Numero 13:1-33
13 Maʉ̃be Ãcõrẽba Moisea jarasia:
2 –Ʉ̃cʉrʉ umaquĩrãrãda Canaaʉ̃ drua acʉɗe diabuedua. Maʉ̃ druara mʉ̃a israelerãa diaya. Israelɗeba yõna doce puruɗebemada aɓa aɓa edadua diabuei carea. Ãdjira puru boroda ɓeaɗida panʉa.–
3 Ara maʉ̃da Moiseba ʉ̃cʉrʉ umaquĩrãrãda Paraʉ̃ ẽjũã põãsa ewaraga ɓʉɗeba Canaaʉ̃naa diabuesia Ãcõrẽba jaraɗa quĩrãca. Jũma ãdjirãra israelerã bororã basía.
4 Ãdjirãra naʉ̃gʉrã basía: Rubeʉ̃neba yõna puruɗebema Zacu warra Samuada,
5 Simeoʉ̃neba yõna puruɗebema Hori warra Sapada,
6 Judaɗeba yõna puruɗebema Jepone warra Caleda,
7 Isacarɗeba yõna puruɗebema Jose warra Igalda,
8 Epraiʉ̃neba yõna puruɗebema Nuʉ̃ warra Oseada,
9 Benjamiʉ̃neba yõna puruɗebema Rapu warra Paltida,
10 Zabuloʉ̃neba yõna puruɗebema Sodi warra Gadielda,
11 Jose warra Manaseɗeba yõna puruɗebema Susi warra Gadida,
12 Daʉ̃neba yõna puruɗebema Gemali warra Amielda,
13 Aserɗeba yõna puruɗebema Micael warra Setuda,
14 Neptaliɗeba yõna puruɗebema Vapsi warra Nahbida,
15 idjaɓa Gaɗeba yõna puruɗebema Maqui warra Geuelda.
16 Moiseba Canaaʉ̃ drua acʉɗe diabueɗarã trʉ̃ra maʉ̃gʉrã basía. (Nuʉ̃ warra Oseara Moiseba trʉ̃ ɓʉsia Josue.)
17 Moiseba maʉ̃ ẽberãrã Canaaʉ̃ drua acʉɗe diabuesiɗe nãwã jarasia:
–Negue ẽjũã põãsa ewaraga ɓʉareba ẽjũã eyaiɗa ɓʉɗaa wãnadua.
18 Acʉɗadua maʉ̃ druara sãwã ɓʉda idjaɓa maʉ̃ druaɗebemarãra sãwã ɓeada; mẽsrã ɓeada wa mẽsrãẽ́ ɓeada; zocãrã panʉda wa zocãrãẽ́ panʉda.
19 Acʉɗadua ãdji druara sãwã ɓʉda; bia ɓʉda wa biẽ́ ɓʉda. Idjaɓa acʉɗadua ãdji purura sãwã ɓeada; mõgaraba auɗu jũrã ca ɓeada wa ara jãwã ɓeada.
20 Acʉɗadua dji ẽjũãda; ẽjũã biada wa ẽjũã biaẽ́da, bacuru baraada wa neẽ́da. ¡Sozarra ɓeaɗadua! Idjaɓa maʉ̃ druaɗebema nejõda ʉ̃cʉrʉ ɓa enenadua.–
(Moiseba ãdjirãra uva jara diabuesia.)
21 Ara maʉ̃da Canaaʉ̃ drua acʉɗe wãsiɗaa. Ãdjirãba jũma acʉsiɗaa Ziʉ̃ ẽjũã põãsa ewaraga ɓʉɗeba aɓa Reho puruɗaa. (Reho purura Hamá drua caita ɓʉa.)
22 Negue ẽjũã põãsa ewaraga ɓʉare wãnapeɗa Hebroʉ̃ puruɗe jũẽne wãsiɗaa. Maʉ̃ puruɗe Ahimaʉ̃da, Sesaida, Talmai siɗa panabadjiɗaa. Ãdjira Anacaɗeba yõpeɗaɗa basía.* (Ãdji drõã naẽnabemarãba Hebroʉ̃ purura osiɗaa siete poa egiptorãba Zoaʉ̃ puru oɗi naẽna.)
23 Dji acʉɗe wã panʉra jeweɗa Escol abadaɗe jũẽne wãsiɗaa. Mama uva cʉmʉ droma ɓʉda aɓa tʉ edasiɗaa. Maʉ̃gʉra bacuruɗe jʉ̃napeɗa ẽberã uméba equiaɗeba edesiɗaa. Idjaɓa granadajõda, higojõ siɗa ɓa edesiɗaa.
24 Maʉ̃ jeweɗara ãdjirãba trʉ̃ ɓʉsiɗaa Escol, uva cʉmʉ droma ɓʉda tʉ edapeɗaɗa bẽrã.*
25 Cuarenta ewari Canaaʉ̃ druara jũma acʉ pananapeɗa jẽda wãsiɗaa.
26 Paraʉ̃ ẽjũã põãsa ewaraga ɓʉɗe Cadé abadama ãdjirãra Moise ume, Aaroʉ̃ ume, idjaɓa jũma israelerã ume ãbaa dji jʉresiɗaa. Maʉ̃ne jũma ãdjia unupeɗaɗada nẽbʉrʉɗapeɗa Canaaʉ̃ druaɗebema nejõda acʉbisiɗaa.
27 Ãdjirãba Moisea nãwã nẽbʉrʉsiɗaa:
–Bʉa wãbiɗa druaɗe dairãra jũẽsiɗaa. Wãrãda maʉ̃ druaɗe baridua ne upeɗaɗara bia zaubaria. Maʉ̃ druaɗebema nejõda acʉdua.
28 Baribʉrʉ maʉ̃ druaɗe ɓea ẽberãrãra bio mẽsrã ɓeaa. Ãdji purura waiɓʉa ɓeaa idjaɓa mõgaraba auɗu jũrã ca ɓeaa. Mama dairãba Anacaɗeba yõpeɗaɗarãda unusiɗaa.
29 Ãdjirã awara Negue ẽjũã põãsa ewaraga ɓʉɗe amalecitarãda panabadaa. Ẽjũã eyaiɗa ɓʉɗe hititarãda, jebuseorãda, amorreorã siɗa panabadaa. Pusaare, Jordaʉ̃ doare biɗa cananeorãda panabadaa.–
30 Maʉ̃ beɗea carea puru Moise quĩrãpita ɓʉga nũmʉra Caleba chupeabisia. Maʉ̃be jarasia:
–¡Wãna! ¡Maʉ̃ druara dadjirãba poya edaɗia! ¡Maʉ̃ druaɗe ɓea ẽberãrãra wãrãda poyaɗia!–
31 Baribʉrʉ idji ume acʉɗe wã pananaba jarasiɗaa:
–¡Dadjirãra wãnaẽ́a! ¡Maʉ̃ druaɗe ɓea ẽberãrãra dadjirã cãyãbara mẽsrãara ɓeaa!–
32 Maʉ̃be sewaɗeba ãdjirãba israelerãa jara panesiɗaa ãdjia acʉɗe wã panana druara dji biaẽ́da. Nãwã jarasiɗaa:
–Jãʉ̃ drua daiba acʉɗe wã pananane ẽberãrãra dji quini nũmabaria.* Maʉ̃ awara ẽberãrã daiba unupeɗaɗara jũma waiɓʉga ɓeaa.
33 Mama dairãba unusiɗaa Anacaɗeba yõpeɗaɗa ẽberãrã drasoa waiɓʉga ɓeada. Ãdjirã acʉɗabara dairãra djuburi queɗeaa aɗichichi quĩrãca. Idjaɓa ãdjirãba dairãra ara maʉ̃ quĩrãca unusiɗaa.–
Beɗea eɗaare
^ 13:22 Anacaɗeba yõpeɗaɗara drasoa waiɓʉga ɓeasia.
^ 13:24 Hebreo beɗeaɗe Escol trʉ̃ba jara ɓʉa “cʉmʉ.”
^ 13:32 Ẽberãrãra dji quini nũmabaria. Hebreo beɗeaɗe nãwã ɓʉ́ ɓʉa: “Maʉ̃ ẽjũãba dji panabadara mĩbaria.” Ʉ̃cʉrʉmaarã maʉ̃ba jara ɓʉa maʉ̃ ẽjũãne ẽberãrã djõ panʉneba dji quini nũmabarida.
