Serge Gerardin oli 5. tammikuuta 2014 matkalla Pariisin lähistöllä pidettävään Jehovan todistajien konventtiin, kun hän näki bussin ikkunasta hirvittävän liikenneonnettomuuden. ”Auto törmäsi sillan lähellä olevaan betoniesteeseen ja lensi ilmaan”, hän kuvailee. ”Sen jälkeen auto osui siltaan, syttyi palamaan ja paiskautui katolleen.”

Serge on ollut palomies yli 40 vuotta ja hän toimii nykyään palokunnan päällikkönä, joten hän reagoi heti. Hän kertoo: ”Vaikka ajoimme vastakkaiseen suuntaan, pyysin kuljettajaa pysäyttämään bussin, ja juoksin palavan auton luo.” Serge kuuli jonkun huutavan: ”Pelastakaa minut! Pelastakaa minut!” Hän jatkaa: ”Minulla oli puku ja solmio eikä mitään suojavälineitä, mutta nuo huudot kertoivat, että ihmisiä voitaisiin vielä pelastaa.”

Kiertäessään autoa Serge löysi šokissa olevan matkustajan ja vei hänet turvaan. ”Mies sanoi, että autossa oli vielä kaksi muuta ihmistä”, Serge kertoo. ”Siihen mennessä useita autoja oli pysähtynyt, mutta kuumuuden ja liekkien vuoksi kukaan ei voinut mennä auton lähelle.”

Paikalle tuli rekka-autonkuljettajia palosammuttimet mukanaan. Sergen ohjauksessa he onnistuivat niiden avulla tukahduttamaan liekit hetkellisesti. Kuljettaja oli jotenkin jäänyt puristuksiin auton alle, joten Serge ja muut nostivat autoa ja vetivät kuljettajan turvaan.

”Juuri sillä hetkellä liekit roihahtivat uudelleen!” Serge kertoo. Autossa oli kuitenkin vielä yksi matkustaja, joka roikkui ylösalaisin turvavyön varassa. Silloin apuun tuli toinen vapaalla oleva palomies, joka oli pukeutunut nahkaiseen moottoripyöräasuun. Serge sanoo: ”Selitin, että auto todennäköisesti räjähtäisi pian. Päätimme vetää miehen ulos käsivarsista, minkä sitten teimmekin.” Auto räjähti alle minuutin kuluttua.

Onnettomuuspaikalle saavuttuaan palokunta ja ensihoitajat huolehtivat uhreista ja sammuttivat palon. Serge sai hoitoa käsiensä haavoihin ja palovammoihin. Kun hän oli nousemassa konventtibussiin, hänen luokseen juoksi useita miehiä kiittämään häntä.

Serge on iloinen siitä, että saattoi olla avuksi. ”Tunsin olevani vastuussa noiden ihmisten elämästä Jumalalleni Jehovalle. Olen onnellinen siitä, että pystyin pelastamaan heidät.”