1. Te na baŋ zannɛɛ yɛlɛ yaga a yi neŋnyaane zieŋ, ananso la wala teŋ yele lɛ?

 A MAŊ fɛreŋ ka te zaa nyɛ kawane a toɔ̃ de gbɛ-sonne te zemmo poɔŋ. Te na baŋ nyɛɛ a kawane ŋa mine taa yi a lantaapuoruu nembɛrɛ, ane Kristabiiri naŋ kyile zieŋ. Ka ba naŋ e neŋnyaane, te ta de ka ba kawane na koŋ baŋ soŋ te te zenɛ donɛɛ ŋa poɔŋ. Jehoova boɔrɔŋ ka te maŋ zanna yɛlɛ yire neŋnyaane zie. Ba zeŋ kɔɔrɛɛŋ a gaŋ te, azuŋ ba taa la bammo ane yɛŋ yaga.—Joob 12:12.

2. Boŋ teŋ na zanne a zannoo ŋa poɔŋ?

² Takoreŋ saŋa na, Jehoova da maŋ tu la neŋnyaane naŋ taa yelmennoŋ eŋɛŋ a korɔ o noba sowuli. Te nyɛ Moosis, Deevid ane a bitontona Gyɔɔn zemmo yɛlɛ. Ba zaa da ba zeŋ wagre bonyeni poɔŋ, ba zemmo yɛlɛ meŋ da ba yitaa. Saŋa na aŋ da kyɛre fẽẽ lɛ ka ba kpi na, ba da ko la baapaalba kawane naŋ soma. A dɔbɔ ŋa kaŋa zaa da maŋ yelee lɛ a naŋ e nimizeɛ ka te sagra Naaŋmen noɔre. Jehoova vɛŋɛɛŋ baŋ sɛge ba yelbie na eŋ a Baabole poɔŋ, teŋ meŋ na baŋ zanne yelkaŋa yi be. Ka te eɛ baapaalba bee neŋnyaane, te na baŋ nyɛɛ tɔnɔ yi ba kawane na poɔŋ. (Uro. 15:4; 2 Tim. 3:16) A zannoo ŋa poɔŋ, te na kannɛɛ ba yelbie na mine baŋ da yel kyɛ kpi na, a nyɛ yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi be.

‘YƐ NA TOƆ̃ ARƐƐ KPEƐŊAA A KƆƆRE’

3. Sobobo poɔŋ ka Moosis da toŋ toma ko Naaŋmen ane o puorebiiri na?

³ Moosis da toŋɛɛ tonkpeɛne a ko Jehoova o nyɔvore zaa poɔŋ. O da eɛ daŋyele, sɛreŋmaara, wedeɛrɛ, ane sɛgsɛgrɛ. Moosis da zannɛɛ yɛlɛ yaga o zemmo poɔŋ, azuŋ o da taa la bammo yaga! O da de la a Izerayɛl biiri weɛ a yi Igyipiti gbaŋgbaaloŋ  poɔŋ, a da de o nimiri nyɛ yelseɛlɛ na zaa Jehoova naŋ da e na. Jehoova da vɛŋɛɛŋ oŋ sɛge a Baabole dɛndɛŋ gama anuu na, Yieme 90, aminekaŋaŋ meŋ onaŋ da sɛge Yieme 91. A waa ŋa onaŋ da sɛge a Joob gane na meŋ.

4. Nembobo ka Moosis da eŋ faŋa, ka ananso la wala?

⁴ Saŋa na Moosis naŋ da nyɛ yuomo 120 aŋ da kyɛre fẽẽ ka o kpi na, o da boɔlɛɛ a Izerayɛl biiri zaa lantaa a leɛteɛre ba yɛlɛ na zaa ba naŋ nyɛ Jehoova naŋ erɛ korɔ ba na. Bana na mine naŋ da kyɛllɛ o yelyaga na, ba baapaaloŋ saŋa, ba da nyɛɛ yelseɛlɛ na zaa Jehoova naŋ e ko ba ane lɛ oŋ da dɔgre a Igyipiti deme na. (Yiib. 7:​3, 4) Ba da nyɛɛ lɛ Jehoova naŋ da vɛŋ ka a Manzeɛ wɛle ziiri ayi baŋ kyɛŋ o poɔŋ te yi na. A da nyɛ lɛ Jehoova naŋ da sãã Faaro ane o sogyare na a koɔ̃ poɔŋ. (Yiib. 14:​29-31) A wɛgyɛŋ poɔŋ, ba da nyɛɛ lɛ o naŋ go ba a kyɛ kaa ba zu. (Dut. 8:​3, 4) A Izerayɛl biiri da waanaŋ ka ba kpɛ a Noɔre Emmo Teŋgane na, azuŋ Moosis da boɔrɔŋ ka o de o baaraa yelyaga na a eŋ ba faŋa. a

5. A yɛlɛ na Moosis naŋ da yel kyɛ kpi aŋ be Duturoonomi 30:​19, 20 na, bo faŋa emmo aŋ da eŋ a Izerayɛl biiri?

⁵ Bo yɛlɛ ka Moosis da yel? (Kanne Duturoonomi 30:​19, 20.) O da leɛteɛrɛɛ a Izerayɛl biiri ka, ba taa la nendaarekaŋa naŋ soma yaga zaa naŋ gaŋ ba nimitɔɔreŋ. Ka Jehoova maalooŋ be a Izerayɛl biiri zieŋ, ba na zeŋ la a teŋgane na o naŋ eŋ noɔre ko ba na kɔɔre. A teŋgane da veɛlɛŋ, ka ba naŋ wa kɔ boma meŋ be a maŋ maaleŋ soŋ zaa! Moosis da mannɛɛ a teŋgane yɛlɛ ko ba ka: “Teŋbɛrɛ naŋ veɛlɛ ho naŋ ba mɛ, deri naŋ paale neŋ bonsonne yaga ho naŋ ba toŋ toma a bɔ, ane kɔlunni ho naŋ ba tu, ane zeŋbereŋaa wɛre ane olif teere yɛ naŋ ba bore.”—Dut. 6:​10, 11.

6. Ananso la wala ka Naaŋmen da tere sori ka paalonne mine wa zɔɔtoɔ̃ a Izerayɛl biiri?

⁶ Kyɛ Moosis da lɛ ko la a Izerayɛl biiri kpããmo. A da seŋ ka ba tuuro Jehoova bege, sɛre kyɛ naŋ toɔ̃ kpeɛrɛ a teŋgan-veɛlaa ŋa poɔŋ. Moosis da eŋ baŋ faŋa ka ba ‘kaa iri nyɔvore’ a yi baŋ na kyɛllɛ Jehoova yɛlɛ “a kpi maroo.” Kyɛ a Izerayɛl biiri da ba kyɛlle woŋ Jehoova noɔre. Azuŋ Naaŋmen da terɛɛ sori ka Asiiriya ane a Baabilɔŋ deme wa zɔɔtoɔ̃ ba a de ba yi neŋ a paaloŋ a gaaneŋ ba paaloŋ.—2 Nam. 17:​6-8, 13, 14; 2 Tun. 36:​15-17, 20.

7. Boŋ teŋ na baŋ zanne yi Moosis yelbie na poɔŋ? (Kaa a foto meŋ.)

⁷ Boŋ teŋ na baŋ zanne yi be? Ka teneeŋ kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ, te na nyɛ la nyɔvore naŋ ba taa baaraa. Aŋa lɛ aŋ da kyɛre fẽẽ lɛ ka a Izerayɛl biiri kpɛ a Noɔre Emmo Teŋgane na, lɛ meŋ aŋ kyɛre fẽẽ lɛ ka te kpɛ a donpaalaa na Naaŋmen naŋ eŋ noɔre ko te na. A koŋ kɔɔre, a teŋsare zaa na leɛ la paradiisi. (Aiz. 35:1; Luk. 23:43) A Dɛɛvul ane o malekefaare zaa koŋ lɛ kyebe. (Yel. 20:​2, 3) Zirii puoruu zaa koŋ lɛ bebe a ŋmaara zirii kyaara Naaŋmen. (Yel. 17:16) Nensaaleba namine koŋ lɛ bebe a dɔgrɔ nensaaleba na ba naŋ kaara ba zu na. (Yel. 19:​19, 20) Jehoova koŋ tere sori ka zukpeɛne deme wa sãã saammo zaa paradiisiŋ. (Yiem. 37:​10, 11) Nensaaleba na zaa naŋ na kpeɛrɛ a paradiisi poɔŋ na na tuuree Jehoova bege, lɛ na vɛŋeŋ ka noɔreyeni ane emmaaroŋ bebe. Azuŋ neɛzaa na sagɛɛ o tɔsoba di. (Aiz. 11:9) Te kaarɛɛ soriŋ yaga zaa ka te nyɛ a lɛ saŋa! Ka teneeŋ wa kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ, te na kpeɛrɛɛ a teŋɛzuŋ kyɛ paradiisi poɔŋ tegitegilɛ.—Yiem. 37:29; Gyn. 3:16.

8. Sobuoŋ ka a nyɔvore naŋ ba taa baaraa nɔ-eŋ na soŋ te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ e misinaare? (Gyud 20, 21)

⁸ Ka teneeŋ maŋ teɛrɛ yɛlɛ gɛrɛ tɔɔre a kyaare a nyɔvore naŋ ba taa baaraa nɔ-ennaa na, a  na soŋ teŋ ka te maŋ kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ ka anaŋ gbaŋ wa e kpeɛŋaa ko te ka te e lɛ. (Kanne Gyud 20, 21.) A nɔ-eŋ ŋa na baŋ lɛ soŋ teŋ ka te zɔɔtoɔ̃ eŋgannoŋ vɔlaa zaa te naŋ taa. Te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ e misinaare kɔɔre a be Africa paaloŋ da taa la eŋgannoŋ vɔlaa kaŋa naŋ da dɔnnoo. O yeleeŋ ka: “N da wa nyɛɛŋ ka, ka maaŋ ba kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ, N koŋ nyɛ nyɔvore naŋ ba taa baaraa a paradiisi poɔŋ. Azuŋ a da eŋ maŋ faŋa maŋ mɔɔ N moɔbo zaa a zɔɔtoɔ̃ a lɛ eŋgannoŋ vɔlaa na maŋ da taa na, a puoro sɔrɔ Jehoova meŋ yaga zaa ka o soŋ ma. Jehoova da soŋ maŋ maŋ toɔ̃ bare a lɛ vɔl-faa na.”

‘HO YƐLƐ ZAA NA MAALEŊ’

9. Bo yelkpeɛne ka Deevid da tuore o zemmo poɔŋ?

⁹ Deevid da eɛ Jehoova puorebiiri naa, a da dire yelmennoŋ meŋ korɔ Naaŋmen. O da eɛ yieloŋ yiele, a maŋ sɛgrɛ sekpɔgɔ, a e zɔɔzɔɔrɔ, ane daŋyele. O da tuoree yelkpeɛne yaga o zemmo poɔŋ. O da zo sɔglɛɛŋ yuomo yaga, bonso Naa Sɔɔl da boɔrɔŋ ka o koo. Saŋa na oŋ da wa leɛ naa na, o bidɔɔ Aabisalom meŋ da boɔrɔŋ ka o koo kyɛ di a naaloŋ, azuŋ a da lɛ seŋ ka o zo sɔgle. Aneazaa ka Deevid da tuoree a yelkpeɛne ŋa zaa, a gba da e yelfaare mine naŋ e nimizeɛ, kyɛ o da naŋ moɔ̃ la niŋe a puoro Jehoova yelmennoŋ poɔŋ a te ta o kũũ saŋa. Jehoova da yelkyaarɛɛ Deevid ka, “o waa N yɛŋ neɛ bee neɛ N sukyiri naŋ nɔŋ.” Azuŋ a na somaŋ ka te kyɛlle woŋ Deevid kawane na!—Tom. 13:22; 1 Nam. 15:5.

10. Bonso ka Deevid da ko o bidɔɔ Soolomoŋ kawane sɛre kyɛ oŋ wa leɛ naa?

¹⁰ Aŋa mannoo poɔŋ, te nyɛ kawane na Deevid naŋ da ko o bidɔɔ Soolomoŋ naŋ da waana ka o leɛre o voɔreŋ a di naaloŋ na. Jehoova da kaa iree Soolomoŋ ka o mɛ a ŋmenpuoredie ka noba maŋ puoro Jehoova beŋ. (1 Tun. 22:5) A toma da eɛ yaga, a da seŋ ka o nyɛ Jehoova sommo a toɔ̃ deɛ a noba weɛ. Bo yɛlɛ ka Deevid na yelkoo? Yɛ vɛŋ ka te nyɛ.

11. Aŋa lɛ 1 Namine 2:​2, 3 naŋ yel na, bo kawane ka Deevid da de ko Soolomoŋ, ka boŋ da e saŋa na Soolomoŋ naŋ da de a toŋ neŋ toma na? (Kaa a foto meŋ.)

¹¹ Bo yɛlɛ ka Deevid da yel? (Kanne 1 Namine 2:​2, 3.) Deevid da yelko la o bidɔɔ na ka ka onaŋ kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ, o na eɛ na-soŋ ka Jehoova meŋ koo maaloo. Jehoova da ko la Soolomoŋ bonsonne yaga a kyɛ da somoo yuomo yaga meŋ. (1 Tun. 29:​23-25) O da mɛ la ŋmenpuoredie naŋ veɛlɛ yaga zaa, a da sɛge a Baabole gama mine, ka o yelbie mine o naŋ sɛge na be a Baabole ziiri mine meŋ. O bondaaloŋ ane o yɛŋ zuŋ, o yuori da doeŋ ka noba yaga bamoo. (1 Nam. 4:34) Kyɛ aŋa lɛ Deevid naŋ da yel na, ka Soolomoŋ da moɔ̃ nimiri a tuuro Jehoova Naaŋmen noɔre, Jehoova meŋ da naaŋ kyɛnɛ korooŋ maaloo. Kyɛ a posaanaa la ka, saŋa na Soolomoŋ naŋ da wa leɛ dɔɔ nyaaŋaa na, o da piili puoree tebɛ. Jehoova  poɔ da ba pɛle neŋ o, azuŋ Jehoova da ba lɛ koroo yɛŋ oŋ na de kaara a noba zu mennoŋ ane dantorii soriŋ.—1 Nam. 11:​9, 10; 12:4.

12. Boŋ teŋ na baŋ zanne yi Deevid yelbie na poɔŋ?

¹² Boŋ teŋ na baŋ zanne yi be? Ka teneeŋ kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ, o na ko teŋ maaloo a kyɛ soŋ te. (Yiem. 1:​1-3) Yelmeŋɛ la, Jehoova ba eŋ noɔre ka o na ko teŋ bondaaloŋ ane yuori aŋa Soolomoŋ. Kyɛ ka teneeŋ kyɛllɛ wono te Naaŋmen na noɔre, o na maŋ goro teŋ a kyɛ ko te yɛŋ ka te derɛ gbɛ-sonne. (Yeng. 2:​6, 7; Gyi. 1:5) Jehoova kawane na baŋ soŋ teŋ ka te de gbɛ-sonne a kyaare toma, sakuu gaabo, libi-yɛlɛ, ane yɛlɛ te naŋ maŋ de pɛlɛ te niŋe. Ka teneeŋ de o kawane na tonɔ neŋ toma, te neŋ o niiloŋ na somaŋ, kyɛ ka te nyɛ nyɔvore naŋ ba taa baaraa. (Yeng. 2:​10, 11) Te na nyɛɛ zɔmeŋ-sonne, ka te booree meŋ taa popeɛloŋ.

13. Boŋ da soŋ Carmen ka o zemmo leɛ soma yaga zaa?

¹³ Carmen naŋ be Mozambique paaloŋ da teɛrɛŋ ka, ka onaŋ gaa sakuu gaa tɔɔre yaga, anaŋ na somoo ka o zemmo soma. Azuŋ o da gaa la university ka o te zanne de-mɛ yɛlɛ gaa tɔɔre. O sɛgɛɛŋ ka, “N da nɔŋ la yɛlɛ na maŋ da zanna na, kyɛ a da maŋ de la N wagre ane N faŋa zaa. N da maŋ gaa la sakuu beguo 7:30 a te tɔ zimaanee 6:00. A da maŋ eɛ kpeɛŋaa ka N gaa a lammore, lɛ da vɛŋɛɛŋ ka N neŋ Jehoova niiloŋ ba lɛ e kpeɛŋaa. N sukyiri poɔŋ, N da baŋɛɛŋ ka N ba tuuro Jehoova kawane.” (Mat. 6:24) O da puoreeŋ a kyaare a yɛlɛ, a kyɛ peɛre yɛlɛ te gama na poɔŋ. O lɛ yeleeŋ ka: “Saŋa na te yɔɔmine naŋ kyile ane N ma naŋ da ko ma kawaŋ-sonne na, N da de la gbɛre a bare a university gaabo kyɛ de N wagre zaa puoro Jehoova. N nyɛɛŋ ka N de la gbɛre naŋ soma yaga zaa, ka lɛ meŋ vɛŋ maŋ taa popeɛloŋ N zemmo poɔŋ.”

14. Bo yelnimizeɛ la ka Moosis ane Deevid da boɔrɔ ka noba baŋ?

¹⁴ Moosis ane Deevid da nɔŋɛɛ Jehoova a da baŋ meŋ ka a eɛ nimizeɛ ka ba tuuro o noɔre. Azuŋ sɛre baŋ na kpi na, ba da eŋɛɛ noba faŋa ka ba tuuro ba ewuli sonne na, a kyɛ dire yelmennoŋ korɔ Jehoova. Ba zaa bayi meŋ da kpãã la ba taaba ka ka ba naŋ ba dire yelmennoŋ korɔ Jehoova, ba koŋ baŋ lɛ e Jehoova zɔmenne, Jehoova meŋ koŋ ko ba maaloo zaa. Ba kawane na naŋ taa la tɔnɔ ko te zenɛ ŋa. Yuomo yaga puoriŋ, Jehoova yelmeŋɛ puorebie kaŋa meŋ da lɛ wulee lɛ a naŋ e nimizeɛ ka te dire yelmennoŋ korɔ Naaŋmen.

 “N KOŊ BAŊ TAA POPEƐLOŊ ZAA KA O E KPOŊ GAŊ ŊAA”

15. Bo yɛlɛ ka bitontona Gyɔɔn da nyɛ o nyɔvore zemmo poɔŋ?

¹⁵ Gyɔɔn da eɛ Yezu Krista zɔmeŋɛ naŋ peɛloo yaga zaa, a kyɛ da e o bitontona meŋ. (Mat. 10:2; Gyn. 19:26) Wagre zaa Gyɔɔn da maŋ poɔ la Yezu eŋɛŋ baŋ moɔlɔ a duorisoŋ. O da de la o nimiri nyɛ toŋseɛlɛ na Yezu naŋ da maŋ toŋ na, a da dire yelmennoŋ meŋ koroo wagre kpeɛne saŋa. O da nyɛɛŋ baŋ dɔgre Yezu, a koo, a lɛ nyɛ o saŋa na baŋ wa seŋ o yi kũũni poɔŋ na. O da nyɛɛ lɛ a Kristabiiri lantaapuoruu naŋ da ugro ka a Kristabiiri wa e yaga. O da zeŋ kɔɔrɛɛŋ, azuŋ o da nyɛɛ lɛ ba naŋ da “moɔle [a duorisoŋ] ko a bon-iri zaa naŋ be a teŋɛzu.”—Kol. 1:23.

16. Nembuoŋ da nyɛ tɔnɔ yi Gyɔɔn lɛtare na poɔŋ?

¹⁶ Saŋa na Gyɔɔn kũũ naŋ da wa tara na, o da nyɛɛ apoɔsori ka o sɛge a Baabole gama mine. Onaŋ da sɛge a nɔmãã “yɛlɛ Naaŋmen naŋ iri wuli a Yezu Krista” na. (Yel. 1:1) Gyɔɔn la da sɛge a Duorisoŋ Gama na kaŋa ba naŋ boɔlɔ Gyɔɔn na. Onaŋ da lɛ sɛge a dɛndɛŋ, a yiiloŋ, ane a taaloŋ Gyɔɔn gama na. O da sɛgɛɛ o lɛtare ata soba na ko Kristabie kaŋa naŋ da taa yelmennoŋ baŋ boɔlɔ Gaayus. Gyɔɔn da nɔŋ la o yɛlɛ a de o aŋa o meŋɛ bie. (3 Gyn. 1) A lɛ saŋa na, aminekaŋaŋ Gyɔɔn da de la a Kristabiiri mine aŋa o meŋɛ biiri. Yɛlɛ na a dɔɔ nyaaŋaa ŋa naŋ taa yelmennoŋ naŋ da sɛge na da soŋɛɛ Yezu potuuribo a yi a lɛ saŋa zaa a wa tɔ te zenɛ ŋa.

17. Aŋa lɛ 3 Gyɔɔn 4 naŋ yel na, boŋ maŋ waana neŋ popeɛloŋ?

¹⁷ Boŋ ka Gyɔɔn da sɛge? (Kanne 3 Gyɔɔn 4.) Gyɔɔn lɛtare ata soba na poɔŋ, o da sɛgɛɛŋ ka, ka onaŋ wa nyɛ ka o yɔɔmine wonee Jehoova yɛlɛ, o poɔ zaaŋ maŋ pɛle. Saŋa na oŋ da sɛgrɛ o lɛtare ata soba na, noba mine da wulee zirii wuluu a waana neŋ wɛltaa a lantaapuoruu poɔŋ. Kyɛ ba mine da “naŋ [kyɛnɛɛ] a yelmeŋɛ poɔ.” Ba da wonee Jehoova yɛlɛ, a “kyɛnɛ a Naaŋmen nɔɛ poɔ.” (2 Gyn. 4, 6) A yelmeŋɛ Kristabiiri ŋa da vɛŋɛɛŋ ka Jehoova ane Gyɔɔn poɔ pɛle.—Yeng. 27:11.

18. Boŋ teŋ na baŋ zanne yi yɛlɛ na Gyɔɔn naŋ da sɛge na poɔŋ?

¹⁸ Boŋ teŋ na baŋ zanne yi be? Ka teneeŋ wa dire yelmennoŋ korɔ Jehoova, te na taa la popeɛloŋ ka lɛ vɛŋ ka te taaba meŋ taa popeɛloŋ. (1 Gyn. 5:3) Aŋa mannoo poɔŋ, te poɔ maŋ pɛleŋ, ka teneeŋ wa baŋ ka te vɛŋɛɛŋ ka Jehoova poɔ pɛle. Jehoova poɔ maŋ pɛleŋ ka o naŋ wa nyɛ ka te zagrɛɛ yɛlɛ naŋ ba soma bare kyɛ erɛ yɛlɛ o naŋ boɔrɔ. (Yeng. 23:15) Malekere naŋ  be sazuŋ meŋ poɔ maŋ pɛleŋ. (Luk. 15:10) Te meŋ poɔ maŋ pɛleŋ ka teneeŋ wa nyɛ ka te yɔɔmine gba naŋ tuoree dɔgroŋ bee pigrinyɛ ka ba e yɛlɛ naŋ ba soma, a kyɛ naŋ dire yelmennoŋ korɔ Jehoova. (2 Tɛs. 1:4) Ka ba naŋ wa sãã Setaana donɛɛ ŋa baare, te poɔ na pɛleŋ yaga zaa te naŋ toɔ̃ di yelmennoŋ ko Jehoova.

19. Boŋ ka te yɔɔpɔge Rachel yelkyaare Jehoova yɛlɛ te naŋ maŋ wulo noba na? (Kaa a foto meŋ.)

¹⁹ Te poɔ maŋ pɛleŋ yaga zaa ka teneeŋ wa manna Jehoova yɛlɛ korɔ te taaba. Rachel naŋ be Dominican Republic paaloŋ nyɛɛŋ ka a eɛ apoɔsori naŋ e kpoŋ yaga zaa ka te wulo noba te Naaŋmen Jehoova yɛlɛ. O soŋɛɛ noba yaga baŋ wa puoro Jehoova. O yeleeŋ ka: “N koŋ baŋ manne popeɛloŋ na maŋ maŋ nyɛ ka maaŋ wa toɔ̃ soŋ neɛ kaŋa ka o baŋ Jehoova, a nɔmoo, a kyɛ de o meŋɛ zaa dɛloo, a kyɛ leɛre o zemmo yɛlɛ ka a neŋ Naaŋmen boɔbo kyaare taa. A popeɛloŋ na maŋ maŋ nyɛ na gaŋɛɛ sareka zaa N naŋ maŋ iri ka N toɔ̃ soŋ ba ka ba zanne Jehoova yɛlɛ na.”

ZANNE YELKAŊA YI YELBIE NA DƆBƆ NAŊ TAA YELMENNOŊ NAŊ DA YEL KYƐ KPI NA POƆŊ

20. Bo yɛlɛ mine poɔŋ ka te neŋ Moosis, Deevid, ane Gyɔɔn yɛlɛ yitaa?

²⁰ Moosis, Deevid, ane Gyɔɔn da bebeŋ yuomo turituri naŋ pare, ba zemmo yɛlɛ neŋ te zemmo yɛlɛ meŋ ba yi taa. Kyɛ ba da puoree a yelmeŋɛ Naaŋmen aŋa lɛ te naŋ erɛ zenɛ ŋa na. Te maŋ puoro sɔrɛɛ Jehoova a de te menne zaa dɛloo ka o soŋ te a kyɛ ko te sowuli. Te meŋ sagedieŋ aŋa lɛ ba naŋ da sagedi na, ka Jehoova maŋ ko la bana na zaa naŋ kyɛllɛ wono o yɛlɛ na maaloo.

21. Ka teneeŋ kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ aŋa lɛ Moosis, Deevid, ane Gyɔɔn naŋ yelka te erɛ na, bo maaloo ka Jehoova na ko te?

²¹ Yɛ vɛŋ ka te tuuro a dɔbɔ ŋa kawane a kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ. Ka teneeŋ wa kyɛllɛ wono Jehoova yɛlɛ, o na ko teŋ maaloo a kyɛ soŋ te. Te na nyɛɛ nyɔvore, a ‘are kpeɛŋaa a kɔɔre,’ a nyɛ nyɔvore naŋ ba taa baaraa meŋ! (Dut. 30:20) Te na taa la popeɛloŋ, bonso te na erɛɛ yɛlɛ naŋ na pɛlɛ Jehoova te Saa naŋ be sazuŋ na poɔ. O na paalɛɛ nɔɛ na zaa o naŋ eŋ ko te na, a gaŋ lɛ na te naŋ teɛrɛ na gba.—Efe. 3:20.