1-2. Saŋa na Yezu potuuribo bayi mine naŋ be soriŋ a gɛrɛ Emmawuse na, boŋ da e?

 NISAN 16, yuoni 33 Y.W.P. (Yezu Waabo Puoriŋ), Yezu potuuribo na enne zaaŋ da kyoɔre ka dabeɛ̃ meŋ kpɛ ba. Ba poɔ bayi la yi Gyɛruzɛlɛm a gɛrɛ koraa kaŋa baŋ boɔlɔ Emmawuse, a yi Gyɛruzɛlɛm a gɛrɛ be na e ŋa kilomitare 11 (maalere 7). A dɔbɔ ŋa enne zaaŋ da kyoɔre, bonso ba ko la ba wedeɛrɛ Yezu. Ba da taa la tamaa ka o na e la yeltegrɛ ko a Gyuumine, kyɛ o da kpieŋ. Kyɛ yelkaŋa da eɛŋ saŋa na baŋ da ba kaara soriŋ.

² Saana kaŋa da wa pɔge baŋ ka o ne ba laŋ kyɛnɛ. A potuuribo da mannɛɛ eŋkyoɔre yɛlɛ na naŋ da pɔge ba a kyaare Yezu. A dɔɔ da piili yelee yɛlɛ baŋ daŋ koŋ inni zaa a korɔ ba. “O pãã da piili ne la a Moosis yelsɛgre gama poɔ yɛlɛ ane a Ŋmen-yelmanneba sɛgre gama zaa,” a kyɛ wuli ba ananso a naŋ da seŋ ka a Mɛzaaya di dɔgɛɛ kyɛ kpi. Saŋa na a dɔbɔ bata ŋa naŋ da wa ta Emmawuse na, a saana da vɛŋɛɛŋ baŋ baŋ neɛ naŋ la o—a Yezu banaŋ seŋ yi kũũni poɔŋ! Ŋmaa foto ho teɛroŋ poɔŋ a nyɛ lɛ ba poɔ naŋ da pɛle yaga zaa saŋa na baŋ da wa baŋ ka a Mɛzaaya iri yi la kũũni poɔŋ na!​—Luk. 24:13-35.

3-4. Boŋ da pɔge a Yezu potuuribo na, ka boŋ teŋ na baŋ zanne yi be? (Toma 1:3)

³ Yezu naŋ da iri yi kũũni poɔŋ na, o da nyɛ la beri 40 a teŋɛ zuŋ sɛre kyɛ do sazu. A bebie 40 ŋa zaa poɔŋ, o da iree o meŋɛ wuli o potuuribo na gbɛɛ yaga. (Kanne Toma 1:3.) A lɛ saŋa na, Yezu da eŋɛɛ o potuuribo na enne zaa naŋ da kyoɔre ka  dabeɛ̃ kpɛ ba na faŋa. Ba da leɛ taa la popeɛloŋ, a taa nyaakpoŋ ka ba te wuli a kyɛ moɔlɔ a Naaloŋ duorisoŋ. a

⁴ Te na baŋ nyɛ la tɔnɔ yaga zaa ka teneeŋ wa zanna yɛlɛ Yezu naŋ da e a na saŋa na poɔŋ. A zannoo ŋa poɔŋ, te na zanne nyɛɛ lɛ Yezu naŋ da de a na saŋa ŋa (1) a eŋ o potuuribo na faŋa, (2) a soŋ ba baŋ wa baŋ a Sɛgre muni soŋ, (3) a kyɛ wuli ba lɛ a naŋ seŋ ka ba toŋ toŋ nimizeere mine nendaarekaŋa. Te na zanne nyɛɛ lɛ teŋ na baŋ tɔgle Yezu a yɛlɛ ŋa kaŋa zaa poɔŋ.

MAŊ EŊNƐ HO TAABA FAŊA

5. Bonso aŋ da e nimizeɛ ka Yezu potuuribo na nyɛ faŋa emmo?

⁵ A da eɛ nimizeɛ ka Yezu potuuribo na nyɛ faŋa emmo. Bonso ba mine da barɛɛ ba yie, ba booree deme, a neŋ ba toma, a kyɛ wa tuuro Yezu puoriŋ wagre zaa. (Mat. 19:27) Ba mine meŋ da tuoree daŋkyagre yaga zaa ba naŋ wa tuuro o puori zuŋ. (Gyn. 9:22) Ba da eɛ siri ka ba e ana leɛroo na zaa ba zemmo poɔŋ kyɛ di dɔgɛɛ, bonso ba da sagedieŋ ka Yezu la a Mɛzaaya ba naŋ eŋ noɔre ka o na waŋ na. (Mat. 16:16) Kyɛ saŋa na baŋ wa ko Yezu na, ba teɛroŋ zaaŋ da gyɛre, ka ba enne meŋ zaa da kyoɔre, bonso ba da ba lɛ baŋ yɛlɛ naŋ na e a puoriŋ.

6. Boŋ ka Yezu da e o kũũ leɛ-iruu puoriŋ?

⁶ Yezu da ba teɛrɛ ka o potuuribo naŋ kono hiine saŋa na oŋ wa kpi na wuleeŋ ka ba sagediibu ba e kpeɛŋaa, kyɛ o da nyɛɛŋ ka yeltuo la pɔge ba azuŋ baŋ kono. Azuŋ bebiri na oŋ da iri yi kũũni poɔŋ na, o da piili eŋnɛɛ o zɔmenne na faŋa. Aŋa mannoo poɔŋ, o da iree o meŋɛ wuli Mareya Magdalina saŋa na oŋ da are o ũũmu zie naŋ a kono na. (Gyn. 20:​11, 16) O da la iree o meŋɛ wuli o potuuribo bayi na teŋ daŋ yel ba yɛlɛ a zannoo piileeŋ na. A da la iri o meŋɛ wuli a bitontona Piita. (Luk. 24:34) Boŋ teŋ na baŋ zanne yi Yezu ewuluu na poɔŋ? Te nyɛ yɛlɛ naŋ da e saŋa na oŋ da iri o meŋɛ wuli Mareya Magdalina na.

7. Aŋa lɛ na Gyɔɔn 20:11-16 naŋ yel na, Yezu da nyɛ la Mareya, ka boŋ oŋ da erɛ? Boŋ ka Yezu da e koo? (Kaa a foto meŋ.)

⁷ Kanne Gyɔɔn 20:11-16. Nisan 16 begu-pipi,  pɔgeba mine da gaa la zie na ba naŋ ũũ Yezu na. (Luk. 24:​1, 10) A pɔgeba ŋa kaŋa da la Mareya Magdalina. Saŋa na Mareya naŋ da wa te ta Yezu ũũmu zie na, o da ba kyebe. O da te yelee a yɛlɛ ko Piita ane Gyɔɔn. Ba da zo gaa la a ũũmu zie, ka Mareya meŋ da lɛ tu ba gaa. Saŋa na baŋ meŋ da te nyɛ ka Yezu kye o ũũmu zieŋ na, a dɔbɔ ŋa da leɛ gaa la die. Kyɛ Mareya yɛŋ da naŋ be la be. O da arɛɛ be a kono. Kyɛ lɛ saŋa zaa Yezu nyɛrooŋ kyɛ o da ba baŋ. O da baŋɛɛŋ ka o yɛlɛ la oŋ kono azuŋ o da boɔrɔŋ ka o dii o sukyiri. Azuŋ o da iree o meŋɛ wuli Mareya a e yelkaŋa naŋ da emoo faŋa yaga zaa. O da yelee yɛlɛ koo, a koo toŋ nimizeɛ kaŋa, ka o manne o kũũ leɛ-iruu yɛlɛ ko o yɔɔmine na.—Gyn. 20:​17, 18.

8. Wala teŋ na baŋ e tɔgle Yezu?

⁸ Wala teŋ na baŋ e tɔgle Yezu? Ka teneeŋ maŋ eŋnɛ te yɔɔmine faŋa ka ba moɔ̃ nimiri a puoro Jehoova, te tɔglɛɛ Yezu. Aŋa Yezu, aseŋ ka te maŋ mɔɔ kyɛ baŋ yeltuo na poɔŋ te taaba naŋ be, a nyɛ lɛ yɛlɛ naŋ waa ko ba, a pãã nyɛ lɛ teŋ na baŋ e dii ba sukyie. Te nyɛ te yɔɔpɔge Jocelyn zemmo yɛlɛ, o yɔɔpɔge da kpieŋ accident faa kaŋa poɔŋ. O yeleeŋ ka, “N da taa la posaanaa yaga zaa kyuuri yaga.” Kyɛ te yɔɔdɔɔ kaŋa neŋ o pɔge da toŋboɔlooŋ ka o wa ba die, ba da kooŋ a vuo oŋ yel o sukyiri yɛlɛ zaa. Baŋ da yi nimimaaroŋ poɔŋ a kyɛlle woŋ o yɛlɛ, a da vɛŋ oŋ baŋ ka o eɛ nanee yaga zaa ko Naaŋmen. Jocelyn yeleeŋ ka: “N eŋɛ zaaŋ da kyoɔre aŋ waa ŋa maŋ muŋlo sigre mane poɔ. Kyɛ ka Jehoova da tu te yɔɔdɔɔ ŋa ane o pɔge eŋɛŋ a kyɛ soŋ ma. Ba da soŋ maŋ maŋ leɛ moɔ̃ nimiri a puoro Jehoova.” Ka te yɔɔmineŋ wa yele ba sukyiri yɛlɛ zaa korɔ te ka teneeŋ kyɛllɛ wono soŋ, a na baŋ eŋ baŋ faŋa. A na baŋ soŋ teŋ ka te ko ba sukyiridii a kyɛ soŋ ba ka ba moɔ̃ nimiri puoro Jehoova.—Uro. 12:15.

MAŊ SONNƆ HO TAABA KA BA BAŊ NAAŊMEN YELBIRI TƐGƐ SOŊ

9. Bo yeltuo ka Yezu potuuribo na da tuore, ka wala ka Yezu da e soŋ ba?

⁹ Yezu potuuribo da sagɛɛ Naaŋmen Yelbiri di, a da mɔɔrɔ ka ba de o toŋ neŋ toma ba zemmo poɔŋ. (Gyn. 17:6) Kyɛ ba da ba baŋ ananso Yezu naŋ kpi a dɔgɛɛ daa zuŋ aŋa toŋfatona. Yezu da baŋɛɛŋ ka o potuuribo na taa la sagediibu, a nɔnɔ Jehoova meŋ, kyɛ o da nyɛɛŋ ka aseŋ ka ba baŋ a Sɛgre tɛgɛ soŋ. (Luk. 9:​44, 45; Gyn. 20:9) Azuŋ o da soŋ baŋ baŋ woŋ yɛlɛ na baŋ da kanne yi a Sɛgre poɔŋ na muni soŋ. Te nyɛ lɛ oŋ da e saŋa na oŋ da iri o meŋɛ wuli o potuuribo na saŋa na baŋ da be soriŋ a gɛrɛ Emmawuse na.

10. Wala ka Yezu da e a soŋ o potuuribo na baŋ sagedi meŋɛmeŋɛ ka ona la a Mɛzaaya? (Luka 24:18-27)

¹⁰ Kanne Luka 24:​18-27. Ka hooŋ nyɛ, Yezu da ba yelko a dɔbɔ ŋa tɔntɔbaalɛ neɛ na naŋ la o. Kyɛ o da soorɔ baŋ soorebie. Ananso la wala? Aminekaŋaŋ o da boɔrɔŋ ka o soŋ ba ka ba yel yɛlɛ naŋ be ba teɛroŋ ane ba sukyie poɔŋ. Ba da eɛ lɛ meŋ. Ba da yeleeŋ ka ba da kaarɛɛ soriŋ ka Yezu faa Izerayɛl yi a Urom deme nuuriŋ. Yezu da ko baŋ a vuo baŋ yel yɛlɛ naŋ be ba teɛroŋ. O pãã da de la a Sɛgre poɔ yɛlɛ wuli lɛ daŋyelbo yaga naŋ nyɛ eebo. b A lɛ daare na zimaanee saŋa, Yezu da la laŋne la a potuuribo kyɛlɛɛ na a manne bon na a daŋyelbo ŋa naŋ wuli a ko ba. (Luk. 24:​33-48) Boŋ teŋ na baŋ zanne yi a yɛlɛ ŋa poɔŋ?

11-12. (a) Boŋ teŋ na baŋ zanne yi lɛ na Yezu naŋ da maŋ wulo noba a Baabole poɔ yelmenne na? (Kaa a fotori meŋ.) (b) Sobuo ka te yɔɔdɔɔ na neŋ Nortey naŋ da zanna a Baabole na da tu kyɛ somoo?

¹¹ Wala teŋ na baŋ e tɔgle Yezu? Ka hooŋ wa wulo ho Baabole zannezanneba, maŋ soorɔ ba  soorebie naŋ na vɛŋ ka ba yel yɛlɛ naŋ be ba teɛroŋ ane ba sukyieŋ. (Yeng. 20:5) Ka hooŋ wa baŋ yɛlɛ naŋ be ba sukyieŋ, wuli ba Baabole sɛgre naŋ na baŋ soŋ ba. Kaara soŋ a ta wa wulo ba yɛlɛ a naŋ seŋ ka ba e. Kyɛ ho na baŋ soore baŋ soorebie a kyaare a Sɛgre na ho naŋ wuli ba na. A vɛŋ ka ba teɛre a yɛlɛ gaa tɔɔre a nyɛ lɛ baŋ na baŋ de a toŋ neŋ toma ba zemmo poɔŋ. Te nyɛ te yɔɔdɔɔ kaŋa yuori naŋ di Nortey naŋ be Ghana paaloŋ zemmo yɛlɛ.

¹² Saŋa na Nortey naŋ da nyɛ yuomo 16 na, o da piili zannɛɛ a Baabole. Kyɛ a da ba kɔɔre, o booree deme da iri dɔgrooŋ. Boŋ da somoo oŋ naŋ moɔ̃ nimiri a zanna a Baabole? O Baabole wulwulo na da de la Matio zuri 10 somoo oŋ nyɛ ka ba na dɔgrɛɛ yelmeŋɛ Kristabiiri. Nortey yeleeŋ ka, “Saŋa na a dɔgroŋ naŋ wa piili na, a da vɛŋɛɛŋ maŋ baŋ ka N nyɛ la a yelmeŋɛ puoruu.” O Baabole wulwulo na meŋ da somooŋ oŋ teɛre yɛlɛ naŋ be Matio 10:16 yɛlɛ gaa tɔɔre, ka lɛ somoo ka o de yɛŋ toŋ neŋ toma a kyɛ wulo gyeremɛ ka o naŋ wa manna o sagediibu yɛlɛ korɔ o dɔgreba. O suobu deebo puoriŋ, Nortey da boɔrɔŋ ka o e paaneɛ, kyɛ o saa meŋ da boɔrɔŋ ka o gaa university. O Baabole wulwulo na da ba wuluu yɛlɛ a naŋ seŋ ka o e, kyɛ o da soorooŋ yɛlɛ mine naŋ da somoo oŋ teɛre a Baabole sowuli gaa tɔɔre a de o meŋɛ gbɛre. Bo gbɛre oŋ da de? Nortey da de la gbɛre ka o toŋ a wagre zaa puoruu toma. O saa da karooŋ ka o yi o dieŋ. Bo teɛroŋ ka Nortey taa kyaare a yɛlɛ ŋa zaa naŋ da pɔge o na? O yeleeŋ ka, “N taa la sagediibu ka N de la gbɛre naŋ soma.” Ka teneeŋ meŋ maŋ de wagre a soŋ te taaba ka ba teɛre a Baabole poɔ yɛlɛ gaa tɔɔre, a na soŋ baŋ ka ba wa e Kristabiiri naŋ kyile.—Efe. 3:​16-19.

SOŊ TE YƆƆDƆBA KA BA KYILE A TOƆ̃ DEƐRƐ A LANTAAPUORUU WEƐ

13. Sɛre kyɛ ka Yezu na leɛ do sazu na, boŋ oŋ da e ka lɛ vɛŋ ka a naaŋ moɔloo toma naŋ nyɛrɛ nimitɔɔre gaabo? (Efesu 4:8)

¹³ Saŋa na Yezu naŋ da be a donɛɛ zuŋ kyɛ na, o da toŋɛɛ toma na zaa o Saa naŋ yelka o toŋ na. (Gyn. 17:4) Kyɛ Yezu da ba teɛrɛ ka o yoŋ la na baŋ toŋ toma na Jehoova naŋ boɔrɔ ka o toŋ na. A yuomo ata neŋ kyɛlee na zaa oŋ da de toŋ a naaŋ moɔloo toma na, o da wulee noba mine meŋ lɛ baŋ na baŋ toŋ a toma. Yezu da sage la o potuuribo na di. O da ko baŋ a ferebo toma ka ba moɔlɔ a duorisoŋ a kyɛ kaara Jehoova puorebiiri naŋ e nanee yaga zaa koo na zu. O potuuribo na mine naŋ da deɛ a toma ŋa weɛ na, aminekaŋaŋ ba da naŋ ba nyɛ  yuomo 30. (Kanne Efesu 4:8.) Yezu potuuribo na da taa la yelmennoŋ, ka o neŋ ba da laŋ toŋ toma yaga. Kyɛ sɛre oŋ na do sazu na, o da ko la a dɔbɔ ŋa wulibo naŋ seŋ neŋ ka ba toɔ̃ derɛ a lantaapuoruu weɛ. Wala oŋ da e ko ba wulibo?​—Efe. 4:8.

14. Saŋa na aŋ da kyɛre beri 40 yoŋ ka Yezu do sazu na, bo yɛlɛ oŋ da wuli o potuuribo na? (Kaa a foto meŋ.)

¹⁴ Yezu da ko la o potuuribo kawane naŋ na baŋ soŋ ba. O da eɛ lɛ nimimaaroŋ soriŋ. Aŋa mannoo poɔŋ, o da nyɛɛŋ ka o potuuribo na mine da ba sagedi ka o kpieŋ kyɛ leɛ-iri kũũni poɔŋ, azuŋ o da ko baŋ kawane, a soŋ ba baŋ baŋ a yelmeŋɛ. (Luk. 24:25-27; Gyn. 20:27) O da la soŋ baŋ baŋ nyɛ ka, aseŋ ka ba nimizeeloŋ be baŋ na kaara Jehoova puorebiiri zu a gaŋ ba menne toma eŋɛ. (Gyn. 21:15) O da teɛre baŋ ka, ba ta de yɛlɛ ba naŋ toɔ̃ e Jehoova lantaapuoruu poɔŋ manna neŋ yɛlɛ ba taaba naŋ toɔ̃ e. (Gyn. 21:​20-22) O da lɛ soŋ baŋ baŋ leɛre teɛrɛ mine naŋ ba tori baŋ da taa kyaare a Naaloŋ, a kyɛ soŋ ba baŋ moɔ̃ nimiri a Naaloŋ duorisoŋ moɔloo eŋɛŋ. (Tom. 1:6-8) Boŋ ka a lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ zanne yi Yezu zieŋ?

15-16. (a) Bo yɛlɛ mine ka a lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ e a tɔgle Yezu? Wuli a muni. (b) Sobuo ka Patrick nyɛ tɔnɔ yi kawane eŋɛŋ?

¹⁵ Wala ka a lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ e tɔgle Yezu? Aseŋ ka ba de wulibo naŋ seŋ neŋ korɔ te yɔɔdɔbɔ naŋ be a lantaapuoruu poɔŋ, haali ka ba naŋ gbaŋ e baapaalba, ka a soŋ ba ka ba meŋ wa tonɔ toma yaga a sonnɔ a lantaapuoruu. c A nembɛrɛ seŋ ka ba baŋ ka, bana na ba naŋ korɔ a wulibo na taa la yɛlɛ yaga a na zanne. Aseŋ ka ba yi nɔmmo poɔŋ a korɔ ba wulibo ane kawane, ka a soŋ ba ka ba nyɛ bammo naŋ seŋ neŋ, a taa sigrimennoŋ, a kyɛ e noba naŋ be dɛlebo a e siri ka ba toŋ ko ba taaba.—1 Tim. 3:1; 2 Tim. 2:2; 1 Pit. 5:5.

¹⁶ Te nyɛ lɛ te yɔɔdɔɔ Patrick naŋ nyɛ tɔnɔ yi kawane eŋɛŋ. O baapaaloŋ saŋa, o da maŋ yelee yɛlɛ nimikuonii soriŋ a korɔ o taaba, a da ba maŋ wulo nimimaaroŋ meŋ korɔ o taaba, ane te yɔɔpɔgeba gba naŋ be a lantaapuoruu poɔŋ. Lantaapuoruu neŋkpoŋ kaŋa da nyɛɛ gyogo na Patrick naŋ taa na, azuŋ o da yi la nimimaaroŋ  soriŋ a koo kawane nimizeɛ̃. Patrick yeleeŋ ka, “N poɔ pɛlɛɛŋ neŋ lɛ na o naŋ da e ko ma na. N eŋɛ da maŋ kyoɔreŋ ka maaŋ wa nyɛ N taaba mine naŋ nyɛ apoɔsoe mine maŋ meŋ da boɔrɔ. Kyɛ a lantaapuoruu neŋkpoŋ kawane na da soŋ maŋ maŋ nyɛ ka aseŋ ka N de N teɛroŋ eŋ lɛ maŋ na baŋ toŋ ko N taaba a gaŋ maŋ na boɔrɔ ka N nyɛ apoɔsori kaŋa a lantaapuoruu poɔŋ.” Saŋa na Patrick naŋ da wa nyɛ yuomo 23 na, ba da irooŋ ka o e a lantaapuoruu neŋkpoŋ kaŋa.—Yeng. 27:9.

17. Wala ka Yezu da e a wuli ka o sagɛɛ o potuuribo na di?

¹⁷ Yezu da ko la o potuuribo a ferebo toma ka ba moɔlɔ a duorisoŋ a kyɛ wulo noba a Sɛgre poɔ yɛlɛ. (Mat. 28:20) Aminekaŋaŋ, o potuuribo na da na teɛrɛŋ ka ba koŋ baŋ toŋ toma na Yezu naŋ ko ba ka ba toŋ na. Kyɛ, Yezu da ba taa bonnoo zaa ka ba na toɔ̃ toŋɛɛ a toma. Oŋ da sage ba di ka ba na toɔ̃ toŋɛɛ a toma na zuŋ, o da yeleeŋ ka: “Aŋa lɛ N Saa naŋ da toŋ ma, lɛ la ka N meŋ tonɔ yɛ.”​—Gyn. 20:21.

18. Wala ka a lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ e tɔgle Yezu?

¹⁸ Wala ka a lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ e tɔgle Yezu? Lantaapuoruu nembɛrɛ naŋ kyile maŋ deɛ toma mine eŋ te yɔɔdɔba mine nuuriŋ ka a soŋ ba ka ba nyɛ wulibo naŋ seŋ neŋ. (Fil. 2:​19-22) Aŋa mannoo poɔŋ, ka ba naŋ wa maala a Lammozie, bee ka a Lammozie zie kaŋaŋ sãã ka ba leɛ maala, a lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ vɛŋeŋ ka baapaalba de ba menne eŋ a poɔŋ. A lantaapuoruu nembɛrɛ na baŋ ko la te yɔɔdɔɔ kaŋa toma ka o toŋ, a wuluu lɛ aŋ seŋ ka o toŋ a toma a kyɛ taa sagediibu o eŋɛŋ ka o na toɔ̃ toŋɛɛ a toma soŋ. Te yɔɔdɔɔ Matthew naŋ wa leɛ a lantaapuoruu neŋkpoŋ kaŋa ba kɔɔre, o yeleeŋ ka, N niŋe paɛŋ yaga zaa a lantaapuoruu nembɛrɛ naŋ wuli ma lɛ maŋ na toɔ̃ toŋ toma mine a lantaapuoruu poɔŋ, a de a toma eŋ N nuuriŋ, a sage ma di meŋ ka N na toŋɛɛ a toma soŋ. O yeleeŋ ka, “Ka maaŋ wa ŋmɛ gbɛre, ba maŋ soŋ maŋ maŋ nyɛ lɛ maŋ na baŋ zanne yelkaŋa yi a gbɛ-ŋmɛ eŋɛŋ ka a soŋ ma ka N baŋ toŋ a toma soŋ.” d

19. Bo aŋ seŋ ka te e siri ka te na eŋ?

¹⁹ Aŋ da kyɛre bebie 40 ka Yezu do sazu na, o da eŋɛɛ o potuuribo faŋa, a ko ba Baabole poɔ wuluu, a kyɛ wuli ba lɛ baŋ naŋ na baŋ moɔ̃ nimiri a tonɔ a naaŋ moɔloo toma. Te meŋ e siri ka te tɔglɔ o ewuli soŋ na yaga zaa. (1 Pit. 2:21) O na soŋ teŋ ka te e lɛ. Bonso o eŋɛɛ noɔre ka: “N be la yɛ zie tegitegilɛ, a na te ta a teŋɛ baaroo saŋa.”​—Mat. 28:20.