Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi evoluutiosta kiistellään?

Miksi evoluutiosta kiistellään?

2. luku

Miksi evoluutiosta kiistellään?

Kun Darwinin Lajien synnyn erityinen satavuotispainos oli määrä julkaista, W. R. Thompsonia, joka silloin toimi Ottawassa Kanadassa erään biologisen tutkimuslaitoksen johtajana, pyydettiin kirjoittamaan siihen esipuhe. Siinä hän sanoo: ”Kuten tiedämme, biologien keskuudessa on runsaasti erilaisia näkemyksiä sekä evoluution syistä että varsinaisesta kehitysprosessista. Nämä mielipide-erot ovat olemassa, koska todisteet eivät ole tyydyttäviä eivätkä oikeuta mihinkään varmoihin johtopäätöksiin. On sen vuoksi oikein ja paikallaan kiinnittää suuren yleisön huomio näihin evoluutiota koskeviin erimielisyyksiin”a

1, 2. a) Miten sana ”tosiasia” on määritelty? b) Mainitse joitakin esimerkkejä tosiasioista.

KEHITYSOPIN kannattajien eli evolutionistien mielestä heidän oppinsa on nykyään todistettu tosiasia. He uskovat, että evoluutio on ”todellinen tapahtuma”, ”realiteetti”, ”totuus”, kuten eräs sanakirja määrittelee hakusanan ”tosiasia”. Mutta onko se sellainen?

2 Valaiskaamme asiaa: Maapallon uskottiin aikoinaan olevan litteä. Nykyään on kuitenkin pystytty varmasti todistamaan, että se on pallon muotoinen. Se on tosiasia. Aiemmin uskottiin, että maa oli kaikkeuden keskus ja että taivaankappaleet kiersivät maata. Nykyään tiedämme varmasti, että maa kiertää radallaan aurinkoa. Tämäkin on tosiasia. Monet asiat, jotka aikoinaan olivat vain kiisteltyjä teorioita, on pystytty todisteiden perusteella osoittamaan varmoiksi tosiasioiksi, realiteeteiksi, totuudeksi.

3. a) Mikä osoittaa, että evoluution tunnustaminen ”tosiasiaksi” on yhä kyseenalaista? b) Miltä pohjalta evoluution nykyistä asemaa on hyvä lähteä tarkastelemaan?

3 Voisiko ihminen evoluutiota puoltavia todisteita punnittuaan olla yhtä varma asiasta? On kiinnostavaa todeta, että sen jälkeen kun Charles Darwinin kirja Lajien synty julkaistiin vuonna 1859, lukuisat hänen esittämänsä teorian piirteet ovat synnyttäneet melkoisia erimielisyyksiä jopa huomattavien evoluutiota kannattavien tiedemiesten keskuudessa. Nykyään kiistely on kiihkeämpää kuin koskaan. On valaisevaa tarkastella, mitä kehitysteorian kannattajat itse sanovat asiasta.

Evoluutio hyökkäyksen kohteena

4–6. Mitä kehitysteorian kannattajien keskuudessa on viime aikoina tapahtunut?

4 Tieteellinen aikakauslehti Discover ilmaisi tilanteen seuraavasti: ”Evoluution – – kimppuun eivät hyökkää ainoastaan fundamentalistikristityt, vaan myös arvossa pidetyt tiedemiehet epäilevät sitä. Erimielisyydet nykyisessä darvinismiin suhtautumisessa paleontologien, fossiileja tutkivien tiedemiesten, keskuudessa kasvavat jatkuvasti.”1 Kehitysopin kannattaja Francis Hitching, joka on kirjoittanut kirjan The Neck of the Giraffe, toteaa: ”Huolimatta siitä, että darvinismi hyväksytään tieteellisissä piireissä niin yksimielisesti biologian suureksi yhdistäväksi periaatteeksi, se on 125 vuoden jälkeen yllättävän suurissa vaikeuksissa.”2

5 Noin 150 evoluution asiantuntijan pidettyä Chicagossa tärkeän kokouksen eräässä sitä koskeneessa uutisessa sanottiin: ”[Evoluutio] kokee parhaillaan suurinta ja syvällisintä revoluutiotaan [vallankumoustaan] lähes 50 vuoteen. – – Biologien piirissä kiistellään nyt kiihkeästi siitä, miten evoluutio on oikeastaan tapahtunut. – – Kiistoille ei ollut näkyvissä selvää ratkaisua.”3

6 Paleontologi Niles Eldredge, huomattava kehitysopin kannattaja, sanoi: ”Epäilys, joka kahdenkymmenen viime vuoden aikana on tunkeutunut evoluutiobiologian aiemmin niin omahyväiseen varmuuteen, on kiihdyttänyt tunteita.” Hän puhui ”täyden yhteisymmärryksen puutteesta jopa sotivien leirien sisällä” ja lisäsi, että ”asiat ovat nykyään todella sekaisin – –. Joskus näyttää siltä, että jokaisesta [kehitysteorian] teemasta on yhtä monta muunnelmaa kuin on biologejakin.”4

7, 8. Mitä muuan arvostettu kirjoittaja sanoi Darwinin Lajien synnystä?

7 Christopher Booker, muuan Lontoossa ilmestyvän Times-lehden kirjoittaja (kehitysteorian kannattaja hänkin), sanoi siitä seuraavasti: ”Teoriana se oli erittäin yksinkertainen ja viehättävä. Sen ainoa ongelma oli, kuten Darwin itse ainakin osittain ymmärsi, että se oli täynnä valtavia aukkoja.” Darwinin kirjoittamasta Lajien synnystä hän huomautti: ”On perin ironista, että kirja, joka on tullut tunnetuksi siitä että se selittää lajien synnyn, ei selitäkään sitä millään tavoin.” – Kursivointi meidän.

8 Booker totesi myös: ”Darwinin kuolemasta on kulunut jo sata vuotta, eikä meillä vieläkään ole minkäänlaista todistettavissa olevaa tai edes uskottavan tuntuista käsitystä evoluution todellisesta kulusta, ja tämä on viime vuosina synnyttänyt tavatonta kiistelyä koko aiheesta. – – kehitysopin kannattajien omassa keskuudessa vallitsee lähes avoin sota kaikenlaisten [evoluutiota kannattavien] lahkojen yrittäessä ajaa läpi omia muunnelmiaan.” Lopuksi hän sanoi: ”Meillä ei ole eikä kenties koskaan tule olemaankaan harmainta aavistusta siitä, miten ja miksi se oikeastaan tapahtui. ”5

9. Millaisena kehitysopin kannattajien piirissä viime aikoina vallinnut tilanne nähdään?

9 Kehitysopin kannattaja Hitching esitti samansuuntaisia ajatuksia sanoessaan: ”Kiistat kehitysteoriasta puhkesivat ilmi riidaksi – –. Sekä hyökkääjät että puolustajat kaivautuivat lujasti asemiinsa, ja loukkauksia sateli kuin tykinkuulia molemmilta tahoilta.” Hän piti syntynyttä akateemista kiistelyä vaikutuksiltaan kauaskantoisena ja koko tapausta ”mahdollisesti yhtenä niistä luonnontieteen vaiheista, jolloin jokin pitkään vallinnut käsitys yhtäkkiä kumotaan vastakkaisten todisteiden painavuuden vuoksi ja uusi käsitys valtaa sen paikan”.6 Lisäksi Englannissa ilmestyvä New Scientist -lehti huomautti, että ”yhä useammat tiedemiehet, varsinkin yhä useammat evolutionistit – – väittävät, ettei Darwinin kehitysteoria ole lainkaan oikeaoppinen tieteellinen teoria. – – Monet näistä kriitikoista lasketaan korkeimpaan älymystöön kuuluviksi.”7

Elämän syntyä koskevia ongelmia

10. Onko kehitysteorian mukainen käsitys elämän synnystä maan päällä pystytty todistamaan?

10 Tähtitieteilijä Robert Jastrow kirjoittaa elämän syntyä koskevasta kysymyksestä seuraavasti: ”[Tiedemiehillä] ei harmikseen ole selväpiirteistä vastausta, koska kemistit eivät ole onnistuneet toistamaan luonnon kokeiluja elämän luomiseksi elottomasta aineesta. Tiedemiehet eivät tiedä, miten se tapahtui.” Hän lisää: ”Tiedemiehillä ei ole todisteita siitä, ettei elämä ole luomisen tulos.”8

11. Miksi monimutkaiset elimet ovat ongelmallisia evoluution kannalta?

11 Mutta ei ainoastaan elämän synty ole ongelmallinen. Ajattelehan esimerkiksi silmää, korvaa ja aivoja. Ne ovat kaikki hämmästyttävän monimutkaisia elimiä, paljon monimutkaisempia kuin taidokkainkaan ihmistekoinen laite. Evoluution kannalta on ongelmallista, että näkeminen, kuuleminen ja ajatteleminen edellyttävät noiden elinten kaikkien osien yhteistoimintaa. Nuo elimet olisivat olleet käyttökelvottomia siihen asti, kun kaikki niiden osat olisivat olleet täysin valmiita. Niinpä herääkin kysymys: olisiko sokea sattuma, jota pidetään evoluution käyttövoimana, voinut saattaa näiden elinten kaikki osat yhteen oikeaan aikaan tuottaakseen näin monimutkaisia koneistoja?

12. a) Mitä Darwin sanoi silmän synnystä? b) Onko ongelma nykyään lähempänä ratkaisua?

12 Darwin myönsi tämän olevan ongelma. Hän kirjoitti esimerkiksi: ”Olettamus, että silmä – – on muodostunut [evoluution] vaikutuksesta, tuntuu, myönnän sen, peräti järjenvastaiselta.”9 Siitä on kulunut jo toistasataa vuotta. Onko ongelma pystytty ratkaisemaan? Ei ole, vaan on käynyt pikemminkin päinvastoin. Se mitä silmästä on Darwinin ajan jälkeen saatu tietää, osoittaa näet silmän paljon monimutkaisemmaksi kuin hän sen tajusikaan. Niinpä Jastrow sanoikin: ”Silmä näyttää olevan suunnittelun tulos; yksikään kaukoputkensuunnittelija ei olisi pystynyt parempaan.”10

13. Minkä johtopäätöksen eräs tiedemies teki aivoista?

13 Jos silmän tarkasteleminen synnyttää ihmisissä tällaisia ajatuksia, niin entä sitten ihmisaivot? Yksinkertaisinkaan laite ei kehity sattumalta, joten kuinka voisi olla tosiasia, että äärettömän paljon monimutkaisemmat aivot ovat kehittyneet siten? Jastrow teki seuraavan johtopäätöksen: ”On vaikea uskoa ihmissilmän kehittyneen sattumalta; vielä vaikeampaa on uskoa, että ihmisäly olisi kehittynyt esi-isiemme aivosoluissa tapahtuneista umpimähkäisistä häiriöistä.”11

Fossiilien synnyttämät pulmat

14. Onko totta, että fossiilit tukevat evoluutiota?

14 Tiedemiehet ovat kaivaneet esiin miljoonia menneestä elämästä kertovia luita ja muita todisteita, ja niitä nimitetään fossiileiksi. Jos evoluutio olisi tosi, niistä kaikista löytyisi varmasti runsaasti todisteita eri lajeihin kuuluvien eliöiden kehittymisestä toisiksi lajeiksi. Chicagon luonnontieteellisen museon lehdessä kuitenkin todettiin: ”Darwinin [kehitys]teoria on aina yhdistetty läheisesti fossiilien tarjoamiin todisteisiin, ja todennäköisesti useimmat ihmiset olettavat fossiilien muodostavan erittäin tärkeän osan niistä yleisperusteista, joita esitetään kehityshistorian darvinististen tulkintojen puolesta. Valitettavasti se ei oikeastaan pidä paikkaansa.”

15. a) Mitä Darwin ajatteli fossiilien tarjoamasta todistusaineistosta omana aikanaan? b) Mitä todisteet paljastavat nyt, kun fossiileja on kerätty yli sadan vuoden ajan?

15 Syyksi edellä lainattu lehti mainitsi, että Darwin ”kiusaantui fossiiliston takia, koska se ei osoittautunutkaan sellaiseksi kuin hän oli ennustanut – – geologiset kerrostumat eivät puoltaneet silloin eivätkä ne puolla vieläkään hitaasti etenevän kehityksen tiheäportaista sarjaa”. Itse asiassa nyt, kun fossiileja on kerätty yli sadan vuoden ajan, ”meillä on vielä vähemmän esimerkkejä evoluution välimuodoista kuin meillä oli Darwinin päivinä”, lehdessä selitettiin.12 Miksi tilanne on tällainen? Koska nykyään käytettävissä oleva runsaampi fossiiliaineisto osoittaa, että jotkin niistä esimerkeistä, joita aikoinaan esitettiin evoluution tueksi, eivät nykyisen käsityksen mukaan tue sitä lainkaan.

16. Minkä monet evoluutiota kannattavat tiedemiehet nykyään tunnustavat?

16 Se, ettei fossiiliaineisto tuekaan asteittaista kehitystä, on askarruttanut monia evoluution kannattajia. Steven Stanley puhui kirjassaan siitä, että ”fossiilisto ei kaiken kaikkiaan pysty osoittamaan, että jokin pääryhmä olisi vähitellen muuttunut toiseksi”. Hän sanoi: ”Tunnettu fossiilisto ei ole koskaan ollut eikä ole nytkään yhtäpitävä [hitaan kehityksen] kanssa.”13 (The New Evolutionary Timetable) Myös Niles Eldredge myönsi: ”Sitä mallia, jota meidän on käsketty etsiä 120:n viime vuoden ajan, ei ole olemassakaan.”14

Uusia teorioita

17. Mitä Science Digest -lehti sanoi uusista teorioista?

17 Tämä kaikki on saanut monet tiedemiehet kannattamaan uudenlaisia evoluutioteorioita. Tiedelehti Science Digest sanoi tästä ilmiöstä: ”Jotkut tiedemiehet esittävät, että kehityshistorialliset muutokset olisivat tapahtuneet vieläkin nopeammin, ja he suhtautuvat nyt vakavissaan ajatuksiin, joita aiemmin esitettiin vain romaaneissa.”15

18. Mitä ongelmia sisältyy tuoreeseen teoriaan, jonka mukaan elämä on saanut alkunsa avaruudessa?

18 Esimerkiksi jotkut tiedemiehet ovat päätyneet siihen lopputulokseen, ettei elämä ole voinut alkaa maan päällä itsestään. He arvelevat sen sijaan, että sen on täytynyt saada alkunsa avaruudessa ja kulkeutua sitten maan päälle. Mutta se vain sysää elämän syntyä koskevan ongelman kauemmaksi, elämän syntyä ajatellen entistä tylympään ympäristöön. Elämää avaruuden luotaantyöntävässä ympäristössä uhkaavat vaarat ovat varsin tunnettuja. Onko näin ollen todennäköistä, että elämä olisi alkanut itsestään jossain kaikkeuden toisessa osassa ja että se olisi selviytynyt noista ankeista oloista, päässyt maan päälle ja kehittynyt myöhemmin niiksi elämänmuodoiksi, jotka me tunnemme?

19, 20. Mitä uutta teoriaa jotkut kehitysopin kannattajat puoltavat?

19 Koska fossiilisto ei osoita elämän kehittyneen vähitellen lajista toiseksi, jotkut kehitysopin kannattajat laativat teorioita, joiden mukaan kehityksen on täytynyt tapahtua harppauksittain eikä tasaisesti. Kirjassa The World Book Encyclopedia sanotaankin: ”Monet biologit ajattelevat, että uudet lajit ovat kenties ilmaantuneet äkillisten ja jyrkkien geenimuutosten tuloksena. ”16

20 Jotkut tämän teorian (”punktualismin”) kannattajat ovat nimittäneet tuollaista kehityskulkua ”jaksoittaisiksi tasapainotiloiksi”. Sen mukaan lajit säilyttävät ”tasapainotilansa” (pysyvät jokseenkin samana), mutta silloin tällöin tapahtuu pitkä harppaus, joka johtaa joksikin muuksi kehittymiseen. Tämä on täysin vastoin sitä teoriaa, jonka lähes kaikki kehitysopin kannattajat ovat hyväksyneet monien vuosikymmenien ajan. Eräs New York Timesin otsikko kuvastaa hyvin näiden kahden teorian välille avautunutta kuilua: ”Nopean kehityksen teorian kimppuun hyökätään.” Artikkelissa todettiin, että uusi ”jaksoittaisten tasapainotilojen” ajatus oli ”herättänyt uutta vastustusta” niiden keskuudessa, jotka pitivät kiinni perinteisestä näkemyksestä.17

21. a) Millaisia todisteita pitäisi olla riippumatta siitä, mitä kehitysteoriaa kannatetaan? b) Mitä tosiasiat kuitenkin osoittavat?

21 Riippumatta siitä, mitä teoriaa kannatetaan, on kohtuullista odottaa, että ainakin jotkin todisteet osoittaisivat jonkin eliölajin muuttuvan toiseksi eliölajiksi. Emme kuitenkaan pääse mihinkään siitä, että kuilut erottavat yhä toisistaan niin fossiilistosta löytyneitä eliölajeja kuin nykyäänkin maan päällä eläviä eliölajeja.

22, 23. Miten Darwinin ajatus ”sopivimpien eloonjäämisestä” on viime aikoina asetettu kyseenalaiseksi?

22 On myös paljastavaa tarkastella, mitä Darwinin pitkään hyväksytylle ajatukselle ”sopivimpien eloonjäämisestä” on tapahtunut. Hän kutsui sitä ”luonnonvalinnaksi”. Hän siis uskoi, että luonto ”valitsi” sopivimmat eliöt säilymään elossa. Kun nämä ”sopivat” yksilöt oletettavasti hankkivat uusia ominaisuuksia, joista oli niille hyötyä, ne samalla kehittyivät hitaasti. 125:n viime vuoden aikana kerätyt todisteet kuitenkin osoittavat, että vaikka sopivimmat saattavatkin säilyä elossa, se ei selitä sitä, miten ne ilmaantuivat. Jokin leijona saattaa olla sopivampi kuin toinen, mutta se ei silti selitä sitä, miten siitä tuli leijona. Sitä paitsi kaikki sen jälkeläiset ovat leijonia eivätkä suinkaan jotain muuta.

23 Toimittaja Tom Bethell totesikin Harper’s-lehdessä: ”Darwin teki niin vakavan erehdyksen, että se riitti heikentämään hänen teoriaansa. Ja tuo erehdys on vasta hiljattain tunnustettu erehdykseksi. – – Jokin eliö saattaa tosin olla ’sopivampi’ kuin toinen – –. Tästä ei luonnollisesti ole kuitenkaan mitään apua tuon eliön luomisessa – –. Minusta on täysin selvää, että tuossa ajatuksessa oli jotain varsin pahasti vialla.” Bethell lisäsi: ”Nähdäkseni johtopäätös on melko tyrmäävä: uskon Darwinin teorian olevan luhistumisen partaalla.”18

Tosiasia vai teoria?

24, 25. a) Muun muassa millä aloilla kehitysteoria ei ole täyttänyt tosiasialle esitettyjä vaatimuksia? b) Millaiseksi nykyinen kehitysteoria voitaisiin erään kehitysopin kannattajan sanojen mukaan luokitella?

24 Tehdessään yhteenvetoa joistakin evoluutioon liittyvistä ratkaisemattomista ongelmista Francis Hitching kirjoittaa: ”[Nykyinen kehitysteoria] ei ole selvinnyt kokeesta niillä kolmella keskeisellä alueella, joilla sitä voidaan testata: Fossiilisto osoittaa kehityksen edenneen harppausten eikä suinkaan vähittäisten muutosten kautta. Geenit muodostavat voimakkaan tasapainottavan mekanismin, jonka päätehtävänä on estää uusien muotojen kehittyminen. Molekyylitasolla tapahtuvat umpimähkäiset ja asteittaiset mutaatiot eivät voi selittää elämän järjestyksellistä ja kasvavaa monimutkaisuutta.” – Kursivointi meidän.

25 Hitching päättää yhteenvetonsa toteamukseen: ”Lievästi sanottuna kehitysteoria, johon kohdistetaan niin paljon epäilyksiä jopa sitä opettavien taholta, voidaan asettaa vähintäänkin kyseenalaiseksi. Ollakseen todella biologian suuri yhdistävä periaate darvinismi sisältää tavattoman suuria alueita, joilta ei tiedetä mitään. Se ei pysty vastaamaan tärkeimpiin peruskysymyksiin, joita ovat esimerkiksi: miten elottomat kemikaalit alkoivat elää, minkä kielioppisääntöjen mukaan geneettinen koodi on kirjoitettu ja miten geenit muovaavat eliöiden muodon.” Hitching sanoo itse asiassa pitävänsä nykyistä kehitysteoriaa jopa ”niin puutteellisena, että se ansaitsee tulla kohdelluksi uskonasiana”.19

26. Miksi ei ole perusteltua väittää, että evoluutio on tosiasia?

26 Monet kehitysteorian kannattajat kuitenkin ajattelevat, että heillä todellakin on riittävästi perusteita väittää evoluutiota tosiasiaksi. He selittävät kiistelevänsä pelkästään yksityiskohdista. Mutta jos johonkin muuhun teoriaan liittyisi jatkuvasti yhtä suuria vaikeuksia ja jos sen kannattajien näkemykset eroaisivat yhtä suuresti toisistaan, niin julistettaisiinko se yhtä halukkaasti tosiasiaksi? Pelkästään se, että jotakin väitetään toistuvasti tosiasiaksi, ei tee siitä tosiasiaa. Biologi John R. Durant kirjoittikin Lontoossa ilmestyvässä Guardian-lehdessä: ”Monille tiedemiehille houkutus dogmaattisuuteen on liian suuri, – – kysymys lajien synnystä on esitetty yhä uudelleen ikään kuin se olisi lopullisesti selvitetty. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. – – Yhtä kaikki taipumus dogmaattisuuteen on sitkeässä, eikä se suinkaan palvele tieteen etuja.”20

27. Mikä muu selitysmalli voi luoda pohjan sen ymmärtämiselle, miten elämä on saanut alkunsa?

27 Millaisen selityksen toisaalta luominen esittää kysymykseen siitä, miten elämä on saanut alkunsa? Onko sillä olemassa yhtään sen tukevampia todisteita kuin ne otaksumat, joilla kehitysteoriaa usein pönkitetään? Entä luoko Raamatussa esitetty, parhaiten tunnettu luomiskertomus mitään luotettavaa valoa siihen, miten maapallo ja kaikki sen eliöt ovat saaneet alkunsa?

[Tutkistelukysymykset]

[Huomioteksti s. 14]

”Darvinismi – – on 125 vuoden jälkeen yllättävän suurissa vaikeuksissa”

[Huomioteksti s. 15]

”Biologien piirissä kiistellään nyt kiihkeästi siitä, miten evoluutio on oikeastaan tapahtunut”

[Huomioteksti s. 18]

”Silmä näyttää olevan suunnittelun tulos; yksikään kaukoputkensuunnittelija ei olisi pystynyt parempaan”

[Huomioteksti s. 21]

”Sitä mallia, jota meidän on käsketty etsiä 120:n viime vuoden ajan, ei ole olemassakaan”

[Huomioteksti s. 21]

”Jotkut tiedemiehet esittävät – – [evoluutiosta] ajatuksia, joita aiemmin esitettiin vain romaaneissa”

[Huomioteksti s. 22]

Uudet teoriat ovat ristiriidassa vuosikymmeniä vallalla olleiden käsitysten kanssa

[Huomioteksti s. 23]

”Uskon Darwinin teorian olevan luhistumisen partaalla”

[Huomioteksti s. 24]

”Kysymys lajien synnystä on esitetty yhä uudelleen ikään kuin se olisi lopullisesti selvitetty. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta”

[Tekstiruutu s. 18]

”Tietokoneasiantuntijat vaikeuksissa yrittäessään jäljitellä ihmisen näkökykyä”

New York Times -lehdessä kerrottiin edellä mainitun otsikon alla seuraavaa: ”Asiantuntijat, jotka ovat yrittäneet toteuttaa yhden ihmisen rohkeimmista haaveista – rakentaa ajattelevia koneita – ovat kompastelleet jo olennaiselta vaikuttaneessa ensi askeleessaan. He eivät ole onnistuneet pääsemään näkökyvyn herraksi.

”Kaksi vuosikymmentä kestäneiden tutkimusten jälkeen heidän on yhä opetettava koneille sitä näennäisen yksinkertaista toimintaa, jonka avulla tavanomaiset esineet voidaan tunnistaa ja erottaa toisistaan.

”Sen sijaan heissä on herännyt uusi, entistä syvempi kunnioitus ihmisen näkökyvyn mutkikkuutta kohtaan. – – Silmän verkkokalvo synnyttää tietokoneasiantuntijoissa kateutta. Sen 100 miljoonaa sauva- ja tappisolua sekä sen neuronikerrokset suoriutuvat ainakin 10 miljardista laskutoimituksesta sekunnissa.”b

[Kuva s. 16]

Eräs Lontoossa ilmestyvän Times-lehden toimittaja, joka kannattaa evoluutiota, kirjoitti Darwinin Lajien synnystä: ”On perin ironista, että kirja, joka on tullut tunnetuksi siitä että se selittää lajien synnyn, ei selitäkään sitä millään tavoin”

[Kuva s. 17]

Muuan kehitysopin kannattaja totesi: ”Sekä hyökkääjät että puolustajat kaivautuivat lujasti asemiinsa, ja loukkauksia sateli kuin tykinkuulia molemmilta tahoilta”

[Kuvat s. 19]

Tähtitieteilijä Robert Jastrow sanoo: ”On vaikea uskoa ihmissilmän kehittyneen sattumalta; vielä vaikeampaa on uskoa, että ihmisäly olisi kehittynyt esi-isiemme aivosoluissa tapahtuneista umpimähkäisistä häiriöistä”

[Kuvat s. 20]

”Joitakin fossiilistossa esiintyneitä darvinistisen muutoksen klassisia esimerkkejä – – on täytynyt hylätä tai muotoilla uudelleen tarkempien tietojen vuoksi.”c – David Raup Chicagon luonnontieteellisestä museosta

Eohippus

Liskolintu

Keuhkokala

[Kuva s. 22]

Vaikka sopivimmat saattavatkin säilyä elossa, se ei selitä sitä, miten ne ilmaantuivat