Sunnuntai-iltana 24. helmikuuta 1924 raamatuntutkijoiden a uusi WBBR-radioasema lähetti ohjelmaa ensimmäistä kertaa. Millainen tuo lähetys oli? Ketkä kuulivat sen? Ja miten Jehovan todistajat käyttävät edelleen uusinta tekniikkaa kertoakseen ”valtakunnan hyvää uutista – – koko maailmassa”? (Matteus 24:14.)

 Ensimmäinen radiolähetys alkoi kello 20.30, ja se kesti kaksi tuntia. Ohjelma lähetettiin hiljattain valmistuneesta studiosta, joka sijaitsi Staten Islandilla New Yorkissa. Pää-ääniteknikko, veli Ralph Leffler muisteli, että studion väki oli innoissaan ja ilmassa oli jännitystä. ”Kuulisiko kukaan meitä?” hän mietti. ”Sitten kytkin virrat päälle, annoimme mennä ja toivoimme parasta.”

 Tuon historiallisen lähetyksen kuuluttajana oli radioasemasta vastaava veli Victor Schmidt. Hän aloitti ohjelman esittelemällä taitavia soittajia ja laulajia, jotka kaikki olivat raamatuntutkijoita. Ensiksi pianisti soitti klassista musiikkia. Sitten Cora Wellman lauloi kappaleen ”The Ninety and Nine”, joka perustui Jeesuksen vertaukseen kadonneesta lampaasta (Luukas 15:4–7). Sen jälkeen esiintyi muun muassa Frederick Franz, joka lauloi tuhlaajapojasta kertovan laulun ”The Penitent” (Luukas 15:11–25).

 Joseph Rutherford, joka tuohon aikaan johti raamatuntutkijoiden työtä, omisti vihkiäispuheessaan radioaseman ”Messiaan valtakunnalle”. Hän sanoi: ”Koska Herra on nyt sallinut ihmisten keksiä radion, on varmasti hänen mielisuosionsa mukaista, että sen avulla ihmisiä autetaan ymmärtämään hänen suurten profetioidensa täyttymystä.”

 Monet kuulivat WBBR:n ensimmäisen radiolähetyksen Koillis-Yhdysvalloissa. Eräs kuulija yli 320 kilometrin päästä Morrisvillestä Vermontista kirjoitti: ”Minulla on ilo kertoa, että lähetys kuului selvästi – –. Rutherfordin ääni oli erityisen hyvä – – tavuakaan ei jäänyt kuulumatta.” Eräs toinen kertoi seuranneensa lähetystä jopa Monticellossa Floridassa saakka! Uusi radioasema oli valtava menestys, ja kiitoskirjeitä tuli tulvimalla.

 Valtakunnan sanomaa lähetettiin tämän radioaseman välityksellä 33 vuoden ajan b pääasiassa Yhdysvaltojen koillisosiin. Aika ajoin WBBR kytkettiin kuitenkin muiden asemien radioverkostoon, ja siten tavoitettiin miljoonia kuulijoita Yhdysvalloissa, Kanadassa ja muualla. Vuoden 1980 Jehovan todistajien vuosikirjassa sanottiinkin: ”Huippuvuonna 1933 käytettiin 408:aa asemaa sanoman lähettämiseksi kuuteen maanosaan, ja 23 783 raamatullista puhetta radioitiin. – – Tuohon aikaan voitiin radion asemanhakijaa kääntämällä ja eri aaltopituuksille virittämällä kuunnella Vartiotornin lähetyksiä kaukana toisistaan sijaitsevilta asemilta samanaikaisesti. Eetteriaallot olivat usein täynnä Jumalaa ylistäviä totuuden sanoja.”

 Kun raamatuntutkijat ottivat käyttöön WBBR-radioaseman, Yhdysvalloissa oli keskimäärin 1 064 hyvän uutisen julistajaa. Radiolähetykset auttoivat merkittävällä tavalla tätä suhteellisen pientä ryhmää hyvän uutisen levittämisessä. Vuoteen 1957 mennessä Yhdysvalloissa oli jo kuitenkin keskimäärin 187 762 julistajaa ja koko maailmassa 653 273. Lisäksi seurakunnan kokouksissa veljet ja sisaret saivat valmennusta, minkä ansiosta heistä tuli taitavampia ovelta ovelle -työssä ja muissa palvelusmuodoissa.

 Nämä myönteiset kehitysvaiheet saivat vastuussa olevat veljet arvioimaan uudelleen radiolähetysten hyötyä verrattuna kotikäynteihin. Mihin se johti? He päättivät myydä WBBR:n, joka oli siihen aikaan ainoa Vartiotorni-seuran omistama ja käyttämä radioasema. Se myytiin 15. huhtikuuta 1957. Myyntiä edeltävänä päivänä Nathan Knorrilta kysyttiin jäähyväislähetyksessä, miksi radioasema myydään. Hän selitti, että Jehovan todistajien määrän kasvu oli paljolti ovelta ovelle -työn ansiota. ”Monet ovat hyötyneet suuresti WBBR:n lähetyksistä”, hän sanoi ja lisäsi: ”WBBR:n tavoittamilla alueilla ei ole kuitenkaan ollut sen suurempaa kasvua kuin muualla maailmassa.” Niinpä veljet tulivat siihen tulokseen, että ovelta ovelle -työllä saataisiin enemmän aikaan kuin radiolla. Lähetykset eivät kuitenkaan päättyneet täysin tähän. Ne palasivat vuosikymmeniä myöhemmin – mutta uudessa formaatissa.

 6. lokakuuta 2014 Jehovan järjestössä tapahtui jotain todella jännittävää: internet-televisioasema JW Broadcasting aloitti toimintansa. Jehovan todistajat ja monet muut katsovat JW Broadcasting -kuukausiohjelmaa internetselaimen, JW Library -sovelluksen, mediatoistimen tai satelliittivastaanottimen välityksellä. c Silti joissain osissa maailmaa Jehovan kansa hyödyntää edelleen sekä radiota että televisiota. Miten?

 Viime vuosina Jehovan järjestö on käyttänyt ulkopuolisten tahojen omistamia radio- ja televisioasemia lähettääkseen viikoittaisten kokousten ohjelmia sekä konventtiohjelmia alueilla, joilla ei ole kunnollista internetyhteyttä. Nämä lähetykset ovat tavoittaneet myös useita ei-todistajia, ja monet heistä ovat halunneet tietää lisää Raamatusta. Esimerkiksi vuosina 2021–22 Jehovan todistajien Itä-Afrikan-haaratoimisto sai kuulla radioasemien päällikköiltä, että monet ei-todistajat ovat ilmaisseet pitävänsä kokousohjelmista. Useat kuulijat Etelä-Sudanissa, Keniassa ja Tansaniassa ovat jopa pyytäneet itselleen raamattukurssin.

 Jehovan todistajien pääasiallisia keinoja viedä hyvää uutista ympäri maailman ovat kuitenkin ovelta ovelle -työ, esittelykärryt ja jw.org-verkkosivusto. Verkkosivustollamme Raamattua ja Raamattuun perustuvia julkaisuja voi lukea yli 1 080 kielellä ilmaiseksi. Sieltä voi myös löytää vastauksia Raamattua koskeviin kysymyksiin ja saada selville, missä kokouksia pidetään. Näiden keinojen ansiosta Jehovan todistajat ovat pystyneet viemään Jumalan valtakunnan hyvää uutista laajemmalle kuin koskaan ihmishistorian aikana! Hyvää uutista tosiaan kerrotaan ”koko maailmassa”, aivan kuten Raamatussa ennustettiin (Matteus 24:14).