•  Miten Jehovan todistajat ratkaisevat, onko heidän sopivaa viettää jotakin juhlapäivää?

•  Rakastavatko Jehovan todistajat perhettään ja sukulaisiaan, vaikka he eivät vietä joitakin juhlapäiviä?

•  Kieltävätkö Jehovan todistajat muita ihmisiä viettämästä joitakin juhlapäiviä?

 Ennen kuin Jehovan todistaja päättää, viettääkö jotakin juhlapäivää, hän ottaa asiasta selvää Raamatun avulla. Jotkin juhla- tai pyhäpäivät ovat selvästi ristiriidassa Raamatun kanssa. Niiden viettämiseen Jehovan todistajat eivät osallistu. Muiden juhlapäivien vietosta jokainen todistaja tekee oman ratkaisunsa pyrkien ”säilyttämään puhtaan omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä” (Apostolien teot 24:16).

 Seuraavassa on joitakin kysymyksiä, joita Jehovan todistaja tekee itselleen, kun on kyse jonkin juhlapäivän vietosta. a

•   Perustuuko juhlapäivä Raamatun vastaisiin opetuksiin?

   Raamatun periaate: ”’Lähtekää siksi pois heidän keskuudestaan ja erottautukaa’, sanoo Jehova, ’ja lakatkaa koskemasta epäpuhtaaseen.’” (2. Korinttilaisille 6:15–17.)

   Pysyäkseen täysin erossa opetuksista, jotka ovat hengellisesti epäpuhtaita eli Raamatun vastaisia, Jehovan todistajat eivät vietä juhlapäiviä, joihin sisältyy alla mainittuja piirteitä.

   Juhlapäiviä, joiden juuret juontuvat muiden jumalien tunnustamisesta tai palvonnasta. Jeesus sanoi: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa, ja vain häntä sinun tulee palvella.” (Matteus 4:10.) Näiden sanojen mukaisesti Jehovan todistajat eivät vietä joulua, pääsiäistä tai vappua, koska näiden juhlapäivien juuret juontuvat muiden jumalien kuin Jehovan palvonnasta. He eivät myöskään osallistu seuraavien juhlapäivien viettämiseen:

  •  Kwanzaa. Nimi kwanzaa ”tulee swahilin sanoista matunda ya kwanza, jotka merkitsevät ’ensimmäisiä hedelmiä’ ja osoittavat juhlapäivän juontuvan Afrikan historian ensimmäisistä elonkorjuujuhlista” (Encyclopedia of Black Studies). Vaikka kwanzaa ei joidenkuiden mielestä ole uskonnollinen juhla, Encyclopedia of African Religion rinnastaa sen afrikkalaiseen juhlaan, jonka aikana uhrataan sadon ensi hedelmät ”kiitokseksi jumalolennoille ja esi-isille”. Tuossa tietokirjassa lisätään: ”Sama ilmapiiri on ominaista afroamerikkalaiselle kwanzaa-juhlalle, jossa ilmaistaan kiitollisuutta esi-isiltä saadun elämän siunauksista.”

  •  Keskisyksyn juhla. Tämä on ”juhla kuujumalattaren kunniaksi” (Holidays, Festivals, and Celebrations of the World Dictionary). Siihen sisältyy muotomeno, jossa ”talon naiset kumartuvat jumalattaren eteen otsa maahan asti (kiinaksi kowtow)” (Religions of the World—A Comprehensive Encyclopedia of Beliefs and Practices).

  •  Noruz. ”Jotkin juhlapäivän varhaisimmista juurista juontuvat zarathustralaisuudesta, ja se on muinaisen zarathustralaisen kalenterin pyhimpiä päiviä. – – Zarathustralaisen perinteen mukaan noruzin päivänä puolilta päivin vietetyillä juhlilla toivotettiin tervetulleeksi takaisin Rapithwinana tunnettu Kuun Henki, jonka Talven Henki oli uskomuksen mukaan ajanut kylmiksi kuukausiksi maan alle.” (Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.)

  •  Shab-e Yalda. Kirjan Sufism in the Secret History of Persia mukaan tämä talvipäivänseisauksen vietto ”liittyy eittämättä Mithran [valon jumalan] palvontaan”. On myös esitetty, että tällä juhlalla saattaa olla yhteyksiä roomalaisten ja kreikkalaisten auringonjumalien palvontaan. b

  •  Kiitospäivä. Samoin kuin kwanzaa-juhlan tämänkin juhlan juuret juontuvat muinaisista sadonkorjuujuhlista, joissa kunnioitettiin monenlaisia jumalia. Ajan mittaan ”kristillinen kirkko omaksui nämä muinaiset kansanperinteet”. (A Great and Godly Adventure—The Pilgrims and the Myth of the First Thanksgiving.)

   Juhlapäiviä, joiden perustana on taikausko tai usko hyvään onneen. Raamatun mukaan ne, jotka ”kattavat pöydän onnenjumalalle”, kuuluvat ”niihin, jotka hylkäävät Jehovan” (Jesaja 65:11). Siksi Jehovan todistajat eivät vietä seuraavia juhlapäiviä:

  •  Kupalan yö. ”Suositun uskomuksen mukaan [tuona yönä] luonto päästää valloilleen maagiset voimansa, jotka voidaan valjastaa urheudella ja onnella”, sanotaan kirjassa The A to Z of Belarus. Alun perin kyseessä oli pakanallinen juhlapäivä, jolla juhlistettiin kesäpäivänseisausta. Mutta tietokirjan Encyclopedia of Contemporary Russian Culture mukaan ”tuo juhla sulautui kirkolliseen pyhäpäivään [Johannes Kastaja -nimisen ”pyhimyksen päivään”] kristillisyyden omaksumisen jälkeen”.

  •  Lunaarinen uusivuosi (kiinalainen uusivuosi tai korealainen uusivuosi). ”Erityisesti tänä vuodenaikana perheiden, ystävien ja sukulaisten on ensiarvoisen tärkeää varmistaa hyvä onni, osoittaa kunnioitusta jumalille ja hengille sekä toivottaa hyvinvointia tulevaksi vuodeksi.” (Mooncakes and Hungry Ghosts—Festivals of China.) Vastaavasti korealaiseen uuteenvuoteen sisältyy ”esi-isien palvontaa, rituaaleja, joilla karkotetaan pahoja henkiä ja varmistetaan hyvä onni uudeksivuodeksi, sekä enteitä sen selville saamiseksi, mitä uusivuosi tuo tullessaan” (Encyclopedia of New Year’s Holidays Worldwide).

   Juhlapäiviä, jotka perustuvat käsitykseen sielun kuolemattomuudesta. Raamatussa sanotaan selvästi, että sielu voi kuolla (Hesekiel 18:4). Siksi Jehovan todistajat eivät vietä seuraavaksi mainittuja juhlia, jotka edistävät uskoa sielun kuolemattomuuteen.

  •  Kaikkien uskovien vainajien muistopäivä (vainajien muistopäivä). New Catholic Encyclopedian mukaan ”keskiajalla uskottiin yleisesti, että kiirastulessa olevat sielut saattoivat näyttäytyä tuona päivänä muun muassa virvatulina, noitina ja rupikonnina ihmisille, jotka olivat tehneet heille vääryyttä heidän elämänsä aikana”.

  •  Qingming Festival (Ch’ing Ming) ja Hungry Ghost Festival eli henkien juhla. Näitä kahta juhlapäivää vietetään esi-isien kunniaksi. Kirjassa Celebrating Life Customs Around the World—From Baby Showers to Funerals sanotaan, että Ch’ing Mingin aikana ”poltetaan ruokaa, juomia ja paperirahaa sen varmistamiseksi, että kuolleet eivät ole nälkäisiä tai janoisia ja ettei heiltä puutu rahaa”. Kirjassa sanotaan myös, että ”henkien kuukauden aikana ja varsinkin täydenkuun yönä vallitsee [juhlijoiden käsityksen mukaan] suurempi yhteys kuolleiden ja elävien välillä kuin minään muuna yönä, joten on tärkeää varautua lepyttämään kuolleita ja kunnioittamaan esi-isiä”.

  •  Chuseok. Tähän juhlaan sisältyy ”ruoan ja viinin uhraaminen kuolleiden sieluille”. Uhreista heijastuu ”usko siihen, että sielu elää edelleen ruumiin kuoltua”. (The Korean Tradition of Religion, Society, and Ethics.)

   Juhlapäiviä, jotka liittyvät okkultismiin. Raamatussa sanotaan: ”Keskuudestasi ei saa löytyä ketään, joka polttaa poikansa tai tyttärensä tulessa, ei ennustajaa, taikuuden harjoittajaa, enteiden tarkkailijaa, noitaa, loitsujen lukijaa eikä ketään, joka kysyy neuvoa meediolta tai ennustajalta tai pyytää ohjausta kuolleilta. Jokainen näitä harjoittava on Jehovasta inhottava, ja näiden inhottavien tapojen takia Jumalasi Jehova ajaa heidät pois edestäsi.” (5. Mooseksen kirja 18:10–12.) Pysyäkseen erossa kaikenlaisesta okkultismista – mukaan luettuna astrologia (eräs ennustelun muoto) – Jehovan todistajat eivät vietä halloweenia tai seuraavia juhlapäiviä:

  •  Singaleesien ja tamilien uusivuosi. ”Tähän tapahtumaan liittyviin rituaaleihin – – sisältyy joidenkin toimien suorittaminen astrologisesti hyväenteisinä aikoina.” (Encyclopedia of Sri Lanka.)

  •  Songkran. Tämän aasialaisen juhlan nimi ”juontuu sanskritin sanasta – – joka tarkoittaa ’liikettä’ tai ’muutosta’, ja [juhla] on ilmaus auringon siirtymisestä Eläinradassa Oinaan merkkiin” (Food, Feasts, and Faith—An Encyclopedia of Food Culture in World Religions).

   Juhlia, joilla on yhteys Mooseksen lain säätelemään palvontaan. Raamatussa sanotaan: ”Kristus on – – lain loppu.” (Roomalaisille 10:4.) Jeesuksen uhri teki siis lopun Mooseksen laista. Kristityt hyötyvät edelleen muinaiselle Israelille annetun Mooseksen lain periaatteista. He eivät kuitenkaan vietä sen juhlia, varsinkaan tulevaan Messiaaseen viittaavia juhlia, koska he uskovat hänen jo tulleen. ”Ne ovat tulevan varjo, mutta todellisuus kuuluu Kristukselle”, sanotaan Raamatussa (Kolossalaisille 2:17). Edellä mainitusta syystä ja siksi, että joihinkin juhliin on liitetty epäraamatullisia tapoja, Jehovan todistajat eivät vietä seuraavaksi mainittuja juhlia:

  •  Hanukka. Tätä juhlaa vietetään Jerusalemissa sijainneen juutalaisten temppelin uudelleen vihkimisen muistoksi. Raamatussa kuitenkin sanotaan, että Jeesus tuli sellaisen ”suuremman ja täydellisemmän teltan” eli temppelin ylimmäiseksi papiksi, ”joka ei ole käsin tehty, toisin sanoen ei ole tätä luomakuntaa” (Heprealaisille 9:11). Kristityt ymmärtävät, että tuo hengellinen temppeli korvasi Jerusalemissa sijainneen kirjaimellisen temppelin.

  •  Roš hašana. Tämä on juutalaisen vuoden ensimmäinen päivä. Muinaisina aikoina tähän juhlaan kuului erityisten uhrien esittäminen Jumalalle (4. Mooseksen kirja 29:1–6). Messiaana Jeesus Kristus kuitenkin ”lakkautti teurasuhrin ja uhrilahjan” eli teki ne merkityksettömiksi Jumalan silmissä (Daniel 9:26, 27).

•   Edistääkö juhlapäivä uskontojen välistä yhteistoimintaa?

   Raamatun periaate: ”Mitä yhteistä on uskovalla ja ei-uskovalla? Miten sopivat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat?” (2. Korinttilaisille 6:15–17.)

   Vaikka Jehovan todistajat pyrkivät elämään rauhassa lähimmäistensä kanssa ja kunnioittavat jokaisen oikeutta päättää, mihin hän uskoo, he karttavat juhlia, jotka seuraavin tavoin edistävät uskontojen välistä yhteistoimintaa.

   Jonkin uskonnollisen merkkihenkilön tai tapahtuman juhliminen, joka kannustaa eri uskontoihin kuuluvia liittymään yhteiseen palvontaan. Kun Jumala johdatti muinaisen kansansa uuteen maahan, jossa asukkaat harjoittivat muita uskontoja, hän sanoi heille: ”Et saa tehdä liittoa heidän kanssaan etkä heidän jumaliensa kanssa. – – Jos palvelisit heidän jumaliaan, siitä tulisi sinulle varmasti ansa.” (2. Mooseksen kirja 23:32, 33.) Siksi Jehovan todistajat eivät osallistu esimerkiksi seuraaviin juhliin:

  •  Loy Krathong. Tämän Thaimaassa vietettävän juhlan aikana ”ihmiset tekevät lehdistä maljoja, asettavat niihin kynttilöitä tai suitsuketikkuja ja laittavat nämä maljat veteen. Näiden ’veneiden’ sanotaan kuljettavan huonon onnen pois. Todellisuudessa tämä juhla kunnioittaa Buddhan jättämän jalanjäljen muistoa.” (Encyclopedia of Buddhism.)

  •  Kansallinen katumuspäivä. Tähän tapahtumaan osallistuvat ihmiset ”ovat yhtä mieltä kristillisen uskon perusasioista”, sanoo valtion viranomainen, jota lainattiin Papua-Uuden-Guinean The National -sanomalehdessä. Hän sanoo, että tuo päivä ”auttaa edistämään kristillisiä periaatteita maassa”.

  •  Vesak. ”Tämä on buddhalaisten pyhäpäivistä pyhin. Siinä juhlitaan Buddhan syntymää, valaistumista ja kuolemaa eli pääsemistä nirvanaan.” (Holidays, Festivals, and Celebrations of the World Dictionary.)

   Sellaisiin uskonnollisiin perinteisiin perustuvia juhlia, joille ei löydy tukea Raamatusta. Jeesus sanoi uskonnollisille johtajille: ”Te olette tehneet Jumalan sanan mitättömäksi perinteenne takia.” Lisäksi hän sanoi heistä, että heidän palvontansa oli turhaa, koska he opettivat ”ihmisten käskyjä oppeina”. (Matteus 15:6, 9.) Koska Jehovan todistajat suhtautuvat tähän varoitukseen vakavasti, he pidättyvät viettämästä monien uskonnollisten tapahtumien muistoa.

  •  Loppiainen (Kolmen kuninkaan päivä, timkat tai itämaan tietäjät). Tätä päivää vietetään joko astrologien Jeesuksen luo tekemän vierailun tai Jeesuksen kasteen muistoksi. Juhla ”kristillisti eräitä pakanoiden kevätjuhlia, jotka kunnioittivat jokien ja virtojen jumalia” (The Christmas Encyclopedia). Loppiaista vastaavalla timkat-juhlalla ”on juurensa syvällä perinteessä” (Encyclopedia of Society and Culture in the Ancient World).

  •  Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivä. Tämä juhla perustuu siihen käsitykseen, että Jeesuksen äiti nousi taivaaseen liharuumiissaan. Teoksen Religion and Society—Encyclopedia of Fundamentalism mukaan ”tämä uskonkäsitys oli tuntematon varhaiskirkossa eikä siihen viitata Raamatussa”.

  •  Perisynnittömän sikiämisen juhla. Marian ”perisynnitöntä sikiämistä ei opeteta yksitulkintaisesti Raamatussa – – [Kyseessä] on päätelmä, jonka kirkko on tehnyt.” (New Catholic Encyclopedia.)

  •  Suuri paasto. Tämä katumuksen ja paastoamisen aika vakiinnutettiin New Catholic Encyclopedian mukaan ”neljännellä vuosisadalla”, yli 200 vuotta sen jälkeen, kun Raamattu tuli valmiiksi. Tuon suuren paaston ensimmäisestä päivästä sama tietosanakirja sanoo: ”Tuhkan sirottelu uskovien päälle tuhkakeskiviikkona on ollut yleinen tapa vuonna 1091 pidetystä Beneventon kirkolliskokouksesta lähtien.”

  •  Meskel (tai Maskal). Tätä etiopialaista juhlapäivää vietetään ”aidon ristin (jolle Kristus ristiinnaulittiin) löytymisen muistoksi sytyttämällä kokkoja ja tanssimalla niiden ympärillä”, sanotaan teoksessa Encyclopedia of Society and Culture in the Medieval World. Jehovan todistajat eivät käytä ristiä palvonnassaan.

•   Onko juhlapäivän tarkoitus korottaa jotakin ihmistä, järjestöä tai kansallista vertauskuvaa?

   Raamatun periaate: ”Näin sanoo Jehova: ’Kirottu on se mies, joka luottaa ihmisiin, joka turvautuu ihmisvoimaan ja joka sydämessään hylkää Jehovan.’” (Jeremia 17:5.)

   Vaikka Jehovan todistajat arvostavat toisia ihmisiä ja jopa rukoilevat heidän puolestaan, he eivät osallistu seuraavanlaisiin tapahtumiin tai juhliin:

   Juhlapäivät jonkin hallitsijan tai merkkihenkilön kunniaksi. Raamatussa sanotaan: ”Lakatkaa oman etunne vuoksi luottamasta ihmiseen, joka on pelkkä sieraintensa henkäys. Miksi hänet pitäisi ottaa huomioon?” (Jesaja 2:22.) Niinpä Jehovan todistajat eivät vietä esimerkiksi hallitsijan syntymäpäivää.

   Lippujuhlan päivä. Jehovan todistajat eivät vietä lippujuhlan päivää. Miksi eivät? Koska Raamatussa sanotaan: ”Pysykää erossa epäjumalista.” (1. Johanneksen kirje 5:21.) Joidenkuiden mielestä lippu ei ole epäjumala – palvonnan kohde – mutta historioitsija Carlton Hayes kirjoitti: ”Kansallismielisyyden uskon pääasiallinen vertauskuva ja palvonnan keskeinen kohde on lippu.”

   Pyhäpäivät tai juhlat, jotka korottavat jotakin pyhimystä. Mitä tapahtui, kun eräs Jumalaa pelkäävä mies kumarsi apostoli Pietaria? Raamatussa sanotaan: ”Pietari nosti hänet ylös ja sanoi: ’Nouse, minäkin olen vain ihminen.’” (Apostolien teot 10:25, 26.) Koska Pietari tai yksikään toinen apostoli ei ottanut vastaan erikoiskunnioitusta, Jehovan todistajat eivät osallistu tapahtumiin, joissa kunnioitetaan niin sanottuja pyhimyksiä, esimerkiksi seuraaviin:

  •  Pyhäinpäivä. ”Kaikkien pyhimysten kunniaksi vietettävä juhla – – Tämän juhlan alkuperä on epävarma.” (New Catholic Encyclopedia.)

  •  Guadalupen neitsyen juhla. Tämä juhla kunnioittaa ”Meksikon suojeluspyhimystä”, jonka jotkut uskovat olevan Maria, Jeesuksen äiti. Hänen sanotaan ilmestyneen ihmeen välityksellä talonpojalle vuonna 1531. (The Greenwood Encyclopedia of Latino Literature.)

  •  Nimipäivä. ”Nimipäivä on sen pyhimyksen juhlapäivä, jonka mukaan lapselle on annettu nimi joko kasteen tai konfirmaation yhteydessä”, sanotaan kirjassa Celebrating Life Customs Around the World—From Baby Showers to Funerals. Siinä lisätään, että tuohon päivään liittyy ”vahva uskonnollinen elementti”.

   Poliittisten tai yhteiskunnallisten liikkeiden juhlat. ”On parempi turvautua Jehovaan kuin luottaa ihmisiin”, sanotaan Raamatussa (Psalmit 118:8, 9). Koska Jehovan todistajat eivät halua antaa sellaista vaikutelmaa, että he luottavat pikemmin ihmisten kuin Jumalan ratkaisevan maailman ongelmat, he eivät osallistu nuortenpäivän tai naistenpäivän viettoon, joilla tuetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia kampanjoita. Samasta syystä he eivät liity viettämään esimerkiksi afroamerikkalaisten keskuudessa vietettävää juneteenth-juhlapäivää, jolla juhlistetaan näiden orjuuden päättymistä. Sen sijaan he odottavat, että Jumalan valtakunta ratkaisee rasismiin ja eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat. (Roomalaisille 2:11; 8:21.)

•   Korottaako juhlapäivä yhden kansan tai etnisen ryhmän toisten yläpuolelle?

   Raamatun periaate: ”Jumala ei ole puolueellinen vaan hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja toimii oikein, kuuluupa tämä mihin kansaan tahansa.” (Apostolien teot 10:34, 35.)

   Vaikka kotimaa on monille Jehovan todistajille rakas, he eivät vietä juhlia, jotka seuraavilla tavoilla korottavat kansoja tai etnisiä ryhmiä.

   Tapahtumia, joissa kunnioitetaan sotavoimia. Jeesus ei puhunut sodan puolesta vaan kehotti seuraajiaan: ”Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.” (Matteus 5:44.) Siksi Jehovan todistajat eivät vietä juhlia, joissa kunnioitetaan sotilaita, kuten seuraavia juhlia:

  •  ANZAC-päivä. ”ANZAC tarkoittaa Australian ja Uuden-Seelannin joukoista koottua armeijakuntaa”, ja ”ANZAC-päivästä on vähitellen kehittynyt sodassa kuolleiden muistopäivä”. (Historical Dictionary of Australia.)

  •  Veteraanipäivä (Remembrance Day, Remembrance Sunday tai Memorial Day). Nämä juhlapäivät kunnioittavat ”sotavoimien veteraaneja ja maan sodissa kaatuneita” (Encyclopædia Britannica).

   Kansakunnan historiaan tai itsenäisyyteen liittyviä juhlapäiviä. Jeesus sanoi seuraajistaan: ”He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” (Johannes 17:16.) Vaikka Jehovan todistajat ottavat mielellään selvää maan historiasta, he pysyvät erossa seuraavanlaisista tapahtumista:

  •  Australianpäivä. Kirjan Worldmark Encyclopedia of Cultures and Daily Life mukaan tänä päivänä juhlitaan ”sitä vuoden 1788 päivää, jona englantilaiset sotilaat nostivat lippunsa ja julistivat Australian uudeksi siirtomaakseen”.

  •  Guy Fawkesin yö. Tämä on ”kansallinen juhlapäivä, ja sitä vietetään sen muistoksi, että Guy Fawkes ja muut katoliset salaliittolaiset epäonnistuivat yrityksessään räjäyttää taivaan tuuliin kuningas Jaakko I ja [Englannin] parlamentti vuonna 1605” (A Dictionary of English Folklore).

  •  Itsenäisyyspäivä. Tämä on monissa maissa ”yleinen vuosipäivä, jona juhlitaan valtion julistautumista itsenäiseksi” (Merriam-Webster’s Unabridged Dictionary).

•   Onko juhlapäivälle ominaista hillitön tai irstas käytös?

   Raamatun periaate: ”Toimitte jo riittävän kauan kansojen tahdon mukaan, kun elämäntapaanne kuului häpeämätön käytös, hillitsemättömät himot, liiallinen juominen, riehakas juhliminen, juomingit ja vastenmielinen epäjumalanpalvelus.” (1. Pietarin kirje 4:3.)

   Tämän periaatteen mukaisesti Jehovan todistajat eivät vietä juhlapäiviä, joille on ominaista liiallinen juominen ja riehakas juhliminen. Jehovan todistajat kokoontuvat mielellään ystäviensä kanssa, ja he saattavat nauttia kohtuullisessa määrin alkoholijuomia tai pidättyä niistä kokonaan. He noudattavat parhaansa mukaan seuraavaa Raamatun neuvoa: ”Syöttepä siis tai juotte tai teette mitä muuta tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” (1. Korinttilaisille 10:31.)

   Siksi Jehovan todistajat eivät osallistu karnevaaleihin tai muihin vastaaviin juhliin, koska ne edistävät sopimatonta käytöstä, joka tuomitaan Raamatussa. Tähän sisältyy juutalainen purim-juhla. Vaikka purimia on pitkään vietetty juutalaisille 400-luvulla eaa. koittaneen vapautuksen muistoksi, sitä voitaisiin nykyään ”kuvailla juutalaisten vastineeksi Mardi Gras’lle tai karnevaalille”, sanotaan kirjassa Essential Judaism. Monille ilonpitäjille ”siihen sisältyy naamiaisasuihin pukeutuminen (usein naisen asu miehellä ja miehen asu naisella), riehakas käytös, liiallinen juominen ja melunpito”.

 Kyllä rakastavat. Raamattu opettaa ihmisiä rakastamaan ja kunnioittamaan perhettään ja sukulaisiaan näiden vakaumuksesta riippumatta (1. Pietarin kirje 3:1, 2, 7). Kun joku Jehovan todistaja lakkaa osallistumasta joihinkin juhliin, jotkut hänen sukulaisistaan saattavat ymmärrettävästikin huolestua, loukkaantua tai jopa tuntea itsensä petetyiksi. Siksi monet Jehovan todistajat vakuuttavat oma-aloitteisesti sukulaisilleen, että he rakastavat näitä. He selittävät tahdikkaasti ratkaisujensa syyt ja käyvät sukulaistensa luona muina aikoina.

 Eivät kiellä. He ajattelevat, että jokaisen ihmisen täytyy tehdä oma ratkaisunsa (Joosua 24:15). Jehovan todistajat ”kunnioittavat kaikenlaisia ihmisiä” riippumatta näiden uskonkäsityksistä (1. Pietarin kirje 2:17).