Jehovan todistajien päätoimistossa Brooklynissa New Yorkissa avattiin lokakuussa 2012 todistajien historiasta kertova näyttely. a Ilman opasta tehtävällä kierroksella selviää, millaisia vastoinkäymisiä, vaaroja ja voittoja on sisältynyt joidenkin sellaisten elämään, jotka ovat pyrkineet seuraamaan Kristusta.

Näyttely vie aikamatkalle, joka ulottuu kristillisyyden alkuajoista vuodesta 33 aina nykyaikaan asti. Se on jaettu neljään osaan, joista kullakin on raamatullinen teema ja jotka aikajana sitoo toisiinsa. Kustakin näyttelyn osasta kerrotaan lyhyellä englanninkielisellä videolla. Videoihin saa tekstityksen espanjaksi, italiaksi, japaniksi, koreaksi, portugaliksi ja ranskaksi.

Näyttelyn ensimmäinen osa ”Ihmiset ovat rakastaneet pimeyttä” perustuu Johanneksen 3:19:ssä oleviin Jeesuksen sanoihin. Raamatussa ennustettiin, että ”nousisi miehiä, jotka puhuvat vääristeltyjä asioita” (Apostolien teot 20:30). Aikajanalla esitetään synkkiä esimerkkejä siitä, mitä tällaiset pahat ihmiset ovat saaneet aikaan.

Toisen osan teema on ”Loistakoon valo”, joka pohjautuu 2. Korinttilaiskirjeen 4:6:een. Aikajana kattaa jakson 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkupuolelle. Aluksi kerrotaan vilpittömistä ihmisistä, jotka alkoivat tutkia Raamattua ennakkoluulottomasti, ja siitä, miten heidän tietonsa lisääntyi ja määränsä kasvoi ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Sen jälkeen esitellään kuuluisaa ”Kuvanäytös Luomista”. Raamatuntutkijat (joiksi Jehovan todistajia siihen aikaan kutsuttiin) saivat vuonna 1914 valmiiksi tämän ainutlaatuisen kuulto- ja elokuvaesityksen, johon yhdistettiin levyltä tuleva ääni. Seuraavina vuosina miljoonia ihmisiä virtasi katsomaan tätä esitystä. Näyttelyssä on esillä joitakin alkuperäisiä taideteoksia, lyhyt video esityksen johdannosta ja yli 500 värillistä kuultokuvaa.

Kolmannen osan teema ”Lohikäärme vihastui” on otettu Ilmestyksen 12:17:stä. Tässä osassa kerrotaan vainosta, jota Kristuksen seuraajat kokivat 1900-luvun alkupuolella, ja rohkaisevia kokemuksia siitä, miten he säilyttivät puolueettomuutensa sota-aikana. Eräällä videolla kerrotaan italialaisesta Remigio Cuminettista, Jehovan todistajasta, joka kieltäytyi käyttämästä sotilaspukua ja osallistumasta ensimmäiseen maailmansotaan. Toisella videolla on itävaltalaisen Alois Moserin tarina. Hän ei suostunut esittämään natsitervehdystä ja menetti siksi työpaikkansa ja joutui lopulta Dachaun keskitysleirille.

Aidonnäköisessä kolkossa ja hämärästi valaistussa sellissä on kuvia Jehovan todistajista, joita vangittiin uskonsa vuoksi esimerkiksi Japanissa, Kreikassa, Puolassa ja Serbiassa.

Näyttelyn viimeisen osan teema ”Hyvä uutinen kaikille kansakunnille” perustuu Matteuksen 24:14:ään. Siinä kuvaillaan Jehovan todistajien toimintaa vuodesta 1950 aina nykyaikaan asti. Kuvakollaasi kertoo nopeasta kasvusta, hellittämättömästä saarnaamistyöstä ja veljellisestä rakkaudesta, jotka kaikki ovat tunnusomaisia Jehovan todistajille.

Näyttelyn loppupuolella on mahdollisuus tehdä interaktiivisen näytön avulla kiertokäynti Raamattutaloon ja Brooklynin tabernaakkeliin, jotka olivat todistajien käytössä toistasataa vuotta sitten.

Näyttelyä suunniteltiin vuoden verran, ja sen pystyttämiseen kului useita kuukausia. Eri puolilla maailmaa asuvat todistajat lahjoittivat sitä varten monia heille rakkaita esineitä.

Miksi kaikki tämä vaiva? Kun eräältä Jehovan todistajien hallintoelimen jäseneltä kysyttiin, mitä hyötyä näyttelystä on todistajille, hän käytti tuttua sanontaa: ”Tietääksemme, mihin olemme menossa, meidän on tiedettävä, mistä olemme tulleet.”