1. Bo ka a Baabole yel kyaare nɔmmo meŋɛ?

 A BAABOLE yeleeŋ ka, nɔmmo “maŋ direŋ aŋa vũũ zele, Jehoova vũũ na. Koɔ̃ naŋ e yaga koŋ baŋ kpinni nɔmmo, baa koɔ̃ meŋ koŋ baŋ de o gaa.” b (Sool. 8:6, 7) Nyɛ yelsonne a Baabole naŋ yel kyaare nɔmmo meŋɛ. A Baabole yelbie ŋa na toɔ̃ soŋɛɛ kultaa deme yaga zaa. Ɛɛ, kultaa deme na toɔ̃ taaɛ nɔmmo naŋ koŋ baŋ baare ko taa.

2. Bo ka kultaa deme seŋ ka ba erɛ ka lɛ vɛŋ ka ba nɔmmo vũũ na ta kpi?

² Ka kultaa demeŋ na baŋ taa nɔmmo naŋ koŋ baŋ baare ko taa, aseŋ ka ba maala ba nɔmmo vũũ na eŋnɛ. Aŋa mannoo poɔŋ, ka neɛŋ maale vũũ, a vũũ na baŋ direŋ tegitegilɛ, kyɛ aseŋ ka o soba woro daare eŋnɛ a vũũ poɔŋ. Ka o sobaŋ ba erɛ lɛ, a vũũ na kpiŋ. Lɛ neŋ o zu la, nɔmmo naŋ be dɔɔ neŋ o pɔge kpakyagaŋ na baŋ eɛ kpeɛŋaa a bebe tegitegilɛ, kyɛ aseŋ ka ba erɛ yɛlɛ naŋ na toɔ̃ vɛŋ ka ba niiloŋ na e kpeɛŋaa. Saŋa kaŋa, kultaa deme maŋ wa nyɛŋ ka ba nɔmmo na mããnaŋ. Aminekaŋaŋ, ba libi-yɛlɛ ba taa nimiri, kyɛbee ba laafeeloŋ ba paale, kyɛbee yelkpeɛne na baŋ tuoro ba biiri guoloo eŋɛŋ na na baŋ vɛmeŋ ka ba nɔmmo na mãã. Azuŋ, ka hooŋ taa pɔge bee serɛ, wala hoŋ na baŋ e a vɛŋ ka “Jehoova vũũ” na naŋ dire ho kultaa  na poɔŋ? A yi a zannoo ŋa poɔŋ, te na zannɛɛ yɛlɛ ata mine teŋ na baŋ erɛ a vɛŋ ka te neŋ te kultatɔ na niiloŋ maaleŋ e kpeɛŋaa, ka lɛ vɛŋ ka popeɛloŋ be a kultaa poɔŋ. c

3. Ka kultaa demeŋ vɛŋ ka ba neŋ Jehoova niiloŋ e kpeɛŋaa, sobuo aŋ na baŋ vɛŋ ka ba nɔmmo na naŋ e tuluŋ? (Ikilisiasitiz 4:12) (Kaa a foto meŋ.)

³ Ka kultaa demeŋ boɔrɔ ka “Jehoova vũũ” naŋ dire ba kultaa na poɔŋ, aseŋ ka ba vɛŋ ka ba neŋ Jehoova niiloŋ na e kpeɛŋaa. Sobuo ka a yɛlɛ ŋa na baŋ soŋ ba? Ka kultaa demeŋ de ba neŋ Jehoova niiloŋ na tegroŋ, ba na maŋ lonneŋ wieoŋ a de o kawane tonɔ neŋ toma. Ka ba naŋ erɛ lɛ, ba na tagɛɛ ba menne yi yelkpeɛne mine baŋ na toɔ̃ tuore eŋɛŋ, a kyɛ lɛ toɔ̃ are yelkpeɛŋaa zaa naŋ na baŋ vɛŋ ka ba nɔmmo na mãã noɔreŋ. (Kanne Ikilisiasitiz 4:12.) Noba neŋ Jehoova niiloŋ naŋ e kpeɛŋaa maŋ tɔglɛɛ o gyog-sonne na. Ba maŋ taaɛ nimimaaroŋ, a dire kannyiri, a kyɛ lɛ dire suuri meŋ korɔ noba. (Efe. 4:32–5:1) Ka kultaa demeŋ wa wulo taa a gyog-sonne ŋa, a maŋ vɛmeŋ ka ba nɔmmo na naŋ e tuluŋ. Te yɔɔpɔge Lena neŋ o serɛ naŋ kultaa, a parɛɛ yuomo 25, o yeleeŋ ka, “Ka neɛ kaŋa neŋ Jehoova niiloŋ wa e kpeɛŋaa, a maŋ eɛ mɔlɔ ka ho wulo o soba nɔmmo neŋ gyeremɛ.”

4. Bonso ka Jehoova da kaa iri Gyoosɛf neŋ Mareya baŋ e a Mɛzaaya dɔgreba?

⁴ Te de a yɛlɛ ŋa naŋ be a Baabole poɔŋ wuli a muni soŋ. Aŋ mine ka Jehoova da kaa iri baŋ e a Mɛzaaya dɔgreba? O da kaa iree Gyoosɛf neŋ Mareya naŋ da e Deevid yaane. Bonso ka Jehoova da kaa iri ba? Ba neŋ Jehoova niiloŋ da eɛ kpeɛŋaa. Jehoova da baŋɛɛŋ ka Gyoosɛf neŋ Mareya na maŋ de la o yɛlɛ de weɛ ba zemmo poɔŋ. Kultaa deme, bo yɛlɛ yɛŋ na baŋ zanne yi Gyoosɛf neŋ Mareya zie?

5. Bo yɛlɛ ka sereba na baŋ zanne yi Gyoosɛf zieŋ?

⁵ Gyoosɛf da maŋ lonneŋ wieoŋ a de Jehoova sowuli toŋ neŋ toma, lɛ da vɛŋɛɛŋ oŋ e sere soŋ. Aŋa gbɛre bota mine poɔŋ, Jehoova da ko la Gyoosɛf sowuli a kyaare lɛ naŋ seŋ ka o kaara o booree na zu. Ana gbɛre bota na zaa poɔŋ, o da maŋ lonneŋ wieoŋ a de a sowuli toŋ neŋ toma, haali saŋa na aŋ da maŋ e kpeɛŋaa koo ka o e leɛroo mine na. (Mat. 1:20, 24; 2:13-15, 19-21) Gyoosɛf naŋ da maŋ de Jehoova sowuli tonɔ neŋ toma na zuŋ, o da toɔ̃ go la Mareya, a da somoo, a kyɛ kaara o zu velaa. Yɛlɛ na Gyoosɛf naŋ da erɛ na da vɛŋɛɛŋ ka nɔmmo neŋ gyeremɛ na Mareya naŋ da taa koo na maaleŋ e zuluŋ. Sereba, yɛ na toɔ̃ tɔglɛɛ Gyoosɛf ka yɛneeŋ maŋ mɔɔ kyɛ bɔ Baabole poɔ sowuli naŋ na toɔ̃ soŋ yɛ ka yɛ kaara yɛ booree zu velaa. d Ka yɛneeŋ de a kawane tonɔ neŋ toma,  haali saŋa na aŋ wa fɛre ka yɛ e leɛroo mine, a na wuliŋ ka yɛ nɔnɛɛ yɛ pɔgeba na. A na vɛmeŋ ka yɛ niiloŋ na maaleŋ e kpeɛŋaa. Te yɔɔpɔge kaŋa naŋ be Vanuatu paaloŋ neŋ o serɛ naŋ kultaa aŋ pare yuomo 20 yeleeŋ ka: “Ka N serɛŋ wa bɔ Jehoova sowuli a de toŋ neŋ toma, a maŋ vɛmeŋ maŋ maaleŋ taa gyeremɛ naŋ e zuluŋ koo. A maŋ vɛmeŋ maŋ taa gomeŋɛ, N maŋ taaɛ sagediibu o gbɛ-deree poɔŋ.”

6. Bo ka pɔgeba na baŋ zanne yi Mareya zie?

⁶ Mareya neŋ Jehoova niiloŋ da eɛ kpeɛŋaa; o da maŋ erɛɛ yɛlɛ naŋ da vɛŋ ka sagediibu na oŋ taa Jehoova eŋɛŋ na e kpeɛŋaa. O da baŋɛɛ a Baabole poɔ yɛlɛ velaa zaa. O da maŋ bɔ la wagre a teɛre yɛlɛ na oŋ zanne na yɛlɛ gaa tɔɔre. (Luk. 2:19, 51) Mareya neŋ Jehoova niiloŋ naŋ da e kpeɛŋaa na zuŋ so oŋ da e pɔg-soŋ. Zenɛ ŋa, pɔgeba yaga mɔɔrɔŋ ka ba tɔglɔ Mareya. Aŋa mannoo poɔŋ, te yɔɔpɔge kaŋa baŋ boɔlɔ Emiko yeleeŋ ka: “Saŋa na maŋ da ba taa serɛ na, N da maŋ bɔ la wagre a zanna a Baabole. Kyɛ saŋa na maŋ wa kuli serɛ na, N serɛŋ maŋ de te weɛ puoro ane te booree zannoo poɔŋ. A da vɛŋɛɛŋ ka N sagediibu da leɛ are yɛlɛ na oŋ da erɛ na zuŋ. N da wa nyɛɛŋ ka, aseŋ ka N meŋɛ erɛ yɛlɛ naŋ na vɛŋ ka N neŋ Jehoova niiloŋ e kpeɛŋaa. Azuŋ, pampana ŋa, N maŋ bɔ la wagre a puoro sɔrɔ Naaŋmen, a maŋ kanne a Baabole, a kyɛ teɛre yɛlɛ na maŋ kanne na yɛlɛ gaa tɔɔre.” (Gal. 6:5) Pɔgeba, ka yɛ naŋ moɔ̃ niŋe a vɛŋ ka yɛ neŋ Jehoova niiloŋ na maaleŋ e kpeɛŋaa, yɛ sereba na pugi yɛŋ yaga, a kyɛ nɔŋ yɛ meŋ soŋ.​—Yeng. 31:30.

7. Bo ka kultaa deme na baŋ zanne yi Gyoosɛf neŋ Mareya zie a kyaare lɛ baŋ na maŋ laŋ puoro Jehoova?

⁷ Gyoosɛf neŋ Mareya da maŋ laŋ erɛɛ yɛlɛ naŋ na vɛŋ ka ba neŋ Jehoova niiloŋ na e kpeɛŋaa. Ba da baŋɛɛŋ ka a eɛ nimizeɛ ka ba maŋ laŋ puoro Jehoova aŋa booree deme. (Luk. 2:22-24, 41; 4:16) Kyɛ saŋa na baŋ da leɛ dɔge biiri na, a da ba e mɔlɔ ko ba ka ba erɛ lɛ. Kyɛ, Gyoosɛf, Mareya neŋ ba biiri na da maŋ laŋ puoree Jehoova. Ba eɛ ewuli soŋ a ko kultaa deme zenɛ ŋa! Ka yɛneeŋ taa biiri aŋa Gyoosɛf neŋ Mareya, a na baŋ eɛ kpeɛŋaa ko yɛ ka yɛ gɛrɛ a lammore, kyɛbee a sɛgre wagre biŋ a maŋ de e booree zannoo. A na baŋ eɛ kpeɛŋaa ka yɛ bɔ wagre a maŋ laŋ zanna boma, kyɛbee a laŋ puoro aŋa kultaa deme. Ka yɛneeŋ laŋ puoro Jehoova, a na soŋ yɛŋ ka yɛ toɔ̃ tage peɛloo yaga zaa, a kyɛ lɛ tage peɛle taa meŋ. Azuŋ, yɛ de Jehoova puoruu de weɛ yɛ zemmo poɔŋ.

8. Boŋ na toɔ̃ soŋ kultaa deme naŋ tuoro yelkpeɛne ba kultaa poɔŋ ka ba toɔ̃ nyɛ tɔnɔ yaga yi ba booree zannoo poɔŋ?

⁸ Kyɛ te de ka yɛlɛ ba kyɛnɛ soŋ fẽẽ zaa yɛ kultaa na poɔŋ, wala aŋ seŋ ka yɛ e? Ka lɛ wa la, a na baŋ eɛ kpeɛŋaa ko yɛ ka yɛ lantaa a e booree zannoo. Kyɛ, yɛ na baŋ kaa iree yel-ŋmaa kaŋa yɛ zaa bayi naŋ nɔŋ a de piili neŋ a booree zannoo. A na baŋ soŋ yɛŋ ka yɛ nɔmmo na yɛŋ taa ko taa na maaleŋ e zuluŋ, a kyɛ vɛŋ ka yɛ maŋ lɛ nɔŋ ka yɛ laŋ puoro Jehoova.

9. Bonso aŋ seŋ ka dɔɔ neŋ o pɔge maŋ taa wagre ko taa?

⁹ Kultaa deme, ka yɛneeŋ maŋ laŋ erɛ yɛlɛ, a na vɛmeŋ ka nɔmmo na yɛŋ taa ko taa na maaleŋ e zuluŋ. Ka yɛneeŋ erɛ lɛ, a na vɛmeŋ ka yɛ baŋ yɛlɛ na yɛ kultatɔ na naŋ teɛrɛ ane yɛlɛ naŋ be o sukyiriŋ. (Mun. 2:24) Lilia neŋ Ruslan naŋ kultaa a parɛɛ yuomo 15. Ŋaaŋ ka a pɔge yel kyaare a yɛlɛ ŋa: “Te wa nyɛɛŋ ka te da ba lɛ taa wagre ko taa aŋa lɛ na teŋ da teɛrɛ na. Toma, yiri toma ane te biiri kaabo da maŋ deɛ la te wagre kpoŋ zie zaa. Te wa nyɛɛŋ ka, ka teneeŋ ba mɔɔ kyɛ maŋ taa wagre ko taa, a na baŋ vɛmeŋ ka te koŋ lɛ peɛle taa.”

10. Sobuo ka kultaa deme na baŋ de kawane naŋ be Efesu 5:15, 16 na toŋ neŋ toma?

¹⁰ Wala ka kultaa deme na toɔ̃ e a maŋ bɔ  wagre a laŋ erɛ yɛlɛ? Aseŋ ka yɛ maŋ sɛgre wagre biŋ, a maŋ laŋ erɛ yɛlɛ. (Kanne Efesu 5:15, 16.) Te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ be Nigeria paaloŋ baŋ boɔlɔ Uzondu yeleeŋ ka: “Ka maaŋ wa sɛgrɛ N bebiri zaa yel-eree, N maŋ kaa iree wagre biŋ ka maaŋ ne N pɔge na toɔ̃ de laŋ e yɛlɛ mine aŋa kultaa deme. N ba maŋ de ana wagre na meŋ deɛnɛ neŋ.” (Fil. 1:10) Nyɛ lɛ gbandige zukaara kaŋa pɔge naŋ be Moldova paaloŋ baŋ boɔlɔ Anastasia naŋ maŋ e a de o wagre tonɔ neŋ toma soŋ. O yeleeŋ ka: “Ka N serɛŋ wa gaa ka o toŋ a lantaapuoruu toma mine, N maŋ de la ana wagre na toŋ N meŋɛ toma. Lɛ maŋ vɛmeŋ teŋ toɔ̃ nyɛ wagre a maŋ laŋ erɛ yɛlɛ a puoreŋ.” Kyɛ te de ka yɛlɛ gaali yɛŋ, ka lɛ vɛŋ yɛŋ ba taa wagre na laŋ e yɛlɛ, wala aŋ seŋ ka yɛ e?

11. Bo yɛlɛ ka Akuwiila neŋ Pirisiila da maŋ laŋ erɛ?

¹¹ Kultaa deme na baŋ zannɛɛ yɛlɛ yaga yi Akuwiila neŋ Pirisiila ewuli soŋ na poɔŋ. A dɛndɛŋ Kristabiiri kpɛŋ zie zaa da nɔŋɛɛ ba yɛlɛ. (Uro. 16:3, 4) A Baabole ba yel yɛlɛ yaga kyaare ba kultaa na. Kyɛ, a Baabole vɛŋɛɛŋ teŋ baŋ ka, ba da maŋ laŋ tonɛɛ toma, a moɔlɔ a duorisoŋ, a kyɛ sonnɔ ba taaba meŋ. (Tom. 18:2, 3, 24-26) Ka hooŋ kaa a Baabole poɔŋ, zie zaa hoŋ na nyɛ Akuwiila yuori, ho na nyɛɛ Pirisiila meŋ yuori beŋ.

12. Bo yɛlɛ mine la ka dɔɔ neŋ o pɔge na baŋ laŋ erɛ? (Kaa a foto meŋ.)

¹² Wala ka kultaa deme na toɔ̃ e a tɔglɔ Akuwiila neŋ Pirisiila ewuli soŋ ŋa? Yɛ zeŋ teɛre yɛlɛ na mine yɛŋ na baŋ laŋ erɛ aŋa kultaa deme. Aŋ da seŋ ka yɛ kaŋa zaa maŋ te tonɔ a toma na, nyɛ lɛ aŋ na soma seŋ ka yɛ zaa bayiŋ laŋ tonɔ a toma. Aŋa mannoo poɔŋ, Akuwiila neŋ Pirisiila da maŋ laŋ moɔlɛɛ a duorisoŋ. Yɛ meŋ maŋ sɛgrɛɛ wagre biŋ a laŋ gaa a naaŋ moɔloo bee? Akuwiila neŋ Pirisiila da maŋ laŋ tonɛɛ toma. Aminekaŋaŋ, ho neŋ ho kultatɔ na ba taa toŋ bonyenaa, kyɛ yɛ na baŋ laŋ toŋɛɛ yiri toma bee? (Ikil. 4:9) Ka yɛneeŋ wa soŋ taa a e yelkaŋa, a maŋ vɛmeŋ yɛŋ taa noɔreyeni, a kyɛ yuo sori ko yɛ ka yɛ dire dama. Robert neŋ Linda kulee taa yuomo 50 naŋ pare. Ŋaaŋ ka Robert yeli: “Yelmeŋɛ zaa, te ba taa wagre teŋ na maŋ de pɛlɛ te niŋe. Kyɛ ka maaŋ wa pɛge a laare a de ko N pɔge ka o meeli, kyɛbee ka maaŋ wa tonɔ toma gaadin poɔŋ, ka o naŋ wa sonnɔ ma tonɔ a toma, N poɔ zaa maŋ pɛle. Ka teneeŋ wa laŋ erɛ yɛlɛ, a maŋ vɛmeŋ teŋ taa noɔreyeni, a vɛŋ ka te nɔmmo na maaleŋ e zuluŋ.”

13. Ka dɔɔ neŋ o pɔgeŋ boɔrɔ ka ba taa noɔreyeni, wala aŋ seŋ ka ba e?

¹³ Teɛre baŋ ka, ka dɔɔ neŋ o pɔgeŋ laŋ kpeɛrɛ lɛ ba wuli ka ba na tage peɛlɛɛ taa. Pɔge kaŋa naŋ be Brazil paaloŋ yeleeŋ ka: “Beraayi ŋa kpakyagaŋ, yɛlɛ yaga bebeŋ a na baŋ tage te teɛroŋ yi taa enne, azuŋ a na baŋ eɛ mɔlɔ ko te ka te teɛre ka, te naŋ laŋ kpeɛrɛ die bonyenaa poɔŋ na zuŋ, lɛ wuleeŋ ka te taaɛ wagre ko taa. N wa nyɛɛŋ ka, ka teneeŋ laŋ kpeɛrɛ lɛ yoŋ ba seŋ, kyɛ aseŋ ka te maŋ mãã te menne a kyɛ  kyɛlle woŋ te kultatɔ na yelfɛree.” Nyɛ lɛ na Bruno neŋ o pɔge Tays naŋ maŋ e a kyɛllɛ wono taa yɛlɛ soŋ zaa. Bruno yeleeŋ ka: “Ka teneeŋ wa nyɛ wagre a laŋ zeŋ ka te e yɛlɛ, te maŋ de la te fonehi bɔ zie biŋ, a kyɛ nyɛ wagre ko taa a dire dama.”

14. Ka a naŋ ba noma korɔ kultaa deme ka ba laŋ erɛ yɛlɛ, wala baŋ na toɔ̃ e?

¹⁴ Kyɛ, te de ka ho neŋ ho pɔge ba nɔŋ ka yɛ maŋ laŋ erɛ yɛlɛ. Aminekaŋaŋ, yɛ yelboɔree ba yitaa, kyɛbee ka yɛneeŋ wa laŋ erɛ yɛlɛ yɛ maŋ dɔɔnɛɛ taa suuri. Wala yɛŋ na toɔ̃ e? Yɛ leɛteɛre a vũũ na yɛlɛ te naŋ yel a zannoo ŋa piilee zie na. Saŋa na baŋ wa maale a vũũ aŋ piili dire yaga zaa bee? Ai. Sɛre ka a vũũ na baŋ dire yaga zaa, aseŋ ka ba woro daare fẽẽfẽẽ fẽẽfẽẽ eŋnɛ a vũũ poɔŋ. Lɛ neŋ o zu la, yɛ na toɔ̃ bɔ la wagre fẽẽ biŋ bebiri zaa poɔŋ, a maŋ de laŋ e yɛlɛ. Yɛ kaa iri yɛlɛ naŋ korɔ yɛ zaa popeɛloŋ, a kyɛ bare yɛlɛ naŋ na vɛŋ ka yɛ suuri iri neŋ taa. (Gyi. 3:18) Ka yɛ naŋ piili erɛ a yɛlɛ ŋa fẽẽfẽẽ fẽẽfẽẽ, lɛ na vɛmeŋ ka yɛ nɔmmo vũũ na maaleŋ dire yaga zaa.

15. Ka kultaa demeŋ boɔrɔ ka ba nɔmmo na e kpeɛŋaa, bonso aŋ e nimizeɛ ka ba wulo taa gyeremɛ?

¹⁵ Gyeremɛ eɛ yɛlɛ naŋ e nimizeɛ kultaa poɔŋ. Te na baŋ de la gyeremɛ manne neŋ saseɛ naŋ maŋ vɛŋ ka vũũ dire yaga zaa na. Ka saseɛŋ ba fuuro, a vũũ na kpiŋ. Lɛ neŋ o zu la, ka kultaa demeŋ ba taa gyeremɛ ko taa, ba nɔmmo na na mãã wieoŋ lɛ. Kyɛ, ka dɔɔ neŋ o pɔgeŋ mɔɔrɔ ba mɔɔbo zaa a wulo taa gyeremɛ, a na vɛmeŋ ka ba nɔmmo na e kpeɛŋaa. Azuŋ, soore ho meŋɛ ka, ‘Lɛ na maŋ erɛ N yɛlɛ na vɛŋɛɛŋ ka N kultatɔ na nyɛ ka N wulooŋ gyeremɛ bee?’ Penny neŋ Aret naŋ kuli taa a parɛɛ yuomo 25. A pɔge yeleeŋ ka: “Gyeremɛ teŋ taa ko taa na vɛŋɛɛŋ ka nɔmmo be te yiri na poɔŋ. Te maŋ yiree te sukyieŋ a yele yɛlɛ korɔ taa, bonso N baŋɛɛŋ ka N kultatɔ na na de la teɛroŋ na maŋ taa na tegroŋ.” Wala hoŋ na toɔ̃ e a de wuli ho kultatɔ na ka ho sereŋ taaɛ gyeremɛ koo? Yɛ vɛŋ ka te nyɛ yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi Aboraham neŋ Saara zieŋ.

16. Bo ka sereba na baŋ zanne yi Aboraham ewuli soŋ na poɔŋ? (1 Piita 3:7) (Kaa a foto meŋ.)

¹⁶ Aboraham da maŋ wulee Saara gyeremɛ. O da maŋ mãã la o meŋɛ kyɛ kyɛlle woŋ teɛroŋ na Saara naŋ taa na. Saŋa kaŋa, yɛlɛ mine da dɔɔnɛɛ Saara, ka lɛ vɛŋ oŋ de suuri yel yɛlɛ ko Aboraham, a gba yelka onaŋ vɛŋ ka yɛlɛ mne pɔgoo. Aboraham meŋ da de la suuri iri yɛlɛ noɔre koo bee? Ai. Aboraham da baŋɛɛŋ ka Saara da eɛ pɔge naŋ maŋ sigri o meŋɛ a kyɛ sonnoo meŋ. Aboraham da kyɛlle woŋ la o yɛlɛ na, a kyɛ lɛ mɔɔ ka o sɛgre a yɛlɛ. (Mun. 16:5, 6) Bo teŋ na baŋ zanne yi be? Sereba, yɛ taaɛ a kpeɛ̃o ka yɛ de gbɛɛ a booree poɔŋ. (1 Kor. 11:3) Kyɛ, sɛre yɛŋ na de gbɛre kaŋa naŋ na nyɛ kpeɛ̃o yɛ pɔgeba zuŋ na, ana somaŋ ka yɛ bɔ ba teɛroŋ a kyaare a yɛlɛ. Ka yɛneeŋ e lɛ, ana wuliŋ ka yɛ nɔnɛɛ yɛ pɔgeba na. (1 Kor. 13:4, 5) Saŋa kaŋa meŋ, yɛlɛ na baŋ dɔɔnɛɛ ho  pɔge ka o boɔrɔ ka o yel yɛlɛ naŋ dɔnnoo na ko bo. Ho maŋ yi la gyeremɛ poɔŋ a mãã ho meŋɛ kyɛlle woŋ o yɛlɛ na bee? (Kanne 1 Piita 3:7.) Angela neŋ Dmitry naŋ kuli taa a kyɛre fẽẽ ka a ta yuomo 30. A pɔge wulee lɛ na o serɛ naŋ maŋ e a de wuli ka o taaɛ gyeremɛ koo: “Ka N suuriŋ wa iri, kyɛbee ka maaŋ wa boɔrɔ neɛ ka N yel yɛlɛ ko, Dmitry maŋ eɛ siri ka o kyɛlle woŋ N yɛlɛ. O maŋ di la kannyiri ko ma, haali saŋa na maŋ wa de suuri yele yɛlɛ.”

17. Bo ka pɔgeba na baŋ zanne yi Saara ewuli soŋ na poɔŋ? (1 Piita 3:5, 6)

¹⁷ Saara da maŋ wulee Aboraham gyeremɛ, azuŋ o da maŋ arɛɛ gbɛɛ na oŋ da maŋ de na puoreŋ. (Mun. 12:5) Saŋa kaŋa, Aboraham da ba kaara soriŋ kyɛ ka saamma mine wa o zie, kyɛ o da boɔrɔŋ ka o wuli ba saannoŋ. Azuŋ, o da yelko la Saara ka o bare toma na zaa o naŋ tonɔ na kyɛ maale bondirii ko a saamma. (Mun. 18:6) Saara da lonneŋ wieoŋ a e yɛlɛ na Aboraham naŋ yelkoo ka o e na. Pɔgeba, ka yɛneeŋ maŋ are yɛ sereba gbɛ-deree puoreŋ, lɛ wuleeŋ ka yɛ tɔglɛɛ Saara. Ka yɛneeŋ wa e lɛ, yɛ kultaa na na eɛ kpeɛŋaa. (Kanne 1 Piita 3:5, 6.) Dmitry, te naŋ daŋ yel o yɛlɛ na, wulee lɛ na o pɔge naŋ maŋ e a de wuli ka o taaɛ gyeremɛ koo. O yeleeŋ ka: “N poɔ maŋ pɛle neŋ la mɔɔbo na zaa Angela naŋ maŋ mɔɔrɔ ka o are N gbɛ-deree puoreŋ na, haali saŋa na te teɛroŋ naŋ ba kyaare taa. Ka yɛlɛŋ ba kyɛŋ soŋ gba, o ba maŋ piili yele N nimiri yɛlɛ korɔ ma.” A maŋ eɛ mɔlɔ ka ho nɔnɔ neɛ naŋ taa gyeremɛ korɔ bo!

18. Bo maaloo ka kultaa deme na nyɛ ka ba naŋ moɔ̃ niŋe a vɛŋ ka ba nɔmmo na e kpeɛŋaa?

¹⁸ Zenɛ ŋa, Setaana boɔrɔŋ ka Kristabiiri naŋ kultaa nɔmmo na baare. O baŋɛɛŋ ka ka kultaa demeŋ ba lɛ nɔnɔ taa, a na vɛmeŋ ka ba tage ba menne yi Jehoova zie. Kyɛ, bonzaa koŋ baŋ vɛŋ ka nɔmmo meŋɛ baare! Azuŋ, mɔɔrɔ ka nɔmmo na naŋ be ho kultaa poɔŋ na waa ŋa nɔmmo na ba naŋ manne o yɛlɛ a Soolomoŋ Yienii gane poɔŋ na. Azuŋ, yɛ mɔɔ kyɛ maŋ de Jehoova de weɛ yɛ kultaa na poɔŋ, a maŋ taa wagre ko taa, a maŋ wulo gyeremɛ korɔ ho kultatɔ na teɛroŋ ane o yelboɔree. Ka yɛ naŋ e lɛ, yɛ kultaa na na derɛɛ gyeremɛ korɔ Jehoova, O zieŋ ka nɔmmo meŋɛ yi. Aŋa vũũ ba naŋ woro daare eŋnɛ, yɛ nɔmmo na na direŋ tegitegilɛ.