1. Bonso aŋ seŋ ka te tuuro Jehoova sowuli? Tere yelmannaa kaŋa.

 TE DE ka ho bɔrɛɛŋ mɔpiri poɔŋ. A lɛ zie ŋa hoŋ be na ba soma fẽẽ zaa bonso mɔdun-faare be la be a na baŋ pere bo bee yelfaa kaŋa na baŋ pɔge boŋ beŋ. Kyɛ ho poɔ zaaŋ na pɛle ka hooŋ nyɛ neɛ kaŋa naŋ baŋ a zie soŋ, a baŋ zie na yelfaa kaŋa naŋ na baŋ pɔge bo a soŋ bo ka ho tage ho meŋɛ yi be! A donɛɛ ŋa meŋ waa ŋa mɔpiri poɔŋ la teŋ be. Yelfaare yaga bebeŋ a na baŋ sãã te neŋ Jehoova niiloŋ na. Kyɛ te taa la Neɛ kaŋa naŋ na baŋ wuli te sori naŋ seŋ ka te tu, ona la Jehoova. O maŋ go teŋ yi yelfaare zaa poɔŋ a kyɛ wulo te sori naŋ na baŋ de te gaa neŋ zie na te naŋ gɛrɛ na—nyɔvore naŋ ba taa baaraa a donpaalaa poɔŋ.

2. Sobuo ka Jehoova maŋ tu kyɛ wulo te sori?

² Sobuo ka Jehoova maŋ wulo te sori? Sori na meŋɛ o naŋ maŋ tu kyɛ wuli te sori la a Baabole. Kyɛ o maŋ tu la nensaaleba mine meŋ eŋɛŋ kyɛ korɔ te sowuli. Aŋa mannoo poɔŋ, o maŋ tu la a “gbaŋgba-bivelaa ane yɛmbaŋna” zie kyɛ korɔ te siiloŋ poɔ bondirii ka lɛ na baŋ soŋ te ka te derɛ gbɛ sonne. (Mat. 24:45) Jehoova maŋ la tu la dɔbɔ mine meŋ zie a kyɛ korɔ te sowuli. Aŋa mannoo poɔŋ, gbandige zukaareba ane a lantaapuoruu nembɛrɛ maŋ korɔ teŋ faŋa emmo ane sowuli naŋ na baŋ soŋ te ka te are yelkpeɛne noɔreŋ. Te puoree Jehoova bareka yaga zaa ane lɛ na oŋ maŋ korɔ te sowuli naŋ soma yaga zaa a bebi baaree ŋa naŋ e kpeɛŋaa yaga zaa ŋa poɔŋ! A maŋ soŋ teŋ teŋ naŋ kyɛnɛ e Jehoova zɔmenne ka lɛ na baŋ vɛŋ ka te taa popeɛloŋ pampana ŋa a gɛrɛ wagre naŋ ba taa baaraa.

3. Boŋ teŋ na zanne a zannoo ŋa poɔŋ?

³ Kyɛ saŋa kaŋa a na maŋ eɛ kpeɛŋaa ko te ka te tuuro Jehoova sowuli, agaŋaazaa ka nensaaleba naŋ ba pɛgeyi la wa de a sowuli korɔ te. Ananso la wala? Aminekaŋaŋ a sowuli na baŋ korɔ te na koŋ pɛle te poɔ. Bee aminekaŋaŋ te na teɛreŋ ka sowuli na ba naŋ korɔ te na yɛŋ ba kyebe, azuŋ a koŋ baŋ e sowuli naŋ yi Jehoova zie. A lɛ saŋa ŋa, a na eɛ nimizeɛ yaga zaa ka te taa  sagediibu ka Jehoova la wulo o noba sori, ka teneeŋ de a toŋ ne toma meŋ te na nyɛɛ maaloo yaga zaa. A zannoo ŋa na soŋ teŋ ka te maaleŋ sagedi yaga zaa ka Jehoova la wulo o noba sori. Azuŋ te na zannɛɛ a yɛlɛ ata ŋa, (1) lɛ Jehoova naŋ da wulo o noba sori takoreŋ saŋa na, (2) lɛ o naŋ wulo te sori zenɛ ŋa, ane (3) maaloo te naŋ maŋ nyɛ ka teneeŋ wa tuuro o sowuli.

LƐ JEHOOVA NAŊ DA WULO A IZERAYƐL PAALOŊ SORI

4-5. Sobuo ka Jehoova da tu kyɛ wuli ka o tuuree Moosis eŋɛŋ kyɛ deɛrɛ a Izerayɛl biiri weɛ? (Kaa a gane niŋe foto.)

⁴ Jehoova la da kaa iri Moosis ka o deɛ a Izerayɛl biiri weɛ a yi Igyipiti paaloŋ poɔŋ. O da vɛŋɛɛŋ ka Izerayɛl biiri nyɛ sieree naŋ wuli ka Ona la tuuro Moosis eŋɛŋ kyɛ korɔ ba sowuli. Aŋa mannoo poɔŋ, O da maŋ vɛŋeŋ ka zuŋzugri deɛ ba weɛ ŋmenaa saŋa, a lɛ vɛŋ ka vũũ zele meŋ deɛ ba weɛ teŋsogɔ saŋa. (Yiib. 13:21) Moosis da tuuro la a zuŋzugri ane a vũũ zele ŋa oŋ de ba gaa ta a Maŋ Zeɛ. Kyɛ a Igyipiti deme da iri karɛɛ a Izerayɛl biiri na. Azuŋ dabeɛ̃ da kpɛ baŋ yaga zaa bonso ba da teɛrɛŋ ka a Igyipiti deme na ko baŋ. Ba da paanɛɛ Moosis ka o ŋmɛ la gbɛ-faa o naŋ de ba wa neŋ a Maŋ Zeɛ noɔre na. Kyɛ o da ba ŋmɛ gbɛre zaa. Jehoova la da tu Moosis eŋɛŋ kyɛ de o noba weɛ gaaneŋ be. (Yiib. 14:2) Naaŋmen pãã da tu la soseɛlee kaŋa kyɛ faa o noba.​—Yiib. 14:26-28.

⁵ Moosis da yi la o poɔ zaa a dɛle Jehoova yuomo 40 ka o somoo ka o toɔ̃ wulo O noba na sori a wɛgyɛŋ poɔŋ. a A da wa ta la saŋa kaŋa ka Jehoova vɛŋ ka a zuŋzugri wa dɔgle Moosis tɛnte zuŋ, ka a Izerayɛl biiri zaa nyɛroo. (Yiib. 33:7, 9, 10) Jehoova da maŋ yelee yɛlɛ korɔ Moosis a yiri a zuŋzugri eŋɛŋ a de sowuli koroo, oŋ meŋ pãã de a sowuli te ko a Izerayɛl biiri. (Yiem. 99:7) A Izerayɛl biiri da nyɛɛŋ peɛlaaŋ ka Jehoova la tuuro Moosis eŋɛŋ kyɛ deɛrɛ ba weɛ.

6. Wala ka a Izerayɛl biiri na da e ba yɛlɛ a kyaare sori na Jehoova naŋ da tu kyɛ korɔ ba sowuli na? (Soribu 14:2, 10, 11)

⁶ Kyɛ a posaanaa zie la ka, a Izerayɛl biiri yaga zie da zagrɛɛŋ ka ba sage ka Jehoova da tu la Moosis eŋɛŋ kyɛ wulo ba sori. (Kanne Soribu 14:​2, 10, 11.) Gbɛɛ yaga ba da zagrɛɛŋ ka ba sagra Moosis sowuli. Lɛ zuŋ, Jehoova da ba vɛŋ baŋ kpɛ a Noɔre Emmo Teŋgane na.​—Sor. 14:30.

7. Tere yelmannaa kaŋa a kyaare noba mine naŋ da tuuro Jehoova sowuli. (Soribu 14:24) (Kaa a foto meŋ.)

⁷ Kyɛ a Izerayɛl biiri mine da sagra la Jehoova sowuli. Aŋa mannoo poɔŋ, Jehoova da yeleeŋ ka: “Kaleb . . . de [la] o sukyiri zaa tuuro ma.” (Kanne Soribu 14:24.) Naaŋmen da ko la Kaleb maaloo yaga zaa, a gba da koo a vuo ka o iri zie na o naŋ boɔrɔ ka o te kpeɛrɛ a Keenan teŋgane naŋ. (Joos. 14:12-14) A Izerayɛl biiri na yɛŋ naŋ da kpɛ a Noɔre Emmo Teŋgane na meŋ da eɛ ewuli soŋ a kyaare Jehoova sowuli tuubu. Saŋa na Gyoosua naŋ da wa leɛre Moosis gbɛ-bogriŋ a deɛrɛ a Izerayɛl biiri weɛ na, ba “daaŋ [zorooŋ] o nyɔvore beri zaa poɔŋ.” (Joos. 4:14) Azuŋ Jehoova da ko baŋ maaloo a da de ba gaaneŋ a teŋgane na oŋ da eŋ noɔre ko ba na.​—Joos. 21:43, 44.

8. Manne wuli sori na Jehoova naŋ da tu kyɛ wulo o noba sori a namine saŋa na. (Kaa a foto meŋ.)

⁸ Yuomo yaga puoriŋ, Jehoova da maŋ kaa iree sɛreŋmaareba baŋ korɔ o noba sowuli. Lɛ meŋ puoriŋ, a namine saŋa na Jehoova da maŋ iree daŋyelba baŋ korɔ o noba sowuli. Namine na naŋ da dire yelmennoŋ korɔ Jehoova na da maŋ tuuro la a daŋyelba sowuli. Aŋa mannoo poɔŋ, Naa Deevid da yi la sigrimennoŋ poɔŋ a  sage daŋyele Neetaŋ dɛnnoo. (2 Saa. 12:7, 13; 1 Tun. 17:3, 4) Naa Gyɛhoosafat da tu la daŋyele Gyahaziyɛl sowuli a da eŋ a Gyuuda noba faŋa ka ba “sage [Naaŋmen] daŋyelba na di.” (2 Tun. 20:14, 15, 20) Saŋa na yɛlɛ naŋ da wa dɔɔnɔ Naa Hezekaiya na, o da gaa la daŋyele Aizeeya zie a te bɔ sommo. (Aiz. 37:1-6) Saŋa na zaa a namine naŋ da maŋ tuuro Jehoova sowuli na, o da maŋ ko baŋ maaloo a kyɛ guuro ba meŋ. (2 Tun. 20:29, 30; 32:22) A da seŋ ka neɛzaa baŋ ka Jehoova la tuuro a daŋyelba ŋa zie a kyɛ wulo o noba sori. Kyɛ a namine yaga zie zaa ane a Izerayɛl biiri mine da zagrɛɛ a daŋyelba ŋa sowuli.​—Jer. 35:12-15.

SORI NA JEHOOVA NAŊ DA MAŊ TU KYƐ KORƆ A DƐNDƐŊ KRISTABIIRI SOWULI

9. Nembobo ka Jehoova da maŋ tu ba eŋɛŋ kyɛ korɔ a dɛndɛŋ Kristabiiri na sowuli? (Kaa a foto meŋ.)

⁹ Yezu kũũ leɛ iruu puoriŋ na, Jehoova da vɛŋɛɛŋ ka a Kristabiiri lantaapuoruu na wa bebe. Sobuo oŋ da maŋ tu kyɛ korɔ a dɛndɛŋ Kristabiiri na sowuli? O da kaa iree Yezu oŋ e a lantaapuoruu zusoba. (Efe. 5:23) Kyɛ Yezu naane da maŋ yele yɛlɛ korɔ a Kristabiiri a wulo ba yɛlɛ naŋ seŋ ka ba erɛ. O da maŋ tu la a bitontonee ane a nembɛrɛ naŋ da be Gyɛruzɛlɛm na eŋɛŋ a wulo a Kristabiiri sori. (Tom. 15:1, 2) O da iree a lantaapuoruu nembɛrɛ meŋ baŋ de sowuli korɔ a lantaapuoree.​—1 Tɛs. 5:12; Tit. 1:5.

10. (a) Wala ka a dɛndɛŋ Kristabiiri na da e ba yɛlɛ a kyaare sori na Jehoova naŋ da tu kyɛ korɔ ba sowuli na? (Toma 15:30, 31) (b) Bonso ka takoreŋ saŋa noba mine da maŋ zagre ka ba sagra noba na Jehoova naŋ iri ka ba korɔ o noba sowuli na nɔɛ? (Kaa a daga ŋa, “ Ananso Ba Mine Naŋ Da Zagre A Sieree.”)

¹⁰ Ka lɛ a dɛndɛŋ Kristabiiri na da sagɛɛ ba sowuli na bee? Ba yaga zie zaa da sage la ba sowuli na a yi ba poɔ zaa a de toŋ neŋ toma. Ba da maŋ “nyagnaŋ ne a faŋa emmo” ba naŋ da maŋ nyɛrɛ na. (Kanne Toma 15:30, 31.) Sobuo ka Jehoova maŋ tu kyɛ wulo o noba sori te saŋa ŋa meŋ?

SORI JEHOOVA NAŊ TU KYƐ KORƆ TE SOWULI ZENƐ ŊA

11. Tere yelmannaa kaŋa naŋ wuli lɛ Jehoova naŋ wulo noba na naŋ deɛrɛ o noba weɛ te saŋa ŋa na sowuli.

¹¹ Jehoova naŋ kyɛnɛ wulee o noba sori zenɛ ŋa. O maŋ tu la o Yelbiri na ane o Bidɔɔ naŋ e a lantaapuoruu zusoba na eŋɛŋ kyɛ wulo o noba sori. Ka lɛ te na baŋ nyɛɛ sieree zenɛ ŋa naŋ wuli ka Naaŋmen naŋ kyɛnɛ tuuro la nensaaleba eŋɛŋ kyɛ korɔ o noba sowuli bee? Ɛɛ.  Aŋa mannoo poɔŋ, te nyɛ yɛlɛ mine naŋ da e yuoni 1870 puoriŋ. Charles Taze Russell ane o tutaaba na da piili nyɛrɛŋ ka yuoni 1914, yeltegroŋ kaŋa na nyɛɛ eebo a kyaare Naaŋmen Naaloŋ naaŋ diibu. (Daan. 4:25, 26) Ba da wa baŋɛɛ a yɛlɛ ŋa bonso ba da peɛrɛɛ a yɛlɛ yi a Baabole poɔŋ, a da taa sagediibu meŋ ka a daŋyelbo ŋa na nyɛɛ eebo. Ka lɛ Jehoova la da wulo ba sori ba yelpeɛre na poɔŋ bee? Nɔkpeɛne zaa kyebe ka o da erɛɛ lɛ. A yi yuoni 1914 poɔŋ, yɛlɛ naŋ da erɛ a donɛɛ poɔŋ na da eɛ sieree naŋ wuli ka Naaŋmen Naaloŋ piili diree naaŋ. A lɛ yuoni na ka a Donɛɛ Zaa Zɔɔre Dɛndɛŋ soba na da piili. A lɛ puoriŋ ka baaloŋ seɛlɛ, teŋgbigre ane kɔŋ meŋ wa bebe. (Luk. 21:10, 11) Nɔkpeɛne zaa kyebe ka Jehoova da tuuro la a dɔbɔ ŋa naŋ taa sukyiri sonne na zie kyɛ korɔ o noba sowuli.

12-13. Bo yelsɛgree la baŋ da sɛgre biŋ a na soŋ ka a naaŋ moɔloo toma nyɛrɛ nimitɔɔre gaabo a Donɛɛ Zaa Zɔɔre Ayi soba na saŋa?

¹² Te lɛ nyɛ yɛlɛ naŋ da e a Donɛɛ Zaa Zɔɔre Ayi soba na meŋ saŋa. Te yɔɔmine naŋ da deɛrɛ a puoruu toma weɛ naŋ da be te donɛɛ zaa toma zikpɛŋ naŋ da zannɛɛ Yel-iriwulaa 17:8 yɛlɛ gaa tɔɔre. Ba yelpeɛre na poɔŋ ba da wa zanne nyɛɛŋ ka Hammagedon koŋ tu a zɔɔre eŋɛŋ wa. Azuŋ ba da wa nyɛɛŋ ka a zɔɔre puoriŋ emmaaroŋ na bebeŋ ka lɛ vɛŋ ka Jehoova Sieree Deme toɔ̃ nyɛ a vuo a moɔle a duorisoŋ ko noba yaga. A lɛ zuŋ te yɔɔmine naŋ da deɛrɛ a puoruu toma weɛ a be te donɛɛ zaa toma zikpɛŋ na da piilee a Gilead School na, aneazaa ka a da waa ŋa yɛŋ ba kyebe. Ba da eɛ lɛ ka lɛ na vɛŋ ka ba toɔ̃ de wuluu naŋ seŋ neŋ ko te yɔɔmine ka ba te e misinaarehe a moɔlɔ a duorisoŋ, a kyɛ wulo noba a donɛɛ lombori zaa. A zɔɔre saŋa na gba, ba da toŋ la a misinaarehe mine baŋ gaa paalonne mine. A gbaŋgba-bivelaa da lɛ piilee sakuu kaŋa baŋ da boɔlɔ ka, Course in Theocratic Ministry b ka ba toɔ̃ ko neɛzaa naŋ be a lantaapuoruu poɔŋ wuluu ka ba baŋ a duorisoŋ moɔloo ane a wulibo toma soŋ. A lɛ ŋa da soŋɛɛ Naaŋmen puorebiiri na baŋ nare ba menne ko toma naŋ gaŋ ba nimitɔɔreŋ na.

¹³ Zenɛ ŋa a pɛlɛɛŋ ka Jehoova la da wulo o noba sori a lɛ wagre kpeɛŋaa na saŋa. A yi a Donɛɛ Zaa Zɔɔre Ayi soba na saŋa waana pampana, Jehoova puorebiiri so la ba menne a  moɔlɔ a duorisoŋ paalonne yaga pooreŋ. Yelmeŋɛ la, a toma nyɛ la nimitɔɔre gaabo yaga zaa a donɛɛ lombori zaa.

14. Ananso la wala teŋ na baŋ sage sowuli na zaa Jehoova lantaapuoruu naŋ tuuro a nembɛrɛ na ba naŋ kaa iri na eŋɛŋ kyɛ korɔ te na di? (Yel-iriwulaa 2:1) (Kaa a foto meŋ.)

¹⁴ Zenɛ ŋa meŋ, a Lantaa Zukaareba naŋ maŋ boɔrɛɛ sowuli yire Yezu Krista zie. Ba boɔrɔŋ ka sowuli zaa ba naŋ de korɔ ba yɔɔmine na yi Jehoova ane Yezu Krista zie. A Lantaa Zukaareba maŋ tu la a gbandige zukaareba ane a lantaapuoruu nembɛrɛ zie kyɛ de a sowuli korɔ a lantaapuoree. c Lantaapuoruu nembɛrɛ ba naŋ sɔ ba sazu naaloŋ kãã be la Krista “nuduluŋ poɔ.” (Kanne Yel-iriwulaa 2:1.) Yelmeŋɛ la a lantaapuoruu nembɛrɛ ŋa ba pɛgeyi a maŋ baŋ ŋmɛ gbɛɛ meŋ. Moosis ane Gyoosua meŋ da maŋ ŋmɛ la gbɛɛ saŋa kaŋa, a bitontonee na meŋ da maŋ ŋmɛɛ gbɛɛ. (Sor. 20:12; Joos. 9:14, 15; Uro. 3:23) Kyɛ Krista naŋ kyɛnɛ wulee a gbaŋgba-bivelaa ane a lantaapuoruu nembɛrɛ sori, o naŋ na erɛɛ lɛ “a te ta a teŋɛ baaroo saŋa.” (Mat. 28:20) Azuŋ te na baŋ sagɛɛ sowuli na zaa oŋ korɔ te a tuuro noba na o naŋ kaa iri ka ba deɛrɛ te weɛ na eŋɛŋ.

KA TENEEŊ WA TUURO JEHOOVA SOWULI TE MAŊ NYƐ LA TƆNƆ

15-16. Boŋ hoŋ zanne yi a noba ŋa naŋ de Jehoova sowuli toŋ neŋ toma ba zemmo poɔŋ na?

¹⁵ Ka teneeŋ moɔ̃ nimiri a de Jehoova sowuli tonɔ neŋ toma, te na nyɛ la maaloo pampana ŋa gba. Aŋa mannoo poɔŋ, Andy ane Robyn da de la kawane na a gbaŋgba-bivelaa naŋ ko te ka te ŋmaa yɛlɛ mine bare te zemmo poɔŋ na toŋ ne toma. (Mat. 6:22.) Lɛ da vɛŋɛɛŋ baŋ toɔ̃ de ba menne tere a soŋ te puoruu meɛbo toma na yaga zaa. Robyn yeleeŋ ka: “Saŋa kaŋa ziiri na mine teŋ da maŋ te kpeɛrɛ na maŋ eɛ bile yaga. Saŋa kaŋa gba a ziiri mine da ba maŋ taa korodie. N da koɔrɛɛ N camera ane boma na maŋ da maŋ de ŋmaara fotori na aneazaa ka N da nɔŋ la foto ŋmaabo yaga zaa. N da koŋeeŋ saŋa na maŋ da koɔraa na. Kyɛ aŋa Aboraham ane o pɔge Saara N da eɛ siri ka N koŋ vɛŋ ka boma maŋ bare puoriŋ na vɛŋ ka N poɔ sãã, kyɛ N na taa la popeɛloŋ ane yɛlɛ na maŋ erɛ korɔ Jehoova na.” (Hib. 11:15) Bo maaloo ka a kultaa deme ŋa da nyɛ? Robyn yeleeŋ ka: “Te taa la popeɛloŋ yaga zaa, bonso te baŋɛɛŋ ka te de la bonzaa te naŋ taa korɔ Jehoova. Ka N neŋ N serɛŋ wa tonɔ toma na Jehoova naŋ ko te ka te tonɔ na, a maŋ soŋ teŋ teŋ nyɛ lɛ zemmo naŋ na waa a donpaalaa poɔŋ.” Andy da yel poɔyɛŋ  ka: “Te taa la popeɛloŋ yaga zaa bonso te de la te wagre zaa ane te faŋa zaa sonnɔ a toma.”

¹⁶ Bo tonɔ teŋ maŋ lɛ nyɛ ka teneeŋ wa tuuro Jehoova sowuli? Saŋa na oŋ da wa baare high school na, Marcia da boɔrɔŋ ka o de kawane na ba naŋ koo ka o wa leɛ paaneɛ na toŋ neŋ toma. (Mat. 6:33; Uro. 12:11) O yeleeŋ ka: “N da nyɛɛ apoɔsori ka N gaa university yuomo anaare a te baare zaala lɛ. Kyɛ N da boɔrɔŋ ka N toŋ toma yaga ko Jehoova. Azuŋ N da ba gaa a university, kyɛ N da zannɛɛ nuuri toma naŋ na baŋ soŋ ma ka N nyɛrɛ libie kaara N meŋɛ a kyɛ tɔnɔ a paaneɛ toma. A eɛ gbɛre kaŋa naŋ e gbɛ-soŋ yaga zaa maŋ de N zemmo poɔŋ. Pampana N taa la popeɛloŋ yaga a paaneɛ toma poɔŋ, N naŋ tonɔ N meŋɛ toma na zuŋ N maŋ toɔ̃ de la N wagre kyɛlee te soŋ Bɛɛtil toma, ka Jehoova meŋ naŋ de ma tonɔ neŋ toma yaga o puoruu poɔŋ.”

17. Bo maaloo mine la teŋ maŋ lɛ nyɛ ka teneeŋ wa tuuro Jehoova sowuli? (Aizeeya 48:17, 18)

¹⁷ Saŋa kaŋa meŋ, te maŋ nyɛɛ kawane yi a lantaapuoruu poɔŋ naŋ maŋ soŋ te teŋ tage te menne yi libi-nɔŋ, ane yɛlɛ naŋ na baŋ vɛŋ ka te sãã Naaŋmen bege eŋɛŋ. Ka teneeŋ wa de a sowuli ŋa meŋ tonɔ neŋ toma, te na nyɛ la maaloo. A maŋ soŋ teŋ teŋ taa zoma naŋ e forifori a kyɛ soŋ te teŋ go te menne yi yelkpeɛne eŋɛŋ. (1 Tim. 6:9, 10) Lɛ na baŋ vɛŋeŋ ka te de te sukyie zaa puoro Jehoova, a taa popeɛloŋ ane sukyiri maaroŋ meŋ.​—Kanne Aizeeya 48:17, 18.

18. Ananso la wala teŋ e siri ka te tuuro Jehoova sowuli?

¹⁸ Nɔkpeɛne zaa kyebe ka Jehoova naŋ na tuuro la nensaaleba eŋɛŋ kyɛ naŋ korɔ te sowuli a dɔgroŋ kpoŋ saŋa ane Yezu Yuoŋ Turi Naaŋ Diibu na poɔŋ. (Yiem. 45:16) Te naŋ na moɔ̃ la nimiri a tuuro ba sowuli na ka anaŋ gbaŋ ba e te boɔbo. A na eɛ mɔlɔ ka te e lɛ ka teneeŋ tuuro sowuli na Jehoova naŋ korɔ te pampana ŋa na. Azuŋ yɛ vɛŋ ka te maŋ tuuro Jehoova sowuli ane sowuli zaa noba na o naŋ kaa iri ka ba deɛrɛ te weɛ naŋ maŋ korɔ te na. (Aiz. 32:1, 2; Hib. 13:17) Azuŋ te na baŋ sagɛɛ sowuli zaa Jehoova naŋ korɔ te na di a kyɛ tuuraa meŋ, bonso a na go teŋ yi bonzaa naŋ na baŋ sãã te neŋ Jehoova niiloŋ na, a kyɛ soŋ te ka te nyɛ nyɔvore naŋ ba taa baaraa a donpaalaa poɔŋ.