Skip to content

Skip to table of contents

Praslin, Seychelles, aini 1881 a ya a edeman fu suudati di den e kai Gordon taki a fende a dyali fu Eden

Paladeisi a goontapu​—Na anainsitoli efuso tuu toli?

Paladeisi a goontapu​—Na anainsitoli efuso tuu toli?

Paladeisi! Buku di abi omen moin kololu e meke lekalaama gi wantu moin peesi pe sama sa go koi. Den e kai den sowtu moin peesi ya „paladeisi”. Den taki te i de ape yu e feegete ala den booko-ede fi i. Ma u sabi taki te u kon a osu baka, a denseefi polobelema anga booko-ede wi e abi.

A soso moin sani anga piisii sani wi e pakisei te u yee paladeisi. Neen meke wi e akisi useefi son leisi taki: ’Paladeisi a wan anainsitoli? Efu a wan anainsitoli, da saide sama e angii fi en so? Paladeisi a wan peesi di o de a tuutuu?’

PE A TOLI FU A PALADEISI KOMOTO?

Den ondoo-ondoo yali di pasa, a omen sama be e meke moiti fu sabi sani fu a paladeisi. Somen fu den sama ya, a di den leisi fu a dyali fu Eden aini Beibel meke den be wani sabi moo. Saide a dyali fu Eden be moin so? Beibel taki: „Neen Yehofa Gadu meke ala sowtu bon goo na a doti. Den bon be moin. Den sii di den be e meke be bun fu nyan.” A dyali be moin. A peesi pe a be de be bun tu. A sani di be e meke a moo moin na a bon di den be e kai „Libi” di Gadu be poti na a dyali mindii.​—Genesesi 2:8, 9.

A Beibel buku Genesesi taki fo liba be de aini Eden. U sabi tu fu den liba ya ete. Den e kai den Tigris (efuso Hiddekel) anga a Eufraat liba (Genesesi 2:10-14). Den tu liba ya e lon pasa Persiya Golf anga Irak, di be de wan pisi fu Persiya fosi.

A paladeisi a wan sani di den Persiyasama gwenti. Wan matamata fu Persiya de a wan peesi pe sama e go luku fositen sani a Filadelfia, wan foto na Ameekankondee. A matamata ya meke aini den yali 1600. Wan moin dyali di abi bon anga boomiki de na a matamata ya. Aini Persiyatongo na aseefi fasi fa den e kai wan boomiki dyali, den e kai Paladeisi. Den sani di de na a matamata ya, a denseefi sani di Beibel taki be de aini Eden.

A omen nasi e gi toli fu paladeisi a hii goontapu, aini omen tongo. Libisama foloisi go na ala se fu goontapu, tokuso den e taki fu a paladeisi ete. Ma baka omen ondoo yali, den mokisa a toli fu a paladeisi anga den sani di den e biibi. Den mokisa a toli ya anga anainsitoli tu. Aini a ten ya seefi te wan peesi moin gi wan sama a paladeisi ai kai en.

A SUKU DI SAMA SUKU A PALADEISI

Son sama di e go a peesi fu ondoosuku sani taki den fende a paladeisi. Wan fu den man ya a Charles Gordon, wan edeman fu suudati fu Ingiisikondee. A go na a tabiki di den e kai Seychelles aini a yali 1881. Di a doo a peesi di den e kai Vallée de Mai, a be moin gi en te neen a denki taki na a dyali fu Eden a doo. Wan olikanisâsi a hii goontapu e kibii den sowtu peesi ya fu den á poli (World Heritage site). Di Christopher Columbus wan man fu Italiyakondee doo na a tabiki di den e kai Hispaniola aini a yali 1500, a be denki taki a be de koosube fu a dyali fu Eden. Nownow den e kai a tabiki ya Dominika anga Haiti.

Kaita di e soi pe a paladeisi be de. Wan buku di e taki fu fositen toli, abi moo enke 190 fu den sowtu gaandi kaita ya. A omen fu den e soi fa Adan anga Efa be de aini Eden. Fu ala den kaita ya, wan gaandi kaita fu a yali 1300 de. Den e kai a kaita ya Beatus fu Liébana. Wan faki de a tapuse fu a kaita. Den maiki fo liba aini a faki, „Tigris”, „Eufraat”, „Pison” anga „Geon”, da a paladeisi de a mindii. Den fo uku fu a faki, e soi fa den Kelesten paati go na ala se fu goontapu. Den sani ya e soi taki winsi fa wi á sabi pe a tuutuu paladeisi be de, tokuso a de aini libisama pakisei ete.

John Milton, a wan man di be e libi aini den yali 1700. A man ya be e sikiifi Ingiisi puwema. Wan fu den balinen puwema di a sikiifi a du fu Paradise Lost (A Paladeisi lasi). A puwema ya e taki fu a toli di sikiifi aini Genesesi, di Gadu be yaki Adan puu a Eden di a sondu. A sikiifi taki libisama o libi fu teego a goontapu. A taki: „Da a goontapu o toon wan paladeisi.” Bakaten a sikiifi wan taa puwema neen a kai en Paradise Regained (U fende a Paladeisi).

SAMA POTI PAKISEI A TAA SANI

Den sani di u luku te anga now e soi kiin taki aini a ten di pasa, libisama be e angii fu sabi sani fu a paladeisi di be de a goontapu. Ma saide sama nai poti pakisei na a sani ya moo? Enke fa a buku Mapping Paradise e soi, ’a moo gaan polobelema a di keliki fesiman nai booko den ede anga a peesi pe a paladeisi be de’.

Gaanse sama di e go a keliki e biibi taki a hemel den o go tan, den ná o tan aini wan paladeisi a goontapu. Ma Beibel taki a Psalm 37:29: „Den sama di e libi a wan leti fasi o fende a goontapu, a den o tan neen fu teego.” Nownow a goontapu nai gei wan paladeisi seefiseefi. Ma san e yeepi u fu biibi taki a sani di sikiifi aini a tekisi o pasa tuutuu? *

A HII GOONTAPU O TOON WAN PALADEISI

Yehofa a Gadu di be meke a fosi paladeisi paamisi taki a o meke en baka. Fa a o du a sani ya? Pakisei a begi di Yesesi be leli u. A be taki u mu begi taki: „A Kownukondee fi i mu kon. Meke sani waka a goontapu enke fa i wani, enke fa sani e waka a hemel.” (Mateyesi 6:10) A Kownukondee a wan tiimakiti. Di Yesesi o tii a hii goontapu, a o puu ala den libisama di e tii na a goontapu (Daniyeli 2:44). Di a Kownukondee ya o tii, Gadu o „meke” goontapu toon wan paladeisi enke fa a paamisi.

Gadu be meke a polofeiti Yesaya sikiifi aini Beibel fa a paladeisi o de. Ala den ogii di e pasa a goontapu ná o de moo (Yesaya 11:6-9; 35:5-7; 65:21-23). Wi e gi i taanga-sikin fu teke wantu miniti fu leisi den tekisi ya aini i Beibel. A sani ya o yeepi i fu si san Gadu o du gi den sama di e libi enke fa a wani. Den sama ya o tan aini a paladeisi. Boiti dati Gadu o piisii anga den. Adan lasi den sani ya di a taangayesi Gadu.​—Openbaring 21:3.

Saide u sa biibi taki a goontapu o toon wan paladeisi? Beibel taki: „Hemel a fu Yehofa, ma a goontapu, a libisama a gi en.” Wi e biibi taki a paladeisi o kon bika „na a sani ya Gadu, di á poi lei, paamisi u senten kaba” (Psalm 115:16; Titesi 1:2). Beibel e paamisi u taki wi o libi fu teego aini wan paladeisi. A sani ya e gi u piisii tuutuu!

^ paragraaf 15 A bun fu sabi taki aini a Koran, vers 105 efuso sura 21, Al-Anbiya’ [Den Polofeiti], sikiifi: „Den leti ati wan di e dini Mi, o fende a goontapu.”