Ba dɔge maŋ yuoni 1934 poɔŋ. N dɔgreba da yi la Switzerland paaloŋ a gaa Timmins teŋɛ na baŋ da tuuro salma naŋ be Ontario, Canada paaloŋ poɔŋ. Yuoni 1939 kpakyagaŋ, N ma da piili kannɛɛ a Kaakaara Ziduoruu gama na a kyɛ gɛrɛ a Jehoova Sieree Deme lammore. O da maŋ de la N neŋ N yɔɔmine bayoɔbo teŋ gaa a lammore. A da ba kɔɔre kyɛ oŋ da wa leɛ Jehoova Sieree Deme kaŋa.

N saa poɔ da ba pɛle N Ma naŋ wa leɛ Jehoova Sieree Deme kaŋa zuŋ na, kyɛ N Ma da nɔŋ la a yelmeŋɛ a da e siri meŋ ka o dire yelmennoŋ korɔ Jehoova. O da moɔ̃ la nimiri a erɛ lɛ saŋa na gba a gɔmenante naŋ da wa de ba nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ a yi yuoni 1940 Canada paaloŋ. O da maŋ wulee nimimaaroŋ ane gyeremɛ korɔ N Saa, aneazaa ka o da maŋ yelee yɛlɛ naŋ ba soma koroo saŋa kaŋa. O ewuli soŋ na da soŋɛɛ N neŋ N yɔɔmine na teŋ de gbɛre ka te na puoree Jehoova. Te poɔ da pɛlɛɛŋ yaga zaa saŋa na teŋ da wa nyɛ ka N Saa gyogo leɛrɛŋ oŋ leɛ wulo te nimimaaroŋ yaga zaa.

Yuoni 1950 poɔŋ, N da gaa la Gbandige lammo kaŋa New York Teŋkpɛŋ poɔŋ, a lammo yelzu da la, Theocracy’s Increase. Maŋ da gaa a lammozie na, N da te pɔgɛɛ te yɔɔmine naŋ yi a donɛɛ lombori zaa, ba da peɛrɛɛ te yɔɔmine naŋ baare Gilead Sakuu zemmo yɛlɛ. A yɛlɛ ŋa zaa da eŋ maŋ faŋa ka N meŋ nyɛrɛ nimitɔɔre gaabo Jehoova puoruu poɔŋ! Azuŋ N da eɛ siri ka N meŋ de N meŋɛ eŋ a wagre zaa naaŋ moɔloo toma poɔŋ. Azuŋ saŋa na maŋ da yi a lammozie wa die na, N da fiilɛɛ a fɔɔm ka N boɔrɔŋ ka N e paaneɛ. A Canada Bɛɛtil da sɛgɛɛ lɛtɛ ko ma a vɛŋ maŋ baŋ ka aseŋ ka N de suobu sɛre kyɛ na baŋ e paaneɛ. Azuŋ N da de la suobu October 1, 1950 poɔŋ. Kyuu gbuli puoriŋ, N da wa leɛ la paaneɛ baŋ de ma gaaneŋ Kapuskasing teŋɛ na. A lɛ teŋɛ na neŋ zie na N dɔgreba naŋ da kpeɛrɛ na da eɛ tɔɔre yaga zaa.

 Yuoni 1951 poɔŋ, Bɛɛtil da toŋboɔlɛɛ te yɔɔmine naŋ wono French kɔkɔre ka ba gaa Quebec ziiri na ba naŋ yele French kɔkɔre a te soŋ. Ba da boɔrɛɛ naaŋ moɔleba yaga beŋ. Saŋa na maŋ da baara na, N da yelee French ane Nansaalee kɔkɔɛ, azuŋ N meŋ da sagɛɛ a toŋboɔle ŋa, baŋ da de ma gaa Rouyn teŋɛ na. N da ba baŋ neɛzaa be. Die kaŋa address maŋ da taa, aŋa lɛ maŋ daŋ yel a piilee na. Kyɛ yelzaa da kyɛŋɛɛ soŋ zaa. Marcel da wa leɛ la N zɔmeŋɛ, N da taa la popeɛloŋ yaga a tonɔ a naaŋ moɔloo toma Quebec poɔŋ yuomo anaare, kyɛ a puoriŋ ba da wa vɛŋɛɛŋ maŋ e special paaneɛ.

Saŋa na maŋ da naŋ be Quebec na, N noɔre zaaŋ da mãã saŋa na baŋ da toŋboɔle ma ka N wa Gilead Sakuu class 26 soba South Lansing, New York poɔŋ. Te da baarɛɛ a sakuu February 12, yuoni 1956, baŋ da yelka N gaa paaloŋ kaŋa ba naŋ boɔlɔ pampana ka Ghana, b naŋ be Africa Saniŋe seŋ. Kyɛ sɛre maŋ na gaa Ghana na, a da seŋ ka N leɛ gaa Canada paaloŋ a te kyɛnle daaraayi bee ata a toɔ̃ nyɛ gama na zaa naŋ seŋ ka N taa sɛre kyɛ na baŋ tu sori gaa Ghana paaloŋ. Kyɛ a da kɔɔre gaŋɛɛ lɛ maŋ da teɛrɛ na sɛre kyɛ ka N nu kpɛ a gama zaa.

N da be la Toronto a ta kyuuri ayɔpoi sɛre kyɛ ka N nu da kpɛ a gama na zaa naŋ seŋ ka N nyɛ na. A lɛ saŋa na zaa, N neŋ Cripps yideme la da kpeɛrɛ, N neŋ ba pɔgeyaa Sheila da wa minlee taa. Te da wa taa la nɔmmo ko taa. Kyɛ saŋa na maŋ da nara N meŋɛ ka N yelkoo ka o sage kuli ma na, ka N gama na meŋ da wa aŋ seŋ ka N gaa. N neŋ Sheila da puore sɔrɛɛ Jehoova kyɛ de gbɛre, te da deɛ gbɛre ka N gaa Ghana paaloŋ a te tonɔ toma na baŋ ko ma beŋ na. Kyɛ te da de la gbɛre meŋ ka te na maŋ sɛgrɛɛ lɛtare korɔ taa a kyɛ kyɛnlɛ a te ta saŋa na teŋ na baŋ kuli taa. A lɛ gbɛre ŋa da ba e mɔlɔ fẽẽ zaa, kyɛ a puoriŋ te da nyɛɛŋ ka gbɛ-soŋ la teŋ de.

N da de la kyuu gbuli a kpɛ train, maŋgbori naŋ maŋ tuoro tuobu, ane alopleen, a wa ta Accra, Ghana. Ba da iri maŋ ka N e district overseer. Azuŋ N da maŋ tu la sori a gaa Ghana paaloŋ ziiri zaa, saŋa kaŋa gba N da maŋ tu la sori gaa Ivory Coast paaloŋ (pampana ba boɔlooŋ ka Côte d’Ivoire) ane  Togoland paaloŋ (pampana ba boɔlooŋ ka Togo). A eɛ paalonne naŋ peɛle Ghana. Gbɛɛ yaga, N yoŋ da maŋ de la lɔɔre kaŋa Bɛɛtil naŋ da ko ma a tuuro a soe ŋa zaa. N poɔ da maŋ pɛleŋ yaga zaa ka N gaa te puore te yɔɔmine na!

A daa baaroo saŋa N da maŋ gaa eɛ gbandige lammore. Te da ba taa Lammobɛrɛ Ziiri beŋ. Azuŋ te yɔɔmine na da maŋ de la bamboo daare maale sampaare teŋ zeŋ a pareŋ a erɛ a lammore. Te da ba taa fridge a bondi-maale zieŋ, azuŋ, te yɔɔmine na da maŋ de la dunni naŋ naŋ voorɔ waneŋ a lammozie, ka a saŋa wa ta baŋ nyɔge a ko a de maale bondirii ko noba naŋ wa a lammo na.

Yɛlɛ mine da maŋ eɛ a lammore ŋa ziiriŋ naŋ da maŋ e laare yaga zaa. Te yɔɔdɔɔ Herb Jennings c meŋ naŋ da e misinaare da terɛɛ yelyaga lammo kaŋa zieŋ ka naabo baŋ da pɔge a bondi-maale zie na faa yi zoro. O da zoree a zie na ba naŋ maŋ are terɛ a yelyaga ane zie na a noba naŋ maŋ zeŋ na kpakyagaŋ. Herb da barɛɛ a yelyaga terebo, ka a naabo meŋ da are, o ba baŋ yɛlɛ naŋ erɛ. Kyɛ te yɔɔdɔbɔ banaare mine da yi te nyɔgooŋ a leɛ de o gaaneŋ a bondirii maaloo zie a te pɔge, ka te yɔɔmine na zaa naŋ da be a lammozieŋ na da kpaara nuuri korɔ ba.

A daa na poɔŋ teŋ maŋ erɛ a lammore ŋa na, N da maŋ ŋmɛɛ te vidio ŋa, The New World Society in Action a korihi naŋ peɛle na poɔŋ a ko noba baŋ kaa. N da maŋ de la pɛn-peɛlaa kaŋa a leŋ daare ayi kpakyagaŋ, a pãã ŋmeɛrɛ a vidio oŋ wa yire a pɛn-peɛlaa zuŋ baŋ kaara. A koraa deme poɔ zaaŋ da maŋ pɛle! Ba mine dɛndɛŋ saŋa la lɛ baŋ kaara vidio. Ka ba naŋ wa ire noba naŋ derɛ suobu a vidio poɔŋ, ba da maŋ kpaarɛɛ ba nuuri yaga zaa. A vidio ŋa da maŋ soŋ baŋ baŋ nyɛ ka Jehoova Sieree Deme naŋ be a donɛɛ lombori zaa taa la noɔreyeni.

N da be la Africa paaloŋ yuomo ayi. A yuomo ayi puoriŋ, N da gaa la te donɛɛ zaa lammokpɛŋ na baŋ da e yuoni 1958 New York Teŋkpɛŋ poɔŋ na. N poɔ zaaŋ da pɛle ka N lɛ nyɛ Sheila, o da eɛ special paaneɛ Quebec poɔŋ, kyɛ o meŋ da wa la a lammo ŋa zie. Te da maŋ sɛgrɛɛ lɛtare korɔ taa, kyɛ ŋaa yɛŋ teŋ la pɔge taa na, N da yelkooŋ ka o kuli ma, oŋ meŋ da sage ka o na kuli maŋ. N da sɛgɛɛ lɛtɛ ko te Yɔɔdɔɔ Knorr d a sooroo ka, Sheila meŋ na baŋ gaa la Gilead Sakuu a wa poɔ N eŋɛŋ Africa paaloŋ bee? O da sagɛɛŋ ka o meŋ na baŋ gaa la a sakuu. Sheila pãã da wa la Ghana paaloŋ. Te da kulee taa Accra poɔŋ, October 3, 1959 poɔŋ. Te sereŋ  da nyɛɛŋ ka Jehoova ko teŋ maaloo yaga zaa bonso te de la o puoruu yɛlɛ de weɛ te zemmo poɔŋ.

Yuoni 1961 poɔŋ, ba da de teŋ gaaneŋ Cameroon paaloŋ. Ba da yelka N soŋ ka ba mɛ Bɛɛtil paalaa Cameroon paaloŋ, azuŋ N toma da eɛ yaga a lɛ saŋa. Ba da iri maŋ ka N kaara a puoruu toma zu Cameroon paaloŋ, azuŋ N da taa la yɛlɛ yaga ka N zanne. Yuoni 1965 poɔŋ Sheila da taa la poɔ. Yelmeŋɛ la, a da ba e mɔlɔ ko te ka te sage ka te waanaŋ ka te e bidɔgreba. Te eŋɛ da piili yuoroŋ fẽẽfẽẽ a kyaare a toŋ paalaa ŋa te naŋ nyɛ na, teŋ da piili sɛgrɛ te menne ka te leɛ gaa Canada paaloŋ. Kyɛ a lɛ saŋa, yeltuo kaŋa da pɔge teŋ.

Sheila poɔ na da saaŋɛɛŋ. A dɔkta da yelko teŋ ka te bie na da naaŋ eɛ bidɔɔ. A yɛlɛ ŋa naŋ e, a parɛɛ yuomo 50, kyɛ te daŋ koŋ baŋ inni zaa. Aneazaa ka yɛlɛ na naŋ da e na da vɛŋɛɛŋ ka te poɔ zaa sãã, kyɛ te da naŋ tonɛɛ a puoruu toma Cameroon paaloŋ, te nɔŋ la a toma ŋa yaga zaa.

Te yɔɔmine naŋ da be Cameroon paaloŋ da maŋ tuoree dɔgroŋ ba naŋ ba de ba menne eŋnɛ a paaloŋ naaŋ di yɛlɛ poɔŋ zuŋ. A yɛlɛ da maaleŋ eɛ kpeɛŋaa yaga zaa saŋa na baŋ da waana ka ba vooti a iri ba paaloŋ kaara na. May 13, 1970, yelkaŋa teŋ da zoro dabeɛ̃ ka a e da nyɛɛ eebo, a gɔmenante da de la ba nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ. A Bɛɛtil paalaa na teŋ da mɛ na, kyuuri anuu yoŋ teŋ da kpɛ be kyɛ ka a gɔmenante da faa a zie yi te nuuriŋ. A da ba ta daagbuli kyɛ baŋ da kare misinaarehe na zaa naŋ da be a paaloŋ na ka ba yi a paaloŋ, N neŋ N pɔge Sheila meŋ da poɔ la ba poɔŋ. A da eɛ kpeɛŋaa ka te bare te yɔɔmine na kyɛ gaa bonso te da nɔŋɛɛ ba yɛlɛ yaga zaa, te da teɛrɛɛ yelkpeɛne na baŋ na tuore na yɛlɛ.

Te da te kpeɛrɛɛ France Bɛɛtil kyuuri ayoɔbo. Saŋa na teŋ da bebe na, N da naŋ mɔɔrɛɛ N moɔbo zaa ka N de sommo naŋ seŋ neŋ ko te yɔɔmine naŋ be Cameroon. A lɛ yuoni na December kyuu poɔŋ, ba da leɛ de teŋ gaaneŋ Nigeria Bɛɛtil, banaŋ da leɛ piili kaara a puoruu toma zu Cameroon paaloŋ. Te yɔɔmine naŋ be Nigeria paaloŋ na da ko teŋ waayaane yaga zaa, te da taa la popeɛloŋ a tonɔ a toma beŋ yuomo yaga.

Yuoni 1973 poɔŋ, a da seŋ ka te de gbɛre kaŋa naŋ da e kpeɛŋaa yaga zaa ko te. Baaloŋ nimizeɛ kaŋa da kpɛ la Sheila. Te da gaa la lammokpɛŋ kaŋa New York poɔŋ, oŋ da piili kono a kyɛ yele korɔ ma ka: “N koŋ baŋ lɛ tɔnne a toma ŋa! N zaaŋ bale, wagre zaa meŋ N maŋ beɛrɛŋ.” N neŋ o da laŋ toŋɛɛ a puoruu toma yuomo naŋ pare 14 Africa Saniŋe seŋ. N poɔ zaaŋ da pɛle ane lɛ oŋ de yelmennoŋ toŋ a toma a yuomo ŋa zaa, kyɛ pampana ŋa, a da seŋ ka te e leɛroo. Te da di la dama kyaare a yɛlɛ a kyɛ da puore sɔre Jehoova yaga zaa, te da de la gbɛre ka te na leɛ gaa la Canada, bonso be teŋ na baŋ nyɛ baaloŋ saŋ naŋ soma yaga zaa koo. Teŋ da bara te misinaare toma ane a wagre zaa puoruu toma kyɛ gɛrɛ na da eɛ gbɛre naŋ e kpeɛŋaa yaga zaa ko te ka te de.

Saŋa na teŋ da leɛ gaa Canada na, N zɔmeŋɛ kaŋa naŋ da koɔrɔ lɔɛ Toronto samun-gɔɔ seŋ da ko maŋ toma o lɔɛ koɔr-zie naŋ. Te da toɔ̃ ha la die, a da noba mine die kogri ane gado ba naŋ koɔrɔ a te biŋ a die na te naŋ ha na a yi te kpeɛrɛ be ka te  ba di sane. Te da ŋmaa la yɛlɛ mine bare te zemmo poɔŋ ka lɛ na baŋ vɛŋ ka te e siri ka te toŋ a wagre zaa puoruu toma ka teneeŋ lɛ wa nyɛ a vuo ka te e lɛ. Te da lɛ nyɛɛ a vuo ka te toŋ a wagre zaa puoruu toma, kyɛ te noɔre zaaŋ da mãã bonso te da ba kaara lɛ soriŋ a lɛ saŋa.

Ba da piili meɛrɛɛ te Lammobɛrɛ Lammozie na kaŋa Norval, Ontario poɔŋ, azuŋ Asibiti Daare zaa N da maŋ gaa soŋɛɛ a meɛbo toma beŋ. Wagre mine puoriŋ, ba da iri maŋ ka N e Assembly Hall overseer. Sheila baaloŋ na da seɛrɛŋ, azuŋ te da sagɛɛ a toma ŋa. June 1974 poɔŋ, te da te kpeɛrɛɛ a Lammobɛrɛ Lammozie naŋ. Te poɔ da pɛlɛɛŋ yaga zaa teŋ da lɛ tonɔ a wagre zaa puoruu toma na!

Te da puoree Jehoova bareka bonso Sheila baaloŋ na da maaleŋ seɛyɛŋ yaga zaa. Yuomo ayi puoriŋ, te da leɛ te tonɛɛ a gbandige zukaabo toma. Gbandige na teŋ da kaara o zu na da be la Manitoba, be eɛ Canada paaloŋ zie kaŋa ɔɔre naŋ maŋ erɛ yaga zaa te gaali ɔɔre saŋa. Te yɔɔmine na naŋ da bebe na da wuli teŋ nɔmmo yaga zaa. Te da wa nyɛɛŋ ka yɛlɛ naŋ e nimizeɛ la ka te moɔ̃ nimiri tonɔ Jehoova toma zie la zie zaa te naŋ be.

Te da de la yuomo mine toŋ a gbandige zukaabo toma, kyɛ yuoni 1978 poɔŋ, ba da toŋboɔle teŋ ka te wa Canada Bɛɛtil. A da ba kɔɔre kyɛ maŋ da zanne yelnimizeɛ kaŋa N zemmo poɔŋ. Ba da ko maŋ toma ka N te tere awa gbuli neŋ kyɛlee yelyaga kaŋa French kɔkɔre poɔŋ, lammo kaŋa naŋ e o yoŋ baŋ da erɛ Montreal poɔŋ. A posaanaa la ka, N da ba toɔ̃ tere a yelyaga sori na aŋ na vɛŋ ka a kyɛllekyɛlleba teɛroŋ be a yelyaga eŋɛŋ, azuŋ te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ da tonɔ toma a Sɛvis Toma Zie na da wa ko maŋ kawane a kyaare a yɛlɛ. A yelmeŋɛ la ka, aseŋ ka N da teɛre baŋ ka, N ba baŋ yelyaga terebo yaga, kyɛ zenɛ ŋa yɛŋ N baŋɛɛ lɛ. N da ba sage deɛ a kawane oŋ da ko ma na. Te yelyaga na da ba kyɛŋ soŋ, lɛ da vɛŋɛɛŋ ka N suuri iri maŋ da teɛrɛ ka yɛlɛ maŋ da ba e soŋ yoŋ oŋ da yele, kyɛ o da ba yele yɛlɛ na maŋ e soŋ na. Sori na oŋ da tu kyɛ tere a kawane na vɛŋɛɛŋ maŋ da taa teɛroŋ naŋ ba soma a kyaare a kawane, ane neɛ na naŋ da korɔ ma a kawane na.

Beraa wala mine puoriŋ, N neŋ a Bɛɛtil Zukaara kaŋa da di la dama a kyaare a yɛlɛ. N da sagɛɛ saammo ane maŋ da ba kyɛlle woŋ te yɔɔdɔɔ na kawane, a da vɛŋ oŋ baŋ ka N sagɛɛŋ ka N ŋmɛɛ gbɛre. A puoriŋ N neŋ te yɔɔdɔɔ na meŋ naŋ da ko ma a kawane na meŋ da di la dama. O da yi la nimimaaroŋ soriŋ a di suuri ko ma. A yɛlɛ ŋa naŋ da e N zemmo poɔŋ na da soŋ maŋ maŋ nyɛ lɛ aŋ e nimizeɛ ka te maŋ taa sigrimennoŋ, N daŋ koŋ innaa zaa meŋ. (Yeng. 16:18) N da puore sɔrɛɛ Jehoova yaga zaa a kyaare a yɛlɛ ŋa, N eɛ siri ka N suuri koŋ lɛ iri ka neɛ kaŋaŋ wa ko ma kawane.

N be la Canada Bɛɛtil a pare yuomo 40, a yi yuoni 1985 a wa tɔ zenɛ, N nyɛɛ apoɔsori ka N e a Bɛɛtil Zukaara kaŋa. February 2021 poɔŋ, N pɔge nɔŋnaa Sheila da kpieŋ. O vɔlaa maŋ kpɛ maŋ yaga zaa, kyɛ N meŋ beɛrɛŋ. N maŋ tonɛɛ toma yaga Jehoova puoruu poɔŋ aŋ vɛŋ maŋ taa popeɛloŋ, lɛ zuŋ N “teɛroŋ zaa ba maŋ be [N] nyɔvore beri naŋ para gɛrɛ bebiri zaa na eŋɛŋ.” (Ikil. 5:20) Aneazaa ka N tuoree yelkpeɛne yaga N zemmo poɔŋ, kyɛ kyilloo na maŋ nyɛ na gaŋɛɛ yelkpeɛne na maŋ maŋ tuore na. N zemmo zaa poɔŋ N maŋ de la Jehoova puoruu de weɛ, N de la yuomo 70 toŋ a wagre zaa puoruu toma a nyɛ maaloo yaga zaa meŋ yi be. N puoro la ka te yɔɔmine naŋ e baapaalba meŋ de Jehoova puoruu de weɛ ba zemmo poɔŋ, nɔkpeɛne zaa kyebe ka ba meŋ na nyɛɛ maaloo ane popeɛloŋ yaga zaa, bonso Jehoova puoruu yoŋ na baŋ ko ba a lɛ tɔ maaloo neŋ a popeɛloŋ ŋa.