Mi meke aini 1954 a St. Paul, Minnesota, na Ameekankondee. Nda anga mma be e go a Lomusu keliki. Den be abi 5 pikin. A mi a be du fu tu pikin fu den. Wi a ná be gudu sama, ma wi á be e pina tu. A wan Lomusu sikoo mi be e go. Mi be e yeepi den pilisite te u be go a keliki. Toku mi á be sabi a Beibel wan bunbun fasi. Mi be sabi taki wan Gadu de di meke ala sani, ma mi á be e si enke a Lomusu keliki be o man yeepi mi fu dini Gadu.

A fosi yali di mi bigin anga a sikoo fu toon afukati, Yehofa Kotoigi kon a mi a osu. Di den kon mi be e wasi koosi, neen meke a toowpaa akisi mi efu den be sa kon wan taa leisi. Di den kon baka mi akisi den taki: ‘Saide sani e go moo bun anga den ogii sama? San wan sama mu du fi en libi waka bun?’ Den gi mi a buku di den e kai ‘A waaleiti di e tyai sama go a teego libi’ (De waarheid die tot eeuwig leven leidt), anga a guun baka wan fu a Nyun-Grontapuvertaling. A so mi  bigin sutudeli Beibel anga den. A Beibelsutudi yeepi mi fu fusutan omen sani. Mi poolo te di mi kon sabi taki Gadu Kownukondee a wan tuutuu tiimakiti di o tii hii goontapu, bika mi be si taki libisama á be o poi losi den polobelema fu u. Te den e tii, a soso takuu bakapisi ai tyai gi u.

Aini 1982 mi paamisi Yehofa taki mi o libi enke fa a wani, neen mi dopu na a konkelesi di be holi a St. Paul. A wiki neen baka mi be mu go na aseefi peesi pe a konkelesi be holi fu meke wan eksame fu toon afukati. Aini oktober, den piki mi taki mi be sa bigin wooko enke afukati.

Mi be miti wan baala den e kai Mike Richardson, na a konkelesi di mi dopu. A baala ya be e wooko na a edekantoo a Brooklin. A taigi mi taki den bigin teke sama a wooko di sa yeepi anga den kuutu toli fu a olikanisâsi. Di a gi mi a toli ya neen mi pakisei san a heiheiman fu Etiyopiya be taki aini Toli 8:36. Mi akisi miseefi taki: ‘San e tapu mi fu wooko gi a olikanisâsi?’ We, sani á be e tapu mi, neen meke mi poti mi nen fu go wooko a Betel.

Nda anga mma á be lobi en seefiseefi taki mi be toon wan Yehofa Kotoigi. Nda akisi mi efu mi be o moo meke moni di mi o wooko a Betel. Mi taigi en taki a ná fu moni mi be o wooko. A 75 Ameekan dala den be o gi mi wan mun. Na a moni ya den be e gi ala sama di be e wooko a Betel a ten de.

Mi be bigin wooko enke afukati a wan taa peesi kaba, neen meke mi á be poi go a Betel wantenwanten. Aini 1984 mi bigin wooko na a edekantoo di be de a Brooklin, New York. Den poti mi na a pisi pe den be e luku den kuutu toli fu a olikanisâsi. Fu di mi be wooko enke afukati kaba meke a be moo makiliki gi mi di mi be bigin yeepi a olikanisâsi anga den toli di den be e tyai go a kuutu.

Aini november 1983 a olikanisâsi bai a Stanley Teyater di de aini a foto New Jersey. Den baala akisi lanti efu den sa poti nyun sitolomu tetei anga nyun wataa peipi na a teyater. Di den baala taigi den lantiman taki a konkelesi den o holi na a peesi pe den bai, lanti á be wani gi den pampila fu seeka sani na a peesi. Bika den weiti fu a foto be e taki a pe sama e tan namo den be sa holi keliki. Ma a soso wenkii anga kantoo be de na a pisi pe a teyater di den baala bai be de.  Neen meke lanti á be wani den kengi sani neen. Den baala go akisi den ete wan leisi, toku den á be wani.

Aini a fosi wiki di mi bigin wooko a Betel a olikanisâsi tyai a toli ya go a kuutu. A tu yali mi be wooko na a kuutu osu fu Minnesota, neen meke mi be sabi sani fu den sowtu toli ya. Wan fu den afukati fu u be taki a omen sama e go luku felon na a teyater ya, den be e holi dansi ape tu. Efu den be poi du den sowtu sani ya na ape da saide wi á poi dini Gadu ape? Di a kuutubangi luku a toli baka, den taki den lantiman fu a foto á be wooko anga a leti di wi abi fu dini Gadu. Neen meke a kuutubangi taki u sa seeka den sani di u be wani seeka na a peesi. A sani ya be soi mi kiin taki Yehofa holibaka gi den baala, di den poti sama fu luku den toli fu a olikanisâsi di den e tyai go a kuutu. A be bigi gi mi taki mi be sa yeepi a olikanisâsi na a fasi ya.

Den baala seeka omen sani na a teyater ya. Wan sani fu wan yali baka di den bigin anga a wooko, neen den holi wan komakandaa na a peesi ya gi den baala anga sisa di be kaba a Gileyad sikoo. Disi a be du fu 79 leisi di a sikoo ya be holi. Den holi a komakandaa a 8 september 1985. Baka di den seeka a peesi, den kengi a nen fi en. Den bigin kai en a Jersey City Kongreshal. Ai bigi gi mi taki mi be abi a gaandi fu holibaka gi a Kownukondee enke afukati. A wooko ya meke mi piisii moo enke di mi be e wooko enke afukati fosi mi kon a Betel. Yehofa yeepi mi fu du sani di mi á be denki. A gi mi a gaandi fu yeepi anga omen taa toli di a olikanisâsi be tyai go a kuutu.

Aini den yali baka 1980, da te wan Yehofa Kotoigi be taki a á wani buulu, den dataa á be e wani yee a taki de, winsi a be wan gaansama. A be moo taanga gi den Kotoigi sisa di be de anga bee. Bika den kuutubakaa be e fende taki wan beeman á be abi a leti fu taki a ná o teke buulu, bika efu a mma á be teke buulu neen a be dede, da a pikin be o de sondee mma.

Sisa Denise Nicoleau lasi buulu baka di a meke a boi fi en a 29 december 1988. A HB fi en be saka pasa 5.0, neen meke a dataa fi en be wani gi en buulu, ma sisa Nicoleau á be wani. A taa dei fi en a ati-osu go akisi kuutubakaa efu den sa gi a sisa buulu. Den á tyai a toli go a kuutu seefi. Sondee den taki anga a sisa anga en man, a kuutubakaa taigi a ati-osu taki den sa gi a sisa buulu.

Feeda, 30 december den dataa gi a sisa ya buulu, winsi fa en man anga den taa famii fi en di be de ape á be wani. Di den  dataa e go gi en buulu neen wantu famii fi en anga wantu owluman taampu lontu a bedi fu a sisa fu tapu den dataa fu den á gi en buulu. Neen meke sikowtu kisi den tyai go sooto. A taa dei fi en kolanti, tv anga laadiyow paati a nyunsu a New York anga taa peesi.

Monde mamanten neen mi taki anga Milton Mollen. A man ya a be wan kuutubakaa fu wan moo hei kuutubangi. Mi taigi en san pasa. Mi taigi en taki a kuutubakaa meke a ati-osu gi a sisa buulu sondee fu tyai a toli go a kuutu. Mollen kai mi go neen kantoo a bakadina de fu taki fu a toli. U be o luku tu sowtu weiti e holibaka gi a toli ya. Philip Brumley, a baala di be e teke fesi na a kantoo pe mi be e wooko be kon anga mi na a kuutubakaa. A kuutubakaa be kai a afukati fu a ati-osu kon tu. Mi anga a taa afukati bigin takitaki anga useefi. Di u taki te neen baala Brumley sikiifi a wan pampila gi mi taki: ‘Ná ligei so.’ Koloku a taigi mi, bika mi ati be boon. Mi be wani soi a taa afukati namonamo taki a ati-osu á be abi leti fu gi a sisa buulu.

Baka di u taki wan sani fu wan yuu langa, neen kuutubakaa Mollen taki a disi na a fosi toli di a be o luku a taa dei. Di wi e waka gwe a kuutubakaa taki ná pikin sani be o miti a afukati fu a ati-osu tamaa. A kuutubakaa be wani taki anga a sani ya taki a o taanga gi a afukati fu soi taki a ati-osu be abi leti fu gi sisa Nicoleau buulu. A sani di a kuutubakaa taki soi mi taki Yehofa be e holibaka gi u. A be e switi gi mi fu si fa Yehofa gi wi a okasi fu wooko gi en.

Na a hii neti a teke fu seeka san wi o taki a taa dei. A peesi pe a kuutu be o holi be koosube fu Betel, neen meke a omen baala anga sisa di be e wooko na aseefi kantoo fu u waka anga futu go a pe a kuutu be o holi. Baka di den fo kuutubakaa aliki a toli, den taki a ati-osu á be abi leti fu gi a sisa buulu. A kuutubangi taki nawan kuutubakaa abi a leti fu teke wan bosoloiti sondee fu taki anga a siki sama fosi.

A á langa baka dati neen a moo hei kuutubangi fu New York taki sisa Nicoleau abi a leti fu fende dataa yeepi sondee buulu. A disi na a fosiwan fu den fo kuutu, di u  wini a den hei kuutubangi fu a kondee. Ala den fo toli ya be e go fu a leti di sama abi fu fende dataa yeepi sondee buulu (Luku a faki ‘ Den toli di u wini a den moo hei kuutubangi.’) Mi yeepi taa afukati a Betel tu anga toli di abi fu du anga booko-toow, sama abi a leti fu kiya wan pikin te a toow booko, anga toli di abi fu du anga dyali.

Di mi miti Dawn, a be booko-toow. A be abi dii pikin tu. A be e wooko fu solugu enseefi anga den pikin fi en. Boiti dati, a be e pionili tu. Winsi fa sani miti en, a be e dini Yehofa fayafaya. Na a sani de meke mi be moo lobi en. Di u go na a konkelesi aini 1992 di be holi a New York, mi akisi en efu mi be sa leli sabi en moo bun. Baka wan yali, neen u toow, ma mi be e wooko a Betel ete. Mi e gi Yehofa daa taki a gi mi wan uman di e poti a Kownukondee a fesi. Dawn a piisii sama. Ala den yali di mi anga en toow, a libi bun anga mi te.​—Odo 31:12.

Di u toow, wan fu den pikin be abi 11 yali, a taawan be abi 13 yali, a moo gaanwan be abi 16 yali. Mi be wani de wan bun dda gi den, neen meke mi leisi ala den buku fu a olikanisâsi di e soi fa mi sa de wan bun dda. Mi meke moiti tu fu du den sani di mi leli. A ná ala yuu a be makiliki, ma bakaten den pikin be kon lobi mi, den be e si mi enke den dda, anga den mati. Den mati fu den pikin be lobi kon a wi osu, neen meke na ala yuu yonkuuwan be e de a wi osu.

Aini 2013 mi anga Dawn foloisi go a Wisconsin fu solugu u mma anga u dda. Mi piisii taki mi be sa yeepi a Betel ete. Den be e akisi mi fu yeepi anga son toli di den tyai go a kuutu.

Aini september 2018, mi kon fusutan taki wan sani á be bun anga mi golingo. A omen leisi mi be e abi fu kiin mi neki fosi mi taki. Di mi go a dataa a á be sabi san be e du mi. Bakaten wan taa dataa sende mi go a wan dataa di e luku sikin ini. Di mi go na a dataa ya, a taigi mi taki wan takuu siki kisi mi.

Dii dei baka dati mi go du sport, neen mi kai booko mi ana. A mi hii libi mi be e du a sport ya. Neen meke di a sani ya pasa mi be fusutan taki a bunbun siki mi be siki. A siki ya kon ogii gawgaw. Bakaten mi á be poi taki bun moo, mi á be e poi waka bun tu. Boiti dati, a be e taanga gi mi fu gwili.

Ai bigi gi mi taki mi be abi a gaandi fu wooko gi a olikanisâsi fu Yehofa enke afukati. A omen artikel mi sikiifi di dataa, afukati anga kuutubakaa be e leisi. A omen lezing mi holi a omen peesi a goontapu tu di e soi sama taki Yehofa Kotoigi abi a leti fu taki den á wani teke buulu. Winsi fa mi du ala den sani ya, toku mi e pakisei san sikiifi a Lukasi 17:10: ‘Mi a wan saafu di ná abi fa. A san mi be mu du mi du.’