Jehovan todistajain vuosikirja 1987

JEHOVAN TODISTAJIEN palvelusvuoden 1986 ensimmäisenä viikonloppuna tapahtui jotakin sellaista, mikä antoi esimakua tulossa olevista maailmanlaajuisista siunauksista. Ensinnäkin lauantaina 7. syyskuuta 1985 vihittiin Jehovan todistajien Jersey Cityn konventtisali, joka tunnetaan paikkakunnalla entisenä Stanley-teatterina. Sitten 8. syyskuuta tässä kauniissa 4300-paikkaisessa salissa pidettiin Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 79. kurssin päättäjäiset. Läsnäolijoille tuotti suurta iloa siellä esitettyjen erinomaisten hengellisten ohjelmien kuulemisen ja näkemisen lisäksi myös se, että meillä on näin kaunis rakennus, jota voidaan käyttää Jehova Jumalan ylistykseksi.

Tämän Jersey Cityssä sijaitsevan kiinteistön hankinnan jälkeen ilmaantui epätavallinen ongelma: paikalliset kaupunginviranomaiset eivät antaneet lupaa sen korjaamiseen. Todistajat haastoivat kaupungin oikeuteen siksi, että se oli kieltänyt heiltä heidän perustuslailliset oikeutensa. Tuomari Debevoise käsitteli tätä juttua. Tuomari esitti viipymättä hyvin perustellun lausunnon, jonka mukaan kaupungin vastustus ’loukkasi perustuslain vastaisesti kantajien uskonnonvapauden etuja’. Hän sanoi: ”Korkealla Yhdysvaltain perustuslain takaamien kansalaisoikeuksien panteonissa on oikeus pysyä vapaana laeista, jotka kieltävät uskonnon vapaan harjoittamisen tai rajoittavat puhevapautta.” Kun sitten tarpeelliset luvat oli saatu, rakennukselle  virtasi satoja vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka hyvin organisoituina saivat jättiläismäisen uudistustyön valmiiksi vain yhdeksässä kuukaudessa. Sillä välin Jersey Cityn asukkaat olivat äänestäneet vastustavat hallintoviranomaiset pois virastaan.

Mitä paikalliset asukkaat ajattelivat tästä loistavasta jalokivestä, uudistetusta Stanley-teatterista, joka nyt säihkyi heidän keskellään? Uusi pormestari Cucci sanoi, että se ei ”ole entistetty eikä uudistettu rakennus, vaan uusi maailma”. Eräs kongressin jäsen huomautti: ”Voin sanoa, että te ette ole kiinnostuneita ihmisten määrästä, vaan laadusta.” Aluetta palvelevan PATH-rautatieyhtiön puheenjohtaja sanoi: ”Olen tarkkaillut työntekijöitänne ja työnne edistymistä, ja teitä täytyy onnitella. Tämä on mahtavaa. Olen hyvin iloinen siitä, että entistitte tämän rakennuksen. Se on todella kaunis.” Eräs lähistöllä asuva iäkäs pariskunta oli ihmeissään nähdessään, miten paljon työtä salin kunnostamiseksi tehtiin. Vaimo huudahti: ”Nyt meidän ei tarvitse pelätä kävellessämme viikonloppuisin tällä seudulla! Maailmassa pitäisi olla enemmän teidän kaltaisianne ihmisiä. Teidän pitäisi olla ylpeitä tästä kauniista paikasta. Ei, vaan meidän pitäisi olla ylpeitä tästä paikasta.”

Jehovan todistajat ovat hyvin onnellisia siitä, että heillä on tämä konventtisali, joka tosiaan osoittaa, mitä Jehova Jumalalle vihkiytyneet työntekijät voivat saada aikaan. (Saarn. 3:10–13) Mutta mitä muuta hengellistä hyötyä tästä paikasta on? Ensinnäkin nämä laajennetut tilat mahdollistavat sen, että päätoimiston Beetel-perhe voi yhdessä vieraidensa kanssa kokoontua saman katon alle seuraamaan erikoisohjelmia. Tämä Beetelin työntekijöiden suuri joukko (joka käsittää nyt Brooklynissa 2750 ja Vartiotornin maatiloilla 930 työntekijää) vastaa Jehovan todistajien maailmanlaajuisen  joukon organisoinnista ja varustamisesta, ja nämä työntekijät antavat toiminnallaan mallin maailman historian suurimmalle maailmanlaajuiselle rynnistykselle todistuksen antamiseksi Jumalan valtakunnasta. Lisäksi tästä paikasta lähetetään Gilead-koulusta valmistuneet lähetystyöntekijät täydentämään saarnaajien maailmanlaajuista armeijaa. Ja paikallisilla kierroksilla, joista kukin koostuu noin 20 seurakunnasta, on nyt tilava sali, johon ne voivat kokoontua pitämään vuotuisia konventteja ja muita erikoistilaisuuksia.

Jersey Cityn konventtisali on vain yksi niistä kymmenistä saleista, joita rakennetaan tai uudistetaan eri puolilla maailmaa. Brooklynista hankittiin myös Albemarle-teatteri tilojen saamiseksi New Yorkin alueen 328:lle Jehovan todistajien seurakunnalle. Sadat vapaaehtoiset työntekijät ovat uurastaneet pitkiä päiviä muuttaakseen sen hienoksi 2376-paikkaiseksi konventtisaliksi; lisäksi pohjakerrokseen rakennetaan kaksi 250-paikkaista valtakunnansalia. Nämä tilat ja eri puolilla Yhdysvaltoja sijaitsevat noin 30 muuta kaunista konventtisalia auttavat ’tekemään avaraksi telttamme sijan’. – Jes. 54:2.

Aina Kanadasta Argentiinaan ja Norjasta Australiaan saakka Jumalan kansa tukee epäitsekkäästi konventtisalien rakentamista. Australia rakensi äskettäin neljännen konventtisalinsa Adelaideen, ja vapaaehtoiset työntekijät saivat sen valmiiksi 52 päivässä – samassa ajassa jossa Jerusalemin muurit rakennettiin uudelleen Nehemian aikoina. (Neh. 6:15) Lisäksi rakennetaan kymmeniä valtakunnansaleja. Kiireisen laajennustarpeen tyydyttämiseksi on Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan rakennettu kymmeniä uusia saleja alle kahdessa päivässä. Yksistään Kanadaan on noussut 80 tällaista nopeasti rakennettua salia. Paikkakunnan asukkaat saavat  suuren todistuksen, kun sadat hyvin organisoidut vapaaehtoiset työntekijät ryhtyvät toimintaan. Valtakunnansali, jota ei vielä varhain lauantaiaamuna ollut olemassakaan, on usein valmiina, täysin varustettuna ja piha kunnostettuna sunnuntai-iltana pidettävää ensimmäistä kokoustaan varten. – Ps. 149:1.

’KAIKELLA HYVÄLLÄ VARUSTETTUJA’

On myös välttämätöntä varustaa Jehovan todistajat tutkimisaineistolla ja välineillä, joita he voivat käyttää saarnatessaan ”tätä valtakunnan hyvää uutista – – koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille”, ennen kuin loppu tulee. (Hepr. 13:21; Matt. 24:14) Tämä maailmanlaajuinen toiminta täytyy organisoida hyvin. Menettelytapoja täytyy yksinkertaistaa ja työ pitää järjestää hyvin, niin ettei aikaa, voimia ja varoja kulu hukkaan. (1. Kor. 14:33, 40; Ef. 5:15, 16; Sananl. 18:9) Tähän kiinnitetään huolellista huomiota, jotta toimisto- ja palvelusjärjestelyt voitaisiin järkeistää ja Jehovan järjestön jatkuvasta laajennuksesta voitaisiin huolehtia paremmin.

Yhdysvalloissa on New Yorkin Brooklynissä Columbia Heights 30:ssä ja Furman Street 360:ssä sijaitsevien rakennusten uudistamiseksi tehty paljon työtä. Avun saamiseksi tähän ja myös siihen rakennustyöhön, jota tehdään Vartiotornin maatiloilla Wallkillissa New Yorkin osavaltiossa, veljiä kaikkialta Yhdysvalloista on kehotettu tarjoutumaan tilapäisiksi työntekijöiksi yhden tai kahden viikon ajaksi. Myös nämä vierailevat veljet ovat kokeneet Beetelin elämän ilot. On annettu paljon ”keskinäistä rohkaisua”, ja vierailijat ovat palanneet kotiseurakuntiinsa levittääkseen edelleen ykseyden ja rakkauden henkeä. – Room. 1:11, 12; 1. Kor. 1:10.

 Vartiotornin maatilalle asennettiin vuoden aikana kolme uutta huippunopeaa MAN-Roland-merkkistä rotaatio-offsetpainokonetta – kukin niistä pystyy painamaan 1000 lehteä minuutissa. Vuoden 1987 tammikuusta lähtien sekä ne Vartiotorni- että Herätkää!-lehdet, jotka painetaan tuossa kirjapainossa, tulevat ilmestymään nelivärisinä pääkielillä. Brooklyniin on ollut tarpeellista tilata kolme huippunopeaa Hantscho-merkkistä offsetpainokonetta ja uusia kirjansidontalinjoja Raamattujen ja kirjojen tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. On myös hankittu tietokoneistettuja elektronisia laitteita, joilla monissa Seuran julkaisuissa nykyään olevat kauniit nelivärikuvat valmistetaan painokuntoon. Varmasti ”tämä valtakunnan hyvä uutinen” on aiheellista esittää niin miellyttävässä muodossa kuin on taloudellisesti järkevää. – Vrt. Jesaja 52:7; Roomalaisille 10:15.

Vartiotorni-seuran Länsi-Saksan haaratoimistoon Seltersiin on ollut tarpeellista tilata kolmas huippunopea König & Bauer -painokone ja lisää kirjansidontalaitteita Euroopan kentälle tulevien Raamattujen ja kirjojen tuotannon lisäämiseksi. Myös Italiassa MAN-Roland-merkkisellä neliväripainokoneella tehdään ylitöitä kirjojen, lehtien ja Raamattujen valmistamiseksi nopeasti laajenevalle Italian kentälle.

Japanin haaratoimisto, joka rakentaa kuusikerroksista kirjapainon lisärakennusta ja kahdeksankerroksista Beetel-kodin lisärakennusta käyttää nyt yhtä alkuperäisistä Tokyo Kikai -väripainokoneistaan ja kahta uutta huippunopeaa Mitsubishi-painokonetta valmistaakseen miljoonia kirjoja, lehtiä ja Raamattuja. Japani oli englannin jälkeen ensimmäinen kieli, jolla Raamatun ”Uuden maailman käännöksen” viitelaitos ilmestyi. Veljien ja Raamattua tutkivien ihmisten käyttöön valmistettiin  loistopainoksena 200000 Raamattua, joissa oli reunaviitteet, ja parhaillaan valmistetaan 200000:ta Raamattua normaalipainoksena kentällä levitettäväksi. Sekä veljet että yleisö Japanissa pitävät Seuran ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä” täsmällisimpänä ja helppolukuisimpana raamatunkäännöksenä, mitä japanin kielellä on saatavana.

Muita Vartiotorni-seuran haaratoimistoja, jotka tulevat painamaan lehtiä nelivärisinä vuodesta 1987 lähtien, ovat Australia, Brasilia, Englanti, Etelä-Afrikka, Kanada, Korean tasavalta, Suomi ja Tanska, ja Meksikon toivotaan pian pääsevän mukaan tähän luetteloon. Nekin lehtemme, joita ei vielä valmisteta nelivärisinä, ovat hyvin miellyttävän näköisiä. Vartiotornia painetaan samanaikaisesti, samansisältöisenä, kaikkiaan 33 kielellä eri puolilla maailmaa.

Seuran kehittämä MEPS (monikielinen elektroninen valoladontajärjestelmä) on merkittävästi helpottanut samanaikaista julkaisemista. Sille on ilmennyt monia muitakin käytännön sovellutuksia. MEPSiä käytetään nyt Brooklynissa, Vartiotornin maatilalla ja 27:ssä Seuran haaratoimistossa eri puolilla maailmaa.

Arvostavatko totuudennälkäiset ihmiset Vartiotorni-seuran ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä”, raamatullisia oppikirjoja, esitteitä ja lehtiä? Arvostavat tosiaankin. Nykyään on hyvin monia, jotka ovat ”tietoisia hengellisestä tarpeestaan”. Mikään muu ei voi tyydyttää näiden ihmisten totuudennälkää eikä tehdä heitä todella onnellisiksi kuin Jumalan sanasta näiden julkaisujen avulla saatava vahva hengellinen ravinto. (Matt. 5:3; Joh. 8:32) Niinpä yksistään Yhdysvalloissa levitettiin huhtikuussa yli miljoona kappaletta ajankohtaista kirjaa Tosi rauha ja turvallisuus – miten  voit saada sen? Seuran Wallkillin kirjapainossa New Yorkin osavaltiossa vuonna 1986 käsiteltyjen Vartiotornin ja Herätkää!-lehden tilausten määrä oli yhteensä 1798466, mikä oli 13,3 prosentin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden tilausten määrä, jotka samana aikana hankittiin kautta maailman kentällä lähes 100:lla eri kielellä, oli yhteensä 1982148.

Alla olevasta taulukosta ilmenee, miten paljon kirjallisuutta Seuran kirjapainoissa valmistettiin vuonna 1986. Yhteensä 41 haaratoimistossa valmistettiin lehtiä, ja monet näistä menivät virvoittamaan niissä maissa asuvia veljiämme, joissa Jumalan työ on kiellettyä. – Sananl. 25:25.

LAAJENNUKSESTA HUOLEHTIMINEN

Jehovan todistajien maailmanlaajuisen todistustyön laajennuksesta huolehtiminen on aiheuttanut paljon kuluja, kun on ostettu, rakennettu ja uudistettu kiinteistöjä, varustettu kirjapainoja ja toimistoja päätoimistossa ja Seuran 93 haaratoimistossa ja huolehdittu Beetel-perheissä palvelevien 8920 vapaaehtoisen aineellisista tarpeista. Lisäksi vuoden 1986 aikana käytettiin yhteensä 23545801,70  dollaria taloudellisen tuen antamiseksi monille muille kentällä työskenteleville vapaaehtoisille, esimerkiksi 2762 lähetystyöntekijälle, 13351 erikoistienraivaajalle ja maailman 3353 kierroksella ja piirillä työskenteleville valvojille ja heidän vaimoilleen. Suuri osa näistä kustannuksista peitetään seurakuntien, yksityisten Jehovan todistajien ja muiden eri puolilla maailmaa asuvien kiinnostuneiden hyväntahtoisilla lahjoituksilla. Pienet lapsetkin ovat arvostaneet tätä etua, kuten viereisellä sivulla olevat lausunnot osoittavat. Tosiaankin ’Jumala rakastaa näitä iloisia antajia’. – 2. Kor. 9:7.

Kun Jehovan kansa kokee maailman eri osissa onnettomuuksia, Seuran paikalliset haaratoimistot alkavat heti huolehtia tarpeellisen avun antamisesta, ja Brooklynissa toimiva hallintoelin johtaa avustusrahaston käyttöä tilanteen vakavuuden mukaan. Tuhoisat pyörremyrskyt iskivät kuluneen vuoden aikana Tyynenmeren alueella sijaitseviin Fidžiin ja Salomonsaariin. Salomonsaarilla kuoli paljon ihmisiä, mutta tuhoalueella asuvat veljemme olivat juuri pyörremyrskyn aikana kierroskonventissa toisessa paikassa. Siksi heidän henkensä säästyi. Australian ja Papua-Uuden-Guinean haaratoimistot lähettivät lentoteitse yli 35 tonnia riisiä ja säilykelihaa onnettomuudesta kärsineille veljille. Paikallisten veljien yhteistoiminnallisuus, jota he ilmaisivat huolehtimalla toisistaan ja rakentamalla uudelleen rikkoutuneita koteja, on suurenmoinen ilmaus Johanneksen 13:34, 35:een perustuvasta tosi kristillisyydestä.

NUHTEETTOMUUDEN SÄILYTTÄJÄT ASTUVAT ESIIN!

Kesän siirtyessä eteläiselle pallonpuoliskolle siellä pidettiin lisää Jehovan todistajien ”Nuhteettomuuden säilyttäjien” konventteja. Nuo kokoontumiset  olivat hyvin kannustavia, varsinkin kun monet Jehovan todistajat matkustivat niihin muista maista rohkaistakseen veljiään ja saadakseen puolestaan itse paljon rohkaisua! Tämä on todella suurenmoinen veljesseura, sillä Jehovan palvelijat voivat tuntea olevansa kuin kotonaan ja nauttia onnellisesta seurasta matkustavatpa he minne tahansa tämän maapallon päällä! Apostoli Pietari sanoi Jehovasta: ”Jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apt. 10:35) Se tekee näistä ihmisistä otollisia myös toinen toiselleen. Kaikki on saatettu kallisarvoiseen ykseyteen Jumalan, Kristuksen ja toistensa kanssa – aivan niin kuin Jeesuksen rukouksen mukaan pitäisi ollakin. – Joh. 17:20, 21.

Amerikassa oli huomattavia konventteja, Haitissa, jossa oli läsnä 16260 henkeä, Kolumbiassa ja Perussa, joissa oli läsnä 56537 ja 62607, ja lopulta Buenos Airesissa Argentiinassa, jossa yli 57000 konventtilaista iloitsi vapaudestaan kokoontua avoimesti 33 vuotta kestäneen kiellon jälkeen.

Taiwanissa, Filippiineillä ja Thaimaassa pidetyissä konventeissa oli satoja ulkomaisia osanottajia yli 20 maasta. Taiwanissa oli ilo nähdä paikallisiin heimoihin kuuluvien, kiinalaisten ja vieraiden sulautuvan yhteen kuin yksi onnellinen perhe. Esitelmän piti mandariinikiinaksi eräs amis-heimoon kuuluva paikallinen veli, joka on ponnistellut vuosia oppiakseen useita kieliä ja joka palvelee tuon maan haaratoimistokomiteassa. Manilassa pidetyt konventit vaikuttivat epäilemättä osaltaan siihen, että Filippiineillä tapahtui suunnaton kasvu viime vuonna kentällä toimineiden 78867 julistajan keskimäärästä vuoden 1986 huhtikuussa saatuun 95746 julistajan huippuun. Samoin Thaimaan julistajia kannusti suuresti se, että heidän määränsä kasvoi maaliskuussa 914:ää ja että huhtikuussa  raportoi 157 osa-ajan tienraivaajaa, 80 prosenttia enemmän kuin oli edellinen huippu.

Eräs sisar, joka oli läsnä Christchurchissä Uudessa-Seelannissa pidetyssä erikoiskonventissa, kirjoitti: ”Minun on suorastaan pakko ilmaista syvä arvostukseni. Ohjelma ja kaikkien läheltä ja kaukaa tulleiden veljiemme seura ovat todella osoitus ykseydestä Jumalamme Jehovan palvonnassa.” Tammikuussa 1986 Uuteen-Seelantiin oli tullut edustajia 12 maasta, niin erilaisista paikoista ja kulttuureista kuin Fidžistä, Japanista, Yhdysvalloista, Alaskasta, Havaijista, Niuesta, Salomonsaarilta, Hongkongista, Kanadasta, Papua-Uudesta-Guineasta, Tongasta ja Australiasta. Uuden-Seelannin 9546 julistajaa iloitsivat nähdessään konventissa läsnä 14848 henkeä.

AJANKOHTAISET AFRIKAN KONVENTIT

Zairesta tulee seuraava raportti: ”Kansainvälinen ’Nuhteettomuuden säilyttäjien’ konventti oli virstanpylväs. Oli sykähdyttävää, kun yli 32000 henkeä täytti jalkapallostadionin viimeisenä päivänä, sunnuntaina 22. joulukuuta. Konventtilaiset tulivat yli 20 maasta, ja yhteensä 604 kastettiin.” Kaikenlaisia uhkaavia esteitä tuli eteen, mutta Jehova siirsi ne aina pois tieltä. Jotkut uskonnolliset vastustajat olivat sanoneet, että Jehovan todistajien ei pidä koskaan antaa käyttää tuota ulkoilmastadionia. Saimme kuitenkin luvan käyttää sitä! Ennen konventtia ja sen jälkeen oli rankkasateita ja tulvia, mutta konventin neljän päivän aikana ei satanut kertaakaan. Yhtäkkiä tilanne kävi kriittiseksi, kun erään jalkapallojoukkueen oli määrä saapua Korean tasavallasta pelaamaan ottelu stadionilla perjantai-iltana. Veljet valmistautuivat lyhentämään ohjelmaa perjantaina ja purkamaan puhujalavan. Mutta koko Korean joukkue sairastui  viruksen aiheuttamaan mahatautiin, joten konventti sai jatkua! Stadionin johtaja huomautti: ”Teidän Jumalanne on voimakas, ja teidän on täytynyt rukoilla hyvin hartaasti!”

Zairessa kaikki näytti siltä, että työ alkaisi laajeta enemmän, kun yhtäkkiä 12. maaliskuuta 1986 presidentti allekirjoitti määräyksen, joka kielsi työmme! Lähetystyöntekijät joutuivat lähtemään maasta. ”Nuhteettomuuden säilyttäjien” konventti oli kuitenkin suurenmoisella tavalla vahvistanut tuon maan 35000:ta veljeä jatkamaan Jehovan palvelemista rohkeasti. – Job 27:5; Sananl. 27:11.

Jamhuri-puistossa Nairobissa Keniassa pidetyssä konventissa oli läsnä 8139 henkeä, heidän joukossaan vieraita 32 maasta; 121 kastettiin. Eräs erikoistienraivaajaveli oli tullut polkupyörällä Ugandan melskeisessä eteläosassa sijaitsevalta määräalueeltaan. Hän oli tien päällä noin viikon ja matkusti suunnilleen 800 kilometriä. Polkupyörä oli kulunut loppuun hänen saapuessaan Keniaan, mutta hän oli hyvällä tuulella eikä varmasti pahoitellut sitä, että oli tehnyt tuon pitkän ja vaarallisen matkan. Jotkut Itä-Afrikan maista tulleet veljet olivat joutuneet säästämään rahaa joissakin tapauksissa koko vuoden kustantaakseen matkan Nairobiin ja sitten takaisin kotiin. Suuria matkailijoiden ryhmiä saapui Alankomaista, Englannista, Italiasta, Itävallasta, Länsi-Saksasta, Ranskasta, Skandinavian maista ja Yhdysvalloista.

Konventti sai suotuisaa julkisuutta. Kolme veljeä vastasi valtion televisioaseman lähettämässä 15 minuutin haastattelussa kysymyksiin, jotka koskivat sitä, mitä Jehovan todistajat tekevät kenialaisten hyväksi. He kertoivat, mitä hengellistä ja moraalista hyötyä Valtakunnan sanomasta on, sekä joidenkuiden paikallisten alkuasukkaitten auttamiseksi järjestetystä Seuran luku- ja kirjoitusohjelmasta.  Konventissa torstai-iltapäivänä julkaistua Puhu perustellen -kirjaa näytettiin myös televisionkatsojille, ja sen sisällöstä luettiin ote. Sitten haastateltiin muun muassa erästä tyypilliseen paikalliseen asuunsa pukeutunutta nigerialaista veljeä, joka kertoi Jehovan todistajien toiminnasta omassa maassaan.

Huomattava nairobilainen sanomalehti Daily Nation sanoi: ”He tulivat Nairobiin lentokoneilla, junilla, linja-autoilla, polkupyörillä ja jalkaisin. He kokoontuivat kilpakentälle Jamhuri-puistoon. Keitä he ovat ja mitä he tulevat katsomaan?

”Heidän rintapielessään olevissa lapuissa lukee: ’Nuhteettomuuden säilyttäjät.’

”He eivät ole tulleet maatalousnäyttelyyn. He eivät odota näkevänsä hevosia eivätkä valonheittimin valaistua paraatia. He ovat tulleet kuuntelemaan Jehovan sanaa Jehovan todistajien konventtiin. – – Yksi konventin kiehtova piirre on osanottajien lämmin suhtautuminen toisiinsa. Kuitenkin he tulevat monista eri kansallisuuksista.”

Kenttäpalvelusta tuettiin konventissa erittäin hyvin, ja arviolta 80 prosenttia läsnäolijoista osallistui siihen. Etenkin muista maista tulleet vieraat kertoivat saaneensa hyvän vastaanoton talosta-taloon-toiminnassaan ja tavanneensa monia kiinnostuneita. Epäilemättä annettiinkin suuri todistus, ja kenialaisiin ja muista maista tulleisiin todistajiin se teki hengellisesti syvän ja pysyvän vaikutuksen.

Etelä-Afrikasta tulee seuraava raportti: ”Jyrkkänä vastakohtana menneen vuoden aikana tapahtuneelle rotuväkivallan lisääntymiselle Jehovan kansan keskuudessa vallitseva ykseys, rauha ja aito rakkaus saavuttivat uusia ulottuvuuksia. Tämä kävi ilmi kahdessa unohtumattomassa piirikonventissa Durbanissa ja Johannesburgissa, joissa oli  läsnä 77920 henkeä kaikista roduista ja kielistä.” Huomattavaa oli eri kieliryhmien – sepediä, sothoa, tšwanaa, xhosaa ja zulua samoin kuin afrikaansia ja englantia puhuvien – läheinen kanssakäyminen ohjelmajaksojen väliaikoina. Vieraita tuli aina Japanista saakka.

”Nuhteettomuuden säilyttäjien” konventti oli muistettava tilaisuus kaikille Jehovan todistajille ja monille vastakiinnostuneille. 851 paikasta eri puolilta maailmaa saadut raportit osoittavat, että läsnä oli yhteensä 5688335 henkeä ja 75606 kastettiin.

JUMALAN RAUHA HÄNEN KANSANSA KESKUUDESSA

”Jumalan rauha” oli sopivasti niiden piirikonventtien teemana, jotka alkoivat pohjoisella pallonpuoliskolla kesällä vuonna 1986 ja jotka vieläkin jatkuvat muissa maissa. YK oli nimittänyt vuoden 1986 kansainväliseksi rauhanvuodeksi. Mutta toiko se vastauksen rauhan tarpeeseen? Vaikka maailman uskonnot antoivat täyden tukensa rauhanvuodelle, todellisen rauhan odotteet murenevat edelleen. Se johtuu siitä, että maailman kansat odottavat rauhan tulevan niiden tavalla. Kuten Jumalan profeetta ennusti, ne sanovat: ”’Rauha, rauha!’ vaikka ei rauhaa ole”. (Jer. 8:11) Todellinen rauha tulee maan päälle vasta sitten, kun Jumalan valtakunta, jota hallitsee hänen Poikansa Jeesus Kristus, ’musertaa’ Saatanan valvonnassa olevat hallitusjärjestelmät ja ’tekee niistä lopun’. – Dan. 2:44.

Sillä välin Jehovan kansa ’etsii rauhaa ja pyrkii siihen’ Jumalan tavalla. (1. Piet. 3:11) ”Jumalan rauhan” piirikonventti, jonka neljä perättäistä päivää korostivat teemoja ”Jumala siunaa kansaansa rauhalla”, ”Rauhan hyvä uutinen kenkinä jaloissamme”, ”Noudattaen hengen ykseyttä rauhan yhdistävässä siteessä” ja ”Rauhan Jumala murskaa  pian Saatanan teidän jalkojenne alle”, on osoittautunut suureksi siunaukseksi rauhaa rakastaville Jehovan todistajille. Selostuksia näistä konventeista ilmestyy Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdissä. Afrikassa 6776232 asukkaan Sambiassa oli läsnä hämmästyttävä määrä, 629953, ainakin joka 11:s asukas. Nämä konventit ovat vahvistaneet meitä edessä olevaan työhön ja lujittaneet luottamustamme siihen, että pahin rauhanrikkoja, Saatana, ja kaikki hänen työnsä poistetaan pian tämän maan päältä.

OIKEUSTAISTELUJA

Intiassa syntyi marraskuussa 1985 nuhteettomuuden koetus, kun todistajien lapset joutuivat kiistelyn keskipisteeksi eräässä Keralan osavaltion koulussa, koska he kieltäytyivät laulamasta kansallishymniä, vaikka he olivatkin halukkaita seisomaan kunnioittavasti. Kun yritykset selittää kantaamme koulu- ja opetusviranomaisille epäonnistuivat, lasten isä vei asian oikeuteen. Aluetuomioistuin hylkäsi kuitenkin tämän vetoomuksen, ja kun asia alistettiin osavaltion ylioikeuden käsiteltäväksi, sieltäkin tuli todistajien lapsille kielteinen päätös. Tässä vaiheessa olivat monet lapset tuon osavaltion (samoin kuin muutamat lapset naapuriosavaltion) muissa kouluissa joutuneet lopettamaan koulunkäynnin.

Todistajalasten isä valitti päätöksestä Intian korkeimpaan oikeuteen New Delhiin. Valitus hyväksyttiin helmikuussa 1986, ja tapaus käsiteltiin kahden korkeimman oikeuden tuomarin edessä 29.–31. heinäkuuta 1986. Jehovan puhtaasta palvonnasta ja Jumalan kansan ehdottoman puolueettomasta asenteesta annettiin erinomainen todistus noille maan korkeimmille oikeusviranomaisille. Antaessaan lapsille suotuisan päätöksen tämä tuomioistuin  sanoi: ”Perinteemme opettaa suvaitsevaisuutta, filosofiamme opettaa suvaitsevaisuutta, perustuslakimme harjoittaa suvaitsevaisuutta, älkäämme heikentäkö sitä.”

Turkin sanomalehdet kirjoittivat paljon 21.–23. syyskuuta 1985 pidetystä piirikonventista. Näin koko maalle annettiin loistava todistus. Ihmiset, joita emme voisi koskaan tavoittaa, lukivat Jehovan todistajista ja sanomastamme: että Jumalan taivaallinen valtakunta on ainoa ratkaisu kaikkiin ihmiskunnan ongelmiin. Veljillä oli kolmipäiväinen onnellinen hengellinen juhla. Sitä arvostivat erityisesti ne 23 ankaralaista veljeä, jotka oli pidätetty edellisen vuoden konventissa mutta jotka vapautettiin nyt vuoden vankeuden jälkeen.

Avoimeksi jäi kuitenkin kysymys siitä, mitä Turkin korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen neuvosto päättäisi kokoontumisvapaudesta. Neuvosto ilmoitti päätöksensä 26. toukokuuta 1986, ja se oli meille suotuisa! Tuomioistuin vapautti enemmistön päätöksellä Jehovan todistajat kaikista syytteistä – ja tämä tapahtui samana päivänä, jona veli Henschel oli lyhyellä vierailulla. Suotuisan päätöksen vuoksi järjestettiin niin, että hän piti kaksi puhetta palvontasalissamme Istanbulissa. Sitä arvostettiin suuresti, varsinkin kun se oli vasta toinen kerta useiden vuosien jälkeen, kun joku hallintoelimeen kuuluva saattoi puhua vapaasti suurelle veljien joukolle omassa salissamme.

RAUHAN JULISTAMINEN

Jeesuksen syntyessä ihmiseksi enkelien taivaallinen armeija ylisti Jehovaa sanoen: ”Kunnia ylimmissä korkeuksissa Jumalalle, ja maan päällä rauha hyvän tahdon ihmisten keskuudessa.” (Luuk. 2:14) Ne, joilla on hyvä tahto Jumalalta, elävät varmasti rauhassa hänen kanssaan ja toistensa kanssa.  Näin he nauttivat siunauksellisesta yhteydestä Jumalaan ja Kristukseen ja ovat yksimielisiä toteuttaessaan Jeesuksen käskyä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” Miten nämä nykyiset Jehovan todistajat ovat onnistuneet tämän arvokkaan tehtävän hoitamisessa vuoden 1986 aikana? Erinomaisesti, sillä Jeesus täyttää heidänkin kohdallaan seuraavan lupauksensa: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” – Matt. 28:19, 20.

Tämän Vuosikirjan sivuilla 34–41 olevan ”Jehovan todistajien maailmanlaajuisen toiminnan raportin palvelusvuodelta 1986” pitäisi ilahduttaa kaikkia niitä 3229022:ta Valtakunnan julistajaa, joista koostui julistajahuippu ja joilla oli vaikka vain pienikin osuus tässä suurenmoisessa raportissa. Tarkastellessasi sivuilla 40 ja 41 olevan taulukon alarivin numeroita havaitset, että 3063289 julistajan keskimäärä on 6,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden keskimäärä. Kastettujen uusien veljien ja sisarten erinomainen määrä – yhteensä 225868 – merkitsee 19 prosentin lisäystä. Ja katsohan vain, keskimäärin kuinka monta osa-aikaista, vakituista ja erikoistienraivaajaa oli kentällä joka kuukausi – 391294, 21,2 prosentin lisäys. Seurakuntien määrä on kasvanut 5 prosenttia, kenttäpalvelukseen käytettyjen tuntien määrä 15,3 prosenttia ja vastakiinnostuneille joka kuukausi johdettujen raamatuntutkistelujen määrä 14,6 prosenttia. Sitten on muistonvietossa läsnä olleiden uusi huippu – 8160597 – mikä on 4,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 1985.

Meitä eivät kuitenkaan tee onnellisiksi pelkät luvut. Me iloitsemme siitä, mitä ne edustavat. Ne  osoittavat, että Jehova siunaa kansaansa sen osallistuessa Jesajan 12:3–5:n kaltaisten ennustusten täyttämiseen: ”Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Ja sinä päivänä te sanotte: ’Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea. Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa.’” Taulukko osoittaa, että Jehovan nimeä on tosiaan tehty tunnetuksi 208:ssa maailman eri maassa ja territoriossa. Luvut ovat vaikuttavia! Ja huomaa, että mukana on ”33 muuta maata”, joissa Jehovan todistajat työskentelevät rajoitusten tai kiellon alaisuudessa ja joita ei nimetä raportissa veljiemme suojelemiseksi. Miten ahkeria nämä uskolliset todistajat olivatkaan saadessaan 4,6 prosentin kasvun julistajissa ja 23,3 prosentin kasvun kentällä kuukausittain olleiden tienraivaajien keskimäärässä!

Miten Jehovan todistajat ovat menestyneet ja millaisia kokemuksia he ovat saaneet eri puolilla maailmaa? Vaikka tila ei riitäkään jokaisesta maasta kertomiseen, seuraavassa on joitakin tietoja siitä, mitä vuoden 1986 aikana on tapahtunut.

’Jehovan temppeliin virtaaminen’ Pohjois-Amerikassa

Eräs vapaaehtoinen, joka tuli aina Alaskasta saakka Brooklynin Beeteliin viikoksi osallistuakseen tilapäiseen rakennustyöhön, kertoi seuraavaa: Wasillan seurakunta Alaskassa todistaa 320 kilometrin pituisella alueella, joka ympäröi Pohjois-Amerikan korkeinta vuorta, Mount McKinleya, joka on 6200 metriä korkea. Mutta monet täkäläiset virtaavat toisenlaiseen korkeaan paikkaan: ”Herran temppelin vuorelle”. (Jes. 2:2, 3)  Vain kahdessa vuodessa seurakunta on kasvanut 47:stä 127 julistajaan, ja viime vuonna vakituisten tienraivaajien määrä on kasvanut yhdestä 11:een. Tapahtuupa todistustyö Alaskassa lentokoneella, autolla tai jalkaisin, se laajenee jatkuvasti, niin että tässä muutoin kylmässä maassa on nyt yksi todistaja jokaista 262 asukasta kohti.

Kanadassa palvelusvuosi päättyi 88130 julistajan erinomaiseen uuteen huippuun. Tienraivauspalvelus valtaa jatkuvasti alaa. Montrealilainen tienraivaaja, Grace Lounsbury, jota kutsutaan hellästi lempinimellä Amazing (Hämmästyttävä) Grace, on yli satavuotias. Hän on ollut kokoajanpalveluksessa keskeytyksettä vuodesta 1914 lähtien! Neljä osa-aikaista tienraivaajaveljeä, jotka ovat iältään nuorempia, osoittivat aloitekykyä aloittamalla palveluksensa noin klo 23 illalla ja työskentelemällä yhdessä aamun pikkutunneille saakka. He kävivät ravintoloissa ja liikkeissä, jotka ovat avoinna koko yön, tapaamassa työntekijöitä, joilla ei ollut paljon tekemistä. He keskustelivat monien sellaisten kanssa, joilla ei ollut koskaan aikaisemmin ollut tilaisuutta tavata Jehovan todistajia, ja levittivät paljon kirjoja ja lehtiä.

Innokkaat Valtakunnan julistajat käyttävät  suurkaupungeissa puhelinta tavoittaakseen tarkoin vartioitujen kerrostalojen asukkaita. Kerran saatiin tuloksia jopa soittamalla väärään numeroon. Puhelimeen vastannut mies oli siirtolainen, joka oli tullut vaimonsa ja ystävänsä kanssa Kanadaan Kiinasta vain kolme kuukautta aiemmin. Vaikka hän selitti todistajalle olevansa ateisti, hän kuunteli huomaavaisesti sisaren lukemat raamatunkohdat ja hänen esittämänsä selitykset. Sovittiin tapaamisesta hänen ja hänen vaimonsa kanssa keskustelun jatkamiseksi. Todistaja päätti käyttää kirjaa Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? sen osoittamiseksi, että kaikella, mikä on olemassa, on täytynyt olla Tekijä. Miten yllättyneitä tuo mies ja hänen vaimonsa olivatkaan näistä selvistä todisteista! Heidät saatiin ajattelemaan muutakin kuin ateismin väitteitä. He olivat ihastuksissaan Luomisen tulos -kirjan perustelujen järkevyydestä. Se sai heidät ottamaan selvää Raamatusta. Nyt heidän kanssaan tutkitaan säännöllisesti Raamattua.

Yhdysvalloissa Texasissa muuan sisar meni saamansa tilauksenuudistuslipukkeen perusteella erääseen kotiin ja havaitsi, että kyseinen nainen halusi paitsi uudistaa tilauksensa, myös toi hänelle vuoden aikana lehdistä leikkaamiaan mainoksia. Hän halusi yhdeksän kirjaa. Sisar toimitti ne hänelle mielellään ja kysyi, haluaisiko hän raamatuntutkistelun lehtien välityksellä saamansa raamatullisen oppikurssin jatkoksi. Nainen suostui siihen mielellään ja käy nyt kokouksissa; myös neljä muuta hänen perheensä jäsentä tutkii. Miten ilahduttavaa olikaan nähdä 744919 julistajan huippu Yhdysvaltain mantereella – se on melkein neljäsosa kaikista Valtakunnan julistajista maan päällä!

 ”Se on seura joka kasvaa pitkin harppauksin.” Tällaisen arvion Jehovan todistajista Meksikossa esitti viikoittain ilmestyvä sanomalehti Veredicto. Miten osuvasti se kuvailekaan tuon maan toimintaa vuoden 1986 ajalta! Julistajat harppasivat elokuussa 198003:een huippuun. Raamatun kotitutkistelujen määrä nousi yli 300473:een. Tämä merkitsee sitä, että 11 prosenttia maailmassa pidetyistä tutkisteluista johdettiin Meksikossa. 12 kuukauden aikana perustettiin 634 seurakuntaa, keskimäärin lähes kaksi joka päivä!

Vaikka huhtikuussa 1985 vihittiin uusi yli 100 huoneen lisärakennus, Meksikon Beeteliin suunnitellaan jo uutta lisärakennusta nopeasti laajentuvasta järjestöstä huolehtivan jatkuvasti kasvavan haaratoimistoperheen majoittamiseksi.

Ilmiömäistä kasvua Keski-Amerikassa

Guatemalassa tuettiin erittäin hyvin alueelle tehtyä erikoista kolmen kuukauden rynnistystä. Kutsu kuului: ”Tule yli Makedonian ja auta meitä.” (Apt. 16:9) Haaratoimisto valmisti painettuja esityksiä neljällä intiaanien pääkielellä: cakchiquel, mam, quekchí ja quiché, ja  Jehovan valtakunnan hyvää uutista vietiin yli 120 kaupunkiin ja kylään. Miten ihmiset suhtautuivat? Eräs veljien ryhmä kirjoitti: ”He ottivat hyvin innokkaasti hyvän uutisen vastaan, ja oli suurenmoista nähdä miten heidän silmänsä loistivat, kun he kuuntelivat tarkkaavaisina Valtakunnan sanomaa.” Haaratoimisto sai eräältä evankeliselta papilta seuraavan vetoomuksen: ”Olen enimmäkseen opettanut kirjan Totuus joka johtaa ikuiseen elämään pohjalta. Olen oppinut tietämään, että vain Jehovan todistajat tutkivat Raamattua perusteellisesti, ja tiedän, että minun täytyy olla todistajien yhteydessä. Voisitte auttaa meitä tässä asiassa lähettämällä kaksi tienraivaajaa.”

Sodan repimästä El Salvadorista tulee seuraava raportti: ”Muistonvietossa oli tänä vuonna 51670; tämä osoittaa, että tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ovat tässä maassa hyvät. Meillä oli palvelusvuoden aikana seitsemän uutta huippua julistajissa; nykyinen julistajahuippumme on 15119 vuoden 1986 elokuulta.”

Hondurasissa oli muistonvietossa 20080 henkeä, monta kertaa enemmän kuin uusi 4436 julistajan huippu. Touko- ja kesäkuun aikana 59 veljeä ja sisarta kävi läpi kolmelle eri ryhmälle pidetyn tienraivaajien palveluskoulun. Eräs sisar kirjoitti: ”Siellä viettämäni kaksi viikkoa olivat koko elämäni onnellisimmat, koska opin, miten voin palvella Jehovaa, veljiäni ja lähimmäistäni paremmin. Nyt kun sovellan oppimaani käytäntöön, huomaan onnistuvani paremmin raamatuntutkisteluissani, saarnaamistyössäni, samoin kuin kanssakäymisissä veljieni ja perheeni jäsenten kanssa. Lisäksi haluni olla yhteistoiminnassa järjestön kanssa ja rakkauteni sitä kohtaan on lisääntynyt.”

 Panama raportoi, että monet julistajat alkavat ymmärtää tienraivaustyön tärkeyden. Vuoden aikana on ilmaantunut yli 100 uutta vakituista tienraivaajaa, lähes puolet siitä määrästä, jotka palvelivat sitä ennen! Maaliskuussa palveli yhteensä 657 osa-aikaisena tienraivaajana, mikä on 55 prosentin lisäys edelliseen huippuun. Maan joka seitsemäs julistaja osallistui siihen. Toukokuussa raportoitiin yhteensä 7822 raamatuntutkistelua – lähes kaksi julistajaa kohti.

Vauhti kiihtyy Karibianmerellä

Jehova ennusti, että hän ’jouduttaisi sen omana aikanaan’. (Jes. 60:22, UM) Jamaika ilmoittaakin, että kasvuvauhti on tosiaan kiihtynyt kolmen viime vuoden kuluessa. Esimerkiksi lisäys 6000:sta 7000 julistajaan kesti yhdeksän vuotta, mutta 8000:een päästiin vain neljässä vuodessa. Kirja Puhu perustellen käyttämällä Raamattua auttaa julistajia todistamaan tehokkaasti ja vastaamaan kysymyksiin uusintakäynneillä. Seuraava erään sisaren kokemus korostaa sen hyödyllisyyttä vastaväitteiden voittamisessa. Hän kirjoittaa: ”Kävin eilen uusintakäynnillä erään naisen luona, joka on osoittanut jonkin verran kiinnostusta mutta jonka aviomies on hiukan vastaan. Nainen sanoi minulle raamatullisen keskustelun jälkeen: ’Kerro Harrylle [hänen miehelleen], miksi Jehovan todistajat eivät vietä joulua eivätkä syntymäpäiviä.’ Silloin avasin Puhu perustellen -kirjan ja luin suoraan siitä, mitä ’Joulu’-otsikon alla sanotaan. Kun vilkaisin lukiessani häneen, havaitsin hänen nyökkäävän päätään myöntymyksen merkiksi ja sanovan: ’Ymmärrän, ymmärrän.’ Hänen vaimonsa oli innoissaan. Menettelin samoin ’Syntymäpäivä’-otsikon suhteen ja reaktio oli sama. Vaimo oli niin iloinen miehensä myöntymyksestä, että ei  sanonut ’minä’ vaan ’me’ tulemme kokouksiinne. Aviomies ei pannut vastaan.”

Haitissa erään protestanttisen kirkon apulaispastorista tuli myöhemmin erikoistienraivaaja Jehovan järjestöön. Hän itse kertoo: ”Eräänä päivänä luonani kävi kaksi sisarta, jotka tulivat kertomaan minulle, että Jumalan valtakunta oli ihmiskunnan ainoa toivo. Olin silloin pastorina ja uskoin vilpittömästi, että uskontoni oli ainoa oikea. Jonkin aikaa myöhemmin keskustelin erään toisen Jehovan todistajan kanssa kolminaisuudesta. Totuuden sointi ja Jehovan todistajien korkeat moraalinormit kehittivät minussa halun kuulla enemmän Raamatusta, ja siksi aloin tutkia todistajien kanssa ja käydä kokouksissa valtakunnansalissa. Yritin saarnata kotikirkossani oppimiani uusia totuuksia, mutta havaitsin sen nostattavan vastustusta minua kohtaan. Tajusin pian, ettei kirkkoni ollut enää oikea paikka minulle, ja siksi lähdin siitä huolimatta muiden pappien suostuttelusta. Minut kastettiin ja aloitin osa-aikaisen tienraivauksen. Myöhemmin minua kehoitettiin ryhtymään erikoistienraivauspalvelukseen, ja olen nyt avustava palvelija ja saarnaan hyvää uutista samassa kaupungissa, jossa olin pappina. Tunnen todellista iloa johtaessani useita raamatuntutkisteluja niille, jotka aikoinaan sanoivat minua ’pastoriksi’.”

Dominikaanisessa tasavallassa kaksi uutta ja kaksi vanhempaa lähetystyöntekijää määrättiin uuteen lähetyskotiin Dajabóniin, lähellä Haitin rajaa sijaitsevaan pieneen kaupunkiin. Siellä toimineet 12 julistajaa olivat onnellisia saadessaan apua. Heti aloitettiin monia uusia tutkisteluja, ja kävi ilmeiseksi, että tarvittiin valtakunnansalia. Veljiä tuli Yhdysvalloista, Kanadasta ja Länsi-Saksasta saakka auttamaan paikallisia veljiä. Kolmen viikon  kuluttua he saattoivat pitää ensimmäisen kokouksensa vasta rakennetussa valtakunnansalissa. Tässä kansainvälisessä yrityksessä ilmennyt ykseys antoi suuren todistuksen paikallisille asukkaille, joista monet haluavat käydä kokouksissa ja tutkia. Kun tuolla seurakunnalla oli sen perustamisen jälkeen ensimmäinen muistonvietto, se oli hyvin iloinen saadessaan toivottaa tervetulleiksi 114 läsnäolijaa! Eräältä 40 vuotta lähetystyössä olleelta veljeltä kysyttiin: ”Milloin kasvu päättyy?” Hänen vastauksensa lämmitti sydäntä: ”Kun koko maapallo on täynnä Jehovan palvelijoita!”

Leeward-saarten haaratoimisto kirjoittaa, että kokouksissa ja konventeissa kävijöiden määrän kasvu on tehnyt suurempien kokoustilojen saamisen välttämättömän tarpeelliseksi. Veljet osoittavat paljon oma-aloitteisuutta tarpeellisten varojen keräämisessä. Eräs Nevisin saarella työskentelevä tienraivaaja kirjoittaa: ”Lähdettyämme kierroskonventista, jossa veljille oli puhuttu varojen keräämisestä konventtisalin rakentamista varten, päätimme ryhtyä leipomaan. Leipomalla aina perjantaisin onnistuimme kuudessa kuukaudessa keräämään yli 3000 dollaria [15000 mk] valtakunnansalimme rakentamiseen ja tarvikkeita varten.” Eräs paikallinen leipuri pani merkille veljien leivän erinomaisen laadun ja yritti toistuvasti palkata tienraivaajia hoitamaan leipomoa. He vastasivat hänelle: ”Me emme ole Nevisissä tehdäksemme ansiotyötä. Me olemme vihkiytyneet palvelemaan Jehovaa koko ajalla.”

Paavali tiesi hyvän esimerkin voiman, hän sanoi: ”Tulkaa minun jäljittelijöikseni, niin kuin minä olen Kristuksen jäljittelijä.” (1. Kor. 11:1) On paljon parempi sanoa: ’Tehkää niin kuin minä teen; kuin sanoa: ’Tehkää niin kuin minä sanon.’ Eräälle vanhimmalle, joka on palvelusvalvojana  Barbadosissa, annettiin palveluskokoukseen ohjelma, joka koski tilausten hankkimista. Hän ymmärsi kuitenkin, että voidakseen esittää ohjelmansa tehokkaasti ja vakuuttavasti hänen tulisi sitä ennen hankkia ainakin yksi tilaus. Mutta hän ei ollut saanut vielä yhtään. Niinpä hän maatessaan yöllä vuoteellaan ajatteli ystäviä, joille hän voisi tarjota tilausta. Hän sai kokoon kuuden ihmisen nimet. Seuraavana päivänä hän otti yhteyttä näihin kuuteen ihmiseen, ja neljä näistä kuudesta halusi tilauksen. On tarpeetonta sanoakaan, että hän saattoi puhua vakaumuksellisesti ja innokkaasti palveluskokouksessa ja sanoa veljille: ’Tehkää niin kuin minä olen tehnyt.’

Scarborough’ssa Tobagossa rakennettiin valtakunnansali pikavauhtia joulunpyhinä. 800 veljeä tarjoutui matkustamaan Trinidadista tekemään pääosan työstä. Se oli suuri todistus koko Tobagon saarelle, koska tämä on saaren ainoa valtakunnansali. Se valmistui vain kolmessa päivässä!

Etelä-Amerikka osoittaa ’intoa hyviin tekoihin’

Etelä-Amerikassa tapahtuu paljon, ja näiden muutamien raporttien toivotaan välittävän hiukan  sikäläisellä kentällä vallitsevasta innokkaasta hengestä. (Tiit. 2:14) Esimerkiksi Venezuela nautti 42. perättäisen huippunsa vakituisissa tienraivaajissa – 2553 – ja 35248 julistajan huipun, mikä oli 28 prosentin lisäys viime vuoden keskimäärästä. Koska siellä johdetaan 58408:aa Raamatun kotitutkistelua ja muistonvietossa oli 128627, tulevan laajennuksen odotteet näyttävät rajattomilta.

Eräässä Surinamin pienessä kylässä lähellä Ranskan Guayanan rajaa, seurakunta rakensi suuren valtakunnansalin. Se toimi myös kaukaa etelästä jokien varsilta tulevien veljien asuntolana näiden matkustaessa veneellä jokea pitkin konventteihin. Viipyessään tässä puolimatkan talossa he lähtevät saarnaamaan, metsästävät ja kalastavat yhdessä ruokaa ja harjoittelevat kierroskonventin ohjelmaa. Konventin jälkeen he palaavat jälleen koteihinsa tämän valtakunnansalin kautta. Veljien toisiaan kohtaan osoittama rakkaus ja huolenpito ovat tehneet syvän vaikutuksen moniin paikallisiin ihmisiin, niin että hekin haluavat tulla osaksi maailmanlaajuista veljesseuraa ja alkavat tutkia Raamattua.

Boliviassa eräs täyteen ravintolaan lounastamaan mennyt veli luki Vartiotornia. Hänen pieneen pöytäänsä tuli hänelle tuntematon mies. Huomatessaan veljen lehden mies sanoi, että hänkin oli lukenut Vartiotornia. Haluaisin todella tuntea Raamatun kuin Jehovan todistajat”, hän sanoi. ”Se on mahdollista”, vastasi veli. ”Me tarjoamme ilmaisia Raamatun kotitutkisteluja niille, jotka ovat kiinnostuneita”. Mikä oli tulos? Mies on nyt kastettu veljemme ja on myös liittynyt vakituisten tienraivaajien kasvaviin riveihin. Monia arvollisia etsitään ja kootaan Boliviassa. (Matt. 10:7, 13) Kastettujen määrä oli tänä vuonna yhteensä 642,  ja muistonvietossa oli läsnä 21674 – 4505:n lisäys vuodesta 1985. Millaisia suuren kasvun mahdollisuuksia se merkitsekään!

Brasilian haaratoimisto kirjoittaa innostuneena: ”Yli puoli miljoonaa! Tai pikemminkin 533400 oli Brasiliassa muistonvietossa olleiden määrä vuonna 1986.” Sanat eivät riitä kuvailemaan tuossa maassa asuvien Jehovan palvelijoiden innostusta heidän saatuaan julistajissa huipun toisensa jälkeen – korkein määrä, 196948 saavutettiin elokuussa. Raamatuntutkistelujen määrä ylitti julistajien määrän: kesäkuussa saatiin kaikkien aikojen korkein määrä 211541. Vuoden aikana rakennettiin ja vihittiin 100 valtakunnansalia; yksi näistä sijaitsee Manacapurussa Amazonin viidakon keskellä. Näissä saleissa kävijöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kierroskonventtisaleja rakennetaan viiteen suureen kaupunkiin.

Uskonnollisilla laidunmailla, jotka ovat saaneet tähän asti olla rauhassa, tehdään nyt perusteellista työtä. Pappien kanssa tulee usein yhteenottoja, ja niiden yhteydessä syntyvät keskustelut auttavat vilpittömiä ihmisiä näkemään, keillä on totuus. Erään helluntailaissaarnaajan, joka oli varoittanut laumaansa niistä, jotka käyttävät outoa nimeä ”Jehova”,  oli kirkkonsa jäsenten painostuksesta pakko myöntää, että se on todella Jumalan nimi. Se aiheutti niin paljon kohua, että joidenkin asukkaiden kuultiin sanovan: ”Nimi ’Jehova’ on kaupungin puheenaiheena.”

Myös Argentiinassa veljet ovat joutuneet ’leventämään seiniensä kangasta’ saadakseen sisään virtaavat uudet mahtumaan. (Jes. 54:2) Työhön osallistuu nykyään 61373 julistajaa, mikä on 15 prosentin lisäys vuonna 1986. Useimmissa  seurakunnissa on kokouksissa kävijöiden määrä 150–200 prosenttia julistajien yhteismäärästä.

Erään perheen kaikki seitsemän jäsentä ovat tienraivaajia – isä, äiti ja viisi lasta, joista nuorin on 15-vuotias. Heillä on erilaisia osa-aikaisia töitä, ja he kaikki ottavat yhdessä osaa kotitöihin ja pesevät jopa itse omat vaatteensa. Mitä tämä uuttera perhe on saanut aikaan palveluksessa? Tällä hetkellä he johtavat 44:ää Raamatun  kotitutkistelua. He ovat vuoden kuluessa auttaneet 12 ihmistä osaksi Jehovan järjestöä. Kun heiltä kysyttiin miksi he kaikki ovat tienraivaajia, äiti vastasi: ”Koska tunnemme suurta rakkautta ja arvostusta Jehovaa kohtaan. Emme voi unohtaa sitä, että palveluksemme riippuu suuressa määrin arvostuksemme syvyydestä pikemminkin kuin olosuhteistamme.”

Chilen haaratoimisto raportoi: ”Olemme saavuttaneet uusia huippuja: 28277 julistajaa, 47065 raamatuntutkistelua, 50076 läsnäolijaa piirikonventeissa ja 90290 muistonvietossa. On hämmästyttävää, miten nopeasti ihmiset kiinnostuvat hyvästä uutisesta ja suostuvat raamatuntutkisteluun! Tänä palvelusvuotena olemme saaneet 11 prosentin kasvun julistajissa ja 22 prosentin kasvun raamatuntutkisteluissa!” Chilessä eräässä lasten vanhempien ja opettajien kokouksessa vanhemmat ilmaisivat uskovansa, että heidän lapsiaan tulee valmentaa sopeutumaan nykyajan yhteiskuntaan. Eräs Jehovan todistajien kanssa tutkinut lakimies sanoi tuolle ryhmälle, että jos lapsia halutaan valmentaa sopeutumaan tähän yhteiskuntaan, heitä pitäisi opettaa valehtelemaan, varastamaan ja olemaan moraalittomia. Sen sijaan meidän pitäisi opettaa lapsiamme olemaan erilaisia, niin kuin Nooa ja Loot olivat. Noiden päivien yhteiskunta tuhoutui, mutta ne jotka olivat erilaisia ja saattoivat elämänsä sopusointuun Jumalan tahdon kanssa, säilyivät elossa. Miten yllättyneitä läsnäolijat olivatkaan! Tämä hyvin arvostettu henkilö antoi hyvän todistuksen.

Monilla Keski- ja Etelä-Amerikan haaratoimistoilla on kova kiire haaratoimiston rakennustyössä, josta pääosan tekevät vapaaehtoiset työntekijät; Satoja heistä on tullut ulkomailta.

 Luojamme ylistäminen Euroopassa

”Tietäkää, että Herra [”Jehova”, UM] on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme.” (Ps. 100:3) On vaikeaa saada ihmisiä ymmärtämään tätä Raamatun totuutta Euroopan maissa, joissa ateismi, materialismi ja hengellinen välinpitämättömyys vallitsevat. Siksi kirja Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? on todellinen lahja!

Esimerkiksi Tanska raportoi kolme perättäistä julistajien huippua, viimeisen toukokuussa, jolloin saavutettiin 15186 julistajan määrä. Luomisen tulos -kirja on merkittävällä tavalla edistänyt työtä siellä, ja sitä tarjotaan innokkaasti. Eräs mies, joka oli nähnyt sen, kirjoitti Seuralle: ”Lähettäisittekö mestariteoksenne Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? seuraaviin (10) osoitteisiin.” Mukana oli maksu kirjoista ja postikuluista. Eräs veli kirjoitti: ”Tavoitteeni oli tarjota innokkaasti kirjaa ja yrittää herättää henkiin ’vanhat ajat’, jolloin levitin paljon kirjoja – –. Asetin tavoitteekseni 25 kirjaa kuukauden aikana. – – Se ei ollut liian korkea – –. Levitin 35.” Eräs veli kertoi alkaneensa tutkia Luomisen tulos -kirjaa erään miehen kanssa, joka oli piintynyt kehitysopin kannattaja. Muutaman kuukauden tutkimisen jälkeen mies uskoi Jumalaan, tuli kierrosvalvojan esitelmään valtakunnansaliin ja oli onnellisena mukana uudessa konventtisalissa kesäkuussa pidetyssä kierroskonventissa.

Alankomaissa eräässä suuressa yhtiössä työskentelevä veli oli erittäin onnellinen Luomisen tulos -kirjan ilmestymisestä. Koska hänen työnsä liittyi tiede- ja kulttuuriasioihin, hän ponnisteli erityisesti suositellakseen kirjaa työtovereilleen. Hän käytti sivulla 48 olevaa solun  kuvaa, ja se herätti paljon kiinnostusta. Ensimmäisenä päivänä, jona hän tarjosi kirjaa, hän sai kahdeksan tilausta ja maksun etukäteen. Veli levitti lyhyessä ajassa 40 Luomisen tulos -kirjaa, kaksi Raamattua ja 24 muuta kirjaa. Niiden 12 vuoden aikana, jotka hän on työskennellyt tässä yhtiössä, hän on kylvänyt ”siementä” runsaasti: 350 kirjaa ja kymmeniä lehtiä.

Tämän hengellisesti rakentavan työn lisäksi Euroopassa tapahtuu paljon kirjaimellistakin rakentamista. Ranskassa, jossa saatiin elokuussa 92937 julistajan huippu, on viime aikoina pystytetty neljä kierroskonventtisalia ja kymmenen nopeasti rakennettua valtakunnansalia, ja lisää on suunnitteilla.

Belgiassa, jossa uusi julistajahuippu on 22202 joudutaan laajentamaan valtakunnansaleja ja rakentamaan uusia. Ensi kertaa rakennettiin valtakunnansali kahdessa päivässä, ja toinen rakennetaan pian. Tämä on johtanut suunnattoman todistuksen antamiseen maassa. Lehdistön, radion ja television edustajat olivat ihmeissään nähdessään Englannista, Alankomaista ja Ranskasta tulleiden vapaaehtoisten todistajien työskentelevän yhdessä belgialaisten veljien kanssa. Erääseen urakoitsijaan otettiin yhteyttä laitteiden lainaamiseksi kahden päivän valtakunnansalin rakentamista varten. Hän sanoi veljille: ’On mahdotonta rakentaa niin lyhyessä ajassa, ja jos onnistutte, teidän ei tarvitse maksaa laitteista vuokraa.’ Veljet eivät joutuneet maksamaan vuokraa!

Norjassakin on onnistuttu rakentamaan valtakunnansaleja nopeasti. Tähän mennessä 12 sellaista salia on valmistunut, ja vielä 30 on suunnitteilla. Viimeksi sellainen rakennettiin Kirkkoniemeen,  muutaman kilometrin päähän Neuvostoliiton rajasta. Lehdet ovat kirjoittaneet paljon näistä rakennusohjelmista. Eräs toimittaja kirjoitti: ”Fantastista! Se on ainoa sana, jolla voi kuvailla mitä tapahtui, kun joukoittain Jehovan todistajia tuli viime viikonloppuna auttamaan paikallista seurakuntaa. Tämä henki puuttuu nykyään useimmilta aloilta. Se mitä paikallinen seurakunta on tehnyt yhdessä uskovien tovereittensa kanssa, herättää syvää kunnioitusta.”

Portugali raportoi: ”Palvelusvuoden alkaessa valettiin uuden Beetel-kodin perustus. Tämä kipeään tarpeeseen tuleva rakennus on ensimmäinen Beetel, joka veljillä on etu rakentaa. On sykähdyttävää nähdä, että he ovat peittäneet lahjoituksillaan kaikki rakennuskulut tähän päivään mennessä, vaikka tämän maan elintaso on koko Länsi-Euroopan heikoin! Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta Jehovan näkyvää järjestöä kohtaan.” Portugalissa saatiin palvelusvuoden aikana 30505:n julistajan huippu. Muistonvietossa oli ennätysmäärä: 76212.

Eräs portugalilainen vanhin kertoo satunnaisesta todistamisesta: ”Levitin ruokatunnilla Luomisen tulos -kirjan virkatoverilleni. Tapasimme vain silloin tällöin, mutta joka kerta keskustelimme vähän aikaa totuudesta. Kun hän ilmaisi epäilevänsä Raamatun henkeytystä, toimitin hänelle kirjan Onko Raamattu todella Jumalan sana? Eräänä päivänä hänen kotonaan kävi hänen poissa ollessaan muuan todistaja, joka jätti uutta kirjaa Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä mainostavan traktaatin. Hän etsi minut käsiinsä lounastunnilla ja pyysi tuota julkaisua. Tämän jälkeen oli hämmästyttävää nähdä, miten hän edistyi vain lukemalla kirjaa itsekseen. Hän ajoi jopa pois partansa, siisti tukkaansa ja ulkoasuaan. Sitten hän sanoi  yllätyksekseni, että hän on nyt vakuuttunut siitä, että tämä on totuus, ja oli päättänyt liittyä Jehovan todistajien yhteyteen. Hän oli edellisenä sunnuntaina ottanut selvää, missä hänen asuinseudullaan oli valtakunnansali, ja oli ollut ensimmäisessä kokouksessaan. Silloin hänelle aloitettiin Raamatun kotitutkistelu, ja vain kolmen kuukauden kuluttua hän kävi säännöllisesti kaikissa kokouksissa ja oli innokas julistaja joka odotti pääsevänsä kasteelle ’Jumalan rauhan’ piirikonventissa.

Suomen Jehovan todistajat vihkivät äskettäin uuden suuren lisärakennuksen haaratoimistonsa tiloihin. Meidät tunnetaan hyvin Suomessa, sillä suhde on nyt noin yksi julistaja 300 asukasta kohti. Yhä useampia ihmisiä tulee luoksemme, koska he voivat havaita todistajien hyvät elintavat ja moraalimittapuut.

Samoin Itävallassa, jossa haaratoimiston suuri lisärakennus on valmistumaisillaan, tienraivaajapalvelijoidemme hyvä kristillinen käytös työpaikoilla on toistuvasti auttanut saamaan osa-aikaisia töitä. Eräs sisar kertoo: ”Muuan tienraivaajasisar oli työskennellyt erään veroneuvojan palveluksessa, ja häntä arvostettiin suuresti hänen hyvän työnsä vuoksi. Eräs toinen työnantaja kysyi tältä veroneuvojalta, voiko hän suositella jotakuta rehellistä osa-aikaista työntekijää. Veroneuvoja kehotti häntä soittamaan Jehovan todistajien valtakunnansaliin, koska he haluavat hyvin usein osa-aikaista työtä. Tämän tienraivaajan hyvän käytöksen ansiosta saatoimme saada osa-aikaista työtä ja minäkin nautin nyt tienraivauksen eduista.”

Kypros kirjoittaa, että lehtityö kaduilla, jota tehdään siellä joka viikko, innostaa veljiä.  Kaikki suurten kaupunkien seurakunnan käyttävät säännöllisesti jokaisen lauantaiaamun todistamiseen jalkakäytävillä. Pienet lapsetkin nauttivat tästä työstä. Esimerkiksi eräs äitinsä kanssa työskennellyt kuusivuotias levitti 20 lehteä. Hän sanoi äidilleen: ”Minä levitän lehdet ja sinä raportoit ne, mutta minä haluaisin olla julistaja.” Äskettäin eräs vastustaja, joka väittää Kreikan ortodoksisen kirkon lähettäneen hänet, on tullut muiden rähinöitsijöiden kanssa Limassolin valtakunnansalin ulkopuolelle. Sen lisäksi että tämä metelöivä ryhmä koittaa häiritä kokouksia, se seuraa veljiä kentälle ja yrittää estää ihmisiä kuuntelemasta Valtakunnan sanomaa. Veljet ovat kuitenkin tehneet tyhjäksi heidän taktiikkansa kokoontumalla kenttäpalvelusta varten pieninä ryhminä yksityiskoteihin.

Espanja on iloinen voidessaan raportoida 65680 julistajan huipun ja vain kolmea poikkeusta lukuunottamatta uuden huipun vakituisissa tienraivaajissa 40 viime kuukauden ajalta. Pieni Andorran maa kirjasi myös erinomaisia lisäyksiä ja saavutti lopulta 108 julistajan huipun. Espanjassa vallitsee  täydellinen saarnaamisvapaus, samaa ei voida sanoa eräästä Espanjan entisestä siirtomaasta, Päiväntasaajan Guinean tasavallasta. Joulukuussa 1985 valtakunnansali suljettiin sinetillä hallituksen määräyksestä. Maan lainsäädäntöelimelle esitettiin niin sanottu uskonnonvapauslaki, mutta se hylättiin tuon elimen Jehovan todistajia kohtaan ilmeisen selvästi tunteman ennakkoluulon vuoksi. Yksi valtuutetuista, jonka vaimo on todistaja, puolusti kaunopuheisesti mittapuitamme ja moraalinormejamme lainsäädäntöelimen edessä.

Afrikka näkee ”suuren valon”

Totuuden valo säteilee Afrikan suuren mantereen joka kolkkaan. Samoin kuin tapahtui Jeesuksen saarnatessa täällä maan päällä, monet näkevät ”suuren valon”. – Matt. 4:16.

Näin käy pienille lapsillekin. Senegalissa aloitettiin raamatuntutkistelu erään seitsenvuotiaan pojan äidille. Hänen poikansa kyseli usein Jumalasta, ja siksi hänellekin aloitettiin tutkistelu käyttäen esitettä Nauti elämästä maan päällä ikuisesti! Kun hän näki esitteestä kuvan 58, hän ymmärsi heti Jehovan suhtautumisen epäjumaliin. Eräänä päivänä hänen isänsä pyysi nuorta poikaansa kirkkoon, mutta poika esitti jyrkän vastalauseensa: ”Kirkko on täynnä epäjumalia, ja Jehova ei pidä siitä!” Pojan asenne herätti isän kiinnostuksen Raamattuun, ja nyt koko perheen kanssa tutkitaan säännöllisesti. Miten todet ovatkaan Jeesuksen sanat: ”Lasten – – suusta sinä olet valmistanut ylistystä”! – Matt. 21:16.

Norsunluurannikolta tulee sydäntä lämmittävä raportti 12-henkisestä perheestä, josta käytetään lempinimeä ”suuri joukko”. Vuosilomallaan perhe päätti tehdä kaiken voitavansa palveluksessa,  ja siksi viisi jäsentä (isä, äiti ja kolme kastettua lasta) ilmoittautuivat osa-aikaisiksi tienraivaajiksi. Kaksi muuta lasta, jotka eivät ole vielä kastettuja, kehittävät myös tienraivaushenkeä, olivat tiiviissä yhteistoiminnassa noiden viiden kanssa ponnistellen tavallista enemmän. Myös viidelle nuorimmalle annettiin tavoitteita. Kuukauden lopussa ”suuri joukko” -perhe saattoi raportoida 637 tuntia kenttäpalvelusta, 460 esitettä ja 350 lehteä, 189 uusintakäyntiä ja 25 raamatuntutkistelua. He kirjoittivat: ”Se oli hyvin miellyttävä kuukausi, ja tunsimme voimakkaasti, miten perhesiteet lujittuivat. Kiitämme Jehovaa tästä suurenmoisesta siunauksesta!”

Burgina Fasossa, jossa vettä on niukalti ja autiomaat kasvavat, veljemme odottavat Jesajan 35:1:n kirjaimellista täyttymistä: ”Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.” He näkevät kuitenkin tuon ennustuksen täyttyvän nyt suuremmassa hengellisessä merkityksessä, ja se antaa heille iloa ja toivoa. Valtakunnan julistajien luku lisääntyi yhteensä 324:ään. Heidän saavuttamansa 717 raamatuntutkistelun huippu ja muistonvieton läsnäolijamäärä, 1235, osoittaa, että ’hehkuva hiekka on tullut lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi’. Jehova saa jatkuvasti aikaan kasvua. – Jes. 35:7; 1. Kor. 3:6.

Ghanan 32211 todistajaa mainostivat laajalti Kristuksen kuoleman muistonviettoa, ja läsnä olikin 122936. Eräs yliopiston opiskelija ilmaisi tuon tilaisuuden jälkeen ajatuksensa seuraavasti: ”Olen ollut ehtoollisella monta kertaa kirkossani, mutta tämä on aivan erilaista. Huomaan, että täällä tehdään aivan niin kuin Raamattu sanoo, ja uskon, että teillä on totuus.” Tämä henkilö oli läsnä  seuraavassa kokouksessa muistonvieton jälkeen ja on käynyt niissä siitä lähtien. Hänet kastettiin äskettäin.

Ghanan uuden haaratoimiston rakennustyö, josta suurimman osan tekee 140 paikallista vapaaehtoista, edistyy nopeasti kohti päätöstä. On kiinnostavaa, että 42 ulkomaista vapaaehtoista rakennustyöntekijää vuorottelee Portugalin, Ghanan ja Nigerian hankkeissa sen mukaan, missä heidän ammattitaitoaan eniten tarvitaan. Nämä työntekijät ovat tulleet Yhdysvalloista (25), Kanadasta (2), Ruotsista (6), Englannista (4), Länsi-Saksasta (2), Alankomaista (2) ja Australiasta (1). Kaikki osaavat puhua ainakin totuuden puhdasta kieltä! – Sef. 3:9.

Nigerian Beetelin uuden lisäosan rakennustyö edistyy erittäin hyvin. Tämän alueen metsissä asustavat kauriit ja antiloopit alkavat tottua rakennustöihin eivätkä pelkää tulla ilmoille iltaisin. Koska koko tontti on aidattu, niiden toivotaan pysyvän Beetelin ympäristössä kaunistamassa sitä. Nigeria raportoi kaikkien aikojen huipun 128461 julistajaa heinäkuussa. Vakituisten ja osa-aikaisten tienraivaajien määrä lisääntyy jatkuvasti, ja tällä on suuri vaikutus alueeseen. Erään vanhimman ollessa talosta-taloon-työssä huhtikuussa, hänelle sanottiin:  ”Teikäläiset ovat kiihdyttäneet saarnaamistaan kahden tai kolmen viime viikon aikana. Merkitseekö se sitä, että loppu on käsillä?” Vanhin kiinnitti huomion siihen, mitä kaikkialla maailmassa on viime aikoina tapahtunut, ja osoitti, että on kiireellisen tärkeää auttaa ihmisiä oppimaan totuus. Mies oli samaa mieltä siitä, että hänen pitäisi tehdä jotakin viivyttelemättä.

Liberian työn innostaviin kehitysvaiheisiin kuuluu laajennetun haaratoimistokodin uudistaminen ja se, että muistonvietossa oli läsnä 7839, lähes kuusi kertaa julistajien määrä. Muuatta sisarta, joka opettaa neljässä valtionkoulussa, pyydettiin antamaan raamatullista opetusta kaikille alaluokille käyttäen Kirjaani Raamatun kertomuksista ja esitettä Nauti elämästä maan päällä ikuisesti! Nyt sisar iloitsee voidessaan joka päivä kertoa totuutta Jumalan tarkoituksista oppilaille.

Kun Zimbabwessa lietsotaan innostusta osallistua politiikkaan, keskuudessamme olevat nuoret joutuvat todellisiin uskon koetuksiin. Joitakuita on uhkailtu ja toisia on erotettu koulusta. Erään koulun lähistöllä vastustajat jopa polttivat paikallisen valtakunnansalin. Nuoret julistajamme jatkavat kuitenkin hyvän todistuksen antamista koulussa. Käyttäen Kirjaani Raamatun kertomuksista eräs 15-vuotias tyttö selvitty erään luokallaan heränneen kiistan. Se teki opettajaan niin suuren vaikutuksen, että hän pyysi kirjaa itselleen. Luettuaan sen hän pyysi lisää kirjallisuutta. Tuo nuori sisar kirjoittaa nyt: ”Minulle annetaan joka aamu tilaisuus puhua luokalle, ja tiettynä aikana vastaan luokan esittämiin raamatullisiin kysymyksiin.” Hän on onnellinen tästä edusta muistaa Luojaansa nuoruutensa päivänä! – Saarn. 12:1.

 Pysyen ”vahvoina uskossa” Aasiassa

Monet Aasian veljistämme palvelevat suuren paineen alaisina. Mutta Jehova on varustanut heidät kestämään ”vahvoina uskossa”. (1. Piet. 5:9) Esimerkiksi riitojen repimässä Libanonissa veljet iloitsevat siitä, että heillä on kirjanen ’He tutkivat Raamattua päivittäin’. Ensi kertaa he voivat lukea päivän raamatuntekstin ja sen selityksen arabian kielellä yhdestä julkaisusta. Eräässä suuressa perheessä jokaisella lapsella, nuorimmallakin, viisivuotiaalla pojalla, on oma kirjanen. He kaikki tuovat Raamattunsa ja kirjasensa aamiaispöytään jossa seuraa eloisa raamatuntutkisteluhetki. Viisivuotias on tottunut tapaan ja tuo kirjasensa pöytään päivällä ja illallakin tekstinkäsittelyä varten.

Israelissa olivat parrakkaat rähinöitsijät osoittaneet jatkuvasti mieltään Tel Avivin haaratoimiston ja valtakunnansalin edessä. Mutta poliisi puuttui asiaan ja lopetti heidän rähinöintinsä. Toistasataa naapuria soitti eri aikoina haaratoimistoon ilmaistakseen myötätuntoa. Kadun vastakkaisella puolella työskennelleen nuoren beduiinin uteliaisuus heräsi, hän alkoi tutkia ja omaksui totuuden. Hän vaihtoi työtä päästäkseen sopusointuun Raamatun periaatteiden kanssa ja todistaa nyt talosta taloon. Eräällä toisella alueella laittomat vastustajat levittivät laajalti herjaavaa traktaattia, jossa oli paikallisten tienraivaajien nimi ja osoite. Tämä aiheutti vastustajille kuitenkin takaiskun, kun eräs nainen, joka oli halunnut päästä yhteyteen todistajien kanssa, löysi tuon traktaatin kirjelaatikostaan. Hän otti yhteyden tienraivaajiin, ja he aloittivat hänelle Raamatun kotitutkistelun.

Tämä oli melskeinen vuosi Sri Lankan paratiisisaarella. Lehdissä oli seuraavanlaisia otsikoita:  ”Sota paratiisissa”, ’Kansa sodassa itseään vastaan.’ Jehovan todistajat ovat kuitenkin rauhassa toistensa kanssa rodusta tai taustasta riippumatta. Julistajat saavuttivat 996:n huipun. Tienraivaushenki kasvaa monien sydämessä, jotka näkevät aineellisen varallisuuden vähenevän arvon ja hengellisten pyrkimysten kasvavan arvon. Tätä kuvastaa vakituisten ja osa-aikaisten tienraivaajien määrässä tapahtunut 43,7 prosentin lisäys.

Reginald on eräs nuori Sri Lankassa. Hän on erikoistienraivaaja, jolla on hyvä opetuskyky. Hänellä on noin 20 Raamatun kotitutkistelua. Hän selittää heille, että hän ei toimi yksin vaan seurakunnan yhteydessä ja kertoo heille innokkaasti suurenmoisista kokouksista, joihin heidän pitäisi tulla. Monia niistä, joiden kanssa hän tutkii, nähdään kokouksissa.

Millaista elämä tulee olemaan Hongkongissa sen jälkeen, kun tuo alue palaa Kiinan alaisuuteen vuonna 1997? Millaista hengenvaaraa merkitsee se, että vain 50 kilometrin päästä kaupungista rakennetaan ydinvoimala? Nämä kaksi suurta kysymystä vaivaavat ihmisten mieltä siellä. Monet lähtevät tältä alueelta, ja on toisia, jotka suunnittelevat lähtöä. Tällaisessa ilmapiirissä on sydäntä lämmittävää nähdä, että 1416 veljeämme ja sisartamme osoittavat lujaa uskoa Jehovan lupauksiin ja asettavat Valtakunnan edut ensi sijalle elämässään. Muuan erikoistienraivaaja alkoi tutkia erään roomalaiskatolisen miehen kanssa, jonka vaimo, veli ja äiti vastustivat sitä, että hän tutki Jehovan todistajien kanssa. Mutta yrittäessään suostutella tuota miestä lopettamaan tutkimisen hänen veljensäkin kiinnostui totuudesta ja alkoi tutkia. Nämä kaksi veljestä ansaitsevat elatuksensa valmistamalla epäjumalia. Kun heille muutaman viikon tutkimisen jälkeen selvisi että epäjumalan palvonnan  mielettömyys, he tuhosivat kaikki epäjumalansa ja niiden valmistuksessa käyttämänsä työkalut. Toinen heistä opetteli maalaamaan ja elättää nyt perheensä maalaamalla koteja. Hän erosi katolisesta kirkosta, lähti kenttäpalvelukseen ja odottaa tulevansa kastetuksi. Molempien miesten vaimotkin kiinnostuivat totuudeta ja alkoivat käydä kokouksessa. On hyvin ilahduttavaa nähdä tällaisten perheiden edistyvän hyvin elävän Jumalan, Jehovan palvonnassa.

Korean tasavalta ilmoittaa, että tämän vuoden huomattavia asioita on jälleen ollut hämmästyttävä tienraivaushenki. Osa-aikaiset tienraivaajat mukaan luettuina kolmannes julistajista on ollut jossakin kokoajanpalveluksen muodossa keskimäärin joka kuukausi.

Koska verikysymys on saanut paljon epäsuotuisaa julkisuutta, monet Korean lääkärit ja sairaalat ovat kieltäytyneet hoitamasta veljiä. Kun eräs sisar Inchonissa tarvitsi vatsaleikkausta ja pyysi, että se tehtäisiin ilman verensiirtoja, lääkärit vastasivat syyttämällä, että Jehovan todistajat ovat epäinhimillisiä, fanaattisia, valeuskonto ja niin edelleen. Sisar jätti tahdikkaasti asian silloin sikseen, mutta antoi lääkärille kirjan Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? Kun lääkärit seuraavan kerran tulivat hänen huoneeseensa, heidän asenteensa oli täysin muuttunut. He sanoivat, että Luomisen tulos -kirjan aineisto oli esitetty tieteellisellä ja johdonmukaisella tavalla. Lääkärit sanoivat: ”Jos uskontonne tutkii sellaisia asioita niin korkealla tasolla, teillä täytyy olla hyvin johdonmukainen syy verensiirroista kieltäytymiseen.” Leikkaus tehtiin menestyksellisesti ilman verta.

Tyynenmeren saaret

”Kuulkaa Herran sana, te kansat, ilmoittakaa kaukaisessa merensaaressa.” (Jer. 31:10) Näitä profeetallisia  sanoja noudattaen Jehovan todistajat saarnaavat innokkaasti Tyynenmeren laajalla alueella.

Siihen sisältyy Mikronesia, jossa 738 julistajaa ja tienraivaajaa (49 lähetystyöntekijää mukaan luettuina) palvelee sellaisia saarialueita kuin Guamia, Belauta, Japia, Kiribatia, Kusaia, Marshallin saaria, Naurua, Ponapea, Rotaa, Saipania ja Trukia. Toukokuussa saavutettiin uusi 1735 raamatuntutkistelun huippu mikä oli 32 prosentin lisäys, ja 3743 oli läsnä muistonvietossa. Eräs opettaja ja entinen poliitikko, joka oli tutkinut Trukissa vuoden, palasi eräällä syrjäisellä saarella sijaitsevaan kotiinsa. Hän alkoi siellä kertoa toisille oppimistaan asioista. Eräänä päivänä hän kuuli radiosta ilmoituksen pääsaarella, 30 kilometrin päässä pidettävästä muistonvietosta. Hän kehotti naapureitaan nousemaan varhain ja lähtemään hänen kanssaan kello 6.30:n lautalla tuohon tilaisuuteen. Eräs entinen protestanttipappi lähti mielellään mukaan, ja he tekivät matkan huolimatta rankkasateesta. Molemmat nauttivat suuresti muistonviettopuheesta. He varasivat seuraavana päivänä aikaa kuunnellakseen lähetystyöntekijöiden selittävän edelleen totuuksia ja palasivat sitten syrjäiseen saareensa.  Tämän opettajan rakkaus ja arvostus kasvaa jatkuvasti. Hän johtaa nyt raamatuntutkistelua trukinkielellä entiselle protestanttipapille käyttäen kirjaa Totuus joka johtaa ikuiseen elämään – joka auttoi häntäkin tuntemaan tosi Jumalan, Jehovan.

Papua-Uudessa-Guineassa on valmistumaisillaan uusi valtava haaratoimistorakennus; 240 australialaista veljeä ynnä monet paikalliset veljet tarjoutuivat vapaaehtoisesti auttamaan rakennustyössä. Kun työntekijöille tarvittiin asuntoja, paikallinen hallitus tarjosi käytettäväksi erästä rakennusta, jos se siirrettäisiin pois nopeasti. 60 veljeä siirsi sen vain yhdeksässä tunnissa! Alueella on 1827 julistajaa, ja kokouksissa käy 8000 henkeä. Mutta on valtava työ opettaa näitä, sillä he puhuvat 600:aa kieltä ja 400:aa murretta!

On sattunut useita tapauksia, joissa kiihkoilevat opettajat ovat iskeneet silmänsä Jehovan todistajien lapsiin ja rangaisseet heitä siitä, että nämä eivät ole tervehtineet lippua eivätkä laulaneet kansallislaulua. Useimmissa tapauksissa ongelma on selvinnyt nopeasti, kun lapset tai vanhemmat ovat antaneet kyseiselle henkilölle esitteen Koulu ja Jehovan todistajat. Heidän hallituksen uskonnollisten asioiden ministeriön edustaja kertoi haaratoimistolle oikaisseensa erästä rehtoria, joka oli menneisyydessä aiheuttanut vaikeuksia.

Yhdellä Vanuatun saarista oli muistonvietossa läsnä yli 100 henkeä, vaikka tuolla saarella on vain neljä julistajaa. Erään pieniksi namboiksi kutsutun etnisen ryhmän jäseniä tuli alas vuorilta kuuntelemaan muistonviettopuhetta. He olivat hyvin yllättyneitä saadessaan tietää, että on toivoa saada ikuinen elämä maan päällä. Puheen loputtua he sanoivat:  ”Juuri sitä me haluamme! Me olemme lähteneet kirkoistamme ja palanneet omiin tapoihimme, koska emme halua mennä taivaaseen; me haluaisimme elää maan päällä ikuisesti. Voisitteko kertoa meille, hyväksyykö teidän Jumalanne meidän tapamme.” Koko yön veljet selittivät paikallisella kielellä sitä suurenmoista tulevaisuutta, jonka Jehova tarjoaa koko ihmiskunnalle.

”Olen voittanut monia esteitä päästäkseni erikoistienraivaajaksi”, kirjoitti eräs Fidžillä asuva nuori sisar. Ennen kuin omaksuin totuuden, halusin toisten nuorten ikätovereideni vaikutuksesta tavoitella rikkauksia ja ’hyvää elämää’. Tapasin erään australialaisen valkoihoisen, joka halusi mennä kanssani naimisiin ja asua Australiassa. Mutta sitten totuus tuli elämääni. Kun tuo mies palasi Fidžille, hän pani käteeni 600 dollaria hääjärjestelyjä varten. On harvinaista, että nuorella fidžiläisellä tytöllä on niin suuri rahamäärä kädessään. Mutta annoin rahan takaisin, ja selitin, että voisin mennä naimisiin vain ’Herrassa’. (1. Kor. 7:39) Tämä suututti maailmalliset vanhempani, jotka toisten fidžiperheiden tavoin pitävät avioliittoa valkoihoisen kanssa hyvänä asiana perheelle. Siksi he eivät halunneet olla missään tekemisissä kanssani.

 ”Edistyin totuudessa siinä määrin, että täytin tienraivauspalvelukseen asetettavat vaatimukset. Juuri kun anoin tienraivaajaksi, tuo australialainen mies saapui jälleen katsomaan, olinko muuttanut mieleni. Selitin, että päätökseni palvella Jehovaa oli lujempi kuin koskaan ennen. Tänä palvelusvuotena minut nimitettiin erikoistienraivaajaksi, ja olen onnellinen siitä, että Jehova käyttää minua työhönsä, kun pidän ’lujan otteen todelliseen elämään’.” – 1. Tim. 6:19.

Cookinsaarella kaksi äskettäin kastettua todistajaa oli aiemmin paikallisen ”kristillisen kirkon” kunnioitettuja jäseniä. He todistavat nyt uutterasti entisille tovereilleen. Toinen veljistä todistaa paljon satunnaisesti ja pitää Raamattuja autossaan, traktorissaan ja työpaikallaan. Hän auttaa kahdeksaa paikallisen vankilan asukkia. Koska he pääsivät aika ajoin ulos vankilasta erilaisiin töihin, veli palkkasi heidät, todisti heille ja tutkii nyt heidän kanssaan. Hän osallistuu nyt säännöllisesti osa-aikaiseen tienraivauspalvelukseen. Ennen kuin tämä veli alkoi tutkia totuutta, hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa.

Palvelusvuoden lopussa Uuden-Seelannin Beetel-perhe muutti kauniiseen uuteen haaratoimistokotiinsa, joka sijaitsee noin seitsemän hehtaarin tontilla, joka ulottuu merenlahteen Aucklandin laitamilla ja joka rakennettiin kokonaan veljiemme vapaaehtoisella työllä.

Eräs Uuden-Seelannin kierrosvalvoja haluaa käydä alueen jokaisessa talossa. Hän vieraili toverinsa kanssa eräässä presbyteerisessä retkeilymajassa. Keskustelun aikana tuon majatalon isäntä kertoi veljille, että majatalon nuoret asukkaat valittivat jatkuvasti sitä, että he eivät oppineet mitään kirkon tilaisuuksista. Kierrosvalvojaa kehotettiin tulemaan  ja tutkimaan Raamattua näiden poikien kanssa. Järjestettiin niin, että eräs paikallinen veli huolehti tästä velvollisuudesta, 22 oli läsnä ensimmäisessä tutkistelussa. Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden täyttämiseksi johtajien määrä lisättiin viiteen ja sitten kymmeneen. 14 tuon retkeilymajan asukasta oli läsnä muistonvietossa valtakunnansalissa. Majatalon työntekijät ovat iloisia ”siitä suuresta työstä, joka on tehty poikien hyväksi”.

Australiassa, saaressa, joka melkein yhtä suuri kuin Yhdysvaltain mannerosa, huolehtii sen päivän polttamassa keskiosassa sijaitsevassa Alice Springsin seurakunta säännöllisesti useista alkuasukkaiden ryhmistä. Eräs 150 alkuasukkaan siirtokunta sijaitsee 300 kilometrin päässä, enimmäkseen päällystämättömien teiden takana. Spiritismi on hyvin yleistä heidän keskuudessaan, mutta he ovat nöyriä, ystävällisiä ja opinhaluisia. Monet ovat oppineet arvostamaan totuutta, ja jotkut ovat jopa kokoajanpalveluksessa. Äskettäin eräs alkuasukastienraivaajaveli ajoi huoltoasemalle täyttämään bensiinisäiliötään. Koska hän oli pukeutunut siistiin pukuun ja solmioon, omistaja kysyi häneltä, mitä hän teki. Tienraivaaja selitti, että hän oli yksi Jehovan todistajista ja halusi auttaa alkuasukkaita elämään parempaa elämää. Tämä teki vaikutuksen omistajaan, joka toivotti veljellemme menestystä ja sanoi: ”En ota maksua bensiinistä.” Myöhemmin veli tuli uudelleen hänen luokseen ja vei hänelle kirjan Voit elää ikuisesti. Omistaja otti kirjan mielellään. Kun veljemme seuraavan kerran meni täyttämään bensiinisäiliötään, mies sanoi arvostaneensa kirjaa ja kiitti veljeämme käynnistä ja sanoi sitten taas: ”En ota maksua bensiinistä!”

Seuran Australian-haaratoimistossa rakennetaan kolmikerroksista toimistorakennusta,  ja tuon maan julistajahuippu on noussu 44362:een.

’Jumalan sanan puhuminen pelottomasti’

Kuten apostoli Paavalin aikoina on maan päällä nykyäänkin paikkoja, joissa Jehovan todistajien täytyy osoittaa ”yhä suurempaa rohkeutta puhua Jumalan sanaa pelottomasti”. (Fil. 1:14) Miten veljemme noissa maissa kohtaavat kieltoja, pieksemisiä ja muuta vainoa voidakseen ’julistaa laajalti Jumalan valtakuntaa’? Katsohan sivuille 40 ja 41 maailmanlaajuisen toiminnan raporttimme alaosassa kohdassa ”33 muuta maata” olevia lukuja. Jehova on vastannut rukouksiimme ”enemmän kuin yltäkylläisesti” vahvistaen nämä 273381 todistajaa ’antamaan valonsa loistaa’ – ja todella kirkkaasti! – Luuk. 9:60; Ef. 3:20; Matt. 5:16.

Eräs Euroopassa sijaitseva maa kirjoittaa: ”Perheemme menestyy erittäin hyvin kentällä. Yritimme varustaa heidät ravinnolla, jota he tarvitsevat työssään, ja he käyttivät tämän materiaalin erittäin tehokkaasti. Maanalaisen työn vuosina siitä lähtien, kun tulimme pois keskitysleireistä 40 vuotta sitten, toimintamme on jatkuvasti lisääntynyt; me johdamme enemmän raamatuntutkisteluja ja uusintakäynnit lisääntyivät. Me käytämme yhä enemmän aikaa varsinaiseen taloissa työskentelyyn, ja useammat ihmiset tulevat tekemisiin hyvän uutisen kanssa. Tähän työhön käytetty aika lisääntyy, ja useammat osa-aikaiset tienraivaajat käyttävät aikansa viisaasti.”

Eräs toinen Euroopan maa raportoi: ”Juuri ennen joulua, jolloin ihmiset menevät ostamaan lahjoja, eräs sisar tarjosi heille Raamattua arvokkaimpana lahjana ja hän sai hyviä tuloksia. Hän levitti neljän kuukauden aikana 150  Raamattua. Kun pyhät olivat takana, hän jatkoi Raamatun tarjoamista. Hän lähestyi kadulla erästä nuorta paria ja kysyi: ’Onko teillä Raamattua koskevia kysymyksiä?’ ’On’, sanoi mies. ’Mistä voin saada Raamatun?’ Sisar ojensi hänelle Raamatun heti. Hän sanoi vaimolleen: ’Pidä huolta tästä kirjasta äläkä hellitä siitä koskaan, kun olemme vihdoin saaneet sen.’ Sitten he antoivat hänelle osoitteensa, jotta hän voisi tulla heidän luokseen ja tutkia heidän kanssaan. Tämä sisar ostaa Raamattuja kirjakaupoista ja levittää niitä ihmisille samaan hintaan.

Eräässä sellaisessa Tyynenmeren saaressa sijaitseva haaratoimisto, jossa Jehovan työ on kiellettyä, mainitsee: ”Raportteja ja valituksia kasaantuu valtion eri toimistoihin, ja se on johtanut siihen, että monia veljiä on kutsuttu kuulusteluihin. Tästä on syntynyt joitakin oikeusjuttuja.” Koska veljet ovat kuitenkin ystävällisiä ja käyttävät hyvää arvostelukykyä, suhteellisen harvat tekevät heistä ilmoituksen eivätkä monetkaan viranomaiset tartu tähän asiaan. Vastustus on vain tehnyt Jehovan todistajia ja heidän työtään tunnetuksi kun he jatkavat todistamista ihmisten kodeissa. – Matt. 10:12, 13, 16, 19, 20.

Eräässä Afrikan maassa useita todistajia vietiin erääseen sotilasleiriin, jossa sisaret ja veljet erotettiin toisistaan. Muuan ystävällinen sotilas neuvoi sisaria huutamaan kovaa, jos upseerit halusivat tehdä heille jotakin pahaa. He vastasivat päättäneensä jo menetellä niin. He rukoilivat hartaasti Jehovalta suojelusta. Eräs sisarista kertoo: ”Istuessamme hiljaa johtaja tuli ja tarttui kovakouraisesti käsivarsiini ja väänsi ne selkäni taakse. Pitäen minua tiukassa otteessaan hän yritti pakottaa minut lattialle. Keinottelin käsivarteni irti ja työnsin hänet ovea vasten. Koska hän satutti käsivartensa, hän huusi toisia sotilaita apuun.” Lopulta toiset sotilaat sanoivat,  että he ilmoittaisivat asiasta esimiehilleen. Silloin tämä upseeri antoi sisaremme mennä. Hänen kävellessään kotiin päin eräs sotilaista lähestyi häntä ja sanoi: ”Teitä ei päästänyt lähtemään se mies vaan Jumala. Menkää ja palvokaa Häntä vielä hartaammin.”

Lähistöllä eräässä toisessa rajoitusten alaisessa Afrikan maassa erikoistienraivaaja tutkii erään kokonaisen perheen kanssa. Hän kertoo perheen nelivuotiaasta tyttärestä: ”Kun tytön vanhemmat olivat poissa, naapurit yrittivät suostutella hänet polttamaan savuketta sanoen hänelle, että se antaisi hänelle koko päiväksi. Hän kieltäytyi sanoen: ’Haluan kunnioittaa isääni, vaikka hän ei olekaan täällä eikä näe minua. Isä opetti minulle, että savukkeet ovat myrkkyä, ja Raamattu kieltää ne, koska ne likaavat ruumiin jonka Jehova antoi meille.’ Lapsen vastaus teki naapureihin niin suuren vaikutuksen, että he kertoivat tästä hänen vanhemmilleen ja sopivat tutkistelusta todistajien kanssa.” Kuinka viisasta onkaan ottaa pienet lapset mukaan raamatuntutkisteluihin!

Eräässä toisessa Afrikan maassa, jossa työmme kiellettiin äskettäin, useammat seurakunnat joutuivat kokoontumaan pienempinä ryhminä muistonviettoa varten. Lisäksi heidän täytyy olla varovaisia vastakiinnostuneiden kutsumisessa. Tässä on selitys siihen, miksi läsnäolijoita oli vähemmän kuin viime vuonna, vaikka tuo luku onkin yhä lähes kolme kertaa niin suuri kuin julistajien määrä. Eräässä kaupungissa muuan Suuren Babylonin kirkossa kävijä kavalsi veljet. Tämä henkilö kertoi sotilaille, että maaliskuun 24 päivän iltana Jehovan todistajien täytyy tulla palvomaan valtakunnansaliinsa. Sotilaat odottivat siellä kello viidestä keskiyöhön saakka, mutta veljet, jotka kokoontuivat pieninä ryhminä, eivät tulleetkaan. Seuraavana päivänä ilmiantajaan otettiin yhteyttä, hänet piiritettiin ja hänelle  määrättiin 100 dollarin sakko väärien tietojen antamisesta!

Saman maan eräässä toisessa osassa paikallinen päällikkö piti erikoiskokouksen puhuakseen Jehovan todistajia vastaan. Hän yritti kiihottaa ihmisiä ja näytti julkaisua Kirjani Raamatun kertomuksista. Hän sanoi heille, että heidän pitäisi pidättää kaikki, jotka kulkevat tämä kirja mukanaan. Hänen parjauksensa vain kiihottivat eräitten paikallisten ihmisten uteliaisuutta, ja he pyysivät nähdä tuon kirjan. He sanoivat päällikölle, että heidän täytyy tutkia sitä voidakseen tuntea sen. Päällikkö antoi heidän katsella sitä, ja kun he lehteilivät sitä, heidän arvostuksensa kasvoi. He lähettivät sanan erikoistienraivaajalle (joka asuu eräässä toisessa kylässä), jotta tämä toisi kirjoja, ja he lähettivät rahan kymmenestä kappaleesta. Erikoistienraivaaja kertoo: ”Saatoin näin aloittaa kymmenen raamatuntutkistelua, ja jotkut näistä uusista edistyvät niin, että he voivat pian lähteä kenttäpalvelukseen! En ollut koskaan saarnannut päällikön kylässä, ja ellei päällikkö olisi puhunut meitä vastaan, niin kenties näillä ihmisillä ei olisi ollut tilaisuutta oppia totuutta.” Jehova voi käyttää vastustajiammekin ohjaamaan vilpittömiä ihmisiä Raamatun totuuteen.

 Eräässä toisessa Afrikan maassa heräsi ongelma Jehovan todistajien hautapaikoista, koska he eivät ole laillisesti tunnustettu uskonto. Veljet esittivät asian rohkeasti paikallisille viranomaisille ja onnistuivat hankkimaan erään maapalan tuon kunnan alueelta. Myöhemmin paikallisista viranomaisista tuntui, että uskonnollisten ryhmien hautapaikoista oli tullut liian huomiota herättäviä, ja siksi he päättivät asettaa kohtuulliset normit. Tullessaan veljien hautausmaan luo he näkivät esimerkin haluamastaan vaatimattomuudesta ja tiedusteltuaan, keiden hautausmaa se oli, he säätivät, että tulevaisuudessa kaikkien hautojen tulisi noudattaa Jehovan todistajien antamaa mallia.

Esitämme vielä yhden raportin Afrikasta, joka antaa esimerkin Jehovan todistajien keskuudessa huomattavasta nuhteettomuuden säilyttämisen hengestä: ”Pidätyksistä, pieksemisistä ja vankeustuomioista huolimatta rohkeat veljemme ja sisaremme jatkavat yhä suuremman todistuksen antamista varsinkin maan sisäosissa. Uskollisten valvojien loistavat esimerkit kannustavat veljiä hyviin tekoihin. Tammikuussa järjestettiin virallisesti ensimmäinen kierros. Kierrosvalvoja itse oli ollut vangittuna useita kuukausia, mutta hänet vapautettiin juuri ennen piirikonventtia. Uudetkaan eivät pelkää pidätetyiksi joutumista totuuden tien noudattamisen vuoksi. Vuoden aikana kastettiin 101 henkeä ja muodostettiin kaksi uutta seurakuntaa. Kesäkuussa saavutettiin 572 julistajan uusi huippu, ja seurakunnan julistajat osoittavat intoaan käyttämällä keskimäärin yli 15 tuntia kuukaudessa kenttäpalvelukseen. Koska raportin mukaan johdetaan yli 1000 raamatuntutkistelua, niin tulevan kasvun odotteet tulevaisuudessa ovat suuret.”

 [Tekstiruutu s. 13]

Rakas Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseura

Olen 12 vuotta vanha. Haluaisin antaa tämän 7,50 dollarin [n. 38 mk:n] šekin käytettäväksi siihen, mihin sitä tarvitaan.

Haluaisin samalla kiittää teitä tosi elämän kokemuksista, joita on ollut Vartiotorni- ja Herätkää-lehdissä. Nautin kovasti niiden lukemisesta.

Sisarellisella rakkaudella A. O.

Rakas Seura

Pidän Voit elää ikuisesti KIRJASTA. Olen 7 vuotta vanha, ja Levitin viisi Voit elää ikuisesti KIRJAA kahdessa viikossa. KIITOS siinä olevista kauniista kuvista. Minulla On HAUSKAA kentällä. Lähetän teille osan VIIKKORAHASTANI [1 dollari eli n. 5 mk].

Ystävänne E. S.

Rakkaat Veljet

Sain tämän rahan [50 dollaria eli n. 250 mk] kun myin hevoseni. Haluan, että se käytetään rakennustyöhön Beetelissä. Odotan, että pääsen sinne perheeni kanssa.

Kiitoksia kaikesta hyvästä työstä, jota teette Jehovalle.

Parhain terveisin R. G.

Rakas Vartiotornin raamattu & traktaatti Seura

Tässä on minulta 1,40 dollaria [n. 7 mk]. Sain sen tekemällä kaurarusinakakkuja. Ja myymällä niitä. Olen yhdeksän ja puoli vuotta. Minulla on lyhyt, hohtavan vaalea tukka, pähkinän ruskeat silmät ja painan 25 kiloa. Olen neljännellä luokalla. ja luen paljon.

M. S.

Rakkaat Veljet

Kirjoitan teille lähettääkseni teille rahaa. [1 dollari eli n. 5 mk] Te olette tehneet hyviä julkaisuja. Odotan, että pääsen pian kasteelle. Nautin todella totuudesta. Odotan innokkaasti sitä, että saan leikkiä kaikkien eläinten kanssa.

N.

P.S. Kirjoittakaa takaisin. Mukana on teille postimerkki.

[Taulukko s. 11]

Suurempien haaratoimistojen tuotanto vuonna 1986

Maa Raamattuja ja kirjoja Lehtiä

Yhdysvallat 27269926 201982628

Länsi-Saksa 6790127 26519615

Italia 2722200 32397550

Japani 2841739 43198566

Muut 4334311 246118096

———————————————————————————————————————————————

YHTEENSÄ 43958303 550216455

LISÄYS 23,6 % 3,7 %

 [Taulukko s. 34–41]

JEHOVAN TODISTAJIEN MAAILMANLAAJUISEN TOIMINNAN RAPORTTI PALVELUSVUODELTA 1986

(Ks. painettu julkaisu)

 [Kuvat s. 7]

Jehovan todistajien Jersey Cityn konventtisali

Näkyvissä: lämpiö, Gileadin päättäjäisten yleisöä, pääsisäänkäynnin katos, näkymä ulkopuolelta ja yksi lämpiön seinämaalauksista

 [Kuvat s. 9]

Tuhat lehteä minuutissa! Vartiotornin neliväripainokoneita

Selters, Länsi-Saksa, paperirullia

Ebina, Japani, yleisnäkymä

Rooma, Italia, ohjauspöytä

Wallkill, Yhdysvallat, lehtien luovutus

 [Kuvat s. 18]

”Jumalan rauhan” piirikonventteja

Tyypillinen stadionin väkijoukko, uusia innostavia julkaisuja, Itävallan ”saari”-lava, monia kastettiin

[Kuva s. 24]

Banff, Kanada

[Kuva s. 26]

Quezaltenango, Guatemala

[Kuva s. 31]

Willemstad, Curaçao

[Kuva s. 33]

La Paz, Bolivia

[Kuva s. 47]

Castle Combe, Englanti

[Kuva s. 50]

Nyakokwaa, Ghana

[Kuva s. 55]

Söul, Korean tasavalta

[Kuva s. 57]

Suva, Fidži

[Kuva s. 63]

Satunnaista todistamista