”En olisi ikinä uskonut, että pystyisin tekemään Jehovan työssä näin paljon”, sanoo Englannista kotoisin oleva Gwen, joka palvelee tarvealueella Albaniassa. a

 Monet julistajat ovat muuttaneet Albaniaan, koska he haluavat olla mukana etsimässä ”kaikkien kansojen aarteita” (Haggai 2:7). Mikä on motivoinut heitä? Miten he ovat onnistuneet järjestämään asiansa niin, että he ovat voineet muuttaa? Mikä on tuonut heille iloa?

 Kaikilla julistajilla, jotka ovat muuttaneet tarvealueelle Albaniaan, on sama motiivi: he rakastavat Jehovaa ja haluavat kertoa hänestä myös toisille.

 Nämä julistajat olivat jo ennen muuttoaan laajentaneet palvelustaan, mikä helpotti siirtymistä ulkomaiselle kentälle. Gwen kertoo: ”Ensin liityin kotikaupunkini albaniankieliseen ryhmään. Sitten kävin Albaniassa konventissa. Myöhemmin menin sinne joksikin aikaa opiskelemaan kieltä.”

 Manuela muutti Italiassa pieneen seurakuntaan toiselle paikkakunnalle, kun hän oli 23-vuotias. Hän sanoo: ”Olin siellä neljä vuotta. Sitten kuulin, että Albaniassa oli kova tarve, ja päätin mennä sinne tekemään kenttää muutamaksi kuukaudeksi.”

 Federica oli vasta seitsemänvuotias, kun hän kuuli konventissa raportin Albaniasta. Hän muistelee: ”Veli sanoi raportissaan, että Albaniassa on helppo saada tutkisteluja ja kokouksissa käy paljon kiinnostuneita. Kerroin vanhemmilleni, että minäkin halusin mennä sinne. He olivat yllättyneitä, mutta isä sanoi: ’Puhu siitä Jehovalle. Jos se on Jehovan tahto, hän kyllä vastaa.’ Muutaman kuukauden kuluttua perhettämme pyydettiin palvelemaan Albaniassa!” Nyt vuosia myöhemmin Federica on siellä kokoaikaisessa palveluksessa yhdessä miehensä Orgesin kanssa.

 Gianpiero muutti vaimonsa Glorian kanssa Albaniaan sen jälkeen kun hän jäi eläkkeelle. Hän kertoo: ”Kun pojat olivat pieniä, asuimme Italiassa. Kolme heistä lähti aikanaan ulkomaille tarvealueelle. Meitä innosti Vartiotornin kirjoitus ’Voitko tulla yli Makedoniaan?’ Aloimme suunnitella muuttoa Albaniaan ja miettiä, miten tulisimme siellä toimeen eläkkeelläni.”

 Ulkomaiselle tarvealueelle muutto vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua (Luukas 14:28). Täytyy esimerkiksi miettiä, miten saa rahat riittämään. Gwen muutti ensin Englannissa sisarensa luo säästääkseen rahaa. Sophia ja Christopher, jotka hekin ovat kotoisin Englannista, muistelevat: ”Myimme auton ja huonekaluja. Toivoimme, että voisimme olla Albaniassa ainakin vuoden.” Loppujen lopuksi he pystyivät jäämään sinne paljon pidemmäksi aikaa.

 Jotkut Albaniassa palvelevat julistajat käyvät aina välillä muutaman kuukauden töissä kotimaassaan. Näin tekivät esimerkiksi Eliseo ja Miriam. Eliseo kertoo: ”Miriam on kotoisin eräästä Italian turistikohteesta. Sieltä oli helppo löytää kausitöitä. Niinpä teimme viiden vuoden ajan niin, että olimme aina kesällä kolme kuukautta töissä Italiassa ja elimme loput yhdeksän kuukautta säästöillä Albaniassa.”

 Toiseen maahan muuttaminen vaatii sopeutumista, mutta paikalliset ystävät voivat olla siinä suureksi avuksi. Sophia sanoo: ”Albaniassa asunnot ovat talvella paljon kylmempiä kuin mihin olin tottunut. Opin pukeutumaan lämpimästi, kun katsoin, millaisia vaatteita paikallisilla sisarilla oli.” Puolalaiset Grzegorz ja Sona muuttivat viehättävään Prizrenin kaupunkiin Kosovoon. b Grzegorz kertoo: ”Ystävät ovat olleet meille todella mukavia. He ovat auttaneet meitä kielenopiskelussa ja monissa muissa asioissa. He esimerkiksi näyttivät, missä on halpoja kauppoja, ja selittivät, miten torilla kannattaa tehdä ruokaostoksia.”

 Ulkomaisille tarvealueille muuttavat julistajat saavat paljon uusia ystäviä, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista. Sona selittää: ”Olen nähnyt, millainen voima Jehovan rakkaudella on. On ollut uskoa vahvistavaa nähdä, miten suuriin elämänmuutoksiin veljet ja sisaret ovat pystyneet, kun he ovat oppineet tuntemaan Jehovan. Heistä on tullut meille tosi läheisiä ystäviä. Koemme, että meitä tarvitaan ja meillä on annettavaa.” (Markus 10:29, 30.) Gloria sanoo: ”Olen tutustunut moniin sisariin, joita on aikanaan vastustettu hyvin ankarasti. On ollut koskettavaa nähdä, miten paljon he rakastavat Jehovaa.”

 Tarvealueella voi oppia monia arvokkaita asioita. Kun esimerkiksi poistuu omalta mukavuusalueelta siksi, että haluaa antaa enemmän Jehovalle, saa paljon iloa. Stefano todisti aiemmin pääasiassa ovipuhelimessa, ja hän oli tottunut esittämään asiansa lyhyesti. Hän toteaa: ”Albaniassa ihmiset tykkäävät rupatella pitkään, varsinkin kahvikupin ääressä. Olen tosi ujo, ja siksi olin aluksi epävarma enkä tiennyt, mitä sanoa. Ajan mittaan opin kuitenkin keskustelemaan ihmisten kanssa, ja nyt nautin siitä. Kenttätyöstä on tullut paljon mukavampaa.”

 Leah ja hänen miehensä William ovat muuttaneet Albaniaan Yhdysvalloista. Leah kertoo: ”Tämä on ollut hyvin avartava kokemus. Olemme oppineet paljon ystävyydestä, vieraanvaraisuudesta ja toisten kunnioittamisesta. Kentällä olemme kokeilleet uusia työmuotoja ja oppineet paremmin perustelemaan asioita Raamatun avulla.” William jatkaa: ”Useimmat ihastuvat Albanian upeisiin rantoihin. Minun suosikkini on Albanian Alpit, joilla on mukava retkeillä. Parasta täällä on kuitenkin ihmiset! Monissa alueemme kylissä on todistettu vain lyhyesti erikoiskampanjoiden yhteydessä. Kun käymme niissä, ihmiset jäävät joskus juttelemaan niin pitkään, että ehdimme puhua vain muutaman perheen kanssa koko päivän aikana.”

 Tarvealueella palvelevien julistajien suurin ilonaihe on se, että ihmiset ottavat vastaan totuuden (1. Tessalonikalaisille 2:19, 20). Laura oli nuori naimaton sisar, kun hän muutti Albaniaan. Hän kertoo omasta kokemuksestaan: ”Toimin jonkin aikaa Fierin kaupungissa. Vain kahden ja puolen vuoden aikana peräti 120 uutta julistajaa aloitti palveluksen! 16 heistä oli minun raamattukurssioppilaitani.” Toinen sisar Sandra sanoo: ”Todistin kerran eräälle torimyyjälle. Hänestä tuli sisar, ja myöhemmin hän muutti takaisin kotikyläänsä. Viimeksi kun kuulin hänestä, hän oli aloittanut siellä 15 raamattukurssia.”

 Monet julistajat ovat olleet Albaniassa jo useita vuosia, ja he nauttivat edelleen palveluksestaan. Jotkut heistä ovat kokeneet iloisen yllätyksen, kun ihmiset, joille he ovat puhuneet totuudesta monta vuotta sitten, ovat myöhemmin tulleet mukaan (Saarnaaja 11:6). Christopher kertoo: ”Törmäsin erääseen mieheen, jonka kanssa olin tutkinut Raamattua vähän sen jälkeen kun muutin Albaniaan. Olin hämmästynyt siitä, miten tarkasti hän muisti keskustelumme. Nyt hän ja hänen vaimonsa ovat molemmat kastettuja todistajia.” Federica muistelee: ”Eräässä seurakunnassa yksi sisar tuli kysymään minulta, muistinko häntä. Hän kertoi, että olin todistanut hänelle yhdeksän vuotta aiemmin. Myöhemmin kun olin muuttanut toiselle paikkakunnalle, hän oli alkanut tutkia Raamattua ja mennyt kasteelle. Luulin jo, että ensimmäiset vuodet Albaniassa eivät olleet niin tuloksekkaita, mutta olin väärässä.”

 Albaniaan ja Kosovoon muuttaneet julistajat ovat kiitollisia Jehovalle siitä, että hän on siunannut heitä ja tehnyt heidän elämästään antoisaa. Eliseo sanoo monen Albaniassa vietetyn vuoden jälkeen näin: ”Monesti me ihmiset rakennamme elämämme sellaisten asioiden varaan, joiden tässä maailmassa ajatellaan tuovan turvallisuutta ja vakautta. Se ei kuitenkaan todellisuudessa tee elämästä turvallista. Todellista turvallisuutta ja merkitystä elämään tuo se, että elää Jehovan periaatteiden mukaan. Palvelus tarvealueella on auttanut minua ymmärtämään sen entistäkin selvemmin. Tunnen, että minua tarvitaan ja arvostetaan. Minulla on hyviä ystäviä, joilla on samat tavoitteet.” Sandra sanoo samansuuntaisesti: ”Minusta tuntuu, että tarvealueelle muuttamisen myötä Jehova on antanut minun toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni olla lähetystyöntekijä. En ole missään vaiheessa katunut muuttoani Albaniaan. Olen onnellisempi kuin koskaan.”