Viime vuoden kohokohtia

”TAHDON ylistää Jehovaa elinaikanani. Tahdon antaa sävelmän soida Jumalalleni niin kauan kuin olen olemassa.” (Ps. 146:2.) Jos tämän psalmin kirjoittaja eläisi nykyään ja näkisi, miten Jehovaa ylistetään enemmän kuin koskaan aiemmin, hän olisi varmasti haltioissaan! Tuota ylistystä on lisännyt uusi kirja Mitä Raamattu todella opettaa? Sen avulla tavoitetaan monien sellaisten sydän, jotka etsivät totuutta Jumalasta (Apt. 17:27).

Monet haaratoimistot ovat voimistaneet Jehovalle kiirivää ylistystä järjestämällä kielikursseja, joiden ansiosta julistajat ja tienraivaajat voivat kertoa hyvää uutista yhä useammille. Kenties tällä saralla saadut kokemukset innostavat  sinuakin laajentamaan palvelusta opettelemalla uuden kielen.

Vielä yksi esimerkki Jehovan ylistämisestä oli kolmiviikkoinen maailmanlaajuinen kampanja, jossa levitettiin erikoiskutsua ”Vapautus on lähellä!” -piirikonventteihin. Näitä konventteja järjestettiin 155 maassa, ja miljoonat Valtakunnan julistajat yli 99000 seurakunnasta osallistuivat kampanjaan, joka oli ensimmäinen laatuaan. ”Se sai jotkut uudet aloittamaan julistamisen, ja jotkut toimettomiksi jääneet saatiin elvytettyä toimintaan”, kirjoitti eräs konventtikomitea. Esimerkiksi sen jälkeen, kun kutsu vietiin eräälle 35 vuotta toimettomana olleelle veljelle, hän ei ole ollut poissa yhdestäkään kokouksesta! Seuraavassa on vain muutamia niistä kokemuksista, joita on saatu eri haaratoimistoista.

Ranska

Eräs katolinen nainen ja hänen aviomiehensä näkivät kutsun sukulaisensa kotona ja kiinnostuivat siinä olevista kysymyksistä. He tulivat konventtiin kolmen lapsensa kanssa. Yleisönpalvelija tervehti heitä lämpimästi, antoi heille Raamatut ja ohjasi heidät istumaan erään todistajaperheen viereen, joka asui vain kolmen kilometrin päässä heidän kotoaan. Nämä kaksi perhettä viettivät koko päivän yhdessä ja sopivat raamatuntutkistelusta. Viikko konventin jälkeen kiinnostunut perhe oli läsnä seurakunnan kokouksessa kierrosvalvojan vierailun aikana.

Intia

Sunita, tunnettu laulajatar, matkusti Kanadaan esiintymään. Siellä hän tapasi todistajia, jotka pyysivät hänet pandžabinkieliseen kokoukseen. Sunita tuli kokoukseen ja piti kuulemastaan, erityisesti siksi, että huomiota kiinnitettiin Raamattuun. Hän sai myös konventtikutsun, ja sen nähtyään hän perui heti esityksensä siltä viikonlopulta, jotta hän voisi olla läsnä kaikkina kolmena päivänä. Hän ei katunut päätöstään. ”Tämä on totuus”, hän sanoi  ensimmäisen päivän lopuksi. Palattuaan Intiaan hän meni paikalliseen valtakunnansaliin äitinsä, poikansa, veljenpoikansa ja erään ystävänsä kanssa. Kun Sunitan silloisen kirkon papit tulivat puhumaan hänen kanssaan, hän sanoi päättäneensä tulla Jehovan todistajaksi. Hän jopa kehotti heitäkin tulemaan valtakunnansalille!

Serbia

Eräs kiinalainen nainen, jota kutsumme tässä nimellä Mei Li, asuu Belgradissa. Vuonna 2006 hän alkoi lukea kiinankielistä Vartiotornia. Kun Mei Li sai painetun kutsun kiinankieliseen konventtiin Leipzigiin Saksaan, hän päätti mennä sinne, vaikka Leipzigiin on Belgradista noin tuhat kilometriä. Hän hankki kolmipäiväisen viisumin, lensi Müncheniin ja jatkoi sieltä junalla Leipzigiin. Matkan hinta vastasi hänen kahden kuukauden palkkaansa. Se mitä hän oppi konventissa ja keskusteluissa toisten läsnäolijoiden kanssa, teki häneen syvän vaikutuksen. Mei Lin palattua Belgradiin hänelle ja hänen äidilleen aloitettiin raamatuntutkistelu ja he alkoivat käydä kiinankielisessä kirjantutkistelussa.

Yhdysvallat

”Vieraita nähtiin siellä täällä yleisön joukossa kaikkina kolmena päivänä”, mainitaan erään konventtikomitean raportissa. ”Yksi heistä oli nainen, joka oli saanut kutsun seuraavana päivänä siitä, kun hän oli rukoillut Jumalalta ohjausta elämäänsä. Hän ajoi kaksi tuntia konventtiin sekä lauantaina että sunnuntaina ja halusi alkaa tutkia Raamattua.” Raportissa jatketaan: ”Eräs mies kirjaimellisesti juoksi katua pitkin veljen perässä tämän jätettyä kutsun hänen pojalleen. Veli ei osannut arvata, mitä takaa-ajajalla oli mielessään, mutta oli iloinen, kun mies pyysi ystävällisesti häntä tulemaan takaisin heille keskustelemaan. Mies esitti veljelle monia kysymyksiä pitäen koko ajan Raamattua kädessään. Hänelle aloitettiin raamatuntutkistelu.”

Eräs veli antoi kutsun rakennustyömaalla tapaamalleen miehelle. ”Saanko kertoa tästä toisille?” mies kysyi.

 ”Totta kai!” vastasi veli, joka ei tiennyt, että miehellä oli lauantaiaamuisin oma radio-ohjelma. Niinpä hän kertoi toisille kutsusta lukemalla sitä ohjelmansa aikana! Tämän johdosta monet ihmiset kyselivät kutsusta.

Kaksitoistavuotias Morgan palvelee osa-aikaisena tienraivaajana. Viikkoa ennen erikoiskampanjaa tämä nuori sisar tapasi miehen, jolla oli paljon kysymyksiä Raamatusta. Morgan kutsui miehen esitelmään valtakunnansaliin. Mies tuli, vaikka hänen piti lähteä heti esitelmän jälkeen sukulaisensa hautajaisiin. Kun erikoiskampanja alkoi, Morgan antoi konventtikutsun tälle kiinnostuneelle miehelle. ”Tulen varmasti lauantaina ja sunnuntaina, mutta perjantaina minun täytyy mennä töihin”, mies sanoi. Sitten hän kysyi, mitä todistajat tekevät tällaisessa tilanteessa. ”Tavallisesti he ottavat vapaata, mutta joskus heidän täytyy ottaa lopputili”, vastasi Morgan.

Kun Morgan meni jälleen tapaamaan  miestä, tämä kertoi, että hän oli pyytänyt esimieheltään perjantaita vapaaksi ja oli vieläpä uhannut irtisanoa itsensä, jos se ei kävisi päinsä. Esimies oli vastannut, ettei hänellä ole varaa menettää niin arvokasta työntekijää ja että mies voi saada vapaaksi perjantain lisäksi myös torstain, jotta hän voi valmistautua konventtiin.

Mies oli konventissa kaikki kolme päivää mutta ei yksin. Hänen mukanaan oli 8 muuta hänen perheestään sekä 12 hänen ystäväänsä perheineen – yhteensä 35 henkeä! Kun mies aluksi kertoi Morganille, että hänen mukanaan tulisi noin 30 muuta, Morgan vastasi, ettei hän pystyisi varaamaan niin montaa istumapaikkaa.

”Ymmärrän”, mies sanoi. ”Me voimme istua vaikka kattoparruilla, jos niikseen tulee.” Kaikille tietysti löytyi mukava istumapaikka.

KIRJA JONKA ”OPETUSTAPA ON SAMANLAINEN KUIN JEESUKSEN”

Raportit osoittavat, että Raamatun tutkimiseen tarkoitettu kirja Mitä Raamattu todella opettaa? on ollut ajankohtainen apu saarnaamistyössä. ”Se avaa silmät ja ravitsee sydämen ja mielen”, sanoi eräs tutkisteluoppilas. Muuan piirivalvoja kirjoittaa: ”Kirja vangitsee lukijan huomion, koska sen opetustapa on samanlainen kuin Jeesuksen. Se ei jaarittele vaan on yksinkertainen ja selvä ja silti hyvin lämminhenkinen.” Seuraavassa joitakin kokemuksia.

Australia

Muuan veli kertoi Valtakunnan toivosta eräälle sairaalle naiselle tehdessään korjaustöitä tämän kodissa. Muutaman päivän päästä hän meni tapaamaan naista erään tienraivaajasisaren kanssa, jolloin nainen kysyi viimeisistä päivistä. Todistajat ottivat esiin Raamattu opettaa -kirjan 9. luvun ”Elämmekö ’viimeisiä päiviä’?” ja keskustelivat aineistosta naisen kanssa. Nainen oli hämmästynyt siitä, mitä Raamatussa sanottiin. ”Oma kirkkoni on pitänyt minua pimennossa”, hän sanoi.

 Veli kirjoittaa: ”Menimme uudelleen hänen luokseen ja tutkimme 1. luvun ’Mikä on totuus Jumalasta?’ ja sitä koskevan liitteen, jossa selitetään, miksi Jumalan nimi on poistettu joistakin Raamatuista. Kun nainen luki oman Raamattunsa esipuheesta, että kääntäjät olivat korvanneet nimen ’Jehova’ sanalla ’Herra’, häntä suututti, koska tuota käännöstä oli kehuttu hyväksi. Nainen on sanonut haluavansa tulla kokouksiin.”

Belgia

Ingrid-niminen sisar tapasi afrikkalaisen naisen, jolla oli ennakkoluuloja Jehovan todistajia kohtaan. Kun Ingrid näytti hänelle Raamattu opettaa -kirjaa, hänen asenteensa pehmeni, koska hän halusi oppia ymmärtämään Jumalan sanaa. Hän jopa suostui tutkisteluun, mutta vaati, että kaikki raamatunkohdat luetaan. Nykyään tämä nainen käy kokouksissa, vastaa niissä usein ja haluaa tulla Valtakunnan julistajaksi.

Brasilia

Paulo tutki todistajien kanssa Raamattua varhaisessa teini-iässä. Hänen ollessaan kuusitoistavuotias hänen perheensä valitettavasti hajosi. Elättääkseen äitiään Paulo liittyi sambayhtyeeseen, mutta pian hän alkoi viettää moraalitonta elämää ja juopotella. Totuuden siemeniä oli silti jäänyt hänen sydämeensä. Paulo oli esimerkiksi järkyttynyt, kun hän joutui soittamaan voodoo-keskuksessa, sillä hän tajusi voodoon yhteyden demonismiin. Hän alkoi myös nähdä, miten tyhjää hänen elämänsä oli. Kun eräs nuori veli vuonna 2005 näytti Paulolle Raamattu opettaa -kirjaa, hänen kiinnostuksensa heräsi heti uudelleen ja hänen kanssaan alettiin tutkia Raamattua. Hän jätti sambayhtyeen ja käy tätä nykyä kristillisissä kokouksissa.

Britannia

Marilyn tapasi ovelta-ovelle-työssä Melanien, nuoren äidin, joka oli kiinnostunut Raamatusta. Marilyn jätti hänelle traktaatin ja lupasi palata uudelleen. Useiden  yritysten jälkeen Marilyn vihdoin tapasi Melanien kotoa. ”Päätin mennä suoraan Raamattu opettaa -kirjaan, ja se johti edistyvään raamatuntutkisteluun”, Marilyn kertoo. ”Juuri ennen joulua Melanie yllätti minut sanomalla, että se olisi viimeinen kerta, kun hänellä on joulukuusi. Hän oli lukenut kirjaa eteenpäin ja oppinut totuuden joulusta.”

Kolumbia

Consuelo-niminen sisar sai johtajaltaan vapaata piirikonventtia varten. Hänen palattuaan töihin johtaja kysyi, miten konventti oli mennyt, ja syntyi vilkas keskustelu. Kun Consuelo näytti tälle naiselle Raamattu opettaa -kirjaa, hän pyysi sitä lainaksi. Kahden päivän kuluttua hän palautti kirjan ja sanoi sen olevan kiinnostavaa luettavaa. ”Se ei ole vain lukemista vaan myös tutkimista varten”, sanoi Consuelo ja näytti sitten, miten tutkistelua pidetään. ”Tarkoitatko, että minä voin tutkia tätä kirjaa?” johtaja kysyi. Hänen kanssaan alettiin tietenkin tutkia, ja pian nainen alkoi todistaa perheelleen ja ystävilleen. Hän alkoi myös käydä kokouksissa, ja välillä mukana ovat hänen poikansa ja isoäitinsä.

Guyana

Joseph-niminen tienraivaajaveli aloitti tutkistelun Raamattu opettaa -kirjasta miehelle, joka oli tavannut todistajia  vuosia aiemmin pääkaupungissa Georgetownissa. Kun Joseph saapui pitämään ensimmäistä tutkistelua, häntä odottamassa olivat miehen lisäksi hänen kaksi aikuista poikaansa ja näiden vaimot. Hekin halusivat saada kirjan itselleen. Seuraavalla viikolla mies kertoi, että paikallisen koulun opettaja oli lainannut häneltä Raamattu opettaa -kirjaa ja lukenut sen. Opettaja oli sanonut, että siinä on totuus. Hänkin tuli mukaan tutkisteluun. Myös eräs naapuri kuuli tutkistelusta ja pyysi saada osallistua siihen. Joseph kutsui kaikki tutkisteluoppilaat muistonviettoon. Vaikka mies, jonka kanssa Joseph alkoi ensiksi tutkia, ei sairauden vuoksi päässyt paikalle, hänen perheensä oli läsnä, samoin opettaja perheineen. Kaikki oppilaat edistyvät hyvin.

Puola

Todistaessaan kadulla Lucjan tapasi 50-vuotiaan Janin, entisen koulutoverinsa jota hän ei ollut nähnyt vuosiin. Heidän keskustellessaan muun muassa Raamattu opettaa -kirjan pohjalta, Jan paljasti, että hänen vaimonsa oli kuollut ja että hän itse oli alkoholisoitunut ja alkanut tupakoida. ”Kun menin muutaman päivän päästä ystäväni kanssa käymään Janin luona, hän jo odotti meitä”, kertoo Lucjan. ”Hänen toivomuksestaan aloimme heti tutkia Raamattu opettaa -kirjaa.” Totuus on vähitellen  juurtumassa Janin sydämeen, ja hän yrittää päästä eroon riippuvuuksistaan sekä siistiä puhettaan.

Espanja

Miksi eräs veritautien erikoislääkäri neuvoi masentunutta potilastaan tutkimaan Raamattua? Kaksi sairaalayhteyskomiteaan kuuluvaa veljeä oli vieraillut tämän lääkärin luona ja jättänyt hänelle Raamattu opettaa -kirjan. Sekä hän että eräs hänen potilaistaan kärsivät vakavan sairauden aiheuttamasta masennuksesta. Raamattu opettaa -kirja oli tehnyt lääkäriin vaikutuksen, joten hän näytti sitä potilaalleen ja vakuutti tälle naiselle, että kumpikin heistä voisi katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti, jos he tutkisivat Raamattua todistajien kanssa. Parin päivän kuluttua katutyössä oleva tienraivaajasisar tapasi naisen ja alkoi tutkia tämän kanssa Raamattua. Myös lääkäri alkoi tutkia, ja hän käy jo kokouksissa.

Sambia

Goliath-niminen kyläpäällikkö, jolla oli kaksi vaimoa ja kymmenen lasta, ei ole kooltaan jättiläinen, mutta hän ja hänen perheensä ovat ottaneet jättiläisen askeleita hengellisessä mielessä. Goliath alkoi tehdä muutoksia heti sen jälkeen, kun hän oli lukenut Raamattu opettaa -kirjan. Tammikuussa 2006 hän ja hänen perheensä alkoivat käydä kokouksissa. Helmikuussa hän pyysi toista vaimoaan lähtemään ja laillisti suhteensa ensimmäisen vaimonsa kanssa (Matt. 19:4–6; 1. Tim. 3:2). Maaliskuussa hän jätti kyläpäällikön tehtävät, ja huhtikuussa hänestä ja hänen vaimostaan Estheristä tuli kastamattomia julistajia. Heidän päätöksensä palvella Jehovaa ei selvästikään miellyttänyt demoneja, jotka alkoivat kiusata Estheriä. Hän kuitenkin vastusti demoneja, kuten Jaakobin kirjeen 4:7:ssä neuvotaan. Se auttoi, sillä hän kertoo: ”Olen nyt mieheni tavoin vapaa ihminen.”

VIERASKIELISTEN IHMISTEN HYVÄKSI NÄHDÄÄN VAIVAA

Useisiin maihin on virrannut maahanmuuttajia, jotka puhuvat vieraita kieliä. Heistä monien kotimaassa saarnaamistyötä  ei voida tehdä vapaasti. Siten ”on avautunut suuri ovi, joka johtaa toimintaan”, ja monet veljet ja sisaret ovat kulkeneet tuosta ovesta opettelemalla jonkin uuden kielen (1. Kor. 16:9). Lisäksi joissakin maissa on suurehkoja alkuperäiskansoja, joiden käyttämiä kieliä ei puhuta yleisesti. Valtakunnan julistajat ovat opetelleet myös näitä kieliä ja saaneet hienoja tuloksia.

Useat haaratoimistot ovat edistäneet vierasmaalaisten parissa tehtävää työtä organisoimalla kielikursseja. Ne on suunniteltu siten, että kielen oppiminen on nopeaa, ja usein oppitunneilla käydään läpi palveluksessa vastaan tulevia tilanteita. ”Kurssi auttaa pääsemään kieleen sisälle”, sanoo albaniaa opiskeleva Elisa.

Belgia

Haaratoimisto kirjoittaa, että yli 300 julistajaa on osallistunut 17 kurssille, joita on pidetty 10 eri kielellä. Nuorin oppilaista on ollut iältään 9 ja vanhin 71 vuotta. ”Olen oppinut turkkia ja alkanut rakastaa näitä ihmisiä”, sanoo Enora. Annelies taas opiskelee kiinaa. Kun eräs televisiotoimittaja halusi tehdä jutun henkilöstä, joka on tehnyt jotain uutta elämässään, hän haastatteli Anneliesia. Annelies luonnollisesti selitti, miksi hän opettelee kiinaa. Toimittaja palasi Anneliesin luokse vuoden kuluttua, ja tämä kertoi, millaisia hyviä tuloksia hän oli saanut palveluksessaan. Ilmeisesti toimittaja oli vaikuttunut näkemästään, sillä ohjelma esitettiin parhaaseen katseluaikaan valtakunnallisella televisiokanavalla. Se sisälsi Anneliesin haastattelun ja otoksen, jossa Annelies todistaa kiinaksi bussipysäkillä.

Alankomaat

”Sen lisäksi että kielikurssien ansiosta on saatu enemmän työntekijöitä vieraskieliselle kentälle, ne ovat auttaneet veljiä ottamaan johdon seurakunnissa”, kirjoittaa haaratoimisto. Alankomaissa oli erityisen suuri tarve hiljattain avautuneella romaniankielisellä kentällä. Haaratoimisto järjesti aika ajoin romaniankielisiä kokouksia, mutta ongelmana oli, että vain yksi veli pystyi ottamaan niissä  johdon ja hänellä oli heikko terveys. Kielikurssi on kuitenkin mahdollistanut sen, että useammat veljet pystyvät nyt ottamaan johdon. Yksi veli johtaa viikoittaista kirjantutkistelua, toinen Vartiotornin tutkistelua ja kolmas pystyy jo tulkkaamaan hollanninkielisiä esitelmiä.

Espanja

Vuodesta 2003 alkaen haaratoimisto on järjestänyt 48 kurssia 10 kielellä, minkä tuloksena raamatuntutkistelujen määrä on noussut voimakkaasti, lähes 50000:een. Erikoistienraivaajapariskunta Juan ja Mari Paz sai kutsun erään romanialaisen perheen kotiin. Pian paikalle kokoontui 16 kuulijaa, joista tarkkaavaisin oli 19-vuotias Mario. Tämä nuorimies ei puhunut espanjaa, eivätkä Juan ja Mari osanneet romaniaa, mutta hän otti silti romaniankielisen Mitä Jumala vaatii meiltä? -kirjasen. Seuraavalla viikolla Mario pyysi saada raamatuntutkistelun ja tuli kuuntelemaan erikoiskonventtipäivän ohjelmaa, vaikka hän ei siitä paljoa ymmärtänyt. Muutaman viikon kuluessa hän alkoi käydä kaikissa seurakunnan kokouksissa ja esitti niissä yksinkertaisia vastauksia espanjaksi. Hän siisti ulkoasuaan ja alkoi kertoa löytämästään toivosta toisille. Nyt hän johtaa raamatuntutkistelua romanialaiselle pariskunnalle, joka edistyy hienosti.

Samaan aikaan Juan ja Mari alkoivat opiskella romaniaa, ja ennen pitkää heillä oli 30 romaniankielistä raamatuntutkistelua! Nyt Juan johtaa myös romaniankielistä kirjantutkistelua. Kirjantutkistelun jälkeen pidetään romanian kielen kurssia, jolle osallistuu kymmenen julistajaa ja jonka opettajana toimii kukapa muu kuin Mario, joka alkoi tutkia Raamattua ensimmäisenä.

Yhdysvallat

Yli 50 miljoonaa asukasta puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin englantia. Espanjankielisiä seurakuntia on 3052 ja ryhmiä 53, ja näissä palvelee noin 254000 julistajaa. Näiden lisäksi maassa on 690 muuta vieraskielistä seurakuntaa ja ryhmää, joissa palvelee 26000 julistajaa. Haaratoimisto on järjestänyt yli 450 kielikurssia 29  kielellä tukeakseen tällä monenkirjavalla kentällä tapahtuvaa työtä. ”Kahden viime vuoden aikana kierroksellamme on perustettu neljä uutta seurakuntaa”, raportoi muuan kierrosvalvoja. ”Niistä kolme voidaan lukea suoraan ranskan kielen kurssien ansioksi.”

”Unelmamme on käynyt toteen”, kertoo eräs espanjaa opetellut veli. ”Haaveilimme vuosikaudet vaimoni kanssa lähetystyöstä, mutta meillä oli kaksi lasta kasvatettavana. Nyt lapsemme ovat varttuneet ja minä olen jäänyt eläkkeelle. Siksi vaimoni ja minä muutimme kolme kuukautta sitten espanjankieliseen seurakuntaan, ja meille on jo määrätty puheita teokraattisessa palveluskoulussa. Olemme saaneet monia uusintakäyntipaikkoja, ja aluillaan on viisi raamatuntutkistelua. 67- ja 64-vuotiaina olemme nähneet, ettei kukaan ole liian vanha oppimaan uutta kieltä.”

Jos alueeltasi ei löydy monia uusia opetuslapsia ja jos olosuhteesi sallivat, voisitko rukouksen hengessä harkita jonkin uuden kielen opettelemista ja siirtymistä vieraskieliselle kentälle? Tällainen muutto voi osoittautua hyvin siunaukselliseksi ja elävöittää palvelustasi.

Saksa

Kielikursseja alettiin pitää Saksassa yli 30 vuotta sitten, minkä jälkeen runsaat tuhat oppilasta on saanut valmennusta yhdeksällä kielellä albaniasta vietnamiin. ”Tämä kurssi on paljon parempi kuin se, jonka kävin yliopistossa”, sanoi muuan sisar. Koska oppilaille opetetaan myös muunmaalaisten ihmisten ajattelutapaa, he pystyvät paremmin tavoittamaan näiden sydämen todistaessaan heille.

82-vuotias Paula alkoi opetella vietnamia. Hän matkustaa 150 kilometriä voidakseen olla läsnä vietnaminkielisissä kokouksissa. ”En ole lahjakas kielissä, mutta olen syvästi  kiitollinen Jehovalle, koska hän on antanut minulle paljon iloa”, Paula kertoo. Hän tutki erään vietnamilaisen perheen kanssa. Aluksi totuudesta kiinnostui perheen isä ja myöhemmin myös äiti. Nyt kummatkin ovat käyneet kasteella.

Kasteensa jälkeen tämä pariskunta ja heidän tyttärensä ovat toteuttaneet haaveensa palvella Jehovaa kotimaassaan. He rakensivat talon, jossa on tilaa pitää kokouksia, ja perheen isä toimii vanhimpana ja osa-aikaisena tienraivaajana. Äiti on vakituinen tienraivaaja. Paula oli pakahtua ilosta, kun hän sai perheeltä kirjeen, jossa kerrottiin, että myös perheen tytär oli kastettu ja kasteen oli suorittanut tämän oma isä. Tytär kirjoitti kirjeessään Paulalle: ”Rakas ’mummo’. Minulla on sinua ikävä. Ajattelen sinua usein. Tulet aina olemaan Paula-mummoni. Rakastan sinua.” Miten sydäntälämmittävä tämä kokemus onkaan ollut Paulalle, joka alkoi opiskella vaikeaa kieltä vanhalla iällään!

Kanada

Vuodesta 2002 lähtien yhteensä 554 oppilasta on osallistunut 31 kielikurssille kymmenessä kaupungissa. Paul-niminen vanhin, joka on halvaantunut vyötäröstä alaspäin, opiskeli mandariinikiinaa. Hänen osa-aikainen hoitajansa Linda on kiinalainen. Linda ei halunnut kuunnella Valtakunnan sanomaa, koska hänen kirkossaan oli parjattu todistajia. Erään kerran Paul pyysi Lindaa viemään hänet valtakunnansalille mandariininkieliseen esitelmään. Linda myöntyi tähän, mutta vetäytyi kuoreensa eikä osoittanut kiinnostusta. Pian tämän jälkeen hän vei Paulin kirjantutkisteluun. Tutkistelu koski perhe-elämää, ja tällä kertaa Linda, joka oli yksinhuoltaja, kuunteli tarkkaan. Myöhemmin eräs tienraivaajasisar tarjoutui tutkimaan Lindan kanssa Raamattua, mihin tämä suostui. Hän edistyi nopeasti ja on nykyisin sisaremme.

Kanadassa on paljon alkuperäiskansoihin kuuluvia ihmisiä, joilla on oma kielensä. Muutama vuosi sitten Carma-niminen tienraivaajasisar todisti miehelle, joka oli mustajalkaintiaani. ”Kun yritin todistaa hänelle englanniksi,  hän ei halunnut kuunnella”, kertoo mustajalkojen reservaatissa vanhempiensa kanssa asuva Carma. ”Hän sanoi, että kuulun valkoisen miehen uskontoon ja että Raamattu on valkoisen miehen kirja. Silloin ajattelin, että hän saattaisi suhtautua minuun vakavammin, jos tuntisin paremmin mustajalkojen kieltä ja kulttuuria.” Carma päätti opetella kielen, ja myöhemmin hän sai auttaa 23:a muuta julistajaa, jotka osallistuivat viikoittaiselle mustajalan kielen kurssille.

Yksi oppilaista todisti mustajalkapariskunnalle, joka oli tullut katsomaan sairaalaan joutunutta poikaansa. Tämän sisaren kiinnostus mustajalkojen kieltä kohtaan teki vaikutuksen pariskuntaan, ja he antoivat hänelle osoitteensa. Kuultuaan tästä Carma tajusi, että mies oli juuri sama, jonka hän oli tavannut vuotta aiemmin! Hän lähti sisaren mukaan uusintakäynnille. ”He eivät pelkästään kuunnelleet vaan olivat samaa mieltä siitä, mitä Raamatussa sanotaan”, Carma kertoo. ”Sisar antoi heille Raamatun ja tutkistelujulkaisun. Nainen piti kyyneleet silmissä näitä kahta julkaisua rintaansa vasten, ja hänen miehensä nyökkäili hyväksyvästi. Nyt naisen kanssa tutkitaan, ja hänen miehensä on tutkistelussa kuunteluoppilaana.”

 Haaratoimiston mukaan vuonna 2006 pidetyssä mustajalankielisessä muistonvietossa oli läsnä 34 mustajalkaa, mikä kertoo kielikurssin onnistumisesta.

Italia

Noin 7200 julistajaa on osallistunut kursseille, joita on pidetty 18 kielellä. Eräs oppilaista tapasi Samsonin, jonka kotimaassa Valtakunnan työ on kielletty. Samson oli 24-vuotiaana lähtenyt ”toivon matkalle”, kuten hän sitä nimittää. Hän oli ensin ylittänyt erämaan ja tullut sitten meritse Italiaan. Siellä hän tapasi veljemme, joka oli opetellut hänen kieltään. Samson oli kiinnostunut kuulemastaan ja kävi jopa kokouksessa. Sitten nämä kaksi kuitenkin menettivät yhteyden toisiinsa. Kymmenen kuukauden kuluttua he jälleen tapasivat, ja veli alkoi tutkia Raamattua Samsonin kanssa. Tutkistelua pidettiin pikaruokaloissa, metroasemilla ja pysäköintialueilla. Oltuaan läsnä muistonvietossa Samson alkoi panna elämäänsä järjestykseen, ja hän jopa katkaisi suhteen naiseen, jonka kanssa hän oli asunut noin vuoden verran. Nykyään hän on yksi veljistämme.

Nicaragua

Vuonna 2006 veljet onnistuivat ensimmäistä kertaa antamaan hyvää todistusta mayangnoille, jotka ovat  Nicaraguan alkuperäisväestöä. Suurin osa mayangnoista kuuluu herrnhutilaisiin, erääseen protestanttiseen ryhmään, ja tavallisesti papit toimivat epävirallisina pormestareina heidän kaupungeissaan. Yksi näistä papeista rikkoi perinnettä ja antoi erikoistienraivaajille Hamiltonille ja Abnerille luvan asua kaupungissaan. Hän jopa löysi heille majapaikan ja antoi heille mayangnankielisen Raamatun. Veljet oppivat kielen, ja pian heillä oli useita raamatuntutkisteluja. Kierrosvalvojan vieraillessa paikkakunnalla ensimmäistä kertaa veljet tulkkasivat ohjelman. Läsnä oli 13 henkeä. Myöhemmin muistonvietossa läsnäolijoita oli 90, ja tähän tilaisuuteen veljet olivat kääntäneet mayangnaksi myös kaksi laulua, jotka laulettiin antaumuksella.

Paikkakuntalaisten suuren kiinnostuksen vuoksi haaratoimisto antoi tienraivaajaveljille luvan jäädä määräalueelleen pysyvästi. Mutta hyväksyisivätkö paikalliset viranomaiset tämän? Kaupunginvaltuuston kokouksessa jotkut syyttivät Jehovan todistajia antikristukseksi. Eräs valtuustoon kuulunut mies, joka oli tutkinut todistajien kanssa, kuitenkin sanoi: ”Siitä lähtien, kun nämä kaksi nuorta miestä ovat olleet kaupungissamme, en ole kertaakaan nähnyt kenenkään laittavan heille ruokaa tai pesevän heidän pyykkiään. He huolehtivat kaikesta itse. He ovat jopa opetelleet kieltämme! Kaiken lisäksi he ovat opettaneet meille Raamatusta asioita, joita emme ole koskaan tienneet. Jos nämä miehet eivät olisi Jumalasta, he olisivat varmasti jo luovuttaneet.” Veljet saivat luvan jäädä.

 JULKAISUJA KÄÄNNETÄÄN VIITTOMAKIELELLE

Yhdysvallat

Vuonna 2006 julkaistiin amerikkalaisella viittomakielellä Hyvä uutinen Matteuksen mukaan DVD-levyinä. Ensimmäistä kertaa kuurojen julistajien käytössä on kokonainen kirja Uuden maailman käännöksestä omalla kielellään. ”Tämä on paras henkilökohtainen kirje Jehovalta, jonka olen koskaan saanut”, sanoi eräs kuuro vanhin. Toinen veli totesi: ”Nyt voin nähdä, miten jokainen jae sopii tekstiyhteyteensä.” Eräs sisar, joka on ottanut tavoitteekseen käydä läpi yhden luvun päivässä, kirjoittaa: ”Ennen kuin huomaankaan, olen vaarassa myöhästyä tapaamisesta, sillä menetän ajantajun ja saatan edetä neljä viisi lukua!”

Brasilia

Viittomakielisellä kentällä tehtävä työ etenee hämmästyttävällä vauhdilla. Nykyisin viittomakielisiä seurakuntia on 232, ja ne muodostavat kymmenen kierrosta ja yhden piirin. Viittomakielisessä toiminnassa on mukana yli 1000 vanhinta ja avustavaa palvelijaa sekä 146  erikoistienraivaajaa, joista 8 on kuuroja. Yli 100 vanhimman ja avustavan palvelijan hengellinen kasvu on ollut pitkälti niiden hienojen julkaisujen ansiota, joita Jehovan järjestö on valmistanut viittomakielellä. Näihin sisältyvät Tieto joka johtaa ikuiseen elämään, Mitä Raamattu todella opettaa?, Pysykää valveilla!, Mitä Jumala vaatii meiltä? ja Vartiotorni. Vuodesta 2006 alkaen on pidetty kuurojen tarpeisiin muokattua teokraattista palveluskoulua, jossa käytetään vain viittomakielisiä julkaisuja.

Eräs 30-vuotias opettaja sanoi: ”Olen ollut useiden kirkkojen jumalanpalveluksissa, mutta nyt havaitsen, että ainoastaan Jehovan todistajat kykenevät opettamaan Raamattua kuuroille.” Hän piti oman kirkkonsa opetuksia epäloogisina ja sisällyksettöminä. Ystäviensä painostuksesta huolimatta hän on päättänyt jatkaa kokouksissa käymistä. Toiveemme on, että Jehova vetäisi edelleen tällaisia vilpitönsydämisiä ihmisiä Poikansa luokse! (Joh. 6:44; Ilm. 14:6.)

KEHITYSVAIHEITA OIKEUSRINTAMALLA

Eritrea

Koska veljemme eivät osallistuneet kansanäänestykseen, Jehovan todistajilta evättiin vuonna 1994 presidentin vahvistamalla asetuksella maan kansalaisuus. Tämä päätös aiheutti veljille suuria taloudellisia menetyksiä. Sadat pakenivat ja etsivät turvapaikkaa muualta. Toiset jäivät maahan, heidän joukossaan kouluikäisiä lapsia. Kaikki koululaiset, niin pojat kuin tytöt, ilmoitetaan yhdeksännellä luokalla sotilaskoulutukseen. Siksi jotkut nuoret ovat keskeyttäneet koulunkäynnin kahdeksannen luokan jälkeen.

Kokouksissa käyminen ja saarnaamistyö on vaarallista; kokonaisia seurakuntia on pidätetty. Siitä huolimatta rohkeat veljemme ja sisaremme tottelevat edelleen ”Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä” (Apt. 5:29). Parhaillaan 31 veljeä ja sisarta on vankilassa, mukaan lukien 73-vuotias veli, joka on Alankomaiden kansalainen. Lisäksi jotkut ovat vangittuina sen vuoksi, että he ovat kieltäytyneet  sotapalveluksesta. Veljet Paulos Eyassu, Isaac Mogos ja Negede Teklemariam ovat istuneet vankilassa vuodesta 1994 lähtien.

Ranska

25. helmikuuta 2005 Jehovan todistajien yhdistyksen epäoikeudenmukaisesta verotuksesta valitettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuimeen toimitettiin myös veropäätöstä vastustava adressi, jonka oli allekirjoittanut yli 874000 ranskalaista kautta maan. Siitä huolimatta tammikuussa 2006 veroviranomaiset määräsivät veron maksettavaksi.

Jehovan todistajat ottivat kiireesti yhteyttä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja kertoivat tilanteesta, minkä jälkeen heidän valituksensa otettiin heti alustavaan tarkasteluun. Tuomioistuin pyysi 4. toukokuuta 2006 Ranskan hallitusta toimittamaan oman vastineensa. Tarkoitus on selvittää, onko Jehovan todistajien uskonnonvapautta rikottu ja onko heitä syrjitty.

Saksa

Leipzigissä toimiva Saksan liittovaltion hallintotuomioistuin määräsi 10. helmikuuta 2006, että Berliinin osavaltion on tunnustettava Saksan Jehovan todistajien uskonnollinen yhdistys julkisoikeudelliseksi yhteisöksi. Näin päättyi 15 vuotta kestänyt oikeustaistelu. Jehovan todistajien uskonnollinen yhdistys on nyt oikeutettu samoihin verovapauksiin ja muihin etuihin kuin suuret uskontokunnat. Berliinin osavaltio myönsi virallisen tunnustuksen 13. kesäkuuta 2006. Sitä koskeva asiakirja luovutettiin kahdelle haaratoimistokomitean jäsenelle 5. heinäkuuta.

Kreikka

Vuosien ajan valtakunnansalien rakentamista ja käyttöön ottamista koskevien lupien antamista lykättiin tai luvat evättiin, koska lain mukaan tällaiset anomukset tuli jättää Kreikan ortodoksisen kirkon piispojen hyväksyttäväksi. 30. toukokuuta 2006 parlamentti kuitenkin päätti, että muiden kuin ortodoksisen kirkon lupa-asiat käsittelee opetus- ja uskontoministeriö.

 Heinäkuun 15. päivänä 2005 Loutrakissa Korintissa sijaitsevan katetun stadionin johto peruutti veljille antamansa luvan käyttää stadionia piirikonventtia varten. Hallintoviranomaiset asettivat kyseenalaiseksi sen, ovatko Jehovan todistajat ”tunnettu uskontokunta”. Oikeusasiamies kuitenkin puuttui asiaan, ja helmikuussa 2006 stadionin virkailijat lupasivat harkita uusia hakemuksia siltä pohjalta, että Jehovan todistajat ovat tunnustettu uskontokunta.

Nepal

Jehovan todistajat rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi lokakuussa 2005. Yhdyskunnan peruskirjassa mainitaan, että yksi sen tavoitteista on ”edistää uskonnollista koulutusta”. Rekisteröinti tulee varmasti myötävaikuttamaan hyvän uutisen leviämiseen tässä maassa, jossa suurin osa väestöstä on hinduja.

Romania

Jehovan todistajat rekisteröitiin uskontokunnaksi vuonna 1990, mutta heitä ei silti mainittu vuonna 1997 julkaistussa valtion virallisesti tunnustamien uskontokuntien luettelossa. Tämän vuoksi veljien ei annettu rakentaa valtakunnansaleja eivätkä he saaneet vapautusta sotapalveluksesta, vaikka nämä oikeudet olisivat kuuluneet tunnustetuille uskontokunnille. Romanian korkein oikeus määräsi, että Romanian valtion on tunnustettava Jehovan todistajat uskontokunnaksi, mutta valtio vastusti toistuvasti tätä määräystä. Maaliskuussa 2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen myötävaikutuksesta Romanian valtio teki kuitenkin Jehovan todistajien kanssa sovintoratkaisun, mikä päätti yhdeksänvuotisen oikeustaistelun. Viranomaiset myönsivät, että Jehovan todistajilla tulee olla ”kaikki lain suomat oikeudet ja velvollisuudet”, jotka koskevat tunnustettuja uskontokuntia.

Turkki

Haaratoimisto anoi Jehovan todistajien rekisteröimistä uskontokunnaksi, mutta viranomaiset väittivät sen olevan mahdotonta, vaikka lainsäädäntöä on muutettu Euroopan unionin mallin mukaiseksi. Tapausta käsitellään parhaillaan paikallisissa oikeusistuimissa, mutta viime  kädessä se saattaa mennä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Toinen ongelma koskee sotapalvelusta. Veljet kutsutaan palvelukseen kolme neljä kertaa vuodessa, kunnes he ylittävät ikärajan. Joka kerta heidät tuomitaan. Joillekuille on määrätty toistuvasti sakkoja, toiset on tuomittu vankilaan. Vuonna 2004 Yunus Erçep valitti tapauksestaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hän oli saanut useita sakkorangaistuksia, mutta siitä huolimatta hänet tuomittiin lokakuussa 2005 vankilaan. Hänet vapautettiin, kun hän oli istunut 12 kuukauden rangaistuksestaan 5 kuukautta. Vapautuspäivänään hänet haastettiin jälleen oikeuteen, ja hän sai sakot sotapalveluksen vastustamisesta aikaisemmilla kerroilla.

Uzbekistan

Kuluneiden neljän vuoden aikana on dokumentoitu yli 1100 tapausta, joissa veljiämme on pidätetty, pidetty vangittuina tai piesty. Yli 800 näistä tapahtui vuosien 2005 ja 2006 muistonviettojen yhteydessä. Moniin paikkoihin saapui linja-autoilla pampuin varustautuneita poliiseja, ja kaikki läsnäolijat pidätettiin. Monet saivat sakkoja; joitakuita piestiin pahoin.

Kaikesta huolimatta veljet ovat antaneet hyvää todistusta. Esimerkiksi eräs veli ja sisar saivat rikossyytteet saarnaamisesta ja seurakunnan kokouksissa käymisestä. Heidän asianajajansa pyysi, että pidätyksen yhteydessä takavarikoituja julkaisuja analysoitaisiin oikeudessa. Niinpä oikeudessa luettiin ääneen Tieto-kirjaa ja Mitä Jumala vaatii meiltä? -kirjasta, ja myös tuomari osallistui lukemiseen. Hän oli erityisen kiinnostunut Tieto-kirjan 5. luvusta ”Keiden palvonnan Jumala hyväksyy?”, joten hän määräsi, että lukemista jatketaan lounastauosta välittämättä.

Tekstissä lainattiin Matteuksen 28:19, 20:tä, jolloin tuomari huudahti: ”Siksi te siis saarnaatte!” Kun hän kysyi, miksi Hitlerin natsihallinto vainosi Jehovan todistajia, hänelle annettiin kolme videokasettia: Violetit kolmiot, Jehovan  todistajat pysyvät lujina natsien hyökätessä ja Raamattu – täsmällistä historiaa, luotettavia ennustuksia. Vaikka syytteet saaneille veljelle ja sisarelle määrättiin sakkoja, heille tarjoutui tilaisuus todistaa oikeusviranomaisille ja poliiseille täysin odottamattomalla tavalla (Luuk. 21:12, 13).

Sudan

Kesäkuussa 2006 Jehovan todistajat oli rekisteröity uskontokunnaksi kahdeksassa osavaltiossa. Näissä osavaltioissa veljet ovat voineet rakentaa valtakunnansaleja ja pitää avoimesti suuria konventteja. Kirjallisuuttamme saadaan tuoda maahan vapaasti ja veljillä on toimisto Khartumissa.

Venäjä

12. huhtikuuta 2006 moskovalainen 200 hengen seurakunta vietti muistonviettoa vuokratiloissa, kun yli 50 aseistautunutta poliisia saapui paikalle. Ljublinon poliisilaitoksen päällikkö keskeytti kokouksen ja väitti, että Moskovan alueen Jehovan todistajia koskeva kielto esti tällaisten kokousten pitämisen. Poliisit tarkastivat läsnäolijoiden henkilöpapereita, takavarikoivat kirjallisuutta ja veivät 14 veljeä Ljublinon poliisiasemalle, jossa heitä pidettiin vangittuina yli neljä tuntia. Kun eräs veli meni poliisiasemalle  antamaan oikeudellista apua, hänet paiskattiin maahan ja häntä uhattiin puukolla. Häntä kiellettiin tekemästä valitusta. Siitä huolimatta 14 pidätetystä veljestä 4 teki 17. huhtikuuta valituksen Ljublinon poliisilaitoksen toiminnasta.

Tapauksen käsittely alkoi 16. toukokuuta Ljublinon piirioikeudessa Moskovassa tuomari Z. V. Zubkovan johdolla. Paikalla ei ollut yksikään rynnäkköön osallistuneista poliiseista vaan ainoastaan heidän asianajajansa. Ilman selitystä tuomari hylkäsi 50 vastalausetta, jotka veljien asianajajat esittivät. Myös suurin osa heidän tekemistään aloitteista torjuttiin. Sen sijaan tuomari hyväksyi poliisilaitoksen asianajajan aloitteen, jossa tämä pyysi tuoda esiin kopion Golovinskin piirin käräjäoikeuden päätöksestä kieltää Jehovan todistajat Moskovassa ja psykologi L. V. Kulikovin lausunnon, joka todisti kyseisessä oikeudenkäynnissä Jehovan todistajia vastaan.

Kesäkuun 15. päivänä 2006 tuomari teki asiassa päätöksen, jonka mukaan veljien pidättäminen oli laitonta, mutta muistonvieton keskeyttämistä ei tuomittu. Lisäksi päätöksessä väitettiin, ettei vuokrattu auditorio täyttänyt uskonnollisille tilaisuuksille asetettuja vaatimuksia. Kesäkuun 30. päivänä Jehovan todistajat jättivät Moskovan kaupunginoikeuteen valituksen, jossa viitattiin muun muassa moniin Ljublinon piirioikeuden oikeuskäsittelyn aikana tekemiin virheisiin. Muistonvietto pidettiin häiriöttä 22 muussa paikassa Moskovassa.

Tämän osuuden johdantokappaleessa mainittiin psalmistan toive: ”Tahdon antaa sävelmän soida Jumalalleni niin kauan kuin olen olemassa.” (Ps. 146:2.) Runsaat todisteet osoittavat, että miljoonilla Jehovan palvelijoilla on nykyään sama palava halu. Niin kauan kuin nykyinen asiainjärjestelmä on olemassa, älkäämme antako vankilan seinien, viranomaisten säädösten tai kielimuurien estää meitä antamasta sävelmän soida taivaalliselle Isällemme.

[Tekstiruutu/Kuva s. 9]

Enemmän kuin kutsu

Kutsu sisälsi lipukkeen, jolla oli mahdollista tilata raamatuntutkistelu, Raamattu opettaa -kirja tai molemmat. Pian täytettyjä lipukkeita alkoi sadella haaratoimistoihin kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen haaratoimisto raportoi saaneensa lähes 2000 lipuketta, joista 300:ssa pyydettiin raamatuntutkistelua. Veljiemme ja sisartemme uurastus kutsun jakamiseksi kantaa selvästikin hedelmää.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 12, 13]

Raamattu opettaa -kirjoista kova kysyntä

Heinäkuun 2006 loppuun mennessä Raamattu opettaa -kirjaa oli painettu yli 47 miljoonaa kappaletta 155 kielellä. (Tähän ei ole laskettu mukaan kymmenellä eri pistekirjoituksella painettua laitosta.) Esimerkiksi Yhdysvalloissa seurakuntiin tilattiin pelkästään yhden kuukauden aikana keskimäärin 42000 kirjaa päivässä. Kolmannes näistä pyydettiin pikalähetyksinä. Maailmanlaajuinen Betel-perhe arvostaa suuresti sitä, että se saa työskennellä ahkerasti valmistaessaan kirjallisuutta veljiemme ja sisartemme käyttöön.

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 28, 29]

 Haaratoimistojen vihkiäisiä

Albania

Vuonna 1992 päättyi työtämme koskenut kielto, joka oli kestänyt 50 vuotta. Tiranan laitamilla sijaitsevan uuden haaratoimiston vihkiäisissä oli läsnä 325 veljeä ja sisarta, mukaan lukien 4 iäkästä todistajaa, jotka olivat palvelleet Jumalaa kiellon ajan. Läsnäolijoiden joukossa oli myös vierailijoita 32 muusta maasta. Kun lähetystyöntekijät saapuivat maahan vuonna 1992, siellä oli vain 9 kastettua todistajaa. Nyt Albaniassa on 3617 todistajaa. Kesäkuun 3. päivänä 2006 pidettyyn vihkiäisohjelmaan osallistuivat hallintoelimen jäsenet Theodore Jaracz ja Gerrit Lösch. Seuraavana päivänä he puhuivat avoimella stadionilla 5153 kuulijalle, jotka kuuntelivat tarkkaavaisesti huolimatta rankkasateesta.

Kroatia

Viime vuoden kaksi kohokohtaa olivat kroaatinkielisen Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen julkaiseminen piirikonventissa ja Zagrebissa sijaitsevan haaratoimiston hiljattain valmistuneen laajennoksen vihkiminen. Perjantaina 11. elokuuta veli Jaracz piti vihkiäispuheen 142 hengen kuulijakunnalle. Alkuperäisen haaratoimiston vihkiäiset oli pidetty seitsemän vuotta aiemmin vuonna 1999.

Slovenia

Lauantaina 12. elokuuta veli Jaracz piti vihkiäispuheen uudessa haaratoimistossa Kamnikissa, noin 20 kilometriä pohjoiseen pääkaupungista Ljubljanasta ja 130 kilometriä länteen Zagrebista. Aikaisemmin beteliläiset olivat asuneet useissa eri asunnoissa Ljubljanassa. Siksi Betel-perhe oli innoissaan päästessään vihdoin saman katon alle. Tilaisuudessa oli läsnä 144, ja he edustivat 20:tä eri kansallisuutta.

[Kuvat]

Albanian toimisto

Erikoiskokouksessa oli läsnä 5153.

Kroatian laajennettu haaratoimisto

Slovenian haaratoimisto

[Kuva s. 6]

Kuurolle naiselle todistetaan Brasiliassa.

[Kuva s. 17]

Ensimmäinen hindinkielinen luokka Saksassa.

[Kuva s. 19]

Linda ja Paul

[Kuva s. 19]

Carma todistaa mustajalan kielellä.

[Kuva s. 20]

Espanjan kielen luokka Roomassa.

[Kuva s. 20]

Samsonille todistetaan.

[Kuva s. 21]

Hamilton ja Abner opettavat Raamattua mayangnaksi.

[Kuva s. 27]

Valtakunnansali Etelä-Sudanissa