Salomo piti temppelin vihkiäisissä kansan edessä sydämestä lähtevän rukouksen (1Ku 8:22; w09 15/11 9 kpl:t 9–10)

Salomo ylisti Jehovaa eikä halunnut huomiota itselleen (1Ku 8:23, 24)

Salomolla oli rukoillessaan nöyrä asenne (1Ku 8:27; w99 15/1 17 kpl:t 7–8)

Salomo on hyvä esimerkki varsinkin niille, jotka pitävät julkisia rukouksia. Tärkeintä on se, miltä tällaiset rukoukset kuulostavat Jehovasta, ei se, miltä ne kuulostavat toisista ihmisistä.