Skip to content

Skip to table of contents

SUTUDI-ARTIKEL 14

‘A so ala sama o sabi taki wi a mi bakaman’

‘A so ala sama o sabi taki wi a mi bakaman’

‘A so ala sama o sabi taki wi a mi bakaman, te u lobi useefi.’​—YOH. 13:35.

SINGI 106 U mu lobi taawan

SAN WO LELI a

San gaanse sama e denki te den si fa Yehofa Kotoigi lobi denseefi? (Luku paragraaf 1)

1. San gaanse sama e si te den kon a den komakandaa fu u a fosi leisi? (Luku a fowtow tu.)

 PAKISEI wan toowpaa di go a wan komakandaa fu den Yehofa Kotoigi fu a fosi leisi. Den foondoo te di den si fa den baala anga sisa bali wadaa gi den. Den foondoo tu di den si fa den baala anga sisa lobi denseefi. Di den de a pasi e go a osu, neen a uman taigi en man taki: ‘Den sama ya de taa fasi ye. Mi lobi fa den de.’

2. Saide son sama nai dini Yehofa moo?

2 A lobi di den baala anga sisa e soi gi denseefi a wan pelensipali sani. Ma a sani ya á wani taki Yehofa Kotoigi nai meke fowtu (1 Yoh. 1:8). Moo we kon sabi den baala anga sisa fu u, moo wo go e si sani a den di wa lobi (Rom. 3:23). Ma a tyali taki son sama meke den fowtu di taawan e meke tapu den fu dini Yehofa.

3. Fa wo du sabi sama a den tuutuu bakaman fu Yesesi? (Yohanisi 13:34, 35)

3 Luku a tekisi fu a sutudi ya baka. (Leisi Yohanisi 13:34, 35.) Fa sama o du sabi sama a den tuu Kelesten? Den sama ya lobi denseefi. Ma dati á wani taki den naw go e meke fowtu. Yesesi á be taki: ‘Na a fasi ya wo sabi taki wi a mi bakaman.’ Ma a be taki: ‘A so ala sama o sabi taki wi a mi bakaman.’ Yesesi be wani soi anga a sani ya taki a ná den bakaman fi en wawan be o sabi taki den a den tuu Kelesten, ma taa sama be o kon sabi a sani ya tu te den e si fa den lobi denseefi.

4. San son sama e wani sabi fu den tuu Kelesten?

4 Kande son sama di nai dini Yehofa, e akisi denseefi taki: ‘Fa lobi o yeepi u fu sabi sama a den tuutuu bakaman fu Yesesi? Fa Yesesi be e soi den bakaman fi en taki a lobi den? Faw sa waka a Yesesi baka aini a ten ya?’ A be o bun fu wi enke Kotoigi man piki den akisi ya tu, bika a sani ya o yeepi u fu moo lobi useefi. Moomoo te wan baala efuso wan sisa abi wan manii di wa lobi.​—Efe. 5:2.

SAIDE LOBI O YEEPI U FU SABI SAMA A DEN TUUTUU BAKAMAN FU YESESI?

5. San a sani di Yesesi taki a Yohanisi 15:12, 13 wani taki?

5 Yesesi be soi taki den bakaman fi en be o lobi denseefi. (Leisi Yohanisi 15:12, 13.) A be taigi den taki: ‘U mu lobi useefi enke fa mi lobi u.’ San a be wani taki anga a sani ya? Yesesi be wani soi anga a sani ya taki wan sama mu lobi taawan enke fa a lobi enseefi. Efu a mu dede gi en baala anga en sisa, aw de kabakaba fu du a sani ya. b

6. Fa den tekisi aini Beibel e soi taki lobi a wan pelensipali manii?

6 Beibel e soi u taki lobi a wan pelensipali manii. A omen sama lobi den tekisi ya: ‘Gadu a lobi’ (1 Yoh. 4:8). ‘I mu lobi taa sama enke fai lobi iseefi’ (Mat. 22:39). ‘Lobi e meke u wai ede gi omen sondu di taawan e du’ (1 Peit. 4:8). ‘Lobi nai kaba noiti’ (1 Kor. 13:8). Den tekisi ya anga omen taawan e soi taki a pelensipali fu lobi taawan.

7. Saide Saatan á poi yeepi sama fu libi na a wan efuso fu lobi denseefi?

7 A omen sama e akisi denseefi taki: ‘Sowtu keliki na a tuu biibi?’ Ala keliki e taki den abi a tuu biibi. Ma iniiwan fu den e leli sama taa sani fu Gadu. Saatan sete omen falisi keliki di e buuya sama. Neen meke ai taanga gi son sama fu sabi sowtu keliki na a tuu biibi. Ma noiti Saatan poi tyai sama kon a wan fu soi lobi gi denseefi. A Yehofa wawan poi du a sani ya. A Yehofa lobi komoto, neen meke a den sama di e dini en wawan poi soi tuutuu lobi gi denseefi (1 Yoh. 4:7). Ai foondoo i taki den bakaman fu Yesesi lobi denseefi tuutuu?

8-9. Fa a lobi di den Yehofa Kotoigi lobi denseefi, yeepi omen sama fu si taki a disi na a tuu biibi?

8 Enke fa Yesesi be taki, da omen sama be o kon sabi den bakaman fi en te den be o si fa den lobi denseefi. Luku a toli fu wan baala den e kai Ian. A fosi konkelesi di a go be holi koosube fi en osu a wan peesi pe den be e sport. A taki: ‘Den Kotoigi be abi switifasi. Den be wei moin tu. Den á be de enke den sama di e kon luku sport ya’. A taki tu taki: ‘A sani di be moo doo mi ati, na a fasi fa den sama ya be e piisii. Mi be e angii fu a sani ya. Mia poi membee nawan sani moo fu den lezing di be holi a dei de. Ma a fasi fa den Kotoigi be e tyai denseefi, noiti mi feegete en.’ c A fu di u lobi den baala anga sisa fu u meke we libi bun anga den. Boiti dati, we soi switifasi gi den baala anga sisa fu u. We lesipeki den tu.

9 Na aseefi sani ya wan baala den e kai John si, di a go a wan fu den komakandaa fu u a fosi leisi. A taki: ‘Di mi si fa den sama ya e soi switifasi gi denseefi, a sani ya foondoo mi. Mi be e si taki den sama ya e dini Gadu tuutuu. A fasi fa den be e soi lobi gi denseefi yeepi mi fu biibi taki mi fende a tuu biibi.’ d Den sowtu ondoofenitoli ya e soi taki den sama di e dini Yehofa a tuutuu Kelesten.

10. On ten u sa soi taki u lobi den baala anga sisa fu u tuutuu? (Luku a maiki tu.)

10 Enke faw be luku na a bigin, da ala den baala anga sisa fu u abi sondu. Neen meke son yuu den o taki efuso du sani di hati u (Yak. 3:2). e Te a sani ya pasa, den sani di wo taki anga den sani di wo du, o soi efu u lobi useefi tuutuu. Faw sa waka a Yesesi baka efu wan baala efuso wan sisa du wan sani di hati u?​—Yoh. 13:15.

FA YESESI BE E SOI TAKI A LOBI DEN APOSTEL FI EN?

Yesesi be e soi den apostel fi en taki a lobi den winsi fa den be e meke fowtu (Luku paragraaf 11-13)

11. Sowtu manii Yakowbesi anga Yohanisi be abi? (Luku a fowtow tu.)

11 Yesesi be sabi taki den bakaman fi en be o go e meke fowtu. Neen meke a be e yeepi den fu feti anga den swakifasi fu den fu Yehofa sa piisii anga den. Wan leisi apostel Yakowbesi anga Yohanisi be sende den mma fu go akisi Yesesi fu a gi den wan hei posisi aini a Kownukondee (Mat. 20:20, 21). A sani di Yakowbesi anga Yohanisi akisi ya, e soi taki den be abi heimembee.​—Odo 16:18.

12. A Yakowbesi anga Yohanisi wawan be abi manii di den be mu kengi?

12 A ná Yakowbesi anga Yohanisi wawan be abi manii di den be mu kengi. Luku fa den taa apostel be e fii di den yee san Yakowbesi anga Yohanisi mma akisi Yesesi: ‘Di den tin taawan yee san pasa, den ati boon a Yakowbesi anga Yohanisi’ (Mat. 20:24). Kande den anga den taa apostel be e kwali anga denseefi. Kande den taawan be e taki: ‘U denki taki u bun moo u taawan? A pelensipali u pelensipali moo u taawan meke u go akisi moo hei posisi aini a Kownukondee? A naw wawan wooko taanga anga Yesesi. Useefi mu fende wan hei posisi tu’. Winsi san den apostel be e denki efuso taki, ala den be mu meke moiti fu soi lobi anga switifasi gi denseefi.

13. San Yesesi du di a si den swakifasi fu den apostel fi en? (Mateyesi 20:25-28)

13 San Yesesi du di a sani ya pasa? En ati á boon a den. Aa taki aw go suku taa apostel di abi sakafasi. Aa taki aw go suku taawan di lobi denseefi tu. Ma a be abi pasensi anga den, bika a be sabi taki den wani du san bun. (Leisi Mateyesi 20:25-28.) Winsi fa den be kwali anga denseefi baka, toku a be e soi den taki a lobi den. A be e soi switifasi gi den tu.​—Malik. 9:34; Luk. 22:24.

14. Fa den sama na a pisi pe den apostel fu Yesesi kiya be e denki?

14 Yesesi be e holi a pakisei taki na a fasi fa den apostel be kiya meke den abi son manii (Yoh. 2:24, 25). Den be kiya a wan peesi pe den keliki fesiman anga den Faliseiman be e leli sama taki a te yu abi wan hei posisi da i pelensipali (Mat. 23:6). Den Dyu keliki fesiman be e si enke den pelensipali moo taa sama (Luk. 18:9-12). f Yesesi be sabi taki kande na a fasi fa den sama ya be e denki be meke den apostel fi en abi den manii ya. Kande na a sani de meke den be e si taawan so tu (Odo 19:11). A be sabi taki den bakaman fi en be o go e meke fowtu, neen meke en ati á be e boon te den be du wan sani di á bun. A be sabi taki den wani du san bun. Neen meke a be e leli den anga pasensi fu den moo abi sakafasi, anga fu den moo lobi denseefi.

FAW SA WAKA A YESESI BAKA?

15. San a toli fu Yakowbesi anga Yohanisi e leli u?

15 A omen sani u sa leli fu a toli fu Yakowbesi anga Yohanisi. Di den be sende den mma fu go akisi Yesesi wan moo hei posisi aini a Kownukondee, a ná wan bun sani den du. Ma den taa apostel seefi á tyai denseefi bun tu, bika denseefi du sani di meke den á be e libi na a wan moo. Toku Yesesi be lobi ala den 12 apostel fi en. A be e soi switifasi gi den. San a toli ya e leli u? Te wan sama du wan hati sani anga u, wa mu poti pakisei na a sani di a du namo, ma u mu poti pakisei na a fasi fa wo du sani tu. San o yeepi u fu du a sani ya? Efu wan baala efuso wan sisa du wan hati sani anga u, u sa akisi useefi taki: ‘Saide a sani di a du hati mi so? A sani di pasa yeepi mi fu si wan manii di mi mu kengi? A sama di du a sani anga mi abi booko-ede? Mio gi en paadon winsi fa a sani di a du hati mi? Efu we soi taki u lobi useefi, da we soi taki wi a tuutuu bakaman fu Yesesi.

16. San a wan taa sani di u sa leli fu Yesesi?

16 A fasi Yesesi be e libi anga den apostel fi en e leli u tu taki u meke moiti fu fusutan den baala anga sisa fu u (Odo 20:5). Yesesi be poi si san de aini wan sama ati. Wa poi du a sani ya. Ma u sa abi pasensi anga den baala anga sisa fu u te den du wan sani anga u di wa lobi (Efe. 4:1, 2; 1 Peit. 3:8). Wo man du a sani ya te we meke moiti fu kon sabi den moo bun. Meke u luku wan toli.

17. Sowtu wini wan kelen owluman fende di a meke moiti fu kon sabi wan baala moo bun?

17 Wan kelen owluman na a se fu Oost-Afiikan, e membee wan baala aini wan fu den kemeente di be abi wan manii di aa be lobi. A kelen owluman be fende taki a baala ya nai soi switifasi. San a kelen owluman du? A taki: ‘Mia taki mi naw taki anga a baala ya moo, ma mi be meke moiti fu kon sabi en moo bun.’ Di a kelen owluman du a sani ya, a kon sabi a baala ya moo bun. A kon si taki a fasi fa a baala kiya, be meke a taanga gi en fu soi switifasi gi taawan. A kelen owluman taki: ‘Di mi si fa a baala ya be e meke moiti fu kengi en manii, anga fu moo libi bun anga taawan, a sani ya doo mi ati. Mi anga en toon bun mati.’ Efu we meke moiti fu fusutan den baala anga sisa fu u moo bun, aw makiliki gi u fu soi den taki u lobi den.

18. San a wantu sani di u mu akisi useefi efu wan baala efuso wan sisa du wan hati sani anga u? (Odo 26:20)

18 Son yuu te wan baala efuso wan sisa du wan hati sani anga u, we wani go taki a taki anga en. Ma a bun fu u akisi useefi den sani ya fosi: ‘Mi sabi a fini fu a toli?’ (Odo 18:13) ‘A fuseefi a baala efuso a sisa du a sani ya?’ (Peleik. 7:20) ‘Miseefi be meke a fowtu ya wan leisi?’ (Peleik. 7:21, 22) ‘Efu mi taki a toli ya anga a sama, a polobelema o kon moo bigi?’ (Leisi Odo 26:20.) Efu we teke ten fu pakisei den akisi ya, a sani ya o yeepi u fu fika a taki, bika u lobi den baala anga sisa fu u.

19. San i de kabakaba fu du?

19 Yehofa Kotoigi e soi taki den a den tuutuu bakaman fu Yesesi, bika den lobi denseefi. Iniiwan fu u sa soi taki wi a tuutuu bakaman fu Yesesi te we meke moiti fu soi den baala anga sisa fu u taki u lobi den. Efu we du a sani ya, da we yeepi taa sama fu kon sabi sama a den tuutuu bakaman fu Yesesi. We yeepi den tu fu kon dini Yehofa, a Gadu fu lobi. Neen meke u mu de kabakaba fu soi san a tuutuu lobi, bika na a lobi ya o soi taki wi a tuu Kelesten.

SINGI 17 Mi o yeepi i

a Te gaanse sama si fa a foluku fu Yehofa lobi denseefi, den e wani leli moo sani fi en. Ma ala wi abi sondu, neen meke son yuu ai taanga gi u fu lobi taawan. Meke u go luku saide lobi pelensipali, anga faw sa waka a Yesesi baka te wan sama du wan hati sani anga u.

c Luku a artikel di den e kai ‘Now mi sabi san fu du nanga mi libi’ di de aini a Saanantongo Wakititolen fu 1 november 2012 blz. 13-14.

d Luku a artikel di den e kai ‘A ben gersi leki mi libi ben e waka bun’ di de aini a Saanantongo Wakititolen fu 1 mei 2012 blz. 18-19.

e A artikel ya nai taki fu gaan sondu di den owluman mu kuutu enke fa 1 Korentesama 6:9, 10 e soi.

f Enke fa wan buku e soi, da wan leliman be taki: ‘A diitenti sama namo de a goontapu di e libi a wan letifasi enke Abalaham. Efu a diitenti de, da mi anga a boi fu mi a tu fu den. Efu a tin de, da mi anga a boi fu mi a tu fu den. Efu a feifi de, da mi anga a boi fu mi a tu fu den. Efu a tu, da a mi anga mi boi namo. Ma efu a wan namo de, da a mi wawan.’