Yli 60 prosenttia kokoaikaisista käännöstiimeistämme työskentelee haaratoimistojen sijaan etäkäännöstoimistoissa. Miksi tämä järjestely on hyödyllinen? Millaista laitteistoa etäkäännöstoimistoissa tarvitaan, jotta kääntäjien työ sujuu hyvin? Entä millainen vaikutus käännöstiimin sijainnilla on käännösten laatuun?

 Etäkäännöstoimistot mahdollistavat sen, että kääntäjät voivat asua alueella, jossa monet puhuvat heidän kieltään. Alasaksan kääntäjä Karin kertoo: ”Siitä lähtien kun muutimme etäkäännöstoimistoon Cuauhtémociin Chihuahuaan Meksikoon, olemme puhuneet alasaksaa koko ajan: toisten kääntäjien kanssa, kenttätyössä ja kaupoissa. Kuulemme alasaksaa joka puolella. Täällä käytetään sellaisia idiomaattisia ilmauksia, joita emme olleet kuulleet pitkään aikaan, ja pysymme ajan tasalla siitä, millaista sanastoa ihmiset käyttävät.”

 James, joka kuuluu frafran kielen käännöstiimiin Ghanassa, myöntää, että toisinaan hänellä on ikävä haaratoimistossa asuvaa Betel-perhettä. Hän lisää kuitenkin: ”Pidän kovasti etäkäännöstoimistossa työskentelystä. Se että voin kertoa hyvää uutista paikallisella kielellä ja nähdä, miten ihmiset reagoivat siihen, koskettaa sydäntäni.”

 Miten veljet päättävät, mihin etäkäännöstoimisto perustetaan? ”Yksi haaste on se, että joissain paikoissa ei ole luotettavaa sähkön- ja vedenjakelua tai riittävän hyvää internetyhteyttä, jota tarvittaisiin käännöstiedostojen vastaanottamiseen”, sanoo maailmanlaajuisella suunnittelu- ja rakennusosastolla Warwickissa New Yorkissa toimiva veli nimeltä Joseph. ”Siksi etäkäännöstoimistoa perustettaessa täytyy joskus harkita useampaa sijaintia, jossa kohdekieltä puhutaan.”

 Yleensä nopein ja edullisin vaihtoehto on perustaa etäkäännöstoimisto konventtisalille, valtakunnansalille tai lähetyskotiin, jossa tiimi käy tekemässä käännöstyötä. Jos tällaisia tiloja ei ole saatavilla, veljet saattavat saada luvan ostaa asuntoja ja toimistotiloja, joissa kääntäjät voivat asua ja työskennellä. Jos käännöstiimin tarpeet muuttuvat, tällaiset tilat voidaan helposti myydä ja varat voidaan käyttää siellä, missä niitä eniten tarvitaan.

 Palvelusvuonna 2020 käytettiin 13 miljoonaa dollaria (noin 10,7 miljoonaa euroa) etäkäännöstoimistojen ylläpitoon. Käännöstiimit tarvitsevat muun muassa tietokoneita, erikoisohjelmistoja, äänityslaitteistoja ja internetyhteyden. Esimerkiksi yhden käyttäjän tietokonelaitteisto voi maksaa noin 750 dollaria (noin 620 euroa). Tietokoneisiin on asennettu kaupallinen ohjelmisto sekä Watchtower Translation System -ohjelma, jonka avulla kääntäjät voivat helpommin organisoida työnsä ja saada tarvittavan käännösmateriaalin.

 Kääntäjät saavat käyttöönsä myös äänityslaitteet, joiden avulla he pystyvät tekemään äänityksiä toimistossa. Näistä laitteista oli todellista hyötyä, kun COVID-19-pandemia puhkesi, koska monet kääntäjät pystyivät ottamaan ne kotiin ja jatkamaan kirjoitetun materiaalin ja videoiden käännösten äänittämistä.

 Paikalliset vapaaehtoiset ovat usein avuksi antamalla palautetta käännetyistä julkaisuista sekä pitämällä huolta etäkäännöstoimiston tiloista. ”Monilla julistajilla ja vakituisilla tienraivaajilla on mahdollisuus käyttää kykyjään täällä”, sanoo Cirstin-niminen veli, joka palvelee afrikaansin kielen etäkäännöstoimistossa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa.

 Tällaiset vapaaehtoiset ovat iloisia voidessaan olla avuksi. Eräs sisar, joka on vapaaehtoisena etäkäännöstoimistossa, sanoo, että siellä työskenteleminen on kuin ”pääsisi hengittämään raikasta ilmaa”. Jotkut paikalliset veljet ja sisaret ovat voineet toimia ääninäyttelijöinä tai äänijulkaisujen lukijoina. Juana-niminen sisar, joka toimii totonaakin kääntäjänä Veracruzin osavaltiossa Meksikossa, sanoo: ”Nyt kun olemme lähempänä kaupunkeja, joissa puhutaan meidän kieltämme, useampia veljiä ja sisaria voidaan käyttää äänijulkaisujen ja videoiden ääninä.”

 Ovatko etäkäännöstoimistot parantaneet käännösten laatua? Monien lukijoiden mielestä ovat. Cédric-niminen veli, joka työskentelee kongon kielen käännöstiimissä Kongon demokraattisessa tasavallassa, sanoo: ”Aiemmin jotkut veljet ja sisaret kutsuivat käännöksissämme käytettyä kieltä ’Vartiotorni-kieleksi’, koska se oli hyvin erilaista kuin yleisesti käytetty kongon kieli. Mutta nykyään he sanovat, että julkaisuissamme käytetään modernia kongoa, juuri sellaista, jota ihmiset oikeasti puhuvat.”

 Andile-niminen veli, joka työskentelee xhosan kielen käännöstiimissä, on kuullut samanlaisia kommentteja Etelä-Afrikassa. Hän kertoo: ”Monet sanovat, että he ovat huomanneet käännösten muuttuneen. Nyt myös lapset, jotka lukivat ennen Vartiotornia englanniksi, lukevat sitä xhosan kielellä. He pitävät erityisesti tarkistetun Uuden maailman käännöksen luonnollisuudesta.”

 Kaikki kulut, joita syntyy etäkäännöstoimistojen perustamisesta, ylläpidosta ja henkilöstöstä huolehtimisesta, peitetään maailmanlaajuiseen työhön annetuilla vapaaehtoisilla lahjoituksilla.