Skip to content

Skip to table of contents

Ninifei be lai omen moin dyali anga gaan paleisi

I be sabi a sani ya?

I be sabi a sani ya?

San pasa anga a foto Ninifei baka a ten fu Yona?

NA A pisiten fu a yali 670 Fosi Kelestesi, Asiriya a be a moo gaan kownukondee fu hii goontapu. Wan sikiifiman taki ‘a pisi pe Asiriya be e tii be bigi komoto a Siprus fu te a Iran. Wan pisiten den be e tii Egepte tu’. A mamafoto fu Asiriya a be Ninifei. A foto ya a be a moo gaan foto a hii goontapu. A be abi omen moin dyali, gaan paleisi, anga gaan osu pe sama be e poti buku. Ondoosukuman fende sani a pe a foto Ninifei be de fosi, di e soi taki Kownu Ashurbanipal be e kai enseefi ‘kownu fu goontapu’. A so den kownu fu Asiriya be gwenti kai denseefi a ten de. A pisiten di a kownu ya be e tii, sama be e si enke nawan taa kondee be o poi wini Asiriya anga Ninifei.

Wan pisiten Asiriya a be a moo gaan kownukondee a hii goontapu

Ma di Asiriya be kon abi moo makiti, Yehofa meke polofeiti Sefanya taki san a be o du anga a foto ya. A be taki: ‘Yehofa o poli Asiriya. A o meke Ninifei dee enke wan sabana.’ Nahum, wan taa polofeiti fu Yehofa be taki: ‘U mu fufuu a solufu anga a gowtu. . . . A foto leigi, sama nai tan aini moo. A toon wan booko peesi. Ala sama di si yu o lon gi i. Den o taki: “Ninifei toon wan booko peesi”’ (Sef. 2:13; Nah. 2:9, 10; 3:7). Kande di omen sama yee den polofeititoli ya den be e akisi denseefi taki: ‘Den sani ya o pasa tuu? Wan kondee enke Asiriya o poi booko tuutuu?’ Kande gaanse fu den á be e biibi a sani ya.

Ninifei toon wan booko peesi pe sama nai tan moo

Winsi fa omen sama á be e biibi a sani ya, toku sani waka pilisisi enke fa den polofeiti fu Yehofa be taki. Wan pisiten fosi a yali 600 Fosi Kelestesi, Babilon anga Mediya teke Asiriya abaa. Nawan sama á be e tan a Ninifei moo. Baka wan pisiten sama be kon feegete a foto ya. Wan buku e taki: ‘Bakaten sama á be e membee a foto Ninifei moo seefi. Aini Beibel namo i be sa fende sani fi en ete.’ Na a bigin fu a yali 1800, sama be e si den toli fu Ninifei enke anainsitoli. Ma aini 1845, wan ondoosukuman den e kai Austen Henry Layard bigin ondoosuku sani fu Ninifei. Den sani di a fende be e soi taki Ninifei a be wan pelensipali foto enke fa Beibel taki.

Sani pasa pilisisi enke fa Beibel taki. A sani ya e yeepi u fu moo biibi taki den sani di Beibel taki fu den tiiman aini a ten ya, o pasa pilisisi enke fa a taki.​—Dan. 2:44; Openb. 19:15, 19-21.