Jiowa a awora ngeniir, me ra apasa: “Sia chechemeni ekewe ik sia mongö lon Isip, nge sisap möni. Sia pwal chechemeni ach ochoch küri me senia, nengi me anion pwal ninnikü. Nge iei sia chök apwangapwangala. Esap fokun wor och sokun mongö lükün ewe mana sia küna.” (Num. 11:5, 6) Pwüngün, rese chechchemeni met a wesewesen fis ngeniir lon na atun ra nonnom Isip. Pokiten ar ekiek mi mwääl, ra pwal mwo nge mochen liwiniti ewe fönü ikewe ra piin slave ie! (Num. 14:2-4) Ekkewe chon Israel ra nesefäliti ekkewe mettoch lüküsökürür, me Jiowa a song rer.​—Num. 11:10.

10. Ifa ewe lesen sia käeö seni met a fis ngeni ekkewe chon Israel?

¹⁰ Ifa ewe lesen fän itach ikenäi? Lupwen a wor ach osukosuk, sisap ekkekieki pwe ekkewe rän me loom ra mürinnö pwal mwo nge me mwen ach silei ewe enlet. Esor ngawen ach sipwe käeö seni met a fis me loom are ekieki usun ekkoch ach kewe fansoun mi apwapwa. Nge, a lamot sipwe itepök me rüüepek me ekieki minne a wesewesen fis me loom. Ika sise ina usun, epwele poputä le lapolo ach menemenemmang ren nonnomun manauach iei, me mochen liwiniti ewe manau sia eäni me loom.​—Älleani 2 Piter 2:20-22.

MOCHENICH SIA PENNÜKÜOLO ME LOOM

11. Met meefien ekkoch usun ekkewe mettoch ra pennüküolo me loom?

¹¹ Solapan pun ekkoch ra ekieki ekkewe mettoch ra fen pennüküolo loom me ra lamalamelo ren ar föri. Neman ka tufichin fiti sukul tekia, wiliti emön mi iteföülo are awatteelo noum moni, nge ka filatä pwe kosap chei ekkena mettoch. Chommong pwich kewe mi watte peioffur lon pekin sopai, minen apwapwa, pekin sukul are urumwot, ra fen likitalo wiser kana. A fen lulo ekkewe rän, nge ewe sopwoloon esaamwo waroto. Ka chüen ekkekieki met itä a fis ika kese pennüküolo ekkena mettoch?

12. Ifa meefien Paul ren ekkewe mettoch a pennüküolo?

¹² Ewe aposel Paul a pennüküolo chommong mettoch ren an epwe wiliti nöün Kraist chon künö. (Fil. 3:4-6) Met meefian usun ekkena mettoch a pennüküolo? A erenikich: “Nge ekei mettoch meinisin üa aita ngeni feiöch me lom, iei üa aita ngeniir feiengau pokiten Kraist.” Pwata? Sipwe älleani lon Filipai 3:7, 8 “Ngang üa ekieki pwe mettoch meinisin ra fokun aücheangau fän iten ewe eu mi fokun aüchea seni meinisin, iei ai silei Kraist Jesus ai Samol. Pun fän itan üa pöütala meinisin, üa ekieki pwe meinisin ra usun chök pipi lon lenien koturula, pwe  üpwe eäni Kraist.” * (Ppii ewe pworaus fan.) Emön aramas mi pöütaalo piipi are käpich ese niamam mwirin an pöütiirelo. Pwal ina chök usun, Paul ese niamam ren an tunalo tufichin ei fönüfan. Ese chüen wor lamoter me ren Paul.

13, 14. Ifa usun sia tongeni äppirü än Paul leenien äppirü?

¹³ Met sipwe föri ika sia chüen ekieki usun ekkewe mettoch sia tufichin föri nge sia fen pennükürolo? A lamot sipwe äppirü än Paul leenien äppirü. Ifa usun? Ekieki usun aüchean minne a nom reom iei. A wor om ririöch ngeni Jiowa, me i a silei pwe en emön aramas mi tüppwöl. (Ipru 6:10) Minne ei fönüfan a tongeni ngenikich ese akkarap aüchean ngeni minne Jiowa a ngenikich iei me met epwe ngenikich lon mwachkkan.​—Älleani Mark 10:28-30.

¹⁴ Paul a pwal apasa eü mettoch epwe älisikich lon ach akkangang ngeni Jiowa fän tüppwöl. Paul a apasa: “Üa manükala mine a nom lükisöküri, nge üa achocho ngeni ai üpwe fori mine a nom mwei.” (Fil. 3:13) Paul a erenikich usun ruu mettoch a lamot sipwe föri. Iir me ruu ra lamot. Äeüin, sipwe mönükaalo ekkewe mettoch mi nom lüküsökürüch. Sisap alusmwäälielo ach pöchökkül me fansoun ren ach ekkekiekiir. Oruuan, usun emön chon ssä epwele tori ewe tepkiri, a lamot sipwe sopwelo le ssä. Sipwe nefotofot woon ekkewe mettoch ra nom mwach.

15. Pwata a mürinnö sipwe ekilonei ekkewe leenien äppirü nöün Kot kewe chon angang mi tüppwöl ra isetiw?

¹⁵ Ekieki usun ekkewe leenien äppirü nöün Kot kewe chon angang mi tüppwöl loom me ikenäi ra isetiw. Ar kewe leenien äppirü epwe apöchökkülok le feffetälo mwom, nge kosap lesöküriiti ekkewe mettoch mwirin. Ika Eperiam me Sara ra ekkekieki usun Ur, “epwe wor fansoun ar repwe liwinsefäl ngeni.” (Ipru 11:13-15) Nge rese liwiniti Ur. Atun Moses a äeüin sü seni Isip, a likitatiw chommong mettoch lap seni minne ekkewe ekkoch chon Israel ra likitatiw. Nge ewe Paipel ese apasa pwe Moses a mochen angeisefäliir. Iwe nge, a apasa pwe “a ekieki pwe an küna itengau fän iten ewe Mesaia a aüchea seni wöün Isip, pun a nenengeni ewe liwin epwe angei me mürin.”​—Ipru 11:26.

ACH KEWE WEIRES LON EKKEWE FANSOUN LOOM

16. Epwe ifa usun meefiach ren ekkewe weires mi torikich me loom?

¹⁶ Eli a weires ekkoch mettoch a fis lon manauach me loom. Äwewe chök, eli iteitan sia chök ekkekieki tipisich kewe me ach kewe mwäällilo. (Kölf. 51:3) Eli sia chüen meefi song are letipengaw pun a torikich fön mi pöchökkül! (Ipru 12:11) Neman, sise ükütiw le ekieki usun ewe fansoun sia riäfföü fän pwüngüngaw are met sia ekieki pwe mi pwüngüngaw. (Kölf. 55:2) Met a tongeni älisikich pwe sisap ekkekieki usun ekkeei mettoch? Iei sipwele käeö ülüngät leenien äppirü.

17. (a) Pwata Paul a meefi pwe ese mürinnö usun ekkewe ekkoch chon pin? (b) Met a älisi Paul pwe esap mut ngeni an mengiringir an epwe aükatiw i le angang ngeni Kot?

¹⁷ Ach kewe mwääl me loom. Paul a apasa  pwe a meefi pwe ese mürinnö usun ekkewe ekkoch chon pin. (Ef. 3:8) Pwata a meefi ina usun? Pun a eriäfföüü ewe mwichefelin Kot. (1 Kor. 15:9) Paul epwele mmen meefi mengiringir atun a chuuri chokkewe a fen eriäfföür me loom. Nge, ese mut ngeni ekkeei sokkun ekiek epwe aükatiw i seni an angang ngeni Kot. Iwe nge, a fen ekkekieki usun än Kot pwäri ümöümöch me kirekiröch ngeni. (1 Tim. 1:12-16) Mwiriloon, a fokkun meefi kilisou me a chüng letipan le sopwosopwolo lon an angangen afalafal. Atun Paul a erä pwe a mochen mönükaalo met a nom lüküsökürün, a apachaalong an kewe mwääl. Pokiten sise tongeni siwili minne sia föri mi mwääl me loom, iwe, sipwe chök alusmwäälielo ach pöchökkül ika sia chüen ekkekiekiir. Nge, sipwe fen ekkekieki än Jiowa ümöümöch a pwär ngenikich me äeä ach pöchökkül iei le angang ngeni i.

18. (a) Met epwe fis ika sia chök ekkekieki ekkewe kapasen fön a torikich me loom? (b) Ifa usun sipwe tongeni apwönüetä än Salomon öüröür usun ach sipwe etiwa kapasen fön?

¹⁸ Fön mi pöchökkül. Eli, sia chüen ekkekieki ekkoch kapasen fön mi torikich me loom. Ei a tongeni efisi ach sipwe meefi letipengaw are song me efisi ach sipwe fangetä. (Ipru 12:5) Ese lifilifil ika sia mwittir pöönaalo kapasen fön are sia etiwa, nge mwirin sia fangetä, sopwoloor me ruu löllö chök. Pun sise mut ngeni ekkewe kapasen fön ar repwe älisikich. Epwe fen mürinnö ika sia apwönüetä än Salomon ei kapasen öüröür: “Kopwe kamwöchünük won ekewe kapasen öüröür, nge kosap mwüt ngeniir repwe feil senuk. Kopwe tümwünüür, pun ina manauom.” (SalF. 4:13) Usun emön chon ünteng mi älleasochisi allükün ewe al, sipwe etiwa kapasen fön, apwönüetä, me sopwelo le ssä.​—SalF. 4:26, 27; älleani Ipru 12:12, 13.

19. Ifa usun sipwe äppirü än Apakuk me Jeremaia lükü?

¹⁹ Pwüngüngaw are minne sia ekieki pwe mi pwüngüngaw. Fän ekkoch meefiach a usun meefien ewe soufos Apakuk, ewe a siö ngeni Jiowa usun pwüngiöch. Ese weweiti ika pwata Jiowa a mut ngeni minne mi pwüngüngaw an epwe fiffis. (Ap. 1:2, 3) A fokkun lamot sipwe äppirü lüküen ena soufos, ewe a apasa: “Ngang üpwe chök meseik ren ewe Samol mi Lapalap, üpwe pwapwa ren Kot ai Chon Amanau.” (Ap. 3:18) Pwal eü leenien äppirü ren lükü, ina i Jeremaia, ewe a witiwiti Kot fän mosonottam. Sia tongeni äppirü i ren ach unusen lükü pwe Jiowa ewe Koten pwüng epwe apwüngü meinisin minne mi ngaw lon eü fansoun mi fich.​—KölK. 3:19-24.

20. Ifa usun sipwe tongeni änneta pwe sia “chechemeni pwülüen Lot” we?

²⁰ Sia manau lon ei fansoun mi ämmeseik. Chommong mettoch mi amwarar ra fiffis ikenäi, nge lon mwachkkan repwe fen lapolo. Än Jiowa we mwicheich a feffetälelo mwan, iwe, itä sipwe pwal fitipachei fetälin. Sipwe apwönüetä än ewe Paipel kapasen fön le nennelo mwach, nge sisap lesöküriiti minne a nom mwirich. Ika sia föri ena, iwe sia änneta pwe sia “chechemeni pwülüen Lot” we!