Jehovan todistajien toiminta nykyaikana

Tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten Jumalan Poika, Jeesus Kristus, alkoi maan päällä ollessaan kylvää siementä. Vertauksessa hän puhui itestään talonisäntänä, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa, johon sitten vihamies salaa kylvi rikkaruohoja hyvän siemenen joukkoon. Sen sijaan että hän olisi asettanut vehnän alttiiksi poistamisen vaaralle ryhtymällä välittömästi nyhtämään rikkaruohoja, hän antoi molempien kasvaa yhdessä elonkorjuuseen saakka, jolloin näiden kahden ero olisi erehtymättömän selvä.

Jeesus osoitti, että rikkaruohot olivat paholaisen lapsia, vehnä taas valtakunnan lapsia. Ymmärtämättömien silmissä rikkaruohot, tekokristityt, näyttivät vehnän kaltaisilta. Ja vehnä ja rikkaruohot ovat kasvaneet yhdessä kautta vuosisatojen. Elonkorjuuaikana, joka on ”asiainjärjestelmän päättyminen”, elonkorjaajat, jotka ovat enkeleitä, keräävät rikkaruohot hävittääkseen ne. Mutta kristittyjen vehnäluokka on loistava kirkkaasti kuin aurinko Isänsä valtakunnassa. (Matt. 13:24–30, 36–43) Tämän vuoksi, kuten Vuosikirja osoittaa, suuri joukko muita on ryhtynyt heidän kanssaan kautta maailman ylistämään Jehovaa ja julistamaan hänen Valtakuntaansa ihmiskunnan ainoana toivona.

Vehnäluokka ilmaantui helluntaina vuonna 33 ja alkoi sitten kasvaa lukumäärältään. (Apostolien teot 2:1, 41, 47; 4:4) Kristillisiä seurakuntia perustettiin kaikkialla Israelissa ja myöhemmin kautta silloisen tunnetun maailman. Panettelija onnistui kuitenkin – kuten oli ennustettu – kylvää vehnäpeltoon rikkaruohoja. Neljännelle vuosisadalle tultaessa babylonialainen uskonnollinen ajattelu ja kreikkalainen filosofia olivat lyöneet leimansa nimikristittyihin. Luopumus tosi kristillisyydestä oli saavuttanut täyden kukoistuksen, ja rikkaruohoja, tekokristittyjä, oli paljon. Protestanttinen uskonpuhdistus, joka todellisuudessa oli vain kapina katolista kirkkoa vastaan, johti moniin lahkoihin ja vajosi uskonnollisiin valheisiin. Luopumuksesta huolimatta vehnän kaltaisiakin oli olemassa hengellisen pimeyden vuosisatoina.

Kun asiainjärjestelmän loppu lähestyi, Korkein Jumala Jehova toimi tehdäkseen vehnän tunnetuksi huomattavalla tavalla. Tapahtumat olivat hyvin kiinnostavia Jumalan viljelemässä pellossa. Tämä piti erikoisesti paikkansa 1800-luvun jälkipuoliskolla tuon maailmanlaajuisen pellon eräässä osassa. Se, mitä siellä tapahtui, on osa Jehovan kristittyjen todistajien nykyhistoriaa. Tämä historia, joka käsittää yli sata vuotta, saatetaan huomiomme kohteeksi hyvin kiinnostavalla tavalla, kun tarkastelemme heidän toimintaansa Amerikan yhdysvalloissa.