ASSYRIALAISET valloittivat vuonna 740 eaa. Israelin pohjoisen valtakunnan pääkaupungin Samarian. Näin israelilaiset joutuivat julman maailmanvallan käsiin. Assyria sijaitsi Mesopotamian tasankojen pohjoisosassa lähellä Tigriitä, joka oli toinen Hedelmällisen puolikuun mahtavista joista. Nimrod oli perustanut Assyrian tärkeimmät kaupungit Niniven ja Kalahin (1Mo 10:8–12). Salmanassar III:n päivinä Assyria laajeni länteen Syyrian ja Pohjois-Israelin runsasvetisille ja hedelmällisille alueille.

Assyria alkoi sortaa Israelia Tiglat-Pileser III:n (Pul), Raamatussa nimeltä mainitun kuninkaan, aikana. Hänen sotaretkensä vaikutti myös etelässä olevaan Juudaan (2Ku 15:19; 16:5–18). Aikanaan Assyrian tulvivat ”vedet” levisivät Juudaan ja saavuttivat lopulta sen pääkaupungin Jerusalemin (Jes 8:5–8).

Vuonna 732 eaa. Juudaan tunkeutui Assyrian kuningas Sanherib (2Ku 18:13, 14). Hän ryösti 46 Juudan kaupunkia, muun muassa Lakisin, joka sijaitsi strategisella paikalla Sefelassa. Kuten kartasta käy ilmi, tämä merkitsi sitä, että hänen sotajoukkonsa kiersivät Juudan pääkaupungin Jerusalemin taakse. Sanherib kerskuu aikakirjoissaan sulkeneensa Hiskian ”häkkilinnun tavoin Jerusalemiin”, mutta assyrialaisissa lähteissä jätetään mainitsematta, että Jumalan enkeli surmasi Sanheribin sotilaat. (2Ku 18:17–36; 19:35–37.)

Assyrian maailmanvalta oli lähellä loppuaan. Jäljellä olevalle Assyrian armeijalle alkoivat aiheuttaa ongelmia meedialaiset, jotka olivat keskittyneet nykyään Iranina tunnetulle vuoristoiselle ylätasangolle. Tämä vei Assyrian huomion pois sen läntisistä maakunnista, jotka nekin alkoivat kapinoida. Tällä välin voimistuivat babylonialaiset, ja he jopa valloittivat Assurin kaupungin. Vuonna 632 eaa. yhteen liittoutuneet babylonialaiset, meedialaiset ja skyyttalaiset – Mustanmeren pohjoispuolella elänyt sotaisa kansa – kukistivat Niniven, ”verenvuodatuksen kaupungin”. Se täytti Nahumin ja Sefanjan ennustukset. (Na 3:1; Sef 2:13.)

Assyria kohtasi loppunsa Haranissa. Assyrialaiset yrittivät pitää puoliaan babylonialaisten määrätietoisia joukkoja vastaan siihen asti, kun apua saapuisi Egyptistä. Pohjoiseen etenevää farao Nekoa kuitenkin pidätteli Megiddossa Juudan kuninkaan Josian vastarinta. (2Ku 23:29.) Neko saapui lopulta Haraniin, mutta liian myöhään: Assyrian maailmanvalta oli kukistunut.

Babylonian maailmanvalta

Mikä kaupunki tulee mieleen, kun puhutaan ”riippuvista puutarhoista”? Babylon, joka oli profeetallisesti siivelliseksi leijonaksi kuvatun Babylonian maailmanvallan pääkaupunki (Da 7:4). Se oli kuuluisa rikkauksistaan, kaupankäynnistään sekä uskonnon ja astrologian kehittämisestä. Babylonian maailmanvalta oli keskittynyt Etelä-Mesopotamian suoperäisille tasangoille Tigriin ja Eufratin väliin. Pääkaupunki levittäytyi kahden puolen Eufratia ja vaikutti muuriensa vuoksi valloittamattomalta.

 Babylonialaiset muodostivat kauppareittejä Pohjois-Arabian kivikkoisen aavikon halki. Eräässä vaiheessa kuningas Nabunaid asui Temassa, ja hän jätti Belsassarin hallitsemaan Babylonia.

Babylonia hyökkäsi Kanaaniin kolme kertaa. Kun Nebukadnessar oli lyönyt egyptiläiset Karkemisissa vuonna 625 eaa., babylonialaiset työntyivät kohti etelää Hamatiin, jossa he voittivat vetäytyvät egyptiläiset uudestaan. Sitten babylonialaiset etenivät rannikkoa pitkin Egyptin purolaaksolle ja tuhosivat matkalla Askelonin. (2Ku 24:7; Jer 47:5–7.) Tämän sotaretken aikana Juudasta tuli Babylonian vasalli (2Ku 24:1).

Vuonna 618 eaa. Juudan kuningas Jojakim nousi kapinaan. Babylonia lähetti Juudaa vastaan ympäröivien kansojen sotajoukot, ja Babylonian omat joukot piirittivät ja kukistivat Jerusalemin. Ennen pitkää kuningas Sidkia teki liiton Juudan ja Egyptin välillä, mikä sai babylonialaisten raivon Juudaa kohtaan nousemaan huippuunsa. He tunkeutuivat sinne jälleen ja alkoivat tuhota Juudan kaupunkeja (Jer 34:7). Lopulta Nebukadnessar käänsi armeijansa huomion Jerusalemiin ja valloitti sen vuonna 607 eaa. (2Ai 36:17–21; Jer 39:10).

[Kartta s. 23]

(Ks. painettu julkaisu)

Babylonian ja Assyrian maailmanvallat

Assyrian maailmanvalta

B4 Memfis (Nof)

B4 Soan

B5 EGYPTI

C2 KYPROS (KITTIM)

C3 Sidon

C3 Tyros

C3 Megiddo

C3 Samaria

C4 Jerusalem

C4 Askelon

C4 Lakis

D2 Haran

D2 Karkemis

D2 Arpad

D2 Hamat

D3 Ribla

D3 SYYRIA

D3 Damaskos

E2 Gosan

E2 MESOPOTAMIA

F2 MINNI

F2 ASSYRIA

F2 Khorsabad

F2 Ninive

F2 Kalah

F2 Assur

F3 BABYLONIA

F3 Babylon

F4 KALDEA

F4 Erek

F4 Ur

G3 Susa

G4 ELAM

Babylonian maailmanvalta

C3 Sidon

C3 Tyros

C3 Megiddo

C3 Samaria

C4 Jerusalem

C4 Askelon

C4 Lakis

D2 Haran

D2 Karkemis

D2 Arpad

D2 Hamat

D3 Ribla

D3 SYYRIA

D3 Damaskos

D5 Tema

E2 Gosan

E2 MESOPOTAMIA

E4 ARABIA

F2 MINNI

F2 ASSYRIA

F2 Khorsabad

F2 Ninive

F2 Kalah

F2 Assur

F3 BABYLONIA

F3 Babylon

F4 KALDEA

F4 Erek

F4 Ur

G3 Susa

G4 ELAM

[Muut paikat]

G2 MEEDIA

Päätiet (Ks. painettu julkaisu)

[Vesialueet]

B3 Välimeri (Suurimeri)

C5 Punainenmeri

H1 Kaspianmeri

H5 Persianlahti

[Joet]

B5 Niili

E2 Eufrat

F3 Tigris

[Kuva s. 22]

Lakisin rauniokumpu

[Kuva s. 22]

Muinaisen Megiddon pienoismalli

[Kuva s. 23]

Taiteilijan näkemys Babylonin riippuvista puutarhoista