YLÄNKÖÄ, jolla nykyään sijaitsee Iran, reunustaa kaksi merkittävää vuorijonoa: Elburs (Kaspianmeren eteläpuolella) ja Zagros (kulkee kaakkoon Persianlahden suuntaan). Niitä rikkovat pitkät, hedelmälliset laaksot, joiden rinteet ovat metsän peitossa. Laaksojen ilmasto on leuto, mutta korkeammalla sijaitsevat kuivat, tuulenpieksemät tasangot ovat talvella purevan kylmiä. Lähistöllä on ylängön harvaan asuttu aavikko. Näiltä Mesopotamian idänpuoleisilta seuduilta sai alkunsa Meedo-Persian maailmanvalta.

Meedialaiset olivat asettuneet ylängön pohjoisosaan, vaikka he levisivätkin myöhemmin Armeniaan ja Kilikiaan. Persialaiset taas olivat asettuneet ylängön lounaisosaan, Tigriin laakson itäpuolelle. Kyyroksen alaisuudessa 500-luvun puolivälissä eaa. nämä kaksi valtakuntaa yhdistyivät ja muodostivat Meedo-Persian maailmanvallan.

Kyyros valtasi Babylonin vuonna 539 eaa. Hänen valtakuntansa laajeni idässä Intiaan, ja lännessä siihen liitettiin Egypti ja nykyisen Turkin alue. Daniel kuvaili Meedo-Persian maailmanvaltaa osuvasti saaliinhimoiseksi ”karhuksi”, joka ’söi paljon lihaa’ (Da 7:5). Kyyros perusti inhimillisen, suvaitsevaisen hallinnon. Hän jakoi valtakunnan maakuntiin, joista jokaista hallitsi satraappi, yleensä persialainen, mutta paikallisillakin hallitsijoilla oli hänen alaisuudessaan jonkin  verran valtaa. Valtakunnan kansoja kannustettiin säilyttämään tapansa ja uskontonsa.

Tämän toimintaperiaatteen mukaisesti Kyyros antoi juutalaisten palata maahansa ennallistamaan tosi palvontaa ja rakentamaan uudelleen Jerusalemia, mistä Esra ja Nehemia kertovat. Arveletko, että tämä suuri ihmisjoukko palasi samaa reittiä kuin Abraham, joka oli kulkenut ylös Eufratia kohti Karkemisia, vai valitsivatko he ehkä lyhyemmän reitin Tadmorin kautta Damaskokseen? Raamattu ei kerro tätä (ks. sivuja 6 ja 7). Aikanaan juutalaisia asettui valtakunnan muihinkin osiin, kuten Niilin suistoalueelle ja kauemmas etelään. Melko suuri juutalaisväestö jäi Babyloniin, mikä luultavasti selittää sen, että Pietari kävi siellä satoja vuosia myöhemmin (1Pi 5:13). Meedo-Persian maailmanvalta vaikutti siihen, että juutalaisia oli monissa paikoissa seuraavien maailmanvaltojen, Kreikan ja Rooman, aikoina.

Valloitettuaan Babylonin, jonka kesät olivat paahtavan kuumia, meedopersialaiset pitivät tätä kaupunkia hallintokeskuksena. Yksi kuninkaankaupungeista oli Susa, entinen Elamin pääkaupunki. Myöhemmin juuri siellä Persian kuningas Ahasveros (ilmeisesti Kserkses I) teki Esteristä kuningattaren ja kariutti juonen, jonka tarkoitus oli tuhota Jumalan kansa koko tämän laajan valtakunnan alueelta. Kaksi muuta Meedo-Persian pääkaupunkia olivat Ekbatana (joka sijaitsi 1900 metrin korkeudessa ja jossa kesät olivat miellyttäviä) ja Pasargadai (joka sijaitsi samalla korkeudella noin 650 kilometriä edellisestä kaakkoon).

Miten tämä maailmanvalta kohtasi loppunsa? Ollessaan valtansa huipulla Meedo-Persia lähti kukistamaan luoteisrajallaan kapinoivia kreikkalaisia. Kreikka oli tuolloin jakautunut keskenään sotiviin kaupunkivaltioihin, mutta ne lyöttäytyivät yhteen ja löivät Persian joukot ratkaisevissa Marathonin ja Salamiin taisteluissa. Tämä valmisti tietä sille, että yhtenäistynyt Kreikka alisti Meedo-Persian valtaansa.

[Kartta s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

Meedo-Persian maailmanvalta

A2 MAKEDONIA

A2 TRAAKIA

A4 Kyrene

A4 LIBYA

B2 Byzantion

B2 LYDIA

B3 Sardes

B4 Memfis (Nof)

B4 EGYPTI

B5 No-Amon (Theba)

B5 Sevene (Syene)

C3 KILIKIA

C3 Tarsos

C3 Issos

C3 Karkemis

C3 Tadmor

C3 SYYRIA

C3 Sidon

C3 Damaskos

C3 Tyros

C4 Jerusalem

D2 Fasis

D2 ARMENIA

D3 ASSYRIA

D3 Ninive

D4 Babylon

E3 MEEDIA

E3 Ekbatana (Ahmeta)

E3 HYRKANIA

E4 Susa

E4 ELAM

E4 Pasargadai

E4 Persepolis

E4 PERSIA

F3 PARTHIA

F4 DRANGIANA

G2 Marakanda (Samarkand)

G3 SOGDIANA

G3 BAKTRIA

G3 ARIA

G4 ARAKHOSIA

G4 GEDROSIA

H5 INTIA

[Muut paikat]

A2 KREIKKA

A3 Marathon

A3 Ateena

A3 Salamis

C1 SKYYTIA

C4 Elat (Elot)

C4 Tema

D4 ARABIA

[Vuoret]

E3 ELBURSVUORISTO

E4 ZAGROSVUORISTO

[Vesialueet]

B3 Välimeri (Suurimeri)

C2 Mustameri

C5 Punainenmeri

E2 Kaspianmeri

E4 Persianlahti

[Joet]

B4 Niili

C3 Eufrat

D3 Tigris

H4 Indus

[Kuva s. 24]

Kyyroksen joukkojen oli ylitettävä Zagrosin vuoristo päästäkseen Babylonin luo

[Kuva s. 25]

Yllä: Kaikkien kansakuntien portti, Persepolis

[Kuva s. 25]

Pienempi kuva: Kyyroksen hauta, Pasargadai