1-2. Bo gbɛre naŋ e nimizeɛ la ka a Gyuumine naŋ da be Baabilɔŋ na da seŋ ka ba de? (Eezira 1:2-4)

 A NAA da terɛɛ moɔlɔ! O da yelka, a Gyuumine naŋ da be gbaŋgbaaloŋ poɔŋ Baabilɔŋ paaloŋ aŋa yuomo 70 na da nyɛɛ a vuo ka ba leɛ gaa ba menne paaloŋ Izerayɛl. (Kanne Eezira 1:2-4.) Jehoova yoŋ na baŋ vɛŋ ka ana yɛlɛ ŋa nyɛ eebo. Ananso la wala teŋ yel lɛ? Baabilɔŋ deme daŋ ba nyɔge gbaŋgbaare a leɛ bare ba baŋ gaa zaa. (Aiz. 14:4, 17) Kyɛ paaloŋ kaŋa da wa zɔɔtoɔ̃ la Baabilɔŋ, ana paaloŋ na naa da yelko la a Gyuumine ka ba na baŋ leɛ gaa la ba paaloŋ. Azuŋ a da wa eɛ nimizeɛ ko a Izerayɛl biiri booree zudaana kaŋa zaa ka o de gbɛ nimizeɛ kaŋa: ka o neŋ o yideme na zeŋ Baabilɔŋ poɔŋ bee ka ba na leɛ gaa la a Izerayɛl paaloŋ. Ana gbɛre na da ba e mɔlɔ fẽẽ zaa a ko ba ka ba de. Ananso la wala?

² Ba mine yɛŋ da korɛɛŋ yaga zaa ka ba tu sori a leɛ gaa Izerayɛl. A Gyuumine yaga zie zaa, Baabilɔŋ paaloŋ baŋ da dɔge ba, azuŋ Baabilɔŋ paaloŋ yoŋ baŋ da kpeɛrɛ. Azuŋ bana yɛŋ da nyɛɛŋ ka Izerayɛl eɛ teŋɛ na ba sããkommine naŋ da kpeɛrɛ. A Gyuu noba mine meŋ da wa leɛ la bondaanba a Baabilɔŋ paaloŋ, azuŋ a da na eɛ kpeɛŋaa ko ba ka ba bare ba de-veɛle ane ba toma a kyɛ gaa paaloŋ ba naŋ ba baŋ.

3. Bo maaloo la ka a Gyuumine naŋ nɔŋ Jehoova na nyɛ ka ba naŋ wa leɛ gaa a Izerayɛl paaloŋ?

³ A Gyuumine naŋ da taa sagediibu na yɛŋ da baŋɛɛŋ ka tɔnɔ yaga bebeŋ ka ba naŋ leɛ gaa Izerayɛl a gaŋ yelzaa baŋ na de iri sareka. Kyɔɔtaa naŋ e kpoŋ yaga zaa ko ba la ba puoruu yɛlɛ. Aneazaa ka ŋmenpuorederi naŋ da be Baabilɔŋ na da gaŋ la 50, kyɛ Jehoova ŋmenpuoredie yɛŋ da ba kyebe. Sareka iriziiri meŋ da kyebe baŋ na maŋ iri sareka beŋ ko Jehoova aŋa lɛ a Moosis Bege naŋ da wuli na, ŋmenpuore wedeɛreba meŋ da kyebe a na iri a sareka. Ane meŋ, noba naŋ da puoro baga na da eɛ yaga zaa a gaŋ Jehoova puorebiiri na, ba da ba taa emmo meŋ ko Jehoova  fẽẽ zaa. Azuŋ a Gyuumine na naŋ nɔŋ Jehoova na da kaarɛɛ soriŋ ka ba leɛ gaa ba paaloŋ a te vɛŋ ka yelmeŋɛ puoruu leɛ wa bebe.

4. Bo ka Jehoova da eŋ noɔre ka o na ko la a Gyuumine naŋ da leɛ gɛrɛ Izerayɛl na?

⁴ Ka a Izerayɛl biiriŋ na yi Baabilɔŋ a leɛ gaa Izerayɛl a na de baŋ ŋa kyuuri anaare, azuŋ a da ba e mɔlɔ fẽẽ zaa. Kyɛ Jehoova da eŋ baŋ noɔre ka, yelzaa naŋ na pigi ba sori na, o na faa baŋ yi a poɔŋ. Aizeeya da sɛgɛɛŋ ka: “Yɛ maale Jehoova sori na a e o siri! Yɛ maale sokpoŋ aŋ tori a biiree teŋganeŋ a ko te Naaŋmen. . . . Ba na eŋ ka zi-gɔnnɔ tori, a e ka zi-nyigila” bee zinyaranyara “leɛ e salaŋsalaŋ.” (Aiz. 40:3, 4) Hooŋ leɛ ŋmaa a yɛlɛ ŋa foto ho teɛroŋ: sokpoŋ naŋ gaŋ biiree teŋganeŋ, baa naŋ e gbaŋgbali. Nyɛ lɛ bana naŋ da tu a sori ŋa naŋ na taa popeɛloŋ aseŋ! A da naaŋ eɛ mɔlɔ a ko ba ka ba tu sori naŋ e gbaŋgbali zu a gaŋ baŋ na duoro tanne, zikuŋkuni, bee a kyɛnɛ sigre baare poore. Azuŋ ba da koŋ sãã wagre a soriŋ.

5. Sori naŋ da yi Baabilɔŋ a gɛrɛ Izerayɛl na yuori la boŋ?

⁵ Zenɛ ŋa, ba maŋ ko la sobɛrɛ yaga yoe ane nambare. A sori na meŋ Aizeeya naŋ da sɛge o yɛlɛ na meŋ taa la yuori. O sɛgɛɛŋ ka: “Sokpoŋ na be la be, ane sobiri. Ba na boɔlooŋ Pɛgiyiibu Sokpoŋ. Neŋdɛgre koŋ kyɛŋ o eŋɛŋ.” (Aiz. 35:8) Bo yɛlɛ ka a takoreŋ saŋa Izerayɛl biiri na da zanne yi a nɔ-eŋnaa ŋa? Ka boŋ teŋ meŋ na baŋ zanne yi be zenɛ?

6. Bonso baŋ da boɔlɔ a sori ŋa ka pɛgiyiibu?

⁶ “A Pɛgiyiibu Sokpoŋ”​—nyɛ lɛ a sokpoŋ ŋa yuori naŋ veɛlɛ seŋ! Ananso la wala baŋ da boɔle a sori ŋa ka pɛgiyiibu? Kpɛ zie bee vuo zaa koŋ kyebe a ko “neŋdɛgre,” ka o nyɛ apoɔsori na a Izerayɛl biiri naŋ da nyɛ na. Gyuumine kaŋa zaa naŋ e o teɛroŋ ka o na toŋ la peɛ̃mo toma, a maale bɔɔre, bee a e yeldɛgre kaŋa zaa koŋ nyɛ kpeɛbo zie beŋ. A Gyuumine naŋ da leɛ gɛrɛ ba paaloŋ na na eɛ “booree pɛgiyiruu” a ko ba Naaŋmen. (Dut. 7:6) Kyɛ lɛ da ba wuli ka yɛlɛ mine da ba kyebe aŋ seŋ ka bana naŋ da yi Baabilɔŋ na e, a leɛre ba eebo a toɔ̃ pɛlɛ Jehoova poɔ.

7. Bo leɛroo ka Gyuumine da seŋ ka ba e ba zemmo poɔŋ? Tere yelmannaa kaŋa.

⁷ Aŋa lɛ te naŋ nyɛ yi a piilee zie na, ba da dɔgɛɛ a Gyuumine kpɛŋ zie zaa Baabilɔŋ poɔŋ. Ba kpɛŋ zie zaa da taaɛ teɛroŋ na a Baabilɔŋ noba naŋ da taa na, a kyɛ da lɛ tɔglɔ a ba yel-eere meŋ. Yuomo mine puoreŋ, a dɛndɛŋ Gyuu noba da leɛ gaa la a Izerayɛl paaloŋ. Eezira da wa nyɛɛŋ ka a Gyuu noba mine da de la pɔgeba naŋ ba puoro Jehoova. (Yiib. 34:15, 16; Eez. 9:1, 2) A yɛlɛ ŋa puoreŋ, Gɔbena Niihemaiya noɔre zaaŋ da mãã saŋa na oŋ da wa nyɛ ka a biiri na baŋ da dɔge na da ba wono a Gyuu noba kɔkɔre. (Dut. 6:6, 7; Niih. 13:23, 24) Ana saŋa na, Naaŋmen Yelbiri na da be la Hiburu kɔkɔre poɔŋ, azuŋ ka a biiri ŋa ba wono Hiburu, wala baŋ na toɔ̃ e a zanne baŋ Jehoova yɛlɛ a wa nɔmoo? (Eez. 10:3, 44) Azuŋ, a da fɛrɛɛŋ ka a Gyuu noba e leɛroo naŋ e nimizeɛ yaga ba zemmo poɔŋ, kyɛ a na eɛ mɔlɔ ka ba e a leɛroo ŋa Izerayɛl paaloŋ, bonso beŋ la ka a Izerayɛl biiri da leɛ piili sɛgrɛ yɛlɛ fẽẽfẽẽ a na leɛ de yelmeŋɛ puoruu korɔ Jehoova.​—Niih. 8:8, 9.

8. Bonso ka a yɛlɛ ŋa naŋ e takoreŋ saŋa na yɛlɛ fɛrɛ te zenɛ ŋa? (Kaa a gane niŋe foto.)

⁸ Noba mine na teɛreŋ ka, ‘A yɛlɛ ŋa nomaŋ yaga, kyɛ ana yɛlɛ ŋa naŋ e a Gyuumine saŋa yuomo mine naŋ pare na na baŋ taaɛ tɔnɔ ko te zenɛ ŋa bee?’ Ɛɛ, bonso sori kaŋa poɔŋ na, te zaa kyɛnɛɛ “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na zuŋ. Ka te naŋ e noba ba naŋ sɔ naaloŋ kãã bee a “pikyɛlɛɛ,” kyɛ aseŋ ka te naŋ moɔ̃ niŋe kyɛnɛ “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na zuŋ. Ka te naŋ e lɛ, a na soŋ teŋ ka te de puoruu naŋ seŋ neŋ korɔ Jehoova  pampana ŋa, a kyɛ nyɛ maaloo yaga meŋ o Naaloŋ na poɔŋ nendaare kaŋa. b (Gyn. 10:16) A yi yuoni 1919 C.E., dɔbɔ, pɔgeba, ane bibiiri turituri yaga zo yi la Baabilɔŋ Kpoŋ poɔŋ, ona la a donɛɛ zaa zirii puoruu na. Ba piili kyɛnɛɛ “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na zuŋ. Aminekaŋaŋ ho meŋ poɔ la ba poɔŋ. Aneazaa ka yuomo 100 mine naŋ wa pare poɔŋ la ka noba piili kyɛnɛ a sori ŋa zuŋ, yuomo yaga sɛre kyɛ ka ana saŋa na ta, noba yaga toŋɛɛ tonkpeɛne a toɔ̃ nare a sori ŋa ko a noba ŋa.

9. Aŋa lɛ na Aizeeya 57:14 naŋ wuli na, sobuo baŋ da tu kyɛ sɛgre “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” ŋa yɛlɛ?

⁹ Saŋa na a Gyuumine naŋ da yi Baabilɔŋ a leɛ gɛrɛ a Izerayɛl paaloŋ na, Jehoova da vɛŋɛɛŋ baŋ iri bonzaa naŋ na baŋ pigi ba sori bare. (Kanne Aizeeya 57:14.) Ka a “Pɛgiyiibu Sokpoŋ” naŋ bebe zenɛ ŋa na meŋ? Yuomo yaga mine naŋ pare sɛre ka yuoni 1919 ta, Jehoova da tu la dɔbɔ mine naŋ zoroo zieŋ kyɛ soŋ noba baŋ zo yi Baabilɔŋ Kpoŋ poɔŋ. (De manne neŋ Aizeeya 40:3.) Ba da mɔɔ yɛŋ kyɛ zanne baŋ yelmenne naŋ be a Baabole poɔŋ na, a kyɛ lɛ de yɛlɛ na baŋ zanne nyɛ na meŋ wulo ba taaba. A yɛlɛ ŋa da soŋɛɛ sukyiri sonne deme baŋ toɔ̃ zo yi Baabilɔŋ Kpoŋ poɔŋ, a kyɛ de ba menne wa poɔ Jehoova puorebiiri poɔŋ a de puoruu naŋ seŋ neŋ korɔ Jehoova. Bo toma baŋ da toŋ a toɔ̃ sɛgre a sori ŋa yɛlɛ? Yɛ vɛŋ ka te nyɛ tonkpeɛne na mine baŋ da toŋ.

10-11. Sobuo ka lɛ na baŋ printi a Baabole ane lɛ na baŋ leɛroo eŋ kɔkɔ yobo poɔŋ na soŋ ka a Baabole poɔ bammo pore ko noba? (Kaa a foto meŋ.)

¹⁰ Gama ba naŋ printi. A wa ta yuoni 1450, noba da maŋ de la ba nuuri a leɛ sɛge a Baabole yelbie eŋ gama poɔŋ. A toma da maŋ de la wagre yaga. Baabole da ba pore, ka a daa meŋ da e tuo. Kyɛ saŋa na baŋ da wa maale mansine kaŋa naŋ na baŋ printi gama na, a da vɛŋɛɛŋ aŋ da e mɔlɔ ka ba maŋ printi a Baabole a de poŋ ko noba.

¹¹ Kɔkɔ-leɛroo toma. A yi yuomo yaga mine poɔŋ, a Baabole yaga zie zaa da be la Latin kɔkɔre poɔŋ. Ana saŋa na, gaŋbanneba yoŋ da na baŋ kanne a Baabole a baŋ a tɛgɛ velaa. Saŋa na a printing toma naŋ da nyɛrɛ nimitɔɔre gaabo na, noba naŋ da taa gyeremɛ naŋ e zuluŋ a ko Naaŋmen da toŋ la tonkpeɛne, a leɛre a Baabole eŋ kɔkɔɛ na noba yaga naŋ wono poɔŋ. A da yuo la sori ko a Baabole kannekanneba ŋa baŋ toɔ̃ de yɛlɛ na a Baabole naŋ wulo meŋɛmeŋɛ, a de manne neŋ yɛlɛ na a ŋmenpuore wedeɛreba naŋ da wulo na.

12-13. Yuoni 1835 poɔŋ, bo ka a Baabole zannezanneba da e a toɔ̃ soŋ noba baŋ wa baŋ ka yɛlɛ na a kyɛkyere naŋ wulo na eɛ zirii?

¹² Gama teŋ maŋ de zanna a Baabole. Noba naŋ da maŋ mãã ba menne kyɛ zanna a Baabole da zannɛɛ yɛlɛ yaga yi Naaŋmen Yelbiri na poɔŋ. A ŋmenpuore wedeɛreba suuri da maŋ iriŋ yaga saŋa na a noba ŋa naŋ da maŋ manna yɛlɛ na baŋ zanna na korɔ ba taaba na. Aŋa mannoo poɔŋ, yuoni 1835 poɔŋ, dɔbɔ mine naŋ e yelmeŋɛ deme da piili printirɛɛ gampɛlɛ a de pono korɔ noba. A gampɛlɛ ŋa da vɛŋɛɛŋ ka noba baŋ ka yɛlɛ na a kyɛkyere naŋ da wulo na da eɛ zirii.

¹³ Aŋa yuoni 1835, dɔɔ kaŋa naŋ zoro Naaŋmen baŋ boɔlɔ Henry Grew da sɛgɛɛ gampɛlee kaŋa naŋ manna yɛlɛ naŋ maŋ pɔge neɛ saŋa na oŋ wa kpi. Kyɛkyere yaga da wuloŋ ka nensaalaa taaɛ nyɔvore naŋ koŋ baŋ kpi, kyɛ Henry Grew da wuleeŋ a yi a Baabole poɔŋ ka nyɔvore naŋ koŋ baŋ kpi eɛ kyɔɔtaa Naaŋmen naŋ maŋ de ko yelmeŋɛ deme, kyɛ o ba e bon teŋ maŋ nyɛ saŋa na baŋ wa dɔge te. Yuoni 1837 Baabole wulwulo kaŋa baŋ boɔlɔ George Storrs da nyɛɛ a gampɛlee ŋa kaŋa saŋa na oŋ da kpɛ train a gɛrɛ zie kaŋa na. Saŋa na oŋ da  kanne a gane baare na, o da wa nyɛɛŋ ka o nyɛɛ yelmeŋɛ kaŋa naŋ e nimizeɛ. O da wulee noba yɛlɛ na oŋ da zanne nyɛ na. Yuoni 1842 poɔŋ, o da terɛɛ yelyaga mine naŋ nyagra eŋɛ, o yelzu da la, “Yɛ Peɛre Nyɛ​—Neŋfaare Taaɛ Nyɔvore Naŋ Koŋ Baŋ Kpi Bee?” Yɛlɛ na George Storrs naŋ da sɛge na da nyɛɛ kpeɛ̃o yaga bipɔlee kaŋa baŋ boɔlɔ Charles Taze Russell zuŋ.

14. Sobobo ka te Yɔɔdɔɔ Russell neŋ o tontoŋtaaba da nyɛ tɔnɔ yi lɛ na noba naŋ da zanna a Baabole a boɔrɔ ka ba baŋ yelmeŋɛ naŋ be o poɔŋ na eŋɛŋ? (Kaa a foto meŋ.)

¹⁴ Sobobo ka te Yɔɔdɔɔ Russell neŋ o tontoŋtaaba da nyɛ tɔnɔ yi lɛ na noba naŋ da zanna a Baabole a boɔrɔ ka ba baŋ yelmeŋɛ naŋ be o poɔŋ na eŋɛŋ? A yi ba zannoo na poɔŋ, ba da peɛrɛɛ yɛlɛ yi lexicon gama, concordance gama, ane a Baabole ba naŋ leɛre eŋ kɔkɔ yobo poɔŋ. A gama ŋa zaa da bebeŋ sɛre kyɛ baŋ wa piili ba toma na. Yɛlɛ na mine dɔbɔ aŋa Henry Grew, George Storrs ane ba taaba naŋ da peɛre nyɛ na da soŋ baŋ yaga zaa. Te Yɔɔdɔɔ Russell neŋ o tontoŋtaaba na meŋ da soŋɛɛŋ ka a Baabole poɔ yelmenne pore yaga zaa saŋa na baŋ meŋ da printi gama ane gampɛlɛ naŋ manna a Baabole poɔ yɛlɛ.

15. Bo yelnimizeere mine la da e yuoni 1919?

¹⁵ Yuoni 1919 poɔŋ, Naaŋmen puorebiiri da faa la ba menne yi Baabilɔŋ Kpoŋ poɔŋ. Ana yuoni na ka Yezu da kaa iri a “gbaŋgba-bivelaa ane yɛmbaŋna.” A gbaŋgba-bivelaa da piili tonɛɛ toma ka lɛ na toɔ̃ vɛŋ ka sukyiri-sonne deme toɔ̃ kyɛnɛ a “Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na zuŋ. (Mat. 24:45-47) A tonkpeɛne ŋa a noba ŋa naŋ da toŋ takoreŋ saŋa na vɛŋɛɛŋ aŋ wa e mɔlɔ ko noba naŋ kyɛnɛ a sori ŋa zuŋ ka ba zanne Jehoova ane o poboɔbo na yɛlɛ yaga. (Yeng. 4:18) Lɛ da vɛŋɛɛŋ baŋ erɛ yɛlɛ Jehoova naŋ boɔrɔ ba zemmo poɔŋ. Jehoova da ba kaara soriŋ ka o noba na e a leɛroo ŋa zaa tɔntɔbaalɛ. Kyɛ, o soŋɛɛ o puorebiiri baŋ toɔ̃ e a leɛroo ŋa fẽẽfẽẽ fẽẽfẽẽ. (Kaa a daga, “ Fẽẽfẽẽ Fẽẽfẽẽ Jehoova Soŋɛɛ O Puorebiiri Baŋ E Leɛroo.”) Nyɛ lɛ na te zaa naŋ na taa popeɛloŋ aseŋ, saŋa na yelzaa teŋ wa erɛ naŋ na pɛlɛ Naaŋmen poɔ!​—Kol. 1:10.

16. A yi yuoni 1919 a waana, bo toma la baŋ toŋ a vɛŋ ka “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na maaleŋ soma? (Aizeeya 48:17; 60:17)

¹⁶ Aseŋ ka ba maŋ lɛ maala sori zaa, ka lɛ naane, o na sããmeŋ. A yi yuoni 1919 a wa ta zenɛ ŋa, ba tonɛɛ tonkpeɛne a maŋ leɛ maale “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” ŋa oŋ maaleŋ soma yaga. Lɛ vɛŋɛɛŋ aŋ e mɔlɔ ko noba yaga ka ba zo yi Baabilɔŋ Kpoŋ poɔŋ. A gbaŋgba-bivelaa na baŋ kaa iri na da piili tonɛɛ toma. Yuoni 1921, ba da maalɛɛ gane kaŋa naŋ na toɔ̃ soŋ noba ka ba zanne baŋ a Baabole poɔ yelmenne. A gane ŋa la, The Harp of God. A baaraa zaa, ba da printi la a gane a ta ŋa turituri kɔɔraayoɔbo kɔkɔɛ naŋ ta 36 poɔŋ. Lɛ da vɛŋɛɛŋ ka noba yaga zanne baŋ a yelmeŋɛ. A ba kɔɔre, ba maalɛɛ gampaalaa kaŋa baŋ boɔlɔ Nyɛ Zeŋ Laafeɛ Tegitegilɛ! Ona teŋ maŋ de wulo noba a Baabole. A yi a bebi-baaree ŋa poɔŋ, Jehoova tu la o lantaapuoruu na zieŋ a kyɛ korɔ te Baabole poɔ wuluu naŋ na toɔ̃ soŋ te ka te naŋ kyɛnɛ “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na zuŋ.​—Kanne Aizeeya 48:17; 60:17.

17-18. Yeŋ ka “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na gɛrɛ?

¹⁷ Te na baŋ yeliŋ ka, ka neɛ kaŋaŋ wa sage ka o zanne a Baabole, sori maŋ yuo ko la o soba ka o piili kyɛnɛ “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” na zuŋ. Ba mine ba maŋ kyɛŋ a sori ŋa zuŋ kɔɔre kyɛ yi o zuŋ. Kyɛ ba mine yɛŋ eɛ siri ka ba kyɛŋ a sori ŋa zuŋ lɛɛŋ te ta o baaraa. Yeŋ la a sori ŋa baaraa zie?

¹⁸ Noba naŋ taa teɛretɔ ka ba gaa sazu na, “a Pɛgiyiibu Sokpoŋ” ŋa na de baŋ gaaneŋ a “Naaŋmen paradiisi” naŋ be sazuŋ na. (Yel. 2:7) Noba naŋ taa teɛretɔ ka ba zeŋ a teŋɛzuŋ, a sori ŋa na de baŋ gaaneŋ Yezu yuoŋ turi naaloŋ diibu na baaraa saŋa. Ana saŋa neɛzaa na pɛgiyiŋ. Ka hooŋ kyɛnɛ a sori ŋa zuŋ zenɛ ŋa, ta wa leɛrɛ puore. Ta wa bara a sori ŋa tuubu a te ta saŋa na hoŋ na te kpɛ a dompaalaa poɔ! Te de la popeɛloŋ eŋnɛ yɛ faŋa ka yɛ kyɛnɛ a sori ŋa zuŋ te ta a baaraa.