1. Ananso la wala ka a Baabilɔŋ deme poɔ da pɛle ne daŋyele Daaniel?

 A DAŊYELE Daaniel da eɛ baapaalaa saŋa na Baabilɔŋ deme naŋ da nyɔgoo gaa ne zitɔɔre naŋ ba peɛle o yire a te emoo nempɔgedieŋ na. Aneazaa ka Daaniel da eɛ baapaalaa kyɛ a Baabilɔŋ deme poɔ da pɛle ne la o yɛlɛ. Ba da nyɛɛ o ‘eŋgane waaloŋ’​—ka o da eɛ bipɔlee naŋ ba taa ‘nɔkpɛnaa zaa a veɛlɛ,’ ka o booree deme meŋ da e neŋtegrɛ Izerayɛl paaloŋ. (1 Saa. 16:7) Azuŋ a Baabilɔŋ deme da kooŋ wuluu ka o wa tonɔ a nayiriŋ.​—Daan. 1:3, 4, 6.

2. Wala ka Jehoova da nɔŋ Daaniel seŋ? (Iziikiel 14:14)

² Jehoova da ba nɔŋ Daaniel o naŋ da veɛlɛ bee a taa arezi-kpoŋ a nayiriŋ na zuŋ, kyɛ neɛ na meŋɛ onaŋ da waa na zuŋ oŋ da nɔŋ o. Aminekaŋaŋ gba, a da kyɛrɛɛ fẽẽ ka Daaniel nyɛ yuomo lezare bee o da parɛɛ yuomo lezare fẽẽ lɛ, saŋa na Jehoova naŋ da yelka o taa la yelmennoŋ aŋa Noowa ane Joob naŋ da e dɔbɔ naŋ de yuomo yaga puore Jehoova yelmennoŋ poɔŋ na. (Mun. 5:32; 6:9, 10; Joob 42:16, 17; kanne Iziikiel 14:14.) Jehoova da naŋ kyɛnɛ nɔnɔ la Daaniel o nyɔvore zemmo zaa poɔŋ.​—Daan. 10:11, 19.

3. Bo yɛlɛ teŋ na zanne a zannoo ŋa poɔŋ?

³ A zannoo ŋa poɔŋ, te na zannɛɛ gyogri ayi mine Daaniel naŋ da taa ka lɛ vɛŋ ka Jehoova nɔŋ o yɛlɛ yaga zaa lɛ. Te na daŋ mannɛɛ a gyogo kaŋa zaa yɛlɛ, ane saŋa na o naŋ wuli ana gyogri na. A lɛ nyɛ bon naŋ soŋ Daaniel oŋ taa ana gyogri na. A baaraa zaa te na zannɛɛ lɛ teŋ na baŋ e tɔgloo. Aneazaa ka ba sɛgɛɛ a zannoo ŋa yɛlɛ ko baapaalba, kyɛ te zaa na baŋ zannɛɛ yelkaŋa yi Daaniel zemmo yɛlɛ na poɔŋ.

4. Sobuo ka Daaniel wuli nyaa? Tere yelmannaa kaŋa.

⁴ Dabeɛ̃ maŋ kpɛ la noba meŋ naŋ taa nyaa, kyɛ ba ba maŋ vɛŋ aŋ pigi ba sori ka ba erɛ yɛlɛ naŋ soma. Daaniel da eɛ bipɔlee naŋ taa nyaa yaga zaa. Te nyɛ yɛlɛ ayi mine poɔŋ o naŋ wuli nyaa. Aminekaŋaŋ, a dɛndɛŋ soba la saŋa na a Baabilɔŋ deme naŋ da sãã Gyɛruzɛlɛm yuomo ayi puoriŋ na. Baabilɔŋ Naa Nebukadineezer da gaŋ zannɛɛ zannoo kaŋa naŋ e dabeɛ̃ yaga zaa, a da nyɛ nensaalaa waaloŋ kaŋa naŋ e kpoŋ yaga zaa. O da yeleeŋ ka, o na ko la a yɛmbaŋneba zaa ka ba naŋ ba wuli a gaŋzannoo ane a tɛgɛ koo. (Daan. 2:3-5) A da seŋ ka Daaniel e yelkaŋa wieoŋ ka lɛ naane noba yaga na kpiŋ. Azuŋ oŋ “da kpɛ te sɔre a naa ka o koo wagre ka o wuli a naa a muni.” (Daan. 2:16) Lɛ da wuleeŋ ka Daaniel taa la nyaa ane sagediibu. Ananso la wala? Bonso, a Baabole zie zaa ba wuli ka Daaniel daŋ wulee gaŋzannoo muni zaa. O da yelko la o tutaaba na Baabilɔŋ yoe naŋ da e Saadirak, Miisak ane Abeedinigo, “ka ba sɔre [nembazo] a yi a sazu Naaŋmen na seŋ a [yelsɔglaa] ŋa yɛlɛ.” (Daan. 2:18) Jehoova da kyɛlle woŋee ba puoro na. Naaŋmen da soŋ la Daaniel oŋ wuli Nebukadineezer gaŋzannoo na muni. Azuŋ Daaniel ane o zɔmenne na da ba kpi.

5. Bo yɛlɛ mine la da lɛ e aŋ da seŋ ka Daaniel taa nyaa?

⁵ Saŋa na Daaniel naŋ da wuli a gaŋzannoo muni baare na, a puoriŋ yelkaŋa da la eɛŋ aŋ da seŋ ka o lɛ taa nyaa. Nebukadineezer da lɛ zannɛɛ gaŋzannoo kaŋa yɛlɛ naŋ da e dabeɛ̃. O da nyɛ la ti-wogi wogi kaŋa a gaŋzannoo poɔŋ. Daaniel da de la nyaa a wuli a gaŋzannoo muni, a gba da yelka a naa na leɛ la yaŋyaa yuomo awala poɔŋ, ana yuomo na meŋ poɔŋ, ka ona naaneŋ na dire a naaloŋ aŋa lɛ a gaŋzannoo naŋ wuli na. (Daan. 4:25) A naa da naaŋ baŋ ko la Daaniel, a teɛrɛ ka o eɛ o dɔndɔma. Kyɛ Daaniel da naŋ de la nyaa a wuli a gaŋzannoo muni koo.

6. Aminekaŋaŋ, boŋ da soŋ Daaniel oŋ taa nyaa?

⁶ Boŋ da soŋ Daaniel oŋ taa nyaa o nyɔvore zemmo zaa poɔŋ? Te na baŋ sagediŋ ka Daaniel ma ane o saa da eɛ ewuli soŋ koo saŋa na oŋ da baara na. Nɔkpeɛne zaa kyebe ka ba da tu la sowuli na Jehoova naŋ da ko a Izerayɛl deme naŋ e bidɔgreba na, a da wuli ba bie na Naaŋmen Bege. (Dut. 6:6-9) Daaniel da baŋɛɛ a Bege Pie na, a da baŋ a Bege na meŋ zaa Naaŋmen naŋ da ko a Izerayɛl paaloŋ na soŋ.  Aŋa mannoo poɔŋ, o da baŋɛɛ bon naŋ seŋ ka ba di ane bon naŋ ba seŋ ka ba di. b (Liiv. 11:4-8; Daan. 1:8, 11-13) Daaniel da lɛ zannɛɛ Naaŋmen noba na takoreŋ yɛlɛ a baŋ bon naŋ da maŋ pɔge ba ka ba naŋ wa zagre Jehoova noɔre. (Daan. 9:10, 11) Yɛlɛ na zaa naŋ e Daaniel zemmo poɔŋ na da eŋɛɛ o sagediibu faŋa ka, Jehoova ane O malekere na da sonnooŋ.​—Daan. 2:19-24; 10:12, 18, 19.

7. Boŋ da lɛ soŋ Daaniel oŋ wa taa nyaa? (Kaa a foto meŋ.)

⁷ Daaniel da zannɛɛ yɛlɛ na Naaŋmen daŋyelba naŋ da sɛge na, ane daŋyelbo na zaa Gyeremaiya meŋ naŋ da sɛge na. A yi o zannoo na poɔŋ, yuomo mine puoriŋ Daaniel da wa nyɛɛŋ ka a koŋ kɔɔre kyɛ ka a Gyuumine gbaŋgbaaloŋ na poɔŋ ba naŋ be Baabilɔŋ poɔŋ na baare. (Daan. 9:2) Daaniel naŋ da nyɛ Jehoova daŋyelbo na naŋ nyɛ eebo na, a da vɛŋɛɛŋ oŋ maaleŋ dɛle Jehoova yaga zaa; bana zaa meŋ naŋ dɛle Naaŋmen, ba maŋ taa la nyaa yaga zaa. (De manne Urom 8:31, 32, 37-39.) Agaŋaazaa Daaniel da maŋ puore ko la o Saa naŋ be sazuŋ na wagre zaa. (Daan. 6:10) O da maŋ sɔrɛɛ o yelbebe sudi yi Jehoova zie, a yel o sukyiri yɛlɛ zaa koo. Daaniel meŋ da sɔrɛɛ sommo. (Daan. 9:4, 5, 19) O meŋ da eɛ nensaalaa aŋa tenee, azuŋ ba da ba dɔge o oŋ taa nyaa. Kyɛ o da wa taa la ana gyogo ŋa a yi oŋ da maŋ zanna boma, a puoro, a kyɛ de o meŋɛ dɛle Jehoova na.

8. Wala teŋ na baŋ e taa nyaa?

⁸ Ka teneeŋ na toɔ̃ taa nyaa, bo aŋ seŋ ka te e? Aminekaŋaŋ te dɔgreba na eŋ teŋ faŋa ka te taa nyaa, kyɛ ba koŋ baŋ de nyaa ko te aŋa booree kyɛndiroŋ. Ka teneeŋ na zanne nyaa taabo, a waa ŋa te naŋ zanna toŋ paalaa kaŋa. Sori na kaŋa hoŋ na baŋ tu kyɛ zanne a toma soŋ zaa la ka, hoŋ na maŋ kaara lɛ na ho wulwulo naŋ tonɔ a toma na, a kyɛ zanna lɛ na o naŋ maŋ tonɔ a toma na. Lɛ ne o zu la, te maŋ zanneŋ ka te taa nyaa, ka teneeŋ wa kaara bana naŋ wuli ka ba taa la ana gyogo na a kyɛ tɔglɔ ba ewuluu meŋ. Azuŋ boŋ hoŋ na baŋ zanne yi Daaniel zie? Aŋa Daaniel, aseŋ ka te baŋ a Baabole poɔ yɛlɛ soŋ. Aseŋ ka te neŋ Jehoova taa niiloŋ naŋ e kpeɛŋaa. A kyɛ maŋ yi te sukyiri poɔ zaa a yel te yelfɛree zaa koo puoro poɔŋ wagre zaa. A dɛle Jehoova a kyɛ taa sagediibu meŋ ka o arɛɛ te puoriŋ. Ka teneeŋ e lɛ, te na taa la nyaa ka teneeŋ wa tuoro pigrinyɛ te sagediibu zuŋ.

9. Ka teneeŋ taa nyaa, bo tɔnɔ teŋ na nyɛ?

⁹ Te maŋ nyɛɛ tɔnɔ yaga zaa ka teneeŋ wa taa nyaa. Te nyɛ Ben zemmo yɛlɛ. Germany paaloŋ oŋ gaa sakuu, a sakuu poɔŋ, neɛzaaŋ sagedi ka boma la leɛre a menne lɛɛŋ wa bebe, ka Naaŋmen naaneŋ maale boma, azuŋ ba teɛrɛ ka yɛlɛ na a Baabole naŋ yelkyaare lɛ Naaŋmen naŋ maale boma na eɛ zirii. Bebiri kaŋa, ba da ko la Ben apoɔsori ka o iri are a class biiri zaa nimitɔɔreŋ a wuli ananso oŋ sagedi ka Naaŋmen la maale boma. O da de la nyaa a manne o sagediibu yɛlɛ ko ba. Boŋ da yi a poɔŋ wa? Ben yeleeŋ ka, “N wulwulo na da kyɛllɛɛŋ soŋ zaa. O da eɛ yɛlɛ na maŋ da de manne N sagediibu yɛlɛ na photo copy yaga a de poŋ ko N class bitaaba na zaa.” Wala ka Ben class bitaaba na e ba yɛlɛ? Ben yeleeŋ ka, “Ba yaga zie zaa da kyɛllɛɛ yɛlɛ na maŋ da yele na, ba da yeleeŋ ka, ba poɔ pɛle ne maŋ.” Ben yɛlɛ ŋa vɛŋɛɛŋ teŋ nyɛ ka, bana zaa naŋ taa nyaa, ba taaba maŋ taa la gyeremɛ ko ba. Ane meŋ, bana baŋ soŋɛɛ noba mine meŋ ka ba wa baŋ Jehoova. Azuŋ, nɔkpeɛne zaa kyebe ka aseŋ ka te taa nyaa.

10. Bo la yelmennoŋ?

¹⁰ A Baabole poɔŋ, a Hiburu yelbiri naŋ are ko “yelmennoŋ” bee “yelmeŋɛ nɔmmo” na wulee nɔmmo naŋ e zuluŋ Jehoova naŋ taa ko o puorebiiri na. A Baabole meŋ lɛ yelee yelmennoŋ na Naaŋmen puorebiiri naŋ maŋ wulo korɔ taa na. (2 Saa. 9:6, 7) Wagre naŋ gɛrɛ poɔŋ na, te na baŋ wa taa la yelmennoŋ yaga zaa. Te nyɛ lɛ Daaniel naŋ da maaleŋ taa yelmennoŋ yaga zaa.

11. Sobuo ka Daaniel da wuli yelmennoŋ o korebo saŋa? (Kaa a gane niŋe foto.)

¹¹ Gbɛɛ yaga Daaniel da tuoree pigrinyɛ o zemmo poɔŋ aŋ seŋ ka o wuli ka o taa la yelmennoŋ ko Jehoova bee ka o ba taa yelmennoŋ ko Jehoova. Kyɛ saŋa na oŋ wa di yuomo 90 na, o da tuoree pigrinyɛ kaŋa naŋ e kpeɛŋaa yaga zaa. A lɛ saŋa na, a Miidiya ane Peerisiya noba da wa zɔɔ nyɔge la Baabilɔŋ ka Naa Daraiyus dire naaloŋ be. A naa toŋtoneba na da ba nɔnɔ Daaniel yɛlɛ a da ba taa gyeremɛ ko o Naaŋmen na meŋ. Azuŋ ba da boɔrɔŋ ka ba tu nyaammo sori a kyɛ ko Daaniel. Ba da vɛŋɛɛŋ ka a naa sɛge bege kaŋa biŋ a na e Daaniel nyɛ ka o na di la yelmennoŋ ko o Naaŋmen na bee a naa. Yɛlɛ Daaniel naŋ da seŋ ka o e a wuli o yelmennoŋ ko a naa a kyɛ ta nyɛ totage meŋ la ka o ta puore sɔre Jehoova bebie 30 poɔŋ. Daaniel da ireeŋ ka o koŋ di yelmennoŋ ko a naa. Lɛ zuŋ ba da deoŋ lɔɔ eŋ gbegme bogi poɔŋ. Kyɛ Jehoova da faa la Daaniel yi a gbegme nɔɛ̃ o naŋ da di yelmennoŋ koo zuŋ. (Daan. 6:12-15, 20-22) Wala teŋ na baŋ e taa yelmennoŋ ko Jehoova aŋa lɛ Daaniel naŋ da e na?

12. Boŋ da soŋ Daaniel oŋ dire yelmennoŋ yaga zaa lɛ korɔ Jehoova?

¹² Aŋa lɛ teŋ daŋ yel a piileeŋ na, ka teneeŋ na toɔ̃ di yelmennoŋ ko Jehoova, aseŋ ka te nɔmoo yaga zaa. Daaniel naŋ da nɔŋ Jehoova yaga zaa naŋ vɛŋ oŋ da toɔ̃ dire yelmennoŋ koroo. Daaniel da nɔŋ la Jehoova yaga zaa, bonso o da maŋ teɛrɛɛ Jehoova gyogri yɛlɛ yaga zaa ane lɛ O naŋ da maŋ wulo ana gyogri na. (Daan. 9:4) Daaniel meŋ da maŋ teɛrɛɛ yɛlɛ gaa tɔɔre a kyaare yelsonne na zaa Jehoova naŋ e koo ane o noba na, lɛ da vɛŋɛɛŋ ka o nimiri pa yaga zaa.​—Daan. 2:20-23; 9:15, 16.

13. (a) Bo pigrinyɛ ka te yɔɔmine naŋ e baapaalba maŋ tuoro? Tere yelmannaa. (Kaa a foto meŋ.) (b) Aŋa lɛ a vidio naŋ wuli na, wala hoŋ na yel ka neɛ kaŋaŋ soore bo ka ka lɛ Jehoova Sieree Deme sagɛɛ dɔɔ ne dɔɔ bee pɔge ne pɔge gaŋ ne taa yɛlɛ bee?

 ¹³ Aŋa lɛ aŋ da waa ko Daaniel na, noba naŋ ŋmaa gyeere te yɔɔmine naŋ e baapaalba meŋ ba taa gyeremɛ ko Jehoova ane o bege. Azuŋ a noba ŋa taa koŋ nɔŋ neɛzaa naŋ yelka o nɔŋ la Naaŋmen. Ba mine gba maŋ ferɛ baŋ ka ba sãã Jehoova bege. Aŋa mannoo poɔŋ, te nyɛ yɛlɛ naŋ da pɔge bipɔlii kaŋa yuori naŋ di Graeme naŋ be Australia paaloŋ. O da tuoree yelkpeɛŋaa kaŋa saŋa na oŋ da gɛrɛ senior high school na. Ba wulwulo na da soore baŋ ka, wala baŋ na e ka ba zɔmeŋɛ kaŋaŋ yelka o de la o meŋɛ eŋ dɔɔ ne dɔɔ bee pɔge ne pɔge gaŋ neŋ taa yɛlɛ poɔŋ. A wulwulo da yeleeŋ ka, bana zaa naŋ na are ba zɔmeŋɛ na puoriŋ wa are a kareŋdie lombori kaŋaŋ, ka ba na zaa meŋ naŋ ba are o puoriŋ na meŋ are lombo zaala kaŋaŋ. Graeme yeleeŋ ka, “A class biiri zaaŋ da te are lombori na naŋ wuli ka ba arɛɛ a yɛlɛ puoriŋ, kyɛ maaŋ ane te yɔɔdɔɔ kaŋa yoŋ naŋ da bebe meŋ da te arɛɛ lombo zaalaŋ a wuli ka te ba are a yɛlɛ puoriŋ.” A yɛlɛ da eɛ kpeɛŋaa yaga zaa aŋ da seŋ ka Graeme wuli ka o na di la yelmennoŋ ko Jehoova. O yeleeŋ ka, “A zannoo wagre da eɛ awa gbuli, azuŋ ana awa gbuli na zaa, N class bitaaba na ane a wulwulo zaa da to teŋ yaga. N da mɔɔ la N mɔɔbo zaa ka N yel yɛlɛ faa N sagediibu, kyɛ ba da ba kyɛlle.” Wala ka a yɛlɛ da waa ko Graeme? O yeleeŋ ka: “N poɔ da ba pɛle ne N class bitaaba zomma na, kyɛ N poɔ zaaŋ da pɛle N naŋ toɔ̃ di yelmennoŋ ko Jehoova a zɔɔ faa N sagediibu na.” c

14. Bo sori kaŋa la teŋ na baŋ tu kyɛ maaleŋ taa yelmennoŋ yaga zaa ko Jehoova?

¹⁴ Aŋa Daaniel, ka teneeŋ nɔŋ Jehoova yaga zaa, lɛ na vɛmeŋ ka te dire yelmennoŋ koroo. Ka teneeŋ wa zanne baŋ Jehoova gyogri soŋ, lɛ na vɛmeŋ ka te nɔmmo yaga zaa. Aŋa mannoo poɔŋ te na baŋ zannɛɛ o bonmaalee yɛlɛ. (Uro. 1:20) Ka hooŋ boɔrɔ ka nɔmmo ane gyeremɛ ho naŋ taa ko Jehoova na e kpeɛŋaa, ho na baŋ kannɛɛ “Was It Designed?” zannoo yɛlɛ na bee ka ho kaa a vidiori naŋ bebe na. Ho na baŋ kannɛɛ a gambilee ŋa meŋ, Was Life Created? ane The Origin of Life​—Five Questions Worth Asking. Te nyɛ yɛlɛ te yɔɔpɔgelee kaŋa yuori naŋ di Esther naŋ yi Denmark paaloŋ naŋ yelkyaare a gambilii ŋa: “Yɛlɛ na a naŋ wulo na somaŋ yaga zaa. A ba maŋ wuli bo yɛlɛ naŋ seŋ ka ho sagedi, kyɛ a maŋ wuli boŋ a yelmeŋɛ naŋ be a yɛlɛ poɔŋ, a vɛŋ hoŋ meŋɛ de gbɛre.” Ben te naŋ yel o yɛlɛ a piilee saŋa na yeleeŋ ka: “A gambilii ŋa eŋnɛɛ sagediibu faŋa yaga. A da wuli maŋ aŋ pɛle ka Naaŋmen la maale boma.” Ka hooŋ toɔ̃ zanne a gambilii ŋa, ho meŋ na sagɛɛ yɛlɛ na a Baabole naŋ yelka: “Te Daana Naaŋmen, ho seŋ ne la ka ho nyɛ puubu, emmo ane kpeɛ̃o, bonso, hooŋ la da iri a boma zaa, kyɛ a ho poboɔbo zuŋ la ka ho da iri a, ka a da bebe.”​—Yel. 4:11. d

15. Sobuo teŋ na baŋ lɛ tu kyɛ vɛŋ ka te neŋ Jehoova zɔmennoŋ na e kpeɛŋaa?

¹⁵ Yelkaŋa naŋ na baŋ lɛ soŋ te ka te nɔŋ Jehoova yaga zaa la ka te zanna o Bidɔɔ Yezu zemmo yɛlɛ. Ŋaa ka te yɔɔpɔgelee kaŋa yuori naŋ di Samira naŋ be Germany paaloŋ da e. O yeleeŋ ka: “Maŋ zanne baŋ Yezu yɛlɛ na zuŋ, N wa baŋɛɛ Jehoova soŋ zaa.” Saŋa na oŋ da e bile na, a da eɛ kpeɛŋaa koo ka o sagedi ka Jehoova taa la nɔmmo. Kyɛ o da baŋɛɛ lɛ Yezu naŋ da waa. O yeleeŋ ka, “O nɔŋ la Yezu yɛlɛ, bonso o da nɔnɔ la bibiiri a da maŋ nyɔge ba zɔmennoŋ meŋ.” Saŋa na oŋ zanna yɛlɛ yaga a kyaare Yezu na, a da vɛŋɛɛŋ oŋ wa baŋ Jehoova  meŋ soŋ a kyɛ nɔmoo meŋ. Ananso la wala? O yeleeŋ ka: “Fẽẽfẽẽ fẽẽfẽẽ N wa nyɛɛŋ ka Yezu maŋ tɔglɛɛ o Saa yaga zaa. Ba yɛlɛ yi la taa yaga. N wa nyɛɛŋ ka ananso na kaŋa Jehoova naŋ toŋ Yezu oŋ wa a donɛɛ zu la ka, ka nensaaleba na baŋ tu Yezu eŋɛŋ kyɛ baŋ Jehoova soŋ.” (Gyn. 14:9) Ka hooŋ boɔrɔ ka ho neŋ Jehoova niiloŋ maaleŋ e kpeɛŋaa, bɔ wagre zanna Yezu yɛlɛ yaga. Ka hooŋ e lɛ, nɔmmo ane yelmennoŋ ho naŋ taa ko Jehoova na wa eɛ kpeɛŋaa.

16. Ananso la wala aŋ seŋ ka te e yelmeŋɛ deme? (Yieme 18:25; Maika 6:8)

¹⁶ Ka teneeŋ taa yelmennoŋ te na baŋ nyɔgɛɛ zɔmenne meŋ naŋ na taa yelmeŋɛ ko te. (Ruut 1:14-17) Ka teneeŋ taa yelmennoŋ meŋ ko Jehoova te na taa la emmaaroŋ ane sukyiri maaroŋ. Ananso la wala? Bonso Jehoova eŋɛɛ noɔre ka o na diree yelmennoŋ korɔ bana zaa naŋ dire yelmennoŋ koroo na. (Kanne Yieme 18:25; Maika 6:8.) Hooŋ leɛteɛre a yɛlɛ ŋa nyɛ. Aneazaa ka te eɛ fẽẽ yaga Jehoova nimitɔɔreŋ, kyɛ o eŋɛɛ noɔre ka o na nɔŋ teŋ! Ka te neŋ oŋ wa taa a zɔmennoŋ ŋa tɔ, pigrinyɛ, te dɔndɔnne, bee kũũ gba koŋ baŋ wɛl te yi Jehoova zieŋ. (Daan. 12:13; Luk. 20:37, 38; Uro. 8:38, 39) Azuŋ a eɛ nimizeɛ yaga zaa ka te meŋ tɔglɔ Daaniel a meŋ dire yelmennoŋ korɔ Jehoova!

17-18. Bo yɛlɛ teŋ na baŋ lɛ zanne yi Daaniel zemmo yɛlɛ poɔŋ?

¹⁷ A zannoo ŋa poɔŋ, te zannɛɛ Daaniel gyogri ayi yoŋ yɛlɛ. Kyɛ yɛlɛ yaga bebeŋ teŋ na baŋ zanne yi o zie. Aŋa mannoo poɔŋ, Jehoova da iree yɛlɛ wuli Daaniel a da koo gaŋzannoo meŋ, a da koo a kpeɛ̃o meŋ ka o wuli a daŋyelbo naŋ bebe na muni. Ana daŋyelbo na yaga zie zaa nyɛɛ eebo. A mine meŋ wulee yɛlɛ naŋ na e nendaare kaŋa a ne yɛlɛ naŋ na pɔge nensaaleba zaa naŋ be a donɛɛ zuŋ.

¹⁸ A zannoo naŋ tɔnne na poɔŋ, te na zannɛɛ Daaniel daŋyelbo ayi mine o naŋ sɛge biŋ yɛlɛ gaa tɔɔre. Ka teneeŋ wa baŋ a muni soŋ, ka te eɛ bibiiri bee neŋnyaane, a na baŋ soŋ teŋ ka te de gbɛɛ naŋ soma pampana. A na soŋ teŋ ka te nare te menne ko yɛlɛ na naŋ koŋ kɔɔre kyɛ e na, bonso a na soŋ teŋ ka te taa nyaa a kyɛ dire yelmennoŋ meŋ korɔ Jehoova yaga zaa.