Luku 31

Jehovan suuret ja ihmeelliset teot

Näky 10 – Ilmestys 15:1–16:21

Aihe: Jehova pyhäkössään; hänen vihansa seitsemän maljaa vuodatetaan maahan

Täyttymyksen aika: Vuodesta 1919 Harmagedoniin

1, 2. a) Mistä kolmannesta tunnusmerkistä Johannes kertoo? b) Mistä enkeleillä olevasta osasta Jehovan palvelijat ovat kauan tienneet?

 NAINEN synnyttää poikalapsen! Suuri lohikäärme yrittää nielaista tuon lapsen! Nuo Ilmestyksen 12. luvussa hyvin eloisasti esitetyt kaksi taivaallista tunnusmerkkiä osoittivat meille selvästi, että Jumalan vaimon Siementä sekä Saatanaa ja hänen demonisiementään koskeva ikivanha kiista on saavuttamassa huippukohtansa. Valottaessaan näitä vertauskuvia Johannes sanoo: ”Ja taivaassa näkyi suuri tunnusmerkki – –. Ja – – näkyi toinenkin tunnusmerkki.” (Ilmestys 12:1, 3, 7–12) Nyt Johannes kertoo kolmannesta tunnusmerkistä: ”Ja minä näin taivaassa erään toisen tunnusmerkin, suuren ja ihmeellisen: seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän vitsausta. Nämä ovat viimeiset, koska niillä Jumalan viha saatetaan päätökseen.” (Ilmestys 15:1) Tällä kolmannellakin tunnusmerkillä on elintärkeä merkitys Jehovan palvelijoille.

² Huomaa, miten merkityksellinen osa enkeleillä jälleen on Jumalan tahdon toteuttamisessa. Jehovan palvelijat ovat kauan tienneet tämän tosiasian. Aikoinaan psalmista jopa esitti henkeytettynä näille enkeleille seuraavan kehotuksen: ”Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen.” (Psalmi 103:20) Nyt enkelit määrätään tässä uudessa näyssä vuodattamaan seitsemän viimeistä vitsausta.

3. Mitä ovat seitsemän vitsausta, ja mitä niiden vuodattaminen merkitsee?

³ Mitä nämä vitsaukset ovat? Seitsemän trumpetinpuhalluksen tavoin ne ovat purevia tuomiojulistuksia, jotka ilmaisevat Jehovan näkemyksen tämän maailman eri piirteistä ja varoittavat hänen tuomiopäätöstensä lopputuloksesta.  (Ilmestys 8:1–9:21) Niiden vuodattaminen viittaa noiden tuomioiden täytäntöönpanoon. Jehovan suuttumuksen kohteet tuhotaan silloin hänen vihansa hehkun päivänä. (Jesaja 13:9–13; Ilmestys 6:16, 17) Niiden välityksellä siis ”Jumalan viha saatetaan päätökseen”. Mutta ennen kuin Johannes kuvailee vitsauksien vuodattamisen, hän kertoo joistakin ihmisistä, joihin ne eivät vaikuta haitallisesti. Nämä uskolliset ovat kieltäytyneet ottamasta pedon merkkiä, ja he laulavat Jehovalle ylistystä julistaessaan hänen kostonpäiväänsä. – Ilmestys 13:15–17.

Mooseksen ja Karitsan laulu

4. Mitä tulee nyt Johanneksen näkyviin?

⁴ Johanneksen näkyviin tulee nyt ainutlaatuinen panoraama: ”Ja minä näin ikään kuin lasisen meren, johon oli sekoitettu tulta, ja ne, jotka selviytyvät voittoisina pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisomassa lasisen meren luona, ja heillä oli Jumalan harput.” – Ilmestys 15:2.

5. Mitä kuvaa ”lasinen meri, johon oli sekoitettu tulta”?

⁵ ”Lasinen meri” on sama Jumalan valtaistuimen edessä sijaitseva meri, jonka Johannes näki aiemmin. (Ilmestys 4:6) Se on samanlainen kuin Salomon temppelin ’valettu meri’ (vesisäiliö), josta papit saivat vettä peseytymiseen. (1. Kuningasten kirja 7:23) Se edustaa siten erinomaisella tavalla sitä ”vettä”, toisin sanoen Jumalan sanaa, jolla Jeesus puhdistaa voideltujen kristittyjen pappisseurakunnan. (Efesolaisille 5:25, 26; Heprealaisille 10:22) Tähän lasiseen mereen on ”sekoitettu tulta”, mikä ilmaisee nämä voidellut koetelluiksi ja puhdistetuiksi heidän noudattaessaan heille asetettua korkeaa normia. Lisäksi se muistuttaa siitä, että Jumalan sana sisältää myös tulisen tuomion ilmauksia hänen vihollisiaan vastaan. (5. Mooseksen kirja 9:3; Sefanja 3:8) Joitakin näistä tulisista tuomioista ilmaistaan  seitsemässä viimeisessä vitsauksessa, joita aletaan juuri vuodattaa.

6. a) Keitä ovat taivaallisen lasisen meren edessä seisovat laulajat, ja mistä tiedämme sen? b) Miten he ovat ’selviytyneet voittoisina’?

⁶ Se, että Salomon temppelin valettu meri oli tarkoitettu pappien käyttöön, osoittaa taivaallisen lasisen meren edessä seisovat laulajat pappisluokaksi. Heillä on ”Jumalan harput”, ja se saa meidät yhdistämään heidät 24 vanhimpaan ja 144000:een, sillä nämäkin ryhmät säestävät lauluaan harpulla. (Ilmestys 5:8; 14:2) Johanneksen näkemät laulajat ”selviytyvät voittoisina pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta”. Siksi heidän täytyy olla 144000:n joukosta niitä, jotka elävät maan päällä viimeisinä päivinä. Ryhmänä he tosiaan selviytyvät voittoisina. He ovat noin 70 vuoden ajan vuodesta 1919 lähtien kieltäytyneet ottamasta pedon merkkiä tai pitämästä sen kuvaa ihmisen ainoana rauhan toivona. Monet heistä ovat jo kestäneet uskollisina kuolemaan saakka, ja ollessaan nyt taivaassa nämä epäilemättä tuntevat erityistä iloa seuratessaan vielä maan päällä olevien veljiensä laulamista. – Ilmestys 14:11–13.

7. Miten harppua käytettiin muinaisessa Israelissa, ja miten Jumalan harppujen esiintymisen Johanneksen näyssä pitäisi vaikuttaa meihin?

⁷ Näillä uskollisilla voittajilla on Jumalan harput. Tässä suhteessa he ovat niiden aikoinaan temppelissä palvelleiden leeviläisten kaltaisia, jotka palvoivat Jehovaa laulaen hänelle harppujen säestäminä. Jotkut myös ennustivat harpun säestämänä. (1. Aikakirja 15:16; 25:1–3, UM) Harpun ihanat sävelet kaunistivat Israelin Jehovalle esittämiä ilolauluja ja ylistys- ja kiitosrukouksia. (1. Aikakirja 13:8; Psalmi 33:2; 43:4, UM; 57:8, 9) Masennuksen tai vankeuden aikoina ei harpun ääntä kuulunut. (Psalmi 137:2, UM) Jumalan harppujen esiintymisen tässä näyssä pitäisi saada meidät innokkaasti odottamaan Jumalallemme esitettävää voitonriemuista ylistys- ja kiitoslaulua. a

8. Mitä laulua lauletaan, ja mitkä ovat sen sanat?

⁸ Johannes kertoo: ”Ja he laulavat Mooseksen, Jumalan orjan, laulua ja Karitsan laulua sanoen: ’Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja todet ovat sinun tiesi, ikuisuuden Kuningas. Kuka ei tosiaankaan pelkäisi sinua, Jehova, ja kirkastaisi sinun nimeäsi, koska sinä yksin olet uskollinen? Sillä kaikki kansat tulevat ja palvovat sinun edessäsi, koska sinun vanhurskaat säädöksesi on tehty ilmeisiksi.’” – Ilmestys 15:3, 4.

9. Miksi laulua kutsutaan muun muassa ’Mooseksen lauluksi’?

⁹ Nämä voittajat laulavat ’Mooseksen laulua’, toisin sanoen samanlaista laulua kuin Mooses lauloi vastaavissa olosuhteissa. Israelilaisten nähtyä kymmenen vitsausta Egyptissä ja Egyptin armeijoiden tuhon Punaisessameressä Mooses johti heitä tällaisessa laulussa, jossa he julistivat voitonriemuista ylistystä Jehovalle: ”Herra [”Jehova”, UM] on kuningas aina ja iankaikkisesti.” (2. Mooseksen kirja 15:1–19) Miten sopivaa onkaan, että myös Johanneksen näyn laulajat, jotka ovat selviytyneet voittoisina pedosta ja olleet mukana julistamassa seitsemää viimeistä vitsausta, laulavat ”ikuisuuden Kuninkaalle”! – 1. Timoteukselle 1:17.

10. Minkä muun laulun Mooses sepitti, ja miten sen viimeinen säkeistö liittyy nykyajan suureen joukkoon?

¹⁰ Eräässä toisessa laulussa, joka sepitettiin Israelin valmistautuessa Kanaanin valloitukseen, iäkäs Mooses sanoi kansalle: ”Minä julistan Herran [”Jehovan”, UM] nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.” Tämän laulun viimeinen säkeistö kannusti myös ei-israelilaisia, ja Mooseksen henkeytetyt sanat ulottuvat aina nykyajan suureen joukkoon saakka: ”Iloitkaa, te kansat, hänen kansansa kanssa.” (UM) Miksi niiden pitäisi iloita? Koska nyt Jehova ”kostaa palvelijoittensa veren; hän antaa koston kohdata vastustajiansa”. Tämä vanhurskaan tuomion täytäntöön paneminen tuottaa riemua kaikille niille, jotka kiinnittävät toivonsa Jehovaan. – 5. Mooseksen kirja 32:3, 43; Roomalaisille 15:10–13; Ilmestys 7:9.

11. Miten Johanneksen kuulema laulu täyttyy edelleen?

¹¹  Miten suuresti Mooses itse olisikaan iloinnut, jos hän olisi voinut tänä Herran päivänä laulaa yhdessä taivaallisen kuoron kanssa: ”Kaikki kansat tulevat ja palvovat sinun edessäsi”! Tuo ihmeellinen laulu täyttyy edelleen suurenmoisella tavalla nykyään, kun näemme, emme vain näyssä vaan elävänä todellisuutena, ”kansoista” tulevien miljoonien ihmisten kokoontuvan iloiten Jehovan maalliseen järjestöön.

12. Miksi voittoisten laulua kutsutaan myös ”Karitsan lauluksi”?

¹² Tämä ei kuitenkaan ole vain Mooseksen vaan myös ”Karitsan” laulu. Miten niin? Mooses oli Jehovan profeetta Israelille, mutta Mooses itse ennusti, että Jehova herättäisi hänen kaltaisensa profeetan. Täksi osoittautui Karitsa, Jeesus Kristus. Mooses oli ”Jumalan orja”, mutta Jeesus oli Jumalan Poika, itse asiassa Suurempi Mooses. (5. Mooseksen kirja 18:15–19; Apostolien teot 3:22, 23; Heprealaisille 3:5, 6) Siksi nuo laulajat laulavat myös ”Karitsan laulua”.

13. a) Miten Jeesus voi olla Mooseksen kaltainen, vaikka hän on tätä suurempi? b) Miten voimme yhtyä laulajiin?

¹³ Mooseksen tavoin Jeesus lauloi julkisesti Jumalan ylistyksiä ja ennusti voiton, jonka Hän saa kaikista vihollisista. (Matteus 24:21, 22; 26:30; Luukas 19:41–44) Jeesuskin odotti aikaa, jolloin kansat tulisivat ylistämään Jehovaa, ja itsensä uhraavana ”Jumalan Karitsana” hän antoi ihmiselämänsä tehdäkseen tämän mahdolliseksi. (Johannes 1:29; Ilmestys 7:9; vrt. Jesaja 2:2–4; Sakarja 8:23.) Ja aivan samoin kuin Mooses oppi arvostamaan Jumalan nimeä Jehova ja ylisti tuota nimeä, Jeesuskin teki Jumalan nimen ilmeiseksi. (2. Mooseksen kirja 6:2, 3; Psalmi 90:1, 17, UM; Johannes 17:6) Koska Jehova on uskollinen, niin hänen loistoisat lupauksensa täyttyvät vääjäämättä. Varmasti me siksi olemme yhtä mieltä näiden uskollisten laulajien kanssa, Karitsan kanssa ja Mooseksen kanssa yhtymällä laulun seuraaviin sanoihin: ”Kuka ei tosiaankaan pelkäisi sinua, Jehova, ja kirkastaisi sinun nimeäsi?”

Enkelit maljoineen

14. Keiden Johannes näkee tulevan esiin pyhäköstä, ja mitä heille annetaan?

¹⁴ On sopivaa, että me kuulemme näiden voideltujen voittajien äänen. Miksi? Koska he ovat julistaneet maan päällä tuomiot, jotka sisältyivät Jumalan vihaa täynnä olleisiin maljoihin. Mutta näiden maljojen vuodattamisessa on mukana muitakin kuin vain ihmisiä, kuten Johannes osoittaa seuraavaksi: ”Ja tämän jälkeen minä näin, ja todistuksen teltan pyhäkkö avautui taivaassa, ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän vitsausta, tulivat esiin pyhäköstä puhtaaseen, hohtavaan pellavaan puettuina ja rinnan ympäriltä kultaisella vyöllä vyötettyinä. Ja yksi niistä neljästä elävästä luomuksesta antoi niille seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa, jotka olivat täynnä Jumalan vihaa, hänen joka elää aina ja ikuisesti.” – Ilmestys 15:5–7.

15. Miksi ei ole yllättävää, että seitsemän enkeliä tulevat esiin pyhäköstä?

¹⁵ Israelin temppelissä, joka sisälsi taivaallisia asioita kuvaavia piirteitä, vain ylimmäinen pappi saattoi mennä kaikkein pyhimpään osastoon, jota kutsutaan tässä ”pyhäköksi”. (Heprealaisille 9:3, 7) Se edustaa taivaassa olevaa Jehovan läsnäolon paikkaa. Itse taivaassa etu astua Jehovan eteen ei kuitenkaan ole ainoastaan Ylimmäisellä Papilla Jeesuksella Kristuksella, vaan myös enkeleillä. (Matteus 18:10; Heprealaisille 9:24–26) Ei siis ole yllättävää, että seitsemän enkelin nähdään tulevan taivaassa olevasta pyhäköstä. Heillä on itse Jehova Jumalalta valtuutus: vuodattakaa maljat, jotka ovat täynnä Jumalan vihaa. – Ilmestys 16:1.

16. a) Mikä osoittaa, että seitsemällä enkelillä on hyvät edellytykset työhönsä? b) Mikä ilmaisee, että toisiakin on mukana vertauskuvallisten maljojen vuodattamisen suuressa työssä?

¹⁶ Näillä enkeleillä on hyvät edellytykset tähän työhön. Heidät on puettu puhtaaseen, hohtavaan pellavaan, mikä osoittaa heidän olevan hengellisesti puhtaita ja pyhiä, vanhurskaita Jehovan silmissä. Heillä on myös kultaiset vyöt. Vöitä käytetään yleensä silloin, kun ihminen vyöttää itsensä johonkin suoritettavaan tehtävään. (3. Mooseksen kirja 8:7,  13; 1. Samuelin kirja 2:18, UM; Luukas 12:37; Johannes 13:4, 5) Enkelit ovat siis vyöttäytyneet jonkin tehtävän suorittamiseen. Lisäksi heidän vyönsä ovat kultaiset. Muinaisessa tabernaakkelissa kultaa käytettiin edustamaan jumalallisia, taivaallisia asioita. (Heprealaisille 9:4, 11, 12) Se merkitsee sitä, että näiden enkelien suoritettavana on kallisarvoinen, jumalallinen palvelustehtävä. Toisiakin on mukana tässä suuressa työssä. Yksi niistä neljästä elävästä luomuksesta ojentaa maljat heille. Epäilemättä kyseessä oli ensimmäinen elävä luomus, joka muistutti leijonaa ja vertauskuvasi urheutta ja lannistumatonta rohkeutta, joita tarvitaan Jehovan tuomioiden julistamisessa. – Ilmestys 4:7.

Jehova pyhäkössään

17. Mitä Johannes kertoo pyhäköstä, ja miten se muistuttaa meitä muinaisessa Israelissa olleesta pyhäköstä?

¹⁷ Lopulta Johannes päättää näyn tämän osan sanoen: ”Ja pyhäkkö tuli Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastaan savua täyteen, eikä kukaan voinut mennä pyhäkköön, ennen kuin niiden seitsemän enkelin seitsemän vitsausta olivat päättyneet.” (Ilmestys 15:8) Israelin historiassa oli tapauksia, joissa pilvi peitti kirjaimellisen pyhäkön, ja tämä Jehovan kirkkauden  ilmaus esti pappeja menemästä sinne. (1. Kuningasten kirja 8:10, 11; 2. Aikakirja 5:13, 14; vrt. Jesaja 6:4, 5.) Noina aikoina Jehova oli aktiivisesti mukana maan päällä tapahtuvissa kehitysvaiheissa.

18. Milloin seitsemän enkeliä palaavat esittämään raportin Jehovalle?

¹⁸ Jehova on syvästi kiinnostunut myös siitä, mitä maan päällä nykyään tapahtuu. Hän haluaa seitsemän enkelin suorittavan tehtävänsä loppuun. Se on tuominnan huipentumisen aikaa, kuten Psalmissa 11:4–6 kuvaillaan: ”Herra [”Jehova”, UM] pyhässä temppelissänsä, Herra, jonka istuin on taivaassa – hänen silmänsä näkevät, hänen katseensa tutkii ihmislapset; Herra tutkii vanhurskaat, mutta jumalattomia ja niitä, jotka vääryyttä rakastavat, hänen sielunsa vihaa. Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.” Seitsemän enkeliä eivät palaa Jehovan läsnäolon ylhäiseen paikkaan, ennen kuin nämä seitsemän vitsausta on vuodatettu jumalattomien päälle.

19. a) Mikä käsky annetaan, ja kuka sen antaa? b) Milloin vertauskuvallisten maljojen vuodattamisen on täytynyt alkaa?

¹⁹ Kunnioittavaa pelkoa herättävä käsky jylisee: ”Ja minä kuulin suuren äänen sanovan pyhäköstä niille seitsemälle enkelille: ’Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maahan.’” (Ilmestys 16:1) Kuka antaa tämän käskyn? Sen täytyy olla Jehova itse, sillä hänen kirkkautensa ja voimansa säteily esti ketään muuta menemästä pyhäkköön. Jehova tuli hengelliseen temppeliinsä pitämään tuomiota vuonna 1918. (Malakia 3:1–5) Hänen on siis täytynyt antaa käsky Jumalan vihan maljojen vuodattamisesta pian tuon ajan jälkeen. Itse asiassa vertauskuvallisissa maljoissa olevia tuomioita alettiin julistaa voimaperäisesti vuonna 1922. Ja niiden julistaminen on voimistunut huippuunsa nykyään.

Maljat ja trumpetinpuhallukset

20. Mitä Jehovan vihan maljat paljastavat, mistä ne varoittavat ja miten ne vuodatetaan?

²⁰ Jehovan vihan maljat paljastavat maailmannäyttämön piirteet sellaisina kuin Jehova näkee ne ja varoittavat tuomioista, jotka Jehova panee täytäntöön. Enkelit käyttävät maljojen vuodattamiseen maan päällä olevien voideltujen kristittyjen seurakuntaa, niitä jotka laulavat Mooseksen laulua ja Karitsan laulua. Julistaessaan Valtakuntaa hyvänä uutisena Johannes-luokka on rohkeasti paljastanut näiden vihan maljojen sisällön. (Matteus 24:14; Ilmestys 14:6, 7) Siten heidän kaksiosainen sanomansa on ollut rauhaisa julistaessaan vapautta ihmiskunnalle, mutta sotaisa varoittaessaan ”meidän Jumalamme kostonpäivästä”. – Jesaja 61:1, 2.

21. Miten Jumalan vihan neljän ensimmäisen maljan kohteet vastaavat neljän ensimmäisen trumpetinpuhalluksen kohteita, ja missä suhteessa ne eroavat toisistaan?

²¹ Jumalan vihan neljän ensimmäisen maljan kohteet vastaavat neljän ensimmäisen trumpetinpuhalluksen kohteita. Ne ovat maa, meri, virrat ja vetten lähteet sekä taivaalliset valonlähteet. (Ilmestys 8:1–12) Mutta kun trumpetinpuhallukset ilmoittivat vitsausten kohtaavan ”kolmatta osaa”, niin Jumalan vihan maljojen vuodattaminen koskee kokonaisuutta. Vaikka siis kristikunta eli ”kolmas osa” on ensimmäisenä joutunut huomion kohteeksi Herran päivänä, ei yksikään Saatanan järjestelmän osa vapaudu kokemasta Jehovan vaivaavien tuomiosanomien aiheuttamia vitsauksia ja suruja.

22. Miten kolme viimeistä trumpetinpuhallusta olivat erilaisia, ja miten ne liittyvät kolmeen viimeiseen Jehovan vihan maljaan?

²² Kolme viimeistä trumpetinpuhallusta olivat erilaisia, sillä niitä kutsuttiin ”voi!”-huudoiksi. (Ilmestys 8:13; 9:12) Kahteen ensimmäiseen näistä sisältyivät erityisesti heinäsirkat ja ratsuväkijoukot, kun taas kolmas toi tullessaan Jehovan valtakunnan syntymän. (Ilmestys 9:1–21; 11:15–19) Kuten tulemme näkemään, niin hänen vihansa kolme viimeistä maljaa käsittävät myös joitakin näistä piirteistä, mutta ne ovat jonkin verran erilaisia kuin kolme ”voi!”-huutoa. Kiinnittäkäämme nyt huomiota dramaattisiin paljastuksiin, joihin Jehovan vihan maljojen vuodattaminen johtaa.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]