Skip to content

Skip to table of contents

SUTUDI-ARTIKEL 22

SINGI 127 A fa i wani mi o libi

Saw yeepi sama di abi mofu fu du sani anga koni?

Saw yeepi sama di abi mofu fu du sani anga koni?

‘Ma a yu ati mu moin . . . a den sani ya e bigi gi Gadu.’​—1 PEIT. 3:4.

SAN WO LELI

Wo luku san sama di abi mofu sa du fu du sani anga koni anga fa den baala anga sisa aini a kemeente sa holibaka gi den.

1-2. Fa son sama di abi mofu e fii?

 TE TU SAMA abi mofu, ná pikin piisii den e piisii. Efi yu abi mofu anga wan sama nownow, dai wani sani waka bun. Gaanse sama di abi mofu e piisii tuutuu. Tsion, a wan sisa fu Etiyopiya taki: ‘Wan fu den moo piisii ten aini mi libi, a di mi anga mi man be abi mofu fu toow. U be e taki fu pelensipali sani. U be e lafu tu. Te mi be e pakisei taki mi fende wan sama di mi lobi, mi be e piisii tuutuu, bika enseefi lobi mi tu.’

2 Wan baala den e kai Alessio fu Bakaakondee taki: ‘Di mi anga mi uman be abi mofu, mi be e piisii fu kon sabi en moo bun. Ma sani be e miti u a pisiten di u be abi mofu tu.’ Aini a artikel ya, wo luku wantu sani di e miti sama di abi mofu anga wantu leli fu Beibel di sa yeepi den fu sani waka bun. Wo luku fa den baala anga sisa aini a kemeente sa holibaka gi den tu.

SAIDE SAMA E ABI MOFU

3. Saide tu sama e abi mofu? (Odo 20:25)

3 Te wan baala efuso wan sisa abi mofu den e piisii, ma toku wan man anga wan uman di abi mofu mu pakisei bun fosi den taki den o leli sabi denseefi. Bika a sani ya sa meke den toow bakaten. Na a dei di den o toow den e taki a Yehofa fesi taki den o lobi denseefi solanga den de a libi. Fosi u meke wan paamisi, u mu pakisei bun fosi. (Leisi Odo 20:25.) A so a de tu anga a paamisi di sama e meke te den e toow. Te sama abi mofu, a sani ya e yeepi den fu den kon sabi denseefi moo bun. Ai yeepi den fu du sani anga koni tu. Son yuu den e taki den o toow anga denseefi. Ma son yuu a mofu nai go doo. Te tu sama di abi mofu booko a mofu fu den, dati á wani taki den du sani di á bun. A sani ya e yeepi den fu sabi efu den mu toow efuso den á mu toow.

4. Faw mu si sama di abi mofu?

4 Sama di á toow mu holi a pakisei taki tu sama e abi mofu fu di den wani sabi efu den sa toow bakaten. A sani ya wani taki den á mu meke mofu anga wan sama di den sabi taki den naw toow anga en. Ala u mu si a meke di sama e meke mofu anga denseefi a wan bun fasi. Son sama e si enke te tu sama abi mofu, da den mu toow namonamo. Fa sama di á toow e fii te den e yee a sani ya? Melissa, wan sisa fu a Ameekankondee di á toow taki: ‘Te wan baala anga wan sisa abi mofu, son sama e wani den toow namonamo. A sani ya meke son sama e go doo anga a mofu fu den winsi den si taki den nai fiti. Son sama di á toow nai wani abi mofu moo seefiseefi. A sani ya sa meke ye booko yu ede.’

LELI SABI USEEFI MOO BUN

5-6. San sama di abi mofu mu sabi fu denseefi? (1 Peitilisi 3:4)

5 Efi yu anga wan sama abi mofu, da saw yeepi i fu sabi efi yu anga en sa toow efuso wa mu toow? U mu leli sabi useefi bun. A tuu taki i sabi wantu sani fu a sama kaba fosi yu anga en meke mofu. Ma now i mu sabi fa a de tuutuu ‘aini en ati’. (Leisi 1 Peitilisi 3:4.) Te yu anga wan sama abi mofu, ye kon sabi fa a sama anga Yehofa de tuutuu. Ye kon sabi den manii fi en anga fa ai denki. Bakaten yo abi fu piki den akisi ya gi iseefi: ‘Aw de wan bun toowpaa gi mi?’ (Odo 31:26, 27, 30; Efe. 5:33; 1 Tim. 5:8) ‘Aw go e poti pakisei a mi te mi abi booko-ede? Mi poi libi anga en, winsi ai meke pikinpikin fowtu?’ b (Rom. 3:23) Te we kon sabi useefi moo bun, holi a pakisei taki winsi yu anga a sama libi e kai, dati a ná ala ete. San moo pelensipali a efi yu anga a sama o poi fiti useefi, bika ala we si sani taa fasi.

6 San a wantu taa sani dii mu kon sabi te yu anga wan sama abi mofu? Fosi i kon lobi a sama tuutuu, i mu taki fu wantu pelensipali sani anga en. I mu sabi san a wani du aini a ten di e kon. I mu taki fu sani enke i gusontu, moni polobelema, efuso efu wan sani be miti en aini a ten di pasa di ai tan pakisei. A ná ala toli yo gi anga a sama efu a bigin u bigin leli sabi useefi. (Luku Yohanisi 16:12 tu.) Efii si enke a fuuku tumisi fu taki fu son sani, i sa taigi a sama di yu anga en abi mofu taki, ‘kow wakiti pikinso ye fosi u taki fu son sani’. Ma baka wan pisiten yo abi fu taki fu den sani de, bika a taa sama mu sabi den sani de fu sabi san a mu du. Yo abi fu taki kiin anga en.

7. Saw yeepi sama di abi mofu fu kon sabi denseefi moo bun? (Luku a faki tu di den e kai ‘ Te yu abi mofu anga wan sama di e tan faawe’.) (Luku a fowtow tu.)

7 Fa yo du man sabi fa wan sama de tuutuu? Wan fu den moo bun fasi faw sa kon sabi useefi, a te we taki kiin anga useefi. U sa poti akisi gi useefi. U mu e aliki useefi tu te wan fu we taki. Ala u tu man mu taki fa we fii tuutuu. U mu taki a tuu te ye piki den akisi fu a taa sama (Odo 20:5; Yak. 1:19). Yu anga en sa du sani makandaa di o meke a moo makiliki giw fu taki anga useefi. Kande u sa nyan makandaa. U sa go koi a wan peesi pe taa sama e si u. U sa peleiki makandaa tu. Wo sabi useefi moo bun tu te we meke ten fu de makandaa anga u mati anga den famii fu u. Du sani di o yeepi i fu sabi fa ai tyai enseefi. Luku san Aschwin wan baala fu Bakaakondee be e meke moiti fu du. Ai taki san be yeepi en anga Alicia fu kon sabi denseefi moo bun. A taki: ‘U be e suku okasi fu du sani di be o yeepi u fu kon sabi useefi. U be e boli makandaa efuso du taa pikinpikin wooko. Den sowtu okasi ya be e yeepi u fu kon sabi den manii fu useefi anga den swakifasi fu u.’

Efu sama di abi mofu e du sani makandaa, a sani ya o yeepi den fu kon sabi denseefi moo bun (Luku paragraaf 7-8)


8. Sowtu wini sama di abi mofu e fende te den e sutudeli anga denseefi?

8 Wo sabi useefi moo bun tu te we sutudeli Beibel anga useefi. Efii toow bakaten, yo abi fu meke ten fu du a Osufamii Anbegi. A so yo meke Gadu toon wan fu den moo pelensipali pisi fu a toowlibi fii (Peleik. 4:12). Kande yu anga a sama di yu anga en abi mofu sa meke ten fu sutudeli anga useefi. A tuu taki tu sama di abi mofu á toon wan osufamii ete. A baala a ná a edeman fu a sisa ete tu. Ma te we sutudeli anga useefi ala yuu, a sani ya o yeepi i fu sabi fa a taa sama anga Yehofa de tuutuu. Max anga Laysa, a wan toowpaa fu Ameekankondee. Den taki sowtu wini den fende di den be e sutudeli anga denseefi. Max taki: ‘Di u be bigin leli sabi useefi, u be bigin sutudeli den buku fu a olikanisâsi di e taki fu sama di abi mofu, toowlibi, anga osufamii libi. Fu di u be e sutudeli den toli ya, meke u be poi taki fu omen pelensipali sani di be o taanga giw fu bigin taki fu den.’

TAA SANI DII MU POTI PAKISEI

9. San sama di abi mofu mu holi a pakisei te den e luku sama den o taigi taki den abi mofu?

9 Sama yo taigi taki yu abi mofu? A useefi mu luku sama wo taigi. Te yu anga wan sama abi mofu, biginbigin kande i sa taigi wantu sama namo (Odo 17:27). A sani ya o yeepi i fu sama á poti akisi gii di á de fanowdu. Aw yeepi i tu fu sama á dwengi i fu teke wan bosoloiti. Ma efi ya taigi nawan sama, den naw sabi taki yu abi mofu. A sani ya sa meke ogii miti i tu, bika efi yu anga a sama di yu anga en abi mofu wawan de a wan peesi, u sa du sani di á bun. Neen meke a bun fu taigi den sama di ye fitoow taki yu abi mofu, bika a sani ya o yeepi i fu du sani anga koni (Odo 15:22). I sa taigi wantu famii, wan mati fii di abi ondoofeni, efuso den owluman.

10. Saw yeepi sama di abi mofu fu tyai denseefi a wan fasi di e meke Yehofa piisii? (Odo 22:3)

10 Fai sa meke Yehofa piisii te yu abi mofu? Moo den fii fu we taanga, moo wo wani kon koosube a useefi. Saw yeepi u fu wa du sani di o hati Yehofa? (1 Kor. 6:18) Wa mu gi tyobo toli. Wa mu de u wawan a wan peesi tu. Wa mu diingi sani di abi taanga sopi aini (Efe. 5:3). Den sowtu sani ya sa meke den seks fii fu u kon moo taanga. Efu den seks fii fu u taanga, aw taanga giw fu du san bun. A wan koni sani te we taki ala yuu fu san wo du fu lesipeki useefi anga fu holi den weiti fu Yehofa. (Leisi Odo 22:3.) Luku san be yeepi Dawit anga Almaz fu Etiyopiya. Den taki: ‘U be e de makandaa anga useefi a peesi pe tyaipi sama de efuso te u be de makandaa anga den mati fu u. Noiti u wawan be e de aini wagi. U wawan á be e de aini wan osu tu. U be e koti pasi gi okasi di be sa meke u du sani di á bun.’

11. San wan baala anga wan sisa di abi mofu mu holi a pakisei te den e luku fa den mu soi lobi gi denseefi?

11 Efu a yuu di den o toow á faawe moo, da a naabi toobi efu den e du son sani fu soi taki den lobi denseefi. Ma efu den fii fu den taanga, aw taanga gi den fu denki kiin. A sani ya o meke den á man si bun moo efu a wan koni sani fu toow anga a sama (Singi. 1:2; 2:6). Efu den fii fu den taanga so, neen den e du son sani fu soi lobi enke sama di o toow, a sani ya sa meke den tyai denseefi a wan fasi di á fiti (Odo 6:27). Neen meke solanga wan baala anga wan sisa si taki den lobi denseefi, neen den meke mofu, da den mu taki fiti wanten. Den mu wooko anga den leli fu Beibel fu luku san den sa du fu soi taki den lobi denseefi c (1 Tes. 4:3-7). Den mu akisi denseefi taki: ‘San sama na a pisi pe mi e tan o taki efu den si mi du a sani ya fu soi taki mi lobi a taawan?’ Den mu akisi denseefi tu taki: ‘Efu mi du a sani ya fu soi a sama di mi anga en o toow taki mi lobi en, aw weki den fii fi en efuso den fii fu mi?’

12. San sama di abi mofu mu du efu den nai go na a wan se?

12 Sai sa du fu losi polobelema? Efu son yuu u nai go na a wan se, a sani ya wani taki ya fende a sama dii wani? Nono. A ná ala yuu wo go e go na a wan se. Efu u wani abi wan bun toowlibi, u mu e lesipeki useefi. U mu e fiti useefi tu. Wan toowlibi o poi waka bun te we meke moiti fu denki go na a wan se. Akisi iseefi taki: ‘We taki a wan lesipeki fasi anga useefi? Te u meke wan fowtu, we taki u fowtu tuu? We meke moiti fu kengi u manii? We taki piimisi te u meke wan fowtu?’ (Efe. 4:31, 32) Ma efu na ala yuu u nai go na a wan se, da sani naw kengi baka di wo toow. Efu ala u tu man kon si taki u nai fiti, da a be o moo bun fu wa go doo. d

13. Saw yeepi sama di abi mofu fu sabi on langa den mu go doo anga a mofu fu den?

13 On langa yo abi mofu? Efi ya teke ten pakisei bun fu a toli ya, sani naw waka bun (Odo 21:5). Yu anga a sama mu abi mofu te enke i kon sabi en moo bun. Ya mu meke a moo langa efu aa de fanowdu. Beibel taki: Te ai teke langa fu wan sama fende san ai angii fi en, da a sani ya sa meke a kusumi te da a siki neen ati’ (Odo 13:12). Efu we teke moo ten fu de makandaa anga useefi, aw moo taanga giw fu basi den seks fii fu u (1 Kor. 7:9). Pe fii poti pakisei on langa yu abi mofu kaba, akisi iseefi taki: ‘San mi mu sabi na a taa sama ete fu sabi san mi du?’

FA DEN BAALA ANGA SISA SA HOLIBAKA GI WAN SAMA DI ABI MOFU?

14. Fa den baala anga sisa sa holibaka gi sama di abi mofu? (Luku a fowtow tu.)

14 Efu u sabi tu sama di abi mofu, faw sa yeepi den? U sa kai den kon a wi osu fu nyan wan sani. U sa kai den fu kon na a Osufamii Anbegi fu u tu. Boiti dati, u sa kai den te we du sani fu piisii (Rom. 12:13). A den sowtu okasi ya, den tu sama di abi mofu e kon sabi denseefi moo bun. Kande i sa go koi anga den. I sa de makandaa anga den tu te den e go a wan peesi anga wagi efuso boto. Boiti dati, i sa kai den kon a yu osu fu den wawan á de a wan peesi (Gal. 6:10). Alicia anga Aschwin di u be taki fu den kaba e taki fa ai bigi gi den taki son baala anga sisa be yeepi den. Aschwin taki: ‘Ná pikin piisii u be piisii di son baala anga sisa be taigi u taki u sa go a den a osu efu u be wani de makandaa anga useefi. A sani ya be e yeepi u fu u wawan á de a wan peesi.’ Efu wan mati fii akisi i fii de makandaa anga den, pakisei fa a mati fi yo piisii taki i be wani yeepi en. I mu luku bun fi ya fika den wawan, ma efii si taki den wani taki anga denseefi, i sa fika den fu den taki dai waka komoto ape, ma i mu e si den.​—Filip. 2:4.

Efu u sabi wan sama di abi mofu, u sa luku faw sa yeepi den (Luku paragraaf 14-15)


15. San a wan taa sani di u sa du fu yeepi sama di abi mofu? (Odo 12:18)

15 We holibaka gi sama di abi mofu tu te we luku bun san we taki anga san wa mu taki. (Leisi Odo 12:18.) Kande wo wani taigi sama taki den sama de abi mofu oo, ma a be o moo bun fu denseefi taigi sama den wani. Wa mu kuutu den sama di abi mofu efu den á wani sama sabi son sani fu den ete (Odo 20:19; Rom. 14:10; 1 Tes. 4:11). Boiti dati, wa mu taki efuso akisi den sani di o meke den fii enke we dwengi den fu toow. Wan sisa den e kai Elise anga en man taki: ‘Sen be e kisi u te sama be e akisi u sani fu a toow fu u. Den be e akisi u sani di wa be taki fu den ete seefi.’

16. Saw mu du te a mofu fu tu sama nai go doo?

16 Saw mu du efu a mofu fu tu sama nai go doo moo? Wa mu akisi den sani di o meke den fii wan fasi. Wa mu gi wan fu den a fowtu tu (1 Peit. 4:15). Wan sisa den e kai Lea taki: ‘Mi be yee taki sama be e taki saide den si enke mi anga a baala di mi anga en be abi mofu á de moo. Ná pikin hati a sani ya be hati mi.’ Enke faw be taki kaba, da te a mofu fu tu sama nai go doo, dati á wani taki den teke wan don bosoloiti. A sani ya e soi taki a pisiten di den be abi mofu yeepi den fu sabi sowtu bosoloiti den mu teke. Kande den o go e kusumi taki a mofu fu den nai go doo moo. Kande den o fii enke a den wawan de tu. Neen meke u mu luku faw sa yeepi den.​—Odo 17:17.

17. San tu sama di abi mofu mu tan du?

17 Enke faw luku aini a artikel ya, da sani e miti sama di abi mofu, ma den sa piisii tu. Jessica taki: ‘Te yu abi mofu, ye lai sani fu du. Ma mi e piisii taki a pisiten de u be man leli sabi useefi moo bun.’ Efi yu abi mofu, meke moiti fu kon sabi useefi moo bun. Efii du a sani ya, da a pisiten di yu abi mofu o yeepi i fu du sani anga koni.

SINGI 49 Meke Yehofa piisii

a Son wan fu den nen aini a artikel ya kengi.

b Efii wani sabi moo akisi dii sa poti gi iseefi, da luku a Bakaatongo buku di den e kai Wat jonge mensen vragen​—Praktische antwoorden, Deel 2, blz. 39-40.

c A pee di sama e pee anga a senpeesi fu taawan a hululibi. Den owluman sa holi wan kuutu komte efu a sani ya pasa. Efu wan sama e pee anga wan sama bobi, efu den e gi tyobo toli, efuso sende den toli ya a app, da den owluman sa luku efu a de fanowdu fu holi wan kuutu komte.

d Efii wani sabi moo sani fu a toli ya, i sa luku a Saanantongo artikel di den e kai „Aksi fu Leisiman” aini A Wakititolen fu 15 augustus 1999.