1. Bo yɛlɛ teŋ sagedi?

 TE EƐ Jehoova noba, azuŋ te baŋɛɛŋ ka o nɔŋ teŋ a boɔrɔ ka te taa zemmo naŋ soma yaga zaa. (Uro. 8:35-39) Te sagedieŋ meŋ ka, ka teneeŋ wa de Baabole sowuli tonɔ ne toma, a maŋ yi la tɔnɔ ko te yaga. (Aiz. 48:17, 18) Kyɛ wala aŋ seŋ ka te e ka teneeŋ wa tuoro yelkpeɛne?

2. Bo yelkpeɛne mine la na baŋ pɔge te? Ka bo yɛlɛ aŋ na baŋ vɛŋ ka te soore te menne?

² Jehoova puorebiiri zaaŋ tuoro yelkpeɛne. Aŋa mannoo poɔŋ, te booree neɛ kaŋa na baŋ e la yelkaŋa a eŋ te vi bee a sãã te poɔ. Baaloŋ nimizeɛ kaŋa na baŋ kpɛ teŋ ka lɛ vɛŋ ka te koŋ baŋ toŋ toma yaga Jehoova puoruu poɔŋ. Saammo kpoŋ kaŋa na baŋ pɔge teŋ a sãã te boma zaa. Bee aminekaŋaŋ ba na dɔgre teŋ te sagediibu zuŋ. Ka teneeŋ wa tuoro a yelkpeɛne ŋa taa, aminekaŋaŋ te na sooreŋ ka: ‘Ananso la wala ka a yɛlɛ ŋa pɔgrɔ ma? N e la yelfaa kaŋa bee? A wuleeŋ ka Jehoova ba korɔ ma maaloo bee?’ Lɛ daŋ pɔge boŋ zaa? Ka lɛ na, ta vɛŋ ka ho eŋɛ kyoɔre. Jehoova yelmeŋɛ puorebiiri yaga meŋ da soorɛɛ a soorebie ŋa taa.​—Yiem. 22:1, 2; Hab. 1:2, 3.

3. Bo teŋ na baŋ zanne yi Yieme 34:19 poɔŋ?

³ Kanne Yieme 34:19. Nyɛ yelnimizeere ayi mine naŋ be a yieloŋ ŋa poɔŋ: (1) Sontuuribo maŋ tuoree yelkpeɛne. (2) Jehoova maŋ faa teŋ yi te yelkpeɛne poɔŋ. Sobuo ka Jehoova maŋ e lɛ? Sori na kaŋa o naŋ maŋ tu kyɛ soŋ te la, o maŋ soŋ teŋ teŋ taa teɛroŋ naŋ tori a kyaare te zemmo yɛlɛ a donɛɛ ŋa poɔŋ. Aneazaa ka Jehoova eŋ teŋ noɔre ka ka  teneeŋ puoruu te na taa la popeɛloŋ te zemmo poɔŋ, kyɛ o ba eŋ te noɔre ka te koŋ tuore yelkpeɛne zaa. (Aiz. 66:14) O maŋ eŋnɛ teŋ faŋa ka te de te teɛroŋ zaa eŋ nendaare kaŋa naŋ waana eŋɛŋ. Ana saŋa na te na taa la zemmo na oŋ boɔrɔ ka te taa a gɛrɛ wagre naŋ ba taa baaraa. (2 Kor. 4:16-18) Kyɛ pampana yɛŋ, o maŋ sonnɔ teŋ bebiri zaa teŋ toɔ̃ puoruu.​—Laad. 3:22-24.

4. Bo teŋ na zanne a zannoo ŋa poɔŋ?

⁴ Yɛ vɛŋ ka te nyɛ yɛlɛ na mine teŋ na baŋ zanne yi Jehoova yelmeŋɛ puorebiiri mine zemmo yɛlɛ naŋ be a Baabole poɔŋ ane te zenɛ ŋa meŋ. Te na zanne nyɛŋ ka te na baŋ tuoree yelkpeɛne te naŋ ba kaara soriŋ. Kyɛ ka teneeŋ dɛle Jehoova o daŋ koŋ zagre ka o soŋ te zaa. (Yiem. 55:22) Ka teneeŋ wa zanna ana yɛlɛ ŋa, soore ho meŋɛ ka: ‘Ka maaŋ da la, wala maŋ naaŋ e? Sobuo ka ba zemmo yɛlɛ ŋa eŋ N sagediibu maŋ taa ko Jehoova na faŋa? Bo yɛlɛ maŋ zanne yi be a na baŋ de toŋ ne toma N zemmo poɔŋ?’

5. Bo yelkpeɛne ka Gyekɔb da tuore Leebaŋ nuuriŋ? (Kaa a gane niŋe foto.)

⁵ Takoreŋ saŋa na, Jehoova puorebiiri mine da tuoree yelkpeɛne mine baŋ da ba kaara soriŋ. Te nyɛ Gyekɔb zemmo yɛlɛ. O saa da kooŋ noɔre ka o gaa te de Leebaŋ naŋ da e ba dɔgrɔ kaŋa naŋ puoro Jehoova pɔgeyaa ka o e o pɔge. O saa da emooŋ faŋa ka Jehoova na kooŋ maaloo yaga. (Mun. 28:1-4) Azuŋ Gyekɔb da eɛ lɛ. O da yi la Keenan paaloŋ a tu sori gaa Leebaŋ yiri. Leebaŋ da taa la pɔgeyaare bayi, Liiya ane Reekyel. Gyekɔb da boɔrɛɛ Leebaŋ pɔgeyaa Reekyel; ona da la o pɔgeya-bile. Azuŋ o da sagɛɛŋ ka o na toŋ la toma ko Leebaŋ yuomo ayɔpoi, kyɛ ka o de Reekyel koo ka o e o pɔge. (Mun. 29:18) Kyɛ yɛlɛ da ba kyɛŋ aŋa lɛ na Gyekɔb naŋ da kaara soriŋ na. Leebaŋ da bɛnlooŋ oŋ de o pɔgeya-kpoŋ Liiya oŋ e o pɔge. Leebaŋ da yeleeŋ ka o na vɛmeŋ ka o de Reekyel meŋ ka o naŋ la toŋ yuomo ayɔpoi koo. (Mun. 29:25-27) Leebaŋ da la fa la Gyekɔb ba toma meŋ poɔŋ. Azuŋ yuomo 20 ka Leebaŋ da de fa Gyekɔb!​—Mun. 31:41, 42.

6. Bo yelkpeɛne la ka Gyekɔb da lɛ tuore?

⁶ Gyekɔb da la tuoree yelkpeɛne mine meŋ. O yideme da e la yaga, kyɛ o biiri meŋ da ba taa emmaaroŋ ba kpakyagaŋ. Ba gba da koɔrɛɛ ba yɔɔ Gyoosef eŋ gbaŋgbaaloŋ poɔŋ. O bidɔbɔ bayi Siimiyuŋ ane Liivai da e la yelkaŋa naŋ da eŋ a booree zaa vi a da dɛge Jehoova yuori meŋ. O pɔge nɔŋnaa Reekyel meŋ da kpieŋ saŋa na oŋ da dɔgrɔ ba bie bayi soba na. Saŋa na meŋ kɔŋ naŋ da le na, a da fɛrɛɛŋ ka Gyekɔb yi zie na o naŋ da be na a gaa Egyipti, aneazaa ka o da eɛ dɔɔ nyaaŋaa ana saŋa.​—Mun. 34:30; 35:16-19; 37:28; 45:9-11, 28.

7. Sobuo ka Jehoova da wuli Gyekɔb ka O be la o zieŋ?

⁷ A yɛlɛ ŋa zaa poɔŋ, kyɛ Gyekɔb sagediibu oŋ da taa Jehoova ane O nɔ-ennee eŋɛŋ na da ba baare. Jehoova meŋ da wulooŋ ka O be la o zieŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, aneazaa ka Leebaŋ da faarɛɛ Gyekɔb, kyɛ Jehoova da kooŋ bontaree yaga. Nɔkpeɛne zaa kyebe ka, Gyekɔb da puoree Jehoova bareka yaga zaa saŋa na oŋ da lɛ nyɛ o bidɔɔ Gyoosef na oŋ da teɛre ka o kpieŋ yuomo yaga naŋ pare na! Gyekɔb neŋ Jehoova zɔmennoŋ naŋ da e kpeɛŋaa na zuŋ, a da somooŋ oŋ toɔ̃ are o yelkpeɛne zaa noɔreŋ. (Mun. 30:43; 32:9, 10; 46:28-30) Ka teneeŋ meŋ neŋ Jehoova zɔmennoŋ e kpeɛŋaa, te meŋ na toɔ̃ arɛɛ yelkpeɛne zaa teŋ ba kaara soriŋ noɔreŋ.

8. Boŋ ka Naa Deevid da boɔrɔ ka o e?

 ⁸ Naa Deevid da ba nyɛ a vuo ka o toŋ toma na zaa oŋ da boɔrɔ ka o toŋ Jehoova puoruu poɔŋ na. Aŋa mannoo poɔŋ, Deevid sereŋ da boɔrɔŋ ka o mɛ ŋmenpuoredie ko Naaŋmen. O da yelee ana yɛlɛ ŋa ko daŋyele Neetaŋ. Neetaŋ da deɛ yelkooŋ ka: ‘Yelzaa naŋ be ho sukyiriŋ, erɛ bozuŋ Naaŋmen be la ho zieŋ.’ (1 Tun. 17:1, 2) Te na baŋ teɛre nyɛɛ lɛ ana yelbie ŋa naŋ da eŋ Deevid faŋa seŋ. Aminekaŋaŋ, o da piileeŋ wieoŋ lɛ a nara o meŋɛ ka o toŋ ana toŋ kpoŋ ŋa.

9. Wala ka Deevid da e saŋa na oŋ da woŋ eŋkyoɔre duoro na?

⁹ A da ba kɔɔre kyɛ ka Jehoova daŋyele na da leɛ wa Deevid zie ane eŋkyoɔre duoro. “Ana yieŋuu” bee teŋsogɔ na, Jehoova da yelko la Neetaŋ ka Deevid naaneŋ na mɛ a ŋmenpuoredie, kyɛ o bidɔɔ la na mɛ o. (1 Tun. 17:3, 4, 11, 12) Wala ka Deevid da e saŋa na oŋ da woŋ a duoro ŋa na? O da leɛrɛɛ yɛlɛ na oŋ de biŋ o nimitɔɔreŋ na. O da de la o teɛroŋ zaa eŋ ka o bɔ libie ane boma na zaa yɛlɛ naŋ na fɛre ka o bidɔɔ Soolomoŋ na de toŋ ne a toma.​—1 Tun. 29:1-5.

10. Sobuo ka Jehoova da ko Deevid maaloo?

¹⁰ Jehoova naŋ da yelko Deevid ka o na naaneŋ na mɛ a ŋmenpuoredie na, tɔntɔbaalɛ o da vɛŋɛɛŋ ka o neŋ Deevid maale nɔlaŋ. Jehoova da eŋɛɛ noɔre ko Deevid ka, o yaaŋaa kaŋa na di la naaloŋ a gɛrɛ wagre naŋ ba taa baaraa. (2 Saa. 7:16) A dompaalaa poɔŋ, Yezu Yuoŋ Turi Naaloŋ Diibu na saŋa, Deevid na wa baŋeŋ ka o yaaŋaa la Yezu naŋ dire a Naaloŋ na; ana vɛmeŋ ka o poɔ pɛle yaga zaa! A sɛgre ŋa wuli teŋ ka, ka teneeŋ gbaŋ ba toɔ̃ toŋ toma na zaa teŋ da boɔrɔ ka te toŋ ko Jehoova na, aminekaŋaŋ, O na ko teŋ maaloo mine teŋ ba kaara soriŋ.

11. Bo maaloo ka a dɛndɛŋ Kristabiiri da nyɛ aneazaa ka a Naaloŋ da naŋ ba piili dire naaŋ saŋa na baŋ da kaara soriŋ na? (Toma 6:7)

¹¹ A dɛndɛŋ Kristabiiri na meŋ da tuoree yelkpeɛne mine baŋ da ba kaara soriŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, ba enne zaaŋ da nyagra ka Naaŋmen Naaloŋ na wa, kyɛ ba da ba baŋ saŋa na oŋ na wa. (Tom. 1:6, 7) Azuŋ boŋ baŋ da e? Ba da moɔ̃ la niŋe a moɔlɔ a duorisoŋ. Baŋ da moɔ̃ niŋe a moɔlɔ a duorisoŋ na, ba da nyɛɛ lɛ Jehoova naŋ korɔ ba maaloo.​—Kanne Toma 6:7.

12. Wala ka a dɛndɛŋ Kristabiiri da e saŋa na kɔŋ naŋ da le na?

¹² A da wa ta la saŋa kaŋa ka kɔŋ kpoŋ le a “tendaa zaa.” (Tom. 11:28) A kɔŋ kpoŋ da dɔgrɛɛ a dɛndɛŋ Kristabiiri na meŋ. Hooŋ leɛteɛre nyɛ lɛ a kɔŋ kpoŋ naŋ da na vɛŋ ka ba di dɔgɛɛ seŋ. Nɔkpeɛne zaa kyebe ka booree zudeme da na maŋ teɛrɛ lɛ baŋ na e nyɛ bondirii ko ba yideme. Sobuo aŋ da dɔgrɔ baapaalba na meŋ naŋ da nara ka ba toŋ a naaŋ moɔloo toma yaga na? Aminekaŋaŋ ba da nyɛɛŋ ka aseŋ ka ba kyɛnle ka a kɔŋ kpoŋ baare sɛre kyɛ ka ba na toɔ̃ e lɛ. Lɛ zaa zemmo naŋ da waa ko a Kristabiiri na, kyɛ ba meŋ da leɛ la ba zemmo yɛlɛ. Ba da naŋ moɔlɛɛ a duorisoŋ lɛ zaa ba naŋ na toɔ̃, a kyɛ maŋ de ba bontaree sonnɔ ba yɔɔmine naŋ da be Gyudiya paaloŋ na.​—Tom. 11:29, 30.

13. Bo maaloo ka a Kristabiiri da nyɛ a kɔŋ kpoŋ saŋa?

¹³ Bo maaloo ka a Kristabiiri da nyɛ a kɔŋ kpoŋ saŋa? Bana na baŋ da de bondirii ane bontaree te ko na da nyɛɛŋ ka Jehoova sonnɔ baŋ. (Mat. 6:31-33) A da vɛŋɛɛŋ baŋ nyɛ ka ba tage peɛlɛɛ ba yɔɔmine na naŋ da wa soŋ ba na yaga zaa. Bana na zaa naŋ da iri bonkaŋa soŋ ane bana na zaa naŋ da de a boma gaane na da nyɛɛ popeɛloŋ yaga zaa. (Tom. 20:35) Jehoova da ko la ba zaa maaloo bonso ba zaa da leɛrɛɛ ba  zemmo yɛlɛ a yelkpeɛne na baŋ da tuoro na zuŋ.

14. Boŋ da pɔge Banabase ane a bitontona Pɔɔl? Ka boŋ da yi a poɔŋ wa? (Toma 14:21, 22)

¹⁴ Gbɛɛ yaga, a dɛndɛŋ Kristabiiri na da maŋ tuoree dɔgroŋ saŋa na baŋ ba kaara soriŋ. Te nyɛ yɛlɛ naŋ da pɔge Banabase ane a bitontona Pɔɔl saŋa na baŋ da tonɔ a naaŋ moɔloo toma Lisitera paaloŋ seŋ na. A piilee saŋa na, noba da deɛ baŋ a da kyɛlle a yɛlɛ soŋ zaa. Kyɛ a puoriŋ, noba mine da iri zɔɔ ne baŋ “a da wa leɛre a nembeɛoŋ teɛroŋ,” ka ana noba na mine ne ba zu da za Pɔɔl ne kubo a baroo ka o na gaŋ be kpi. (Tom. 14:19) Kyɛ Banabase ane Pɔɔl da naŋ moɔ̃ la niŋe a moɔlɔ a duorisoŋ ziyobo. Boŋ da yi a poɔŋ wa? Ba da nyɛ la “potuuribo yaga,” ka ba yelbie ane ba yel-eree meŋ da eŋ ba yɔɔmine faŋa. (Kanne Toma 14:21, 22.) Saŋa na Banabase ane Pɔɔl naŋ da tuore dɔgroŋ baŋ ba kaara soriŋ a kyɛ toɔ̃ are a noɔreŋ na, noba mine da nyɛɛ tɔnɔ yi be. Ka teneeŋ ba bale a toma na Jehoova naŋ ko te ka te toŋ na poɔŋ, Jehoova na ko teŋ maaloo.

15. Bo teŋ zanne yi te Yɔɔdɔɔ A. H. Macmillan zemmo yɛlɛ poɔŋ?

¹⁵ Aŋ da kyɛre fẽẽ ka yuoni 1914 ta na, Jehoova noba da kaarɛɛ soriŋ ka yɛlɛ mine na eŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, te nyɛ te Yɔɔdɔɔ A. H. Macmillan zemmo yɛlɛ. Aŋa lɛ noba yaga zie zaa meŋ naŋ da teɛrɛ na, te Yɔɔdɔɔ Macmillan meŋ da teɛrɛŋ ka a koŋ kɔɔre o na gaa la sazu. Yelyaga kaŋa oŋ da tere yuoni 1914 September kyuu poɔŋ na, o da yeleeŋ ka: “Aminekaŋaŋ, a yelyaga ŋa la N yelyag-baaraa maŋ na tere.” Kyɛ o yelyag-baaraa da naane lɛ. A puoriŋ te Yɔɔdɔɔ Macmillan da sɛgɛɛŋ ka: “Kaapɔge te mine da lonneeŋ a teɛrɛ ka a koŋ kɔɔre te na gaa la sazu.” O da la yeleeŋ ka: “Kyɛ yɛlɛ naŋ da seŋ ka te erɛ la ka te moɔ̃ niŋe a Daana toma poɔŋ.” Te Yɔɔdɔɔ Macmillan sereŋ da moɔ̃ la nimiri a toma poɔŋ. O da tonɛɛ a naaŋ moɔloo toma neŋ eŋnyagroŋ. O da nyɛɛ apoɔsori ka o eŋ te yɔɔdɔbɔ yaga zie baŋ da nyɔge pɔge ba naŋ zagre ka ba gaa sogya toma zuŋ faŋa. O da maŋ gɛrɛɛ a lantaapuoruu lammore meŋ wagre la wagre zaa aneazaa ka o da nyaaŋɛɛŋ. Bo tɔnɔ ka te Yɔɔdɔɔ Macmillan nyɛ saŋa na oŋ da moɔ̃ nimiri a puoro Jehoova kyɛ kyɛnlɛ o kyɔɔtaa na? Aŋ da kyɛre fẽẽ ka o kpi yuoni 1966 poɔŋ na o da sɛgɛɛŋ ka: “N sagediibu daŋ ba bale zaa.” A eɛ ewuli soŋ ko te zaa teŋ na baŋ tɔgle agaŋaazaa, ka teneeŋ tuoro yelkpeɛne mine naŋ kɔɔre gaŋ lɛ teŋ da teɛrɛ na!​—Hib. 13:7.

16. Bo yeltuo kaŋa la ka Herbert Jennings ane o pɔge da ba kaara soriŋ kyɛ aŋ da pɔge ba? (Gyimisi 4:14)

¹⁶ Jehoova puorebiiri yaga zie maŋ diree dɔgɛɛ baaloŋ zuŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, te Yɔɔdɔɔ Herbert Jennings b da mannɛɛ lɛ o neŋ o pɔge naŋ da taa popeɛloŋ ba missionary toma na baŋ da tonɔ Ghana paaloŋ na. Kyɛ teɛroŋ poɔ baaloŋ da wa nyɔgooŋ. Te Yɔɔdɔɔ Jennings da yelee Gyimisi 4:14 yɛlɛ a da yelka “a baaloŋ ŋa da eɛ ‘bieu’ yɛlɛ teŋ da ba kaara soriŋ.” (Kanne.) O da sɛgɛɛŋ ka: “Te da nyɛɛŋ ka yɛlɛ naŋ na soma ko te la ka te yi Ghana paaloŋ, a bare te zɔmenne na zaa teŋ nɔŋ yaga zaa na kyɛ leɛ gaa Canada paaloŋ, [a te bɔ a baaloŋ tĩĩ].” Jehoova da soŋɛɛ te Yɔɔdɔɔ Jennings ane o pɔge baŋ puoruu yelmennoŋ poɔŋ aneazaa ka ba da tuoree a yeltuo ŋa.

17. Sobuo ka te Yɔɔdɔɔ Jennings ewuli soŋ na yi tɔnɔ ko noba mine?

¹⁷ Yelmenne na te Yɔɔdɔɔ Jennings naŋ  yel kyaare o zemmo yɛlɛ na soŋɛɛ noba yaga zaa. Te yɔɔpɔge kaŋa sɛgɛɛŋ ka: “N daŋ ba kanne yɛlɛ aŋ tɔ N sukyiri seŋ te yɔɔdɔɔ ŋa zemmo yɛlɛ ŋa maŋ da kanne ŋa. . . . Maŋ da kanne te Yɔɔdɔɔ Jennings zemmo yɛlɛ a nyɛ lɛ oŋ da bare o puoruu toma na oŋ da tonɔ kyɛ gaa ka o te saŋ o meŋɛ na, a da soŋ maŋ maŋ taa teɛroŋ naŋ soma a kyaare N meŋ zemmo yɛlɛ.” Te yɔɔdɔɔ kaŋa meŋ da sɛgɛɛŋ ka: “N da eɛ a lantaapuoruu neŋkpoŋ kaŋa yuomo pie, kyɛ a wa seŋ ka N bare a toma bonso N wa taa la teɛroŋ poɔ baaloŋ. N da maŋ nyɛŋ ka N mɔɔ faayɛŋ, ka lɛ da maŋ dɔnnɔ ma yaga zaa aŋ gba da maŋ e kpeɛŋaa ko ma ka N kanne noba mine zemmo yɛlɛ. . . . Kyɛ lɛ na te Yɔɔdɔɔ Jennings naŋ da are kpeɛŋaa na eŋ maŋ faŋa.” A yɛlɛ ŋa teɛre teŋ ka, ka teneeŋ wa toɔ̃ are yelkpeɛne mine te naŋ ba kaara soriŋ noɔreŋ, a na baŋ eŋɛɛ noba mine faŋa. Ka te zemmo yɛlɛŋ ba kyɛŋ lɛnɛɛ te naŋ da boɔrɔ gba, kyɛ ka teneeŋ are a noɔreŋ, a na baŋ eɛ ewuli soŋ a ko te taaba.​—1 Pit. 5:9.

18. Aŋa lɛ na a foto naŋ wuli na, bo yɛlɛ hoŋ zanne yi a ko-pɔge naŋ be Nigeria paaloŋ zemmo yɛlɛ na poɔŋ?

¹⁸ Yelfaare naŋ maŋ pɔgrɔ nensaaleba aŋa COVID-19 baaloŋ faa ŋa naŋ da nyɔgrɔ noba a donɛɛ lombori zaa na maŋ dɔgrɛɛ Jehoova noba meŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, ko-pɔge kaŋa naŋ be Nigeria paaloŋ bondirii ane o libie da ba la seŋ bon. Beguo kaŋa, o pɔgyalee da soorooŋ ka, ka ba naŋ wa dogi ba mui ŋmanlee paalii naŋ kyɛre na baare, boŋ baŋ na la di a puoriŋ. Te yɔɔpɔge ŋa da yel ko la o pɔgyalee na ka ba ba la taa libiri zaa bee bondirii, kyɛ aseŋ ka ba tɔgle a Zaarefat ko-pɔge na a maale ba bondi-baaraa di kyɛ de ba menne zaa dɛle Jehoova. (1 Nam. 17:8-16) Ba gba da naŋ ba teɛrɛ bon na baŋ na di ŋmenaa saŋa yɛlɛ, kyɛ ka te yɔɔmine da de bondirii ane bontaree a gaa te ko ba. Ba da na toɔ̃ di la  bondirii na baŋ da wa ko ba na ta daaraayi. Te yɔɔpɔge ŋa da yeleeŋ ka o da ba baŋ ka Jehoova kyɛllɛ wonoŋ saŋa na oŋ da wa yele ana yɛlɛ na korɔ o bipɔgyalee na. Yelmeŋɛ la, ka teneeŋ wa tuoro yelkpeɛne mine teŋ da ba kaara soriŋ, a kyɛ de te menne dɛle Jehoova, a na baŋ tage teŋ peɛloo.​—1 Pit. 5:6, 7.

19. Bo dɔgroŋ la ka Aleksey Yershov da tuore?

¹⁹ Yuomo awala naŋ pare, te yɔɔmine yaga tuoree dɔgroŋ na baŋ da ba kaara soriŋ. Te nyɛ te Yɔɔdɔɔ Aleksey Yershov naŋ be Russia paaloŋ zemmo yɛlɛ. Saŋa na te Yɔɔdɔɔ Yershov naŋ da de suobu yuoni 1994 poɔŋ na, Jehoova noba da naŋ taa la someŋɛ ba puoruu yɛlɛ poɔŋ. Kyɛ yuomo mine puoriŋ, ana yɛlɛ ŋa da leɛrɛɛŋ Russia paaloŋ. Yuoni 2020 poɔŋ, ba da wilɛɛ te Yɔɔdɔɔ Yershov die a da faa o boma mine yi o nuuriŋ. Kyuuri mine puoriŋ, a paaloŋ nembɛrɛ da yelka o saaŋɛɛ bege. A yɛlɛ posaanaa zie la ka, neɛ kaŋa da erɛɛ o yɛlɛ aŋa oŋ boɔrɔ ka o zanne a Baabole a pare yuoni gbuli, a kyɛ da sɔgle ŋmaara ba vidio. A vidio poɔ yɛlɛ baŋ da kaa kyɛ yelka o sãã la bege. Nyɛ potu-yɛlɛ naŋ seŋ lɛ!

20. Wala ka te Yɔɔdɔɔ Yershov e ka o neŋ Jehoova zɔmennoŋ maaleŋ e kpeɛŋaa?

²⁰ Yelsoŋ kaŋa da yi la te Yɔɔdɔɔ Yershov dɔgɛɛ ŋa poɔŋ wa bee? Ɛɛ. O neŋ Jehoova niiloŋ da maaleŋ eɛ kpeɛŋaa yaga zaa. O yeleeŋ ka: “N neŋ N pɔge maŋ laŋ puoreŋ gbɛɛ yaga, N da wa nyɛɛŋ ka N koŋ baŋ are a yelkpeɛne noɔreŋ N meŋɛŋ ka Jehoova sommoŋ naane.” O da la yeleeŋ ka: “N meŋɛ boma zannoo maŋ soŋ maŋ maŋ zɔɔtoɔ̃ eŋkyoɔre. N maŋ teɛrɛɛ noba mine naŋ da di yelmennoŋ ko Jehoova saŋa kaŋa naŋ pare zemmo yɛlɛ. Sɛgre yaga be la a Baabole poɔŋ a wulo lɛ a naŋ e nimizeɛ ka te maŋ mãã te menne kyɛ dɛle Jehoova.”

21. Boŋ teŋ zanne yi a zannoo ŋa poɔŋ?

²¹ Boŋ teŋ zanne yi a zannoo ŋa poɔŋ? Saŋa kaŋa te na maŋ tuoree yelkpeɛne mine teŋ ba kaara soriŋ a doŋfaa ŋa poɔŋ. Kyɛ Jehoova maŋ sonnɛɛ o puorebiiri naŋ de ba menne dɛloo na. A sɛgre na ba naŋ iri a zannoo ŋa yi na yelka, ‘sontuuro maŋ taa la toɔrɔ gyamaa, kyɛ Jehoova maŋ deɛ o la yi a zaaŋ.’ (Yiem. 34:19) Yɛ ta vɛŋ ka te de te teɛroŋ zaa eŋ dɔgɛɛ na te naŋ dire na eŋɛŋ, kyɛ yɛ vɛŋ ka te de te teɛroŋ zaa eŋ kpeɛ̃o na Jehoova naŋ maŋ de sonnɔ te na eŋɛŋ. Ka teneeŋ e lɛ te meŋ na yelee yɛlɛ na a bitontona Pɔɔl naŋ da yel na: “N na baŋ e la yelzaa a yi a soba na naŋ korɔ ma faŋa zie.”​—Fil. 4:13.