Viime vuoden kohokohtia

MAAILMA ajautuu kriisistä toiseen, kun taas Jumalan kansaan kuuluvien hengellinen tila muuttuu yhä kukoistavammaksi (Mal. 3:12, 18). Tällainen suuntaus tuo mieleen lupauksen, jonka Jeesus esitti opetuslapsilleen juuri ennen taivaaseen nousemistaan: ”Katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matt. 28:20.)

Viime vuoden toiminta on lisätodiste siitä, että Jeesuksen lohduttava lupaus toteutuu parhaillaan. Muistellaanpa ensin Jehovan palvelijoiden hengellisiä pitoja. Niistä saatiin nauttia piirikonventeissa, joiden teema oli ”Vaella Jumalan kanssa”.

 Piirikonventit

Profeetta Miika osoitti, millainen ero vallitsee vanhurskaiden ja epävanhurskaiden välillä, kun hän ennusti: ”Kaikki kansat osaltaan vaeltavat kukin jumalansa nimessä, mutta me puolestamme vaellamme Jehovan, Jumalamme, nimessä ajan hämärään asti, niin, ikuisesti.” (Miika 4:5.) Kuten puhuja selitti avainpuheessa, nuo sanat ilmaisevat ytimekkäästi sen, millainen asenne oli muinaisajan uskollisilla miehillä, esimerkiksi Hanokilla ja Nooalla, jotka vaelsivat Jumalan kanssa erittäin melskeisinä aikoina (1. Moos. 5:22–24; 6:9, 22). Me saamme seurata heidän jalanjälkiään!

Lujittiko piirikonventti sinun päätöstäsi ’vaeltaa edelleen Jehovan nimessä’? Mitä jos kertaisit konventin muistiinpanojasi? Se virkistää muistiasi ja auttaa sinua saamaan ohjelmasta pysyvää hyötyä.

Konventtijulkaisut

Puhutaanko seurakuntanne alueella useita kieliä? Siinä tapauksessa olet ehkä jo käyttänyt uutta kirjasta Hyvä uutinen kaikkien kansojen ihmisille. Kirjasesta on valmistettu kolme erilaista laitosta, 32-, 64- ja 96-sivuinen. Kielten valikoima on räätälöity kunkin maan tarpeisiin sopivaksi. Pidä tätä hienoa apuvälinettä aina mukanasi kenttälaukussa. Kun sitten tapaat jonkun vieraskielisen, noudata niitä kolmea ohjetta, jotka annetaan kirjasen sivulla 2. Kyseessä on ihmisten elämä!

Toisen konventtipäivän viimeinen puhuja ilmoitti kirjasen Pysykää valveilla! julkaisemisesta. Sen teema sopii hyvin vuoden 2004 vuositekstiin: ”Pysykää siis valveilla, – – osoittakaa tekin olevanne valmiit.” (Matt. 24:42, 44.) Toivomme, että tämä julkaisu auttaa vielä monia tajuamaan aikamme kiireellisyyden ja ajattelemaan vakavasti tulevaisuutta ja edessä olevia dramaattisia tapahtumia. Ja kuten puhuja sanoi, toivomme tämän kirjasen auttavan myös meitä, niin että  voimme itse kukin selviytyä elämän monista paineista ja huolista ja säilyttää hengellisen tasapainomme koetuksissakin.

Matkavalvojien koulu

Viimeksi kuluneina kuutena vuotena yli 600 kierros- ja piirivalvojaa Kanadasta ja Yhdysvalloista, Alaska ja Havaiji mukaan lukien, on osallistunut yhteensä 13:een matkavalvojien kouluun, jotka on pidetty Vartiotornin koulutuskeskuksessa Pattersonissa New Yorkin osavaltiossa. Palvelusvuonna 2004 kurssi pidettiin lisäksi 87 muussa haaratoimistossa, mukaan luettuna Suomen haaratoimisto. Kaikkiaan 23:ssa haaratoimistossa kurssiin osallistui myös isäntämaan ulkopuolelta tulleita oppilaita. Esimerkiksi Saksaan kutsuttiin veljiä Israelista, Itävallasta, Makedoniasta, Sveitsistä ja Turkista. Portugaliin tuli oppilaita Luxemburgista ja muutamista saarista: Azoreilta, Kap Verdestä, Madeirasta ja São Tomé ja Príncipestä. Keniaan saapui matkavalvojia Etiopiasta, Ruandasta, Tansaniasta, Ugandasta ja muista Afrikan maista.

Kurssilla käsitellään kierros- ja piirivalvojien työn kaikkia osa-alueita. Tavoitteena on auttaa näitä uutteria veljiä hoitamaan entistä tehokkaammin monet vastuunsa, joihin kuuluu opettaminen seurakunnissa ja konventeissa ja johdon ottaminen evankelioimistyössä (2. Tim. 2:2; 4:5; 1. Piet. 5:2, 3). Kurssi kannustaa heitä myös ylläpitämään omaa hengellisyyttään ja käyttämään Raamattua tarkkanäköisesti ja ymmärtäväisesti heidän auttaessaan toisia.

Useimmat kurssit pidetään haaratoimistoissa, joten matkavalvojat vaimoineen saavat tuntuman Betel-kodin elämään. Eräs luokka kirjoitti: ”Betelin päiväohjelma hyödytti meitä hengellisesti. Nautimme täysin siemauksin aamupalvonnasta, johon sisältyi myös Raamatun ja Vuosikirjan lukemista. Meillä oli paljon kotiläksyjä, mutta olimme maanantai-iltaisin mukana Betel-perheen Vartiotornin tutkistelussa ja hyödyimme tervehenkisestä yhdessäolosta.”

 Joka päivä heti lounastauon jälkeen jotkut veljet työskentelevät vuorollaan palvelusosastolla. He oppivat, miten parantaa yhteistyötä haaratoimiston kanssa, miten noudattaa saatuja ohjeita yhä tehokkaammin ja miten laatia entistä täsmällisempiä ja merkityksellisempiä raportteja.

Perjantaisin myös vaimot ovat mukana luennolla, jolla annetaan hengellistä rohkaisua erityisesti näille uskollisille sisarille. He saavat muun muassa hyödyllisiä muistutuksia siitä, miten olla muille sisarille esimerkkinä alamaisuudesta omalle miehelle, ja opetuksia siitä, miten he voivat tukea miestään työskentelemällä yhdessä seurakuntien sisarten kanssa. Eräs matkavalvoja sanoi, että nämä viikoittaiset luennot olivat kuin ”maukas hengellinen jälkiruoka”.

Koulussa kiinnitetään tietysti suurta huomiota Raamattuun, etenkin Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen viitelaitokseen. Eräs oppilas Saksasta sanoi: ”Aion käyttää viitelaitosta apuna henkilökohtaisessa tutkimisessa ja seurakunnan kokouksissa. Vasta nyt todella tajuan tämän julkaisun arvon.” Muuan pitkään matkatyössä ollut veli Britanniasta sanoi, että sekä hänen hengellisyytensä että opetustaitonsa paranivat sen ansiosta, että koulussa kiinnitettiin niin paljon huomiota Jumalan sanaan. Hän kirjoitti: ”Opin, että vaikka puhetta pitäessä on hyvä käyttää kuvauksia, Raamatun lukeminen ja selittäminen on vielä tärkeämpää.”

Monet oppilaat kirjoittivat koulusta arvostavasti. Eräs Yhdysvalloissa koulun käynyt veli sanoi: ”Sydämemme on tulvillaan kiitollisuutta Jehovaa ja hänen järjestöään kohtaan kaiken sen rohkaisun ja valmennuksen johdosta, jota olemme tehtäväämme silmällä pitäen saaneet. Nyt voimme palvella entistä kestävämpinä, arvostaa entistä syvemmin Jehovan teitä ja osoittaa entistä suurempaa rakkautta hänen kallisarvoisia lampaitaan kohtaan.” Muuan oppilas Ranskasta kirjoitti: ”Kurssin ansiosta tajuan selvemmin, miten tärkeää meidän on  kohdella veljiä ja sisaria rakkaudellisesti ja tehdä parhaamme, jotta he voisivat olla onnellisia Jehovan palveluksessa.” Eräs matkavalvoja Portugalista ilmaisi monien tunteet sanoessaan: ”Tämä koulu oli teokraattisen urani antoisin kokemus.”

Muuan veli, joka toimi kurssilla opettajana, sanoi: ”On sekä ilo että vakava vastuu opettaa miehiä, jotka vuorostaan antavat seurakunnissa opetusta, joka vaikuttaa tuhansien veljiemme ja sisartemme elämään. Luotamme siihen, että Jehovan siunauksen ansiosta tästä koulusta on pitkäaikaista hyötyä.” (Jaak. 3:1.)

Palvelusvuoden 2004 lopussa yli 1700 matkavalvojaa oli käynyt tämän koulun, joka oli siihen mennessä pidetty 14 kielellä. Kursseja pidetään isoissa haaratoimistoissa myös palvelusvuoden 2005 aikana.

Kehitysvaiheita oikeusrintamalla

Toukokuun 19. päivänä 2004 Strasbourgissa Ranskassa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin julkaisi päätöksensä jutussa Lotter vastaan Bulgaria. Lotterit panivat jutun vireille toimiessaan Jehovan todistajien lähetystyöntekijöinä, sillä hallitus oli yrittänyt karkottaa heidät Bulgariasta heidän uskontonsa perusteella. Bulgarian viranomaiset suostuivat korvaamaan Lottereille aiheutuneet vahingot ja perumaan päätöksen heidän oleskelulupansa kumoamisesta. Lisäksi viranomaiset julkaisivat selväsanaisen päätöksen, jossa tunnustettiin Jehovan todistajien laillinen asema Bulgariassa, missä heidät rekisteröitiin virallisesti uskonnollisena järjestönä vuonna 1998.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki 16. joulukuuta 2003 päätöksen, joka oli suotuisa Séraphine Palau-Martínezille. Oikeus päätti äänin 6–1, että Ranska oli loukannut sisar Palau-Martínezin oikeuksia, kun oli kyse hänen perheestään. Sisar vei jutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen menetettyään kahden lapsensa huoltajuuden. Ranskan muutoksenhakutuomioistuimet  olivat nimittäin päättäneet, että olisi parasta olla alistamatta lapsia ”niihin ankariin, suvaitsemattomiin sääntöihin, joiden mukaan Jehovan todistajien – – lapsia kasvatetaan”. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että muutoksenhakutuomioistuimet eivät olleet päätöstä tehdessään ottaneet huomioon lasten todellisia elinoloja ja heidän parhaita etujaan ja että päätökset merkitsivät uskonnollista syrjintää.

Georgiassa Jehovan todistajat ovat viime vuosina joutuneet kestämään useita väkijoukkojen hyökkäyksiä. Niitä ovat lietsoneet uskonnolliset kiihkoilijat, joista osa on nyt vankilassa. Viime vuonna todistajat saivat kuitenkin pitää piirikonventit rauhassa. Veljet iloitsivat erityisesti siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös julkaistiin georgiaksi. Lisäksi 28. marraskuuta 2003 Georgian oikeusministeriö rekisteröi Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran Georgian-haaratoimiston. Vaikka siis tuon maan korkein oikeus päätti vuonna 1998 lakkauttaa Jehovan todistajien silloisen yhdistyksen, uusi yhdistys on nyt virallisesti tunnustettu veljien riemuksi.

Georgiassa on silti vielä useita keskeneräisiä oikeusjuttuja, jotka odottavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. On kuitenkin ilo nähdä, että sikäläisten veljien tilanne kaiken aikaa kohentuu.

Saksassa veljet ovat vuodesta 1990 lähtien yrittäneet tuloksetta saada uskonnollista  yhteisöämme rekisteröityä julkisoikeudelliseksi yhteisöksi. Kun liittovaltion hallintotuomioistuin vaati, että Jehovan todistajien alamaisuuden ”keisarille” pitäisi mennä pitemmälle kuin laissa määrätään, liittovaltion valtiosääntötuomioistuin mitätöi päätöksen perustuslain vastaisena ja määräsi jutun käsiteltäväksi uudelleen hallintotuomioistuimessa. (Mark. 12:17.) Niinpä tuomioistuin otti jutun uusintakäsittelyyn 25. maaliskuuta 2004. Oikeus halusi lisää tietoa suhtautumisestamme vereen samoin kuin lastenkasvatuksestamme, seurakunnasta erottamisesta ja puolueettomuudesta. Oikeuden puheenjohtaja totesi, että hallintotuomioistuimen syytösten on perustuttava luotettaviin todisteisiin – tilastoihin ja virallisiin asiakirjoihin – eikä kyseenalaisiin Internetistä poimittuihin lainauksiin ja sellaisten yksityisten ihmisten kirjeisiin, jotka kantavat kaunaa todistajille.

Kreikassa käytetään asevelvollisten rekisteröintiin lomaketta, jossa uskontoa koskevan kysymyksen kohdalla oli yhtenä vaihtoehtona ”kiliasti tai jehovisti”. Näiden nimitysten halventavan sävyn vuoksi Kreikan haaratoimisto teki valituksen puolustusministeriölle. Vastauksessa, jonka ministeriö kirjoitti Jehovan todistajille 24. maaliskuuta 2004, sanottiin, että tarkoituksena ei ollut ollut loukata ketään ja että ministeriö oli ”jo ryhtynyt toimiin väärän sanamuodon korjaamiseksi viipymättä”. Korjatussa lomakkeessa lukee nyt ”Jehovan kristitty todistaja”.

Perussa Jehovan todistajat on ollut tunnustettu uskontokunta jo vuosia. Marraskuussa 1997 opetusministeriö kuitenkin alkoi hylätä anomuksia, jotka koskivat kirjallisuutemme verovapautta, ja vaatia maksettavaksi suuria summia ennen kuin kirjallisuus päästettäisiin maahan tullista. Asia vietiin oikeuteen, ja 11. joulukuuta 2003 tuomari antoi Jehovan todistajille suotuisan päätöksen. Tuomari sanoi, että ministeriön toiminta oli ”oikukasta, järjetöntä ja käsittämätöntä”. Virkailijoiden  käytös oli hänen mukaansa ”syrjivää – – [ja] loukkaavaa”. Kirjallisuuden maahantuontiongelmat ratkesivat nopeasti.

Puerto Ricon, Yhdysvaltoihin kuuluvan itsehallintoalueen, laki sallii asuinalueiden eristämisen portein ja aidoin sekä turvamiesten avulla. Tämä rajoittaa kenttätoimintaamme. Joiltakin alueilta poliisi on jopa ajanut julistajat pois. Yritykset ratkaista tilanne viemättä asiaa oikeuteen eivät ole tuottaneet tulosta, joten asia on nyt käsiteltävänä Puerto Ricon alueen liittovaltion piirioikeudessa. Laki pyritään saamaan kumotuksi sen perusteella, että se on perustuslain vastainen ja se loukkaa uskonnon- ja puhevapautta. Oikeus ei ole vielä antanut päätöstä.

Bukarestin muutoksenhakutuomioistuin julkaisi 28. lokakuuta 2003 päätöksen numero 1756, joka velvoitti Romanian hallitusta sisällyttämään Jehovan todistajat verotusohjeissa olevaan tunnustettujen uskontokuntien luetteloon. Helmikuun 6. päivänä 2004 valtion virallisen lehden numerossa 112 julkaistiin luettelo ”Romanian virallisesti tunnustetuista uskontokunnista”, ja myös Jehovan todistajat olivat luettelossa.

Korean tasavallassa Soulin aluetuomioistuin vapautti 21. maaliskuuta 2004 kolme veljeä rikossyytteistä, jotka heitä vastaan oli nostettu heidän kieltäydyttyään sotapalveluksesta uskonnollisista syistä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuon maan oikeus tunnusti, että aseistakieltäytyminen on kansalaisoikeus. Satoja korealaisveljiämme on parhaillaan vankilassa sen ”rikoksen” vuoksi, että he ovat ’takoneet miekkansa auranvantaiksi’ (Jes. 2:4). Ikävä kyllä sekä korkein oikeus että valtiosääntötuomioistuin kieltäytyivät soveltamasta Korean perustuslain takaamaa uskonnonvapautta veljiemme hyväksi. Äskettäin kuitenkin Korean lainsäädäntöelin teki lakiehdotuksen, joka mahdollistaisi siviilipalveluksen kaikille sotapalveluskelpoisille kutsuntaikäisille kansalaisille (Sananl. 21:1).

 Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätös jutussa ”Vartiotorni-seura vastaan Strattonin kylä” hyödyttää yhä Jehovan todistajia heidän ovelta-ovelle-palveluksessaan. Esimerkiksi jonkin aikaa sitten eräällä alueella New Yorkin osavaltiossa poliisiviranomaiset vaativat todistajia hankkimaan edelleen luvan julkista sananpalvelustaan varten. Kun sitten poliisipäällikkö sai tietää tästä ja oikeuden päätöksestä, hän kirjoitti: ”Minua nolottaa se tapa, jolla alaiseni ovat kyseisessä tapauksessa toimineet, ja pyydän anteeksi kaikkea siitä mahdollisesti koitunutta harmia.”

Illinoisin osavaltiossa eräs yhdyskunta kehotti poliisilaitosta tiedottamaan kaikille poliiseille ja muille laitoksen henkilökuntaan kuuluville, että Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätöksen johdosta ”Jehovan todistajat eivät tarvitse lupaa ovelta-ovelle-työhönsä”. Kehotuksessa jatkettiin: ”Heidän ei tarvitse ilmoittaa meille, jos he saarnaavat alueellamme.”

Iowan korkein oikeus antoi 8. lokakuuta 2003 päätöksen Lester Campbellin hyväksi jutussa, joka koski hänen kieltäytymistään verestä. Veli Campbell haki oikeudessa vahingonkorvausta siitä, että häneen oli leikkauksen jälkeen siirretty hänen omaa vertaan, vaikka hän oli kirjallisesti ja suullisesti kieltänyt tekemästä siten. Alioikeus oli ratkaissut jutun lääkärin ja sairaalan hyväksi. Iowan korkein oikeus kuitenkin kumosi alioikeuden päätöksen ja totesi, että Lester Campbell ei tarvinnut lääketieteen asiantuntijaa osoittamaan, että ratkaisu antaa hänelle verta ilman hänen suostumustaan ei vastannut hyvän hoidon vaatimuksia. Korkein oikeus määräsi lisäksi veli Campbellin saamaan vanhingonkorvausta.

Työn kieltämisen vaikutuksia Moskovassa

Venäjällä Golovinskin piirin käräjäoikeus kielsi 26. maaliskuuta 2004 kaiken Jehovan todistajien toiminnan Moskovassa ja lakkautti heidän laillisen yhdyskuntansa. Päätöksestä valitettiin, mutta 16. kesäkuuta 2004 Moskovan kaupunginoikeus  vahvisti alemman oikeuden päätöksen, ja kielto samoin kuin lakkautuspäätös tulivat lainvoimaisiksi. Veljet ovat esittäneet vetoomuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, ja he toivovat, että juttu käsitellään mahdollisimman pian, koska kielto aiheuttaa monia vaikeuksia.

Kielto ei kaikesta huolimatta ole lannistanut veljiä. Se on todellisuudessa innostanut monia tekemään enemmän Jehovan palveluksessa. Heidän intonsa tuo mieleen sen, mitä apostoli Paavali kirjoitti ollessaan vankina Roomassa: ”Asiani ovat koituneet – – hyvän uutisen edistymiseksi.” (Fil. 1:12.)

Esimerkiksi maaliskuussa 2004 julistajien määrä oli ennätykselliset 136034 ja raamatuntutkistelujen 136903, mikä sekin oli uusi ennätys. Ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen tutkistelujen määrä ylitti julistajien määrän! Lisäksi maalis- ja kesäkuun välisenä aikana haaratoimisto sai yli tuhat anomusta vakituiseen tienraivauspalvelukseen, ja huhtikuussa vakituisia tienraivaajia olikin enemmän kuin koskaan: 15489. Haaratoimistosta kerrotaan: ”Myös kesäkuun 16. päivänä tehty päätös vain innosti veljiämme entistä suurempaan toimintaan.” Se on kannustanut myös muita käymään kristillisissä kokouksissa – jotkut ei-uskovat aviomiehet mukaan lukien.

Muuan yhdysvaltalainen, yliopistossa opiskeleva mies sattui olemaan Venäjällä juuri kun oikeuden päätös kesäkuussa julistettiin. Haaratoimisto kirjoittaa: ”Hän kävi varta vasten Pietarin laitamilla sijaitsevassa Betelissä perehtyäkseen asiaan tarkemmin. Häneen teki syvän vaikutuksen tilojen puhtaus ja hänen saamansa vastaanotto.” Hän ei voinut käsittää, miksi kukaan haluaisi kieltää Jehovan todistajat, ja hän pyysi saada julkaisuja ja videoita mukaansa Kaliforniaan, jotta hän voisi näyttää niitä yliopistossa uskontotieteen professoreille.

Moskovan konventit sujuvat rauhallisesti

Juuri ennen oikeuden epäsuotuisaa päätöstä Moskovassa järjestettiin 11.–13. kesäkuuta kaksi piirikonventtia, joista  toinen pidettiin venäläisellä viittomakielellä. Konventit oli alun perin tarkoitus pitää vasta oikeuskäsittelyn jälkeen, mutta haaratoimistokomitea onnistui lykkäämään käsittelyä tuonnemmaksi. Veljien mukaan konventit sujuivat kitkattomasti ja kaupungin viranomaiset olivat yhteistoiminnallisia. Poliisit, joiden tehtävänä oli valvoa stadionin sisäänkäyntejä, saivat itse asiassa esimiehiltään neuvon: ”Kun päästätte ihmisiä stadionille, älkää tupakoiko älkääkä puhuko rumia.”

Moskovan maanalaisessa eräs mies syytti muutamaa sisarta siitä, että nämä olivat muka varastaneet häneltä rahaa. Mies vaati sisaria lähtemään kanssaan poliisiasemalle. Siellä mies syytti paitsi sisaria myös kaikkia ”noita lahkolaisia” siitä, että he tieten tahtoen aiheuttivat väentungoksia voidakseen ryöstää ihmisiä. Poliisi kääntyi sisarten puoleen ja kysyi, keitä he olivat.

Sisaret osoittivat rintamainoksiaan ja vastasivat: ”Olemme Jehovan todistajia ja olemme menossa konventtiin.”

Tämän kuultuaan poliisi katsoi miestä ja sanoi: ”Jehovan todistajat eivät varasta. Teidän täytyy pyytää anteeksi näiltä naisilta, sillä olette loukannut heitä.” Sitten hän kääntyi sisariin päin ja sanoi: ”Kiirehtikääpä nyt konventtiin.” Miehelle hän kuitenkin sanoi: ”Mutta sinä jäät tänne. Meillä on vielä puhuttavaa.”

Stadionilla pidetyssä konventissa oli enimmillään läsnä 21291 henkeä ja kasteella kävi 497. Viittomakielisessä konventissa, joka pidettiin eräässä valtakunnansalissa, oli läsnä 929 ja 19 kastettiin.

Vastoinkäymisiä kestetään Haitissa

Haitin saarivaltion asukkaat kärsivät vuonna 2004 poliittisista levottomuuksista, väkivallasta, välttämättömyyksien puutteesta ja huimasti kohoavista hinnoista. Kaiken tämän lisäksi tuhoisa tulva tappoi toukokuussa yli 1500 ihmistä ja jätti tuhansia kodittomiksi. Yhtään todistajaa ei kuollut,  mutta monet menettivät kaiken omaisuutensa, myös kotinsa.

Veljiä kuitenkin vahvisti Jehovan ilmeinen apu ja ohjaus sekä hallintoelimen ja kansainvälisen veljesseuran rakkaudellinen huolenpito. Veljellinen rakkaus ilmeni käytännössä niinä aineellisina lahjoina, joita onnettomuuden uhrit saivat. Tietenkin myös paikalliset veljet auttoivat toisiaan saamaan ruokaa ja muita välttämättömyyksiä.

Haitin haaratoimisto pysytteli tilanteen tasalla, niin että se saattoi antaa seurakunnille ohjausta. Esimerkiksi kun väkivaltaisuudet pahenivat pääkaupungissa Port-au-Princessa, haaratoimistokomitea neuvoi vanhimpia pitämään päivää aiemmin kokoukset, jotka normaalisti olisi pidetty sunnuntaina 29. helmikuuta. Neuvo osoittautui viisaaksi, sillä juuri tuona sunnuntaina ahdinkoon joutunut Haitin presidentti jätti tehtävänsä ja pakeni maasta. ”Aseiden pauke täytti kaaokseen joutuneen kaupungin”, kerrottiin uutisissa. Haaratoimisto kirjoittaa: ”Kukaan ei osannut aavistaa mitään sellaista. Kokouksiin meneminen tuona sunnuntaina olisi ollut mahdotonta. Kiitämme Jehovaa siitä, että veljemme olivat turvassa.”

Tuona rauhattomana ja epävakaana aikana poliisi, kapinallisten armeija ja ryöstäjät asettivat teille sulkuja ja hallitus julisti ulkonaliikkumiskiellon pimeäksi vuorokaudenajaksi. Kuitenkin jo ennen ulkonaliikkumiskiellon voimaan astumista seurakunnat muuttivat kokousaikojaan siten, että kaikki saattoivat palata kokouksista turvallisesti kotiin ennen pimeän tuloa. Monet seurakunnat raportoivat, että kokousten läsnäolijamäärät nousivat!

Veljet ahkeroivat myös kenttäpalveluksessa, mikä teki vaikutuksen naapureihin. ”On rauhoittavaa nähdä teidät todistajat saarnaamassa tavalliseen tapaan”, sanoivat jotkut. Julistajat olivat tietenkin hyvin varovaisia, ja he pitivät toisensa ajan tasalla sen suhteen, missä olisi riittävän turvallista tehdä kenttäpalvelusta.

 On suoja tulla tunnetuksi kristittynä

Haitin haaratoimisto kirjoittaa: ”Monet veljemme ovat säästyneet pieksemiseltä ja ryöstöltä, koska heidät tunnetaan asuinseudullaan hyvin ja heidät tiedetään poliittisesti puolueettomiksi.” Kerran esimerkiksi aseistautuneet rikollisjoukot pysäyttivät erään lähetystyöntekijäpariskunnan kolmella tiesululla. Pariskunta teki kaksi asiaa: he kertoivat olevansa Jehovan todistajia ja rukoilivat sekä ääneti että ääneen. Kaikilla kolmella tiesululla joku puolusti heitä sanoen, että Jehovan todistajat ovat hyviä ihmisiä, jotka eivät osallistu politiikkaan. Pariskunta pääsi turvallisesti kotiin.

Aseistautuneet ryhmät ovat pysäyttäneet myös beteliläisiä. Lähetystyöntekijöiden tapaan hekin kertoivat olevansa todistajia ja rukoilivat – samanlaisin tuloksin. Kerran eräs ryöstäjä sanoi: ”Menkää rauhassa ja rukoilkaa meidän puolestamme!” Muuan beteliläinen pysäytettiin poliisien tiesululla, sillä he halusivat tutkia, oliko hänen autossaan aseita. ”Minulla ei ole muita aseita kuin Raamattu ja Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdet”, veli sanoi. Poliisit hymyilivät ja viittoivat häntä jatkamaan matkaa. Siitä lähtien he tunnistivat hänen autonsa jo matkan päästä ja päästivät hänet sulun läpi kyselemättä mitään.

Haaratoimisto raportoi, että seuraavina kuukausina tilanne rauhoittui jonkin verran. Ongelmia ja jännitystä oli kuitenkin yhä, ja veljet olivat sen vuoksi edelleen varovaisia.

Yhdysvaltojen painotoimintaa tehostettu

Vuonna 2002 painotoimintaa alettiin hallintoelimen ohjauksessa organisoida uudelleen viidellä laajalla alueella – Aasiassa, Afrikassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Nyt haaratoimistojen tiloja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Tämä pitää paikkansa myös Yhdysvalloista, missä työmäärä on vähentynyt.

 Yhdysvalloissa paino, sitomo ja kuljetusosasto siirrettiin kaikkineen vuoden 2004 aikana samaan paikkaan Wallkilliin New Yorkin osavaltiossa. Yleissuunnitelma esitettiin kunnan kaavoituslautakunnalle 6. elokuuta 2002. Asia käsiteltiin 3. syyskuuta, minkä jälkeen hankkeelle myönnettiin lopullinen lupa. Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran vuosikokouksessa 5. lokakuuta 2002 ilmoitettiin, että hallintoelin oli hyväksynyt painon, sitomon ja kuljetusosaston siirtämisen Wallkilliin. Tilattiin kaksi uutta MAN Roland Lithoman -rotaatiopainokonetta, ja niitä varten rakennettavien lisätilojen oli määrä valmistua helmikuuhun 2004 mennessä.

Miten tämä suunnaton hanke voitaisiin toteuttaa vain vuodessa ja kahdessa kuukaudessa? Veljet luottivat siihen, että Jehova ohjaisi asioita ja saisi palvelijansa tarjoutumaan halukkaasti  työhön. Heidän luottamuksensa palkittiin. Työt aloitettiin helmikuussa 2003 ja painon lisärakennus saatiin valmiiksi syyskuussa. Ensimmäinen kolmesta Wallkillissa ennestään olleesta painokoneesta purettiin ja siirrettiin uusiin tiloihin joulukuussa. Kaksi uutta painokonetta saapuivat huhti- ja toukokuussa 2004, ja ne olivat käyttövalmiina kesä- ja heinäkuussa. Syyskuussa kaikki viisi painokonetta olivat toimintakunnossa.

Sitomo toimi aiemmin kolmessa eri rakennuksessa 11 kerroksessa Adams Streetin kompleksissa Brooklynissa. Wallkillissa koko sitomo on nyt yhdessä kerroksessa, ja se vie aiempaan verrattuna 58 prosenttia vähemmän tilaa. Pehmeäkantisten kirjojen sidonta aloitettiin heinäkuussa 2004. Myöhemmin samassa kuussa uudella sidontalinjalla valmistuivat ensimmäiset kovakantiset kirjat. Tämä linja on yli 400 metriä pitkä, ja siinä on 33 konetta, jotka on liitetty toisiinsa 70 kuljettimella. Kirja-arkkeja tarvitsee käsitellä vain kerran linjan alkupäässä. Kovakantisten kirjojen tuotantolinjalla valmistuu 120 kirjaa minuutissa, ja linjalla tarvitaan vain 25 työntekijää, mikä on 66 prosenttia vähemmän kuin aikaisemmin. Sitomo oli kokonaan toiminnassa lokakuussa 2004.

Marraskuusta 2004 lähtien Wallkillin uusi lähetysosasto on käsitellyt seurakuntien kirjallisuustilauksia uudenlaisen tietokoneistetun järjestelmän avulla, joka vaatii 45 prosenttia vähemmän tilaa kuin Brooklynissa ollut edeltäjänsä. Tietokoneet laskevat lähetyksen koon ja valitsevat sitä varten sopivan kokoisen laatikon. 800 metrin pituinen kuljetin siirtää paketit erityiselle lavalle, missä ne valmistellaan kuljetettavaksi. Paikalliset seurakunnat voivat noutaa tilaamansa kirjallisuuden ja lastata sen helposti suoraan autoon.

Haluamme esittää sydämestä lähtevät kiitokset niille monille veljille ja sisarille, jotka auttoivat tämän hankkeen toteuttamisessa. Heidän joukossaan oli beteliläisiä ja tilapäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä sekä viiden eri osavaltion alueellisten  rakennuskomiteoiden ohjauksessa toimineita veljiä samoin kuin veljiä, jotka antoivat auliisti työkaluja ja rakennustarvikkeita käyttöömme omista liikkeistään. Kiitämme tietenkin myös niitä monia ’iloisia antajia’, jotka tukivat työtä rahallisesti (2. Kor. 9:7, 11).

Muutoksia Brooklynissa

Painon, sitomon ja kuljetusosaston siirtyminen Wallkilliin on saanut aikaan muutoksia myös Brooklynin Betelissä. Huhtikuun 29. päivänä 2004 koettiin historiallinen ja liikuttava hetki. Tuona iltana kuultiin ilohuutoja mutta vuodatettiin myös kyyneleitä, kun yli 60 vuotta painonvalvojana toiminut Max Larson pysäytti Brooklynissa viimeisen painokoneen. Tämä paino oli palvellut keskeytyksettä 84 vuoden ajan. Muutamaa viikkoa myöhemmin suljettiin myös sitomo.

Näiden muutosten vuoksi tilantarve väheni Brooklynissa merkittävästi, joten hallintoelin ilmoitti kesäkuussa 2003 suunnitelmista myydä Furman Street 360:ssä sijaitseva rakennus. Kauppakirja viimeisteltiin perjantaina 18. kesäkuuta 2004. Tuossa 93000 neliömetrin suuruisessa rakennuksessa sijainneet pesula, toimistot ja verstaat siirretään Adams Street 117:ssä oleviin tyhjiksi jääneisiin tiloihin.

Myös Columbia Heights 107:ssä on käynnissä laajamittainen kunnostus. Asuintilojen on määrä valmistua vuoden 2005 loppupuolella, ja koko hanke on tarkoitus saada valmiiksi syyskuuhun 2006 mennessä. Remontoituun rakennukseen pystytään majoittamaan yli 300 beteliläistä, ja rakennukseen tulee lisäksi henkilökunnan tarvikevarasto, valtakunnansali, kirjasto, vastaanottoaula, toimistoja, henkilökunnan pesula ja uusi pihapuutarha.

Valmiina kasvuun kaikkialla maailmassa

Brasilia, Britannia, Etelä-Afrikka, Japani ja Meksiko ovat niin ikään hankkineet uuden MAN Roland Lithoman  -painokoneen. Britannia asensi uuden koneen ensimmäisenä. Kone saapui heinäkuussa 2003, ja tuotanto alkoi lokakuussa. Kone painaa 750000 lehteä päivässä, eli kahdessa vuorossa 1,5 miljoonaa lehteä, mikä on aiemman koneen tuotantokykyyn verrattuna lähes kolminkertainen määrä.

Uusilla koneilla voidaan painaa myös Raamattujen ja muiden julkaisujen arkkeja. Esimerkiksi Afrikan eteläosassa puhutaan sesothoa, ja Etelä-Afrikan haaratoimisto on jo painanut sesothonkielisiä Uuden maailman käännöksen arkkeja. Japanin haaratoimistosta kerrotaan, että aikaisemmin kun pienten kirjojen valmistamisen jälkeen siirryttiin valmistamaan isoja kirjoja, koneen säätöjen muuttamiseen meni kokonainen päivä. Nyt työ käy tunnissa. Lisäksi miljoonan traktaatin painamiseen meni ennen kymmenen päivää mutta nyt vain viisi tuntia. Japanin painokone tuotti kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 12 miljoonaa traktaattia, 12 miljoonaa lehteä ja kirjasta, 240000 kirjaa ja 48000 Raamattua.

Muut uudet automaattiset koneet leikkaavat, laskevat ja niputtavat julkaisut, liimaavat niihin osoiteliput ja paketoivat ne. Painolevyjen valmistus sujuu entistä tehokkaammin ja tarkemmin, sillä painettava aineisto valotetaan suoraan offsetpainolevylle lasertulostimella ilman välivaiheita. Britannian haaratoimisto raportoi, että kaikki nämä edistysaskeleet ovat paitsi lisänneet tuotantoa myös vähentäneet työvoiman tarvetta.

Valmennusta Saksassa

Kustakin kuudesta uuden painokoneen hankkineesta haaratoimistosta lähetettiin Saksaan MAN Roland -yhtiöön veljiä, jotka saivat valmennusta painokoneen käytössä. Sen perusteella, miten muut painajat yleensä suhtautuvat tähän valmennukseen, kouluttajat odottivat veljienkin pitävän sielläoloaikaansa jonkinlaisena lomana. Niinpä veljien tunnollisuus paitsi yllätti kouluttajat myös teki heihin suuren  vaikutuksen. Todistajat jopa pyysivät, että opetus aloitettaisiin varhain ja sitä jatkettaisiin iltamyöhään, jotta he saisivat kurssista irti kaiken mahdollisen.

Joillekin valmennettaville kieli asetti haasteen, sillä opetus tapahtui englanniksi ja myös koneen käyttöohjeet olivat englanninkieliset. Sen vuoksi Japanin ryhmään kuuluvat tekivät kovasti työtä parantaakseen englannin kielen taitoaan ennen Saksaan lähtemistä. Monet jopa muuttivat tilapäisesti englanninkieliseen seurakuntaan.

Beteliläiset antavat erinomaisen todistuksen

Kun painokoneet myöhemmin saapuivat haaratoimistoihin, MAN:in teknikot tulivat asentamaan ne ja beteliläiset auttoivat heitä. Kaikissa kuudessa haaratoimistossa Betelin iloinen, tervehenkinen ilmapiiri vaikutti myönteisesti työntekijöihin, jotka eivät olleet todistajia. Muuan Lontoon toimistossa asennustöissä ollut mies sanoi veljille: ”Kun eilen illalla menin kotiin, näin naapurin puutarhassaan. En ole koskaan erityisemmin pitänyt hänestä, mutta eilen juttelin hänen kanssaan parikymmentä minuuttia ja huomasin, että hän on oikeastaan aika mukava kaveri.” Mies kertoi myös, että hänen vaimonsa oli huomannut muutoksia hänen asenteessaan ja tavoissaan. Miehestä oli hänen mukaansa tullut ystävällinen ja hymyilevä, ja hän oli alkanut tervehtiä ihmisiä.

Mies oli vastannut vaimolleen: ”Olen tehnyt töitä kuusi viikkoa todistajien kanssa. Ja parina viime viikkona en ole kiroillut kertaakaan. Toivonkin, että olen päässyt tuosta tavasta kokonaan.”

Kun asennustyöt Lontoon haaratoimistossa oli saatu päätökseen, muuan MAN:in johtokuntaan kuuluva mies soitti haaratoimistoon ja kiitti veljiä siitä, että he olivat pitäneet yrityksen työntekijöistä niin hyvää huolta. Mies sanoi, että asennustyöt olivat sujuneet moitteettomasti.

Jotkin haaratoimistot järjestivät uuden koneen asentajia  varten ruokailutilat asennuspaikalle. Se, että lounaan tarjoilivat siististi pukeutuneet tarjoilijat, oli uusi kokemus etenkin niille, jotka eivät olleet todistajia. Muuan japanilaisteknikko ei ollut koskaan nähnyt painoa, joka olisi ollut niin puhdas ja jossa olisi vallinnut niin hyvä järjestys. ”Tämä on maailman paras työpaikka”, hän sanoi. Hän arvosti myös veljien rehellisyyttä. Missään muualla hän ei voisi jättää työkalujaan vartioimatta ja luottaa siihen, että niitä ei varastettaisi. Hän halusi tietää lisää Jehovan todistajista, ja hän otti julkaisuja ja teki haaratoimistossa kiertokäynnin.

Meksikossa veljet kutsuivat MAN:in teknikot muistonviettoon. Neljä heistä otti kutsun vastaan. Miehillä ei kuitenkaan ollut sopivaa asua. Koska he halusivat ostaa puvut, eräs beteliläinen lähti ostoksille heidän kanssaan. Veljet antoivat kullekin miehelle Raamatun ja auttoivat heitä  muistonvietossa raamatunkohtien etsimisessä. Tilaisuuden jälkeen teknikot ottivat valokuvia ja hymyilivät niin paljon, että monet seurakuntalaiset luulivat heidän olevan Saksan Betelistä.

Myös paikalliset urakoitsijat ja tavaroiden toimittajat saivat erinomaista todistusta haaratoimistoissa asioidessaan. Yhdysvalloissa eräs urakoitsija kirjoitti: ”Järjestönne ja varsinkin sen ihmiset ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen. Luulenpa, että teidän rakennushankkeenne on ollut mukavin, missä koskaan olen ollut mukana. Järjestönne ansiosta suhtaudun toiveikkaammin ihmiskunnan tulevaisuuteen. Jos intoa ja huolenpitoa voitaisiin panna pulloon ja myydä, teidän väellänne olisi taatusti kaikkein halutuin tuote.”

Meksikossa eräs mies, joka huolehti uuden painokoneen teknisistä liitännöistä, hämmästyi haaratoimiston rauhallista ilmapiiriä. Hän esitti monia kysymyksiä, ja nyt hän ja hänen perheensä tutkivat Raamattua ja edistyvät hyvää vauhtia. Paikallisen urakointiliikkeen esimies esitti epätavallisen pyynnön. Hän sanoi: ”Normaalisti ihmiset antavat meille juomarahaa kiitokseksi työstämme. Voisitteko te sen sijaan antaa kullekin meistä Raamatun? Sen perusteella, mitä olen nähnyt täällä, uskon että Raamatun tuntemus on arvokkaampaa kuin raha.”

Intian haaratoimiston vihkiäiset

”Kauan odotettu päivä koitti vihdoin 7. joulukuuta 2003”, kerrotaan Intian haaratoimistosta. ”Tuolloin vihittiin uusi haaratoimistomme, joka sijaitsee Bangaloressa, eteläisen Intian sydämessä.”

Tuo 17 hehtaarin tontille rakennettu 30000 neliömetrin suuruinen kompleksi on kuin pieni kaupunki. Se on ensimmäinen kaupallisen yrityksen rakentama suuri haaratoimisto, ja sillä on oma juomaveden puhdistamo, jätevedenpuhdistamo ja sähköntuotantojärjestelmä. Kompleksissa on 122 toimistoa,  joista 80 kuuluu käännöstoimistolle, sekä viehättävä valtakunnansali ja suuri paino. Kolmen asuinrakennuksen huoneet ovat miellyttävät, ja tämän kompleksin yhteydessä on pesula, ruokasali ja hyvin varustettu keittiö. Koko hanke, jossa käytettiin runsaasti paikallisia materiaaleja, saatiin päätökseen kahdessa vuodessa.

Valtakunnan työ alkoi Intiassa vuonna 1905. Nyt julkaisuja painetaan 26:lla Intiassa puhutulla kielellä. Vihkiäisissä lähetystyöntekijät, jotka olivat palvelleet Intiassa kymmeniä vuosia, kertoivat kannustavia kokemuksia, ja veli Stephen Lett hallintoelimestä piti vihkiäispuheen. Läsnä oli 2933 henkeä, joiden joukossa oli 150 ulkomaista vierailijaa 25 maasta.

Filippiinien haaratoimiston vihkiäiset

”Haluamme, että meidän työmme on yhtä laadukasta kuin Vartiotornin!” Näin sanoivat jotkut rakentajat, jotka eivät olleet todistajia, kun he näkivät kauniin haaratoimiston Manilassa Filippiineillä. Kun televisioryhmä, joka teki dokumenttia rakennusmääräyksistä, kävi kaupungininsinöörin luona, tämä sanoi heille: ”Jos haluatte nähdä paikan, jossa  rakennusmääräyksiä on noudatettu kirjaimelleen, menkää katsomaan Vartiotornin rakennusta.”

Veljet rakensivat uuden kymmenkerroksisen asuntolan ja joitakin lisärakennuksia sekä kunnostivat vuonna 1991 rakennetun kymmenkerroksisen asuinrakennuksen. Uusia tiloja tarvittiin, koska julistajien määrä kasvoi vuosina 1991–2003 peräti 34000:lla, niin että Valtakunnan julistajien määrä Filippiineillä kohosi hieman yli 144000:n!

Vihkiäiset pidettiin 1. marraskuuta 2003, ja tilaisuudessa oli läsnä tuona aurinkoisena lauantaiaamupäivänä kaikkiaan 2540 henkeä. Heidän joukossaan oli Betel-perheen lisäksi entisiä lähetystyöntekijöitä ja muita ulkomaisia vieraita 13 maasta samoin kuin yli kaksituhatta filippiiniläisveljeä ja -sisarta. Veli Stephen Lett puhui aiheesta ”Jehovan menneiden ja nykyisten palvontahuoneiden arvostaminen”. Seuraavana päivänä joukko paikallisia tienraivaajia ja vanhimpia vaimoineen – kaikkiaan 8151 henkeä – oli läsnä erikoistilaisuudessa, joka pidettiin Suur-Manilan konventtisalissa.

Kautta maailman tällaisissa haaratoimistoissa palvelee yhteensä 20092 virkaanasetettua palvelijaa. Kaikki kuuluvat Jehovan todistajien maailmanlaajuiseen kokoaikaisten erikoispalvelijoiden joukkoon.

 [Tekstiruutu s. 21, 22]

Sieppaus keskellä kirkasta päivää

Perjantaina 19. maaliskuuta 2004 Carl, 20-vuotias todistaja, käveli keskipäivällä vilkasta katua pitkin Pétionvillessa Haitissa. Yhtäkkiä aseistautuneet, mustiin pukeutuneet miehet kävivät hänen kimppuunsa ja pakottivat hänet avopakettiautoon, vetivät hupun hänen päänsä yli ja ajoivat tiehensä kovaa vauhtia. Carl kertoo:

Kun viimein nousimme autosta, minut vietiin huoneeseen, jossa oli muitakin uhreja, ilmeisesti yliopiston opiskelijoita, joita syytettiin osallisuudesta poliittisiin mielenosoituksiin. Vangitsijat muuttuivat yhä aggressiivisemmiksi, ja he ampuivat sarjan laukauksia. Yksi vangeista kuoli. Tunsin hänen päänsä jalkojani vasten. Sen jälkeen vangitsijat alkoivat kuulustella ja uhkailla minua. Turhautuneina he löivät minua ja heittivät minut sitten kuolleen miehen päälle.

”Vastaa kysymyksiin!” joukon johtaja vaati.

”Mutta minä en tiedä yhtään mitään politiikasta”, vastasin.

”Siinä tapauksessa tapan sinut nyt heti!” hän huusi.

Sanoin hänelle: ”Pyydän, että saisin sitä ennen rukoilla Jumalaani Jehovaa, jotta hän auttaisi vanhempiani ja sisaruksiani, koska he eivät enää näe minua.”

”Äkkiä sitten! Minulla on kiire”, hän tiuskaisi.

Aloin rukoilla ääneen, ja pian mies lähti huoneesta. Kun hän palasi, sanoin itselleni: ”Tämä on menoa nyt, Carl. Valmistaudu kuolemaan.” Minua odotti kuitenkin yllätys.

”Oletko Carl se ja se?” mies kysyi.

”Olen”, vastasin ja ihmettelin, mistä hän tiesi nimeni.

Mies selitti, että olin kuljettanut häntä autollani monia kertoja, ja nyt kun hän tiesi, kuka olin, hän ei voisi vahingoittaa minua. Vaikka pääni oli peitettynä, hän ilmeisesti tunnisti minut sen perusteella, mitä olin sanonut rukouksessa. Hän meni jälleen ulos ja jutteli jonkin aikaa vilkkaasti toveriensa kanssa. Viimein joku vei minut autoon, lähti ajamaan ja työnsi minut lopulta tielle. Tuo hirvittävä koettelemus vahvisti suuresti uskoani Jehovaan ja rukouksen voimaan.

 [Taulukko/Kuvat s. 12, 13]

JOITAKIN TAPAHTUMIA PALVELUSVUONNA 2004

1. syyskuuta 2003

Syyskuu: Palvelusvuonna 2004 pidetään 88 haaratoimistossa matkavalvojien koulu.

Lokakuu: Britannian haaratoimisto alkaa painaa MAN Roland Lithoman -painokoneella.

28. lokakuuta: Romaniassa oikeus määrää Jehovan todistajat sisällytettäväksi verotusohjeissa olevaan tunnustettujen uskontokuntien luetteloon.

1. marraskuuta: Filippiinien haaratoimiston vihkiäiset.

28. marraskuuta: Georgian oikeusministeriö rekisteröi Jehovan todistajien paikallisen haaratoimiston.

7. joulukuuta: Intian haaratoimiston vihkiäiset.

1. tammikuuta 2004

 26. maaliskuuta: Golovinskin oikeus kieltää Jehovan todistajat Moskovassa. Päätöksestä valitetaan.

Huhtikuu: Venäjällä on ennätykselliset 15489 vakituista tienraivaajaa.

29. huhtikuuta: Brooklynin paino suljetaan sen oltua toiminnassa 84 vuotta. Uusi paino on Wallkillissa.

1. toukokuuta 2004

Toukokuu: Tuhoisat tulvat iskevät poliittisten levottomuuksien rasittamaan Haitiin. Yksikään todistaja ei menetä henkeään.

16. kesäkuuta: Moskovan kaupunginoikeus vahvistaa 26. maaliskuuta annetun päätöksen. Kielto ja päätös Jehovan todistajien yhdyskunnan lakkauttamisesta astuvat laillisesti voimaan. Juttu viedään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

31. elokuuta 2004

[Kuva s. 11]

”Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös” julkaistaan georgiaksi

[Kuvat s. 27]

Veljiä työskentelemässä toisella uusista MAN-painokoneista Wallkillissa Yhdysvalloissa

[Kuva s. 29]

Hiljakkoin vihitty haaratoimisto Bangaloressa Intiassa

[Kuva s. 30]

Filippiinien laajennettu haaratoimisto