Puhut liikaa: Älä ajattele, että sinun pitäisi itse selittää kaikki. Jeesus auttoi kysymysten avulla ihmisiä pohtimaan asiaa ja tulemaan oikeaan johtopäätökseen (Mt 17:24–27). Kysymykset tekevät tutkistelusta eloisan ja auttavat saamaan selville, mitä oppilas ymmärtää ja mihin hän uskoo (be 253 kpl:t 3–4). Kun teet kysymyksen, odota kärsivällisesti vastausta. Jos oppilas vastaa väärin, älä sano oikeaa vastausta vaan auta häntä lisäkysymysten avulla tulemaan oikeaan johtopäätökseen (be 238 kpl:t 2–3). Puhu riittävän hitaasti, jotta oppilas kykenee ymmärtämään uudet asiat (be 230 kpl 4).

Teet asiasta monimutkaisen: Vältä kiusausta kertoa kaikki, mitä asiasta tiedät (Joh 16:12). Keskity kappaleen pääajatukseen (be 226 kpl:t 4–5). Kiinnostavatkin yksityiskohdat voivat hämärtää pääajatukset (be 235 kpl 3). Kun oppilas ymmärtää pääajatuksen, siirry seuraavaan kappaleeseen.

Käyt vain läpi aineiston: Tarkoitus on tavoittaa oppilaan sydän, eikä vain käydä läpi aineistoa (Lu 24:32). Hyödynnä Jumalan sanan voimaa keskittymällä tutkittavan jakson avainraamatunkohtiin (2Ko 10:4; Hpr 4:12; be 144 kpl:t 1–3). Käytä yksinkertaisia vertauksia (be 245 kpl:t 2–4). Ota huomioon oppilaan olosuhteet ja näkemykset ja räätälöi tutkistelu sen mukaan. Voit kysyä häneltä esimerkiksi: Mitä mieltä sinä olet tästä asiasta? Mitä tämä opettaa meille Jehovasta? Miten tämä neuvo voisi mielestäsi hyödyttää sinua? (be 238 kpl:t 4–6; 259 kpl 2.)