Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Viime vuoden kohokohtia

Viime vuoden kohokohtia

Viime vuoden kohokohtia

TAKANAMME on jälleen hedelmällinen pyhän palveluksen vuosi, joten meillä on kaikki syyt iloita. Tarkastellessamme sen suunnattoman työn kohokohtia, jota Jumalamme tekee palvelijoidensa välityksellä, voimme varauksetta sanoa: ”Sinä olet kruunannut vuoden hyvyydelläsi.” (Ps. 65:11.)

”HYVÄ UUTINEN” INTERNETISSÄ

Jehovan todistajat suhtautuvat vakavasti vastuuseensa saarnata Valtakunnan hyvää uutista ”koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille” ennen kuin tulee loppu (Matt. 24:14). Vuosien kuluessa tekniikan edistyminen on auttanut jouduttamaan ”valtakunnan sanan” levittämistä (Matt. 13:18–23). Viimeisten 11 vuoden ajan käytössämme on ollut virallinen internetsivusto www.watchtower.org, jossa suuri yleisö pääsee tutustumaan sähköisessä muodossa olevaan hengelliseen aineistoon. Tältä sivustolta voi saada tietoa Raamatun totuudesta 314 kielellä ja etsiä aineistoa eri aiheista.

Monet vierailevat sivustollamme lukeakseen Raamattua. Joka päivä yli 6300 ihmistä katsoo kohtia Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen verkkoversiosta jollakin kymmenestä eri kielestä. Suosituimmat raamatunkirjat sivustolla ovat Psalmit, Sananlaskut ja Jeesuksen elämästä kertovat evankeliumit.

Sivustolle lisätään joka viikko 12 eri kielellä Vartiotorni- ja Herätkää!-lehden kirjoituksia, jotka on suunnattu erityisesti suurelle yleisölle. Monet pohtivat, mihin me uskomme, millaisia ovat kokouksemme ja miten saarnaamistyömme rahoitetaan. Sivuston käyttäjät löytävät vastaukset näihin kysymyksiin avaamalla sähköisessä muodossa olevan kirjasen Jehovan todistajat – Keitä he ovat? Mitä he uskovat? Traktaatti Väärän uskonnon loppu on lähellä! on sivustolla 252 kielellä, mukaan lukien videoleikkeet viidellä viittomakielellä.

TOTUUS LÖYTYY INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ

Millaisia tuloksia on saatu, kun julkaisujamme on pantu internetiin? Joka päivä sivustolla www.watchtower.org vierailee keskimäärin yli 60000 ihmistä! Monet asuvat alueilla, joilla on suhteellisen vähän todistajia, tai maissa, joissa työmme on kielletty tai sitä on rajoitettu. He voivat kuitenkin tyydyttää hengellisen janonsa internetsivustollamme tarjottavien totuuden vesien välityksellä.

”Olen aina halunnut oppia tuntemaan Raamattua, mutta joka kerta kun menin kirkkoon ystävieni kanssa, siellä laulettiin vain lauluja tai pelattiin pelejä”, kertoo Bryon-niminen mies. Bryon keskittyi opiskeluun ja urheiluun. Hän opiskeli viittä eri kieltä ja sai stipendin yliopistoon, mutta mikään ei tyydyttänyt hänen hengellistä nälkäänsä. Siksi hän rukoili, että löytäisi totuuden.

Bryon muistelee: ”Kaipasin epätoivoisesti vastauksia kysymyksiini. Päätin etsiä internetistä tietoa Jehovan todistajista, koska jotkut koulutoverini, jotka ovat todistajia, olivat sanoneet, että Jumalan nimi on Jehova. Menin Jehovan todistajien internetsivuille ja aloin lukea kirjasta Mitä Jumala vaatii meiltä? Vihdoinkin sain vastaukset kysymyksiini.” Bryon pyysi raamatuntutkistelua. Hän edistyi nopeasti ja vihki elämänsä Jehovalle vuonna 2004. Hän palvelee nykyään vakituisena tienraivaajana ja toivoo voivansa hyödyntää kielitaitoaan raamatullista valmennusta saaneena lähetystyöntekijänä.

”JUMALA ON TEIDÄN KANSSANNE”

On rohkaisevaa tietää, että sivustolla www.watchtower.org vierailee päivittäin tuhansia ihmisiä ”kaikista kansakuntien kielistä”. Joka päivä keskimäärin 94 ihmistä täyttää sivustolla lomakkeen ”Haluaisitko jonkun käyvän luonasi?” (Sak. 8:23.)

Denisellä oli kysymyksiä Jehovan todistajien uskonkäsityksistä, mutta hän epäröi mennä paikalliseen valtakunnansaliin. Niinpä tuo nainen päätti etsiä tietoa internetistä ja päätyi sivustollemme. Siellä oleva aineisto sai Denisen vakuuttumaan siitä, että hän oli löytänyt totuuden. Hän kuitenkin viivytteli raamatuntutkistelun pyytämistä, sillä hän tiesi, että hänen pitäisi tehdä muutoksia elämässään voidakseen mukautua Raamatun normeihin. Hän täytti neljästi lomakkeen ”Haluaisitko jonkun käyvän luonasi?” muttei yhdelläkään kerralla uskaltanut napsauttaa Lähetä-painiketta.

Maaliskuussa 2007 Denise täytti lomakkeen viidennen kerran. Tällä kertaa hän myös lähetti sen. Hänen pyyntönsä välitettiin paikalliseen seurakuntaan, jossa vanhimmat pyysivät Vonnie-nimistä sisarta käymään Denisen luona. Vonnien ensimmäisestä vierailusta ei ollut kulunut viikkoakaan, kun Denise alkoi käydä kokouksissa valtakunnansalissa.

Kesän loppuun mennessä Denise oli heittänyt pois uskonnolliset esineensä, katkaissut siteensä entiseen uskontoonsa ja pätevöitynyt kastamattomaksi julistajaksi. Sekä hän että hänen kaksi poikaansa edistyivät nopeasti, ja hänen kahdeksanvuotias poikansa liittyi teokraattiseen palveluskouluun. Tammikuussa 2008 Denise kastettiin, ja kaksi kuukautta myöhemmin – tasan vuosi siitä kun hän oli täyttänyt lomakkeen sivustollamme – hän ilmoittautui osa-aikaiseksi tienraivaajaksi. ”Ilman todistajien internetsivustoa en kertoisi tätä kokemusta”, Denise sanoo.

Tammikuussa 2008 avattiin uusi palvelu: internetsivusto www.pr418.com, jonka kautta julkaisuja voidaan ladata äänitallenteina 17 eri kielellä. Tämä palvelu on saavuttanut valtaisan suosion, ja sen välityksellä ladataan yli miljoona julkaisua ja yksittäistä kirjoitusta joka kuukausi. Monet julistajat kuuntelevat äänilehtiä työ- tai koulumatkalla.

KÄÄNNÖSTYÖ TÄYTTÄÄ TARPEEN

Iloitsemme suuresti siitä, että enkelit tukevat meitä, kun kehotamme ”jokaista kansakuntaa ja heimoa ja kieltä” antamaan kunnian Jumalalle (Ilm. 14:6, 7). Jotta ihmiset voisivat oppia Raamatun sanoman kielellä, jota he ymmärtävät mahdollisimman hyvin, Jehovan todistajat valmistavat nykyään kirjallisuutta noin 450 kielellä.

Hiljattain kirja Mitä Raamattu todella opettaa? julkaistiin tetumiksi, jota puhutaan Itä-Timorissa, mutta kirjoja ei ollut saatavilla riittävästi. Maria, jonka kanssa oli aloitettu raamatuntutkistelu indonesiankielisestä Raamattu opettaa -kirjasta, jäi hänkin ilman tetuminkielistä julkaisua. Hän pyysi sisarta, joka tutki hänen kanssaan, lainaamaan hänelle kirjaa kahdeksi päiväksi. Noiden päivien aikana hän kertasi innokkaasti kaiken, mitä oli oppinut. Äidinkielellään hän pystyi ymmärtämään monet totuudet paremmin kuin indonesiankielistä kirjaa tutkiessaan. Laina-ajan päätyttyä hänen opettajallaan ei ollut enää sydäntä pyytää häntä palauttamaan tetuminkielistä kirjaa. Maria jatkaa tutkimista ja käy kokouksissa.

Keniassa käytetään yleisesti englantia ja swahilia hallinnon ja kaupankäynnin kielinä. Miljoonat kenialaiset puhuvat kuitenkin mieluummin kikujua, kikambaa, luota ja muita paikallisia kieliä. Siksi kirjallisuuden valmistaminen näillä kielillä on lisännyt suuresti kiinnostusta Jehovan palvontaa kohtaan. Sen jälkeen, kun Siayan seurakunta alkoi käyttää luonkielistä kirjallisuutta ja pitää kokouksia tällä kielellä, vanhimmat kirjoittivat: ”Veljet ymmärtävät nyt opetusta paremmin. Lapset ovat tarkkaavaisempia. Sen jälkeen, kun aloimme pitää puheita luonkielisten jäsennysten pohjalta, kokoustemme läsnäolijamäärä on kasvanut 60 prosenttia.”

Nicaraguassa monet puhuvat mieluummin miskitoa kuin espanjaa, ja yli 200 oli läsnä miskitonkielisessä piirikonventissa. Jotkut tekivät suuria uhrauksia päästäkseen konventtiin. Esimerkiksi 13 veljeä Cocojoen varrella sijaitsevasta Asangin pikkukaupungista rakensi tukkilautan, jolla he laskivat jokea kahden päivän ajan Waspam-nimiseen kaupunkiin. Sieltä he jatkoivat matkaa viiden tunnin ajan kuorma-auton lavalla konventtikaupunkiin. Suurimmalle osalle ryhmästä se oli elämän ensimmäinen piirikonventti. Heistä oli suurenmoista kuulla ohjelma omalla kielellään. Koska näiden veljien kaikki rahat kuluivat menomatkaan, muut läsnäolijat lahjoittivat heille rahaa kotimatkaa varten.

Konventin miskitonkieliset läsnäolijat iloitsivat, kun kirja Mitä Raamattu todella opettaa? julkaistiin heidän äidinkielellään. Varsinkin tienraivaajat olivat hyvin kiitollisia. Siihen asti heidän oli täytynyt käyttää raamatuntutkisteluissa espanjankielistä Raamattu opettaa -kirjaa ja kääntää kappaleet ja kysymykset miskitoksi. Nyt heidän ei tarvitse pohtia kääntämistä, vaan he voivat keskittyä Raamatun totuuksien opettamiseen.

Ketšua on Etelä-Amerikassa puhuttava intiaanikieli. Ketšuaa puhuvat perulaiset julistajat kirjoittavat: ”Esityksemme päätteeksi sanomme puhuteltavalle, että meillä on julkaisuja ketšuan kielellä. Äidinkieliset julkaisut ovat tehneet joihinkuihin niin syvän vaikutuksen, että he ovat puhjenneet kyyneliin ja suudelleet julkaisuja.” Perun haaratoimistosta kerrotaan seuraavaa: ”Jotkut ketšuankielisillä alueilla asuvat veljet ovat nähneet paljon vaivaa ilmaistakseen kiitollisuutensa. Luettuaan ketšuankielisen Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjan eräs veli sanoi, että hän ymmärtää vihdoinkin Kristuksen lunastusuhrin merkityksen ja arvon. Lukijat ovat lähettäneet haaratoimistoon kiitokseksi perunoita, piirakoita, hedelmiä ja muita tarvikkeita.”

Järjestö on nähnyt vaivaa kirjallisuuden kääntämiseksi myös Tyynenmeren syrjäisillä saarilla puhuttaville kielille. Pohnpeisaaressa Mikronesiassa asuva sisar sanoi paikalliselle lähetystyöntekijälle: ”Kiitän Jehovaa siitä, että hän on muistanut meitä. Aikaisemmin saimme ponapenkielisen Vartiotornin muutama kuukausi englanninkielisen lehden jälkeen.” Sitten hän lisäsi pilke silmäkulmassa: ”Ajattelimme, että ehkä Harmagedonkin tulee täällä myöhemmin. Mutta nyt me tutkimme Vartiotornia samanaikaisesti muun maailman kanssa, ja lehtemme on yhtä kaunis kuin englanninkielinen. Olemme hyvin kiitollisia siitä, että hallintoelin välittää meistä.”

Pohjoisella Tyynellämerellä Marshallinsaarilla asuvat veljet ja sisaret olivat iloisia, kun uutta Vartiotornin levitettävää numeroa alettiin julkaista marshalliksi. Paikalliset veljet pitävät kovasti elämäkerroista, mutta aikaisemmin Vartiotornissa ei ollut tilaa julkaista niitä, joten jonkun täytyi kääntää näitä kertomuksia englanninkielisestä lehdestä. Veljet olivat siksi haltioissaan, kun marshallinkielisessä levitettävässä numerossa julkaistiin ensimmäinen elämäkerta. ”Vuosien ajan selailin englanninkielistä lehteä, katselin elämäkertojen kuvia ja toivoin, että voisin lukea niitä. Nyt se on mahdollista”, kirjoittaa eräs lehden 16-vuotias lukija.

Yksikin julkaisu omalla kielellä voi muuttaa ihmisen elämän. Eräässä Keski-Aasian maassa, jossa työllemme on asetettu rajoituksia, on levitetty laajalti kirjasta Mitä Jumala vaatii meiltä? Eräs nuori mies, joka luki sen itsekseen, oli niin vaikuttunut lukemastaan, että hän meni läheiselle joelle ja ”kastoi” itsensä. Kun hän kuuli, että hän tarvitsee raamatuntutkistelun, hän hyväksyi oitis tarjouksen, ja pian hänet kastettiin asianmukaisesti. Hän käyttää nykyään suuren osan ajastaan hyvän uutisen kertomiseen toisille.

EDISTYSASKELEITA RAAMATUN KÄÄNTÄMISESSÄ

Jehovan todistajat pitävät Jumalan sanaa Raamattua aarteena, ja he antavat myös suuren arvon täsmälliselle ja selvälle raamatunkäännökselle. Tämän vuoksi Jumalan kansa iloitsee siitä, että Uuden maailman käännös on nykyään saatavilla kokonaan tai osittain yli 70 kielellä. On aina innostavaa, kun tämän käännöksen julkaisemisesta ilmoitetaan, mutta vasta sen päivittäinen käyttäminen henkilökohtaisessa tutkimisessa, seurakunnan kokouksissa ja kenttäpalveluksessa voi todella vaikuttaa ihmisten sydämeen ja muovata heidän ajatteluaan.

Venäjän haaratoimisto on saanut monia kiitoskirjeitä koko Raamatun venäjänkielisen Uuden maailman käännöksen johdosta. ”Vaikka olen lukenut Raamatun moneen otteeseen, tätä käännöstä lukiessa tuntuu kuin lukisi Raamattua ensimmäistä kertaa!” kirjoittaa eräs nainen. ”Joskus silmäni täyttyvät kyynelistä ja kylmät väreet kulkevat pitkin selkäpiitäni, kun Raamatun sanoma koskettaa sydäntäni.”

Eräs lukija kommentoi käännöksen selvyyttä seuraavasti: ”Luin tänään 1. Mooseksen kirjan 18. luvun, ja se sai minut kirjoittamaan tämän kirjeen. Jakeisiin 22–32 muistiinmerkitty Abrahamin keskustelu Jehovan kanssa kosketti minua syvästi. Luen Raamattua läpi viidettä kertaa, mutta ensimmäisen kerran pysähdyin todella ajattelemaan tätä keskustelua. Tunsin myötätuntoa Abrahamia kohtaan ja ’kuuntelin’ tarkkaan sekä Jehovaa että häntä. Jehovan huomaavaisuus toi kyyneleet silmiini. Tämä käännös herätti tapahtuman eloon. En pelkästään nähnyt Jehovan ominaisuuksia vaan tunsin ne henkilökohtaisesti.”

”Kiitos koko Raamatun Uuden maailman käännöksestä”, kirjoittaa Svetlana Moskovasta. ”Enää emme joudu ’Vanhaa testamenttia’ lukiessamme hakoteille sen vuoksi, että käännös on vanhanaikainen ja vaikeaselkoinen! Tämä käännös on niin yksinkertainen!”

Eräs sisar kirjoittaa: ”Puhuin työpaikalla totuudesta työntekijälleni Irinalle. Aluksi lainasin raamatunkohtia ulkomuistista. Sitten avasin hänelle Raamattuni ja näytin Jeesuksen mallirukousta, jolloin hän kysyi: ’Onko tämä Isä meidän -rukous?’ Kun hän oli lukenut Jeesuksen sanat, hänen silmänsä kirkastuivat ja hän huudahti: ’Suurenmoista! Asiat esitetään niin helppotajuisesti! Olen usein kuullut tämän rukouksen, mutten ole koskaan ymmärtänyt sitä. Tässä se on niin selkeä ja yksinkertainen! Haluan tällaisen Raamatun. Hanki minulle sellainen! Etsi minulle tällainen Raamattu!’ Sanoin hänelle: ’Annamme Raamatun vain sellaisille, jotka haluavat vilpittömästi lukea sitä.’ Hän sanoi vakavasti: ’En ole koskaan aiemmin halunnut lukea Raamattua. Minulla on ollut aikoinaan useita Raamattuja, mutta olen antanut ne kaikki pois. Nyt haluan kuitenkin vilpittömästi lukea Raamattua!’”

Eräs veli kirjoitti ukrainankielisestä Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksestä: ”Haluan kiittää tästä hienosta lahjasta, jonka saimme Jehovalta ja hänen järjestöltään. Nautin joka sivusta, ja pidän tätä Raamattua mukanani kaikkialla. Sen kieli on yksinkertaista ja ymmärrettävää. Sen sanat tavoittavat sydämeni, ja voin ymmärtää helposti syvällisiäkin Raamatun opetuksia.”

Myös serbian- ja kroaatinkieliset laitokset ovat saaneet hyvän vastaanoton. ”Se on hyvin helppolukuinen ja paljon helppotajuisempi kuin se Raamattu, jota käytimme vuosien ajan”, kirjoitti muuan kroatialainen sisar. ”Raamatun neuvot tavoittavat sydämeni helpommin, ja minusta tuntuu, että opin tuntemaan Jehovan paremmin kuin koskaan.”

Marraskuun 2. päivänä 2007 veli Geoffrey Jackson hallintoelimestä julkaisi samoankielisen Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen. Vanhat samoankieliset Raamatut ovat harvinaisia ja kalliita, joten veljet ovat hyvin onnellisia siitä, että Raamattuja on nyt vaivattomasti saatavilla. Käytettyään Raamattua joitakin kuukausia eräs julistaja totesi: ”Vanha Raamattumme näyttää hämärtävän ajatukset, kun taas uusi paljastaa ne ja tekee niistä selvempiä.”

Muuan sisar kertoo, mitä tapahtui, kun hän johti raamatuntutkistelua ja tutkistelujulkaisussa viitattiin Jaakobin kirjeen 4:8:aan. ”Sanoin oppilaalle, että vaikka tunnemme tämän raamatunkohdan, meidän on hyvä lukea se Uuden maailman käännöksestä. Aluksi luulimme lukevamme väärää kohtaa, mutta tarkistimme, että jae oli oikea. Sisar, joka oli mukanani tutkistelussa, sanoi järkyttyneenä, että jae on vaihtunut. Meidän oli nyt helppo ymmärtää, että ’lähestyminen’ merkitsee läheisen suhteen rakentamista Jehovaan. Tätä ajatusta ei ilmaista aiemmassa käännöksessä. Se kosketti syvästi sydäntämme ja kannusti meitä kehittämään läheisen suhteen Jehovaan.”

Hieman sen jälkeen, kun kiinankielinen Uuden maailman käännös julkaistiin, Taiwanissa palvelevat lähetystyöntekijät kirjoittivat: ”Esittelimme Uuden maailman käännöstä lakimiehelle, joka lukee mielellään lehtiämme. Hän halusi tietää, miksi uutta käännöstä tarvittiin. Näytimme hänelle muutamia raamatunkohtia, mikä teki häneen suuren vaikutuksen, ja hän totesi, että tämä uusi käännös on paljon helppotajuisempi kuin Union Version -laitos, jota hän oli lukenut.” Lisäksi lähetystyöntekijät veivät Raamatun eräälle parlamentin jäsenelle, joka jätti sen toimistoonsa. Muuan radion uutistoimittaja, joka on suhtautunut kriittisesti Jehovan todistajiin, näki Raamatun naisen toimistossa ja luki siitä muutamia jakeita. Hän piti siitä niin paljon, että soitti lähetystyöntekijöille ja pyysi omaa Raamattua.

Eräs kirgisialainen sisar piti aiemmin Raamatun lukemista vaivalloisena, koska hänen on silmävaivojensa vuoksi hankala lukea. Saatuaan kirgiisinkielisen Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen hänen näkemyksensä kuitenkin muuttui. Helposti ymmärrettävän ja selvän käännöksen ansiosta Raamatun lukeminen tuo hänelle nykyään suurta tyydytystä.

”Se on erinomainen käännös!” sanoo eräs toinen sisar. ”En kompastele sanoissa lukiessani sitä ääneen. Haluan lukea sen kerran toisensa jälkeen. Minusta tuntuu kuin oppisin totuuden uudelleen.”

”Rakastan amerikkalaisella viittomakielellä julkaistua Matteuksen evankeliumia”, kirjoitti muuan kuuro sisar hallintoelimelle. ”Sen ansiosta Raamattu herää eloon ja koskettaa sydäntäni. Voin havaita Jeesuksen persoonallisuuden, ilmeet, ystävällisyyden ja syvän rakkauden ihmisiä kohtaan. Rakastan tätä Matteuksen evankeliumia. – – Voitteko yhtään nopeuttaa muiden Raamatun kirjojen valmistamista amerikkalaisella viittomakielellä?”

Täsmällinen raamatunkäännös voi todellakin poistaa Jumalan sanan merkitystä hämärtävän verhon, niin että sen todellinen sanoma pääsee valaisemaan lukijan sydämen. Siksi ne, jotka haluavat lähestyä taivaallista Isäänsä, iloitsevat, kun Uuden maailman käännös tulee saataville heidän äidinkielellään – kielellä joka puhuttelee heidän sydäntään.

LISÄÄ TYÖNTEKIJÖITÄ LÄHETETÄÄN ELONKORJUUSEEN

Yhdysvalloissa haaratoimiston toimintoja on yksinkertaistettu, minkä johdosta monia Betel-perheen jäseniä on lähetetty muualle. Joitakuita on pyydetty palvelemaan muiden maiden haaratoimistoissa, ja useita satoja on määrätty vakituisiksi ja erikoistienraivaajiksi eri puolille maata. Miltä heistä tuntui, kun he saivat uuden työmääräyksen? Miten he ovat selviytyneet uuden tehtävän tuomista haasteista? Miten seurakunnat ovat hyötyneet?

”Vuosien ajan ’anoimme elonkorjuun Herralta, että hän lähettäisi työntekijöitä elonkorjuuseen’”, muistelevat Todd ja Leslie. ”Emme vain ymmärtäneet, että Jehova käyttäisi meitä itseämme vastatessaan rukoukseemme! Voimme nyt nähdä, että Jehovan käsi ohjaa asioita, ja pidämme etuoikeutena sitä, että Kristus on ’katsonut meidät uskollisiksi määräämällä meidät palvelukseen’”. (Matt. 9:37, 38; 1. Tim. 1:12.)

Franco muistelee ensimmäisiä kuukausia uudessa tehtävässä: ”Minulla ja vaimollani ei ollut harmainta aavistusta, miten suuri tarve Yhdysvalloissa yhä on. Määräalueellamme näytti olevan lähes loputtomiin kysyntää raamatuntutkisteluille.” Curtis ja Karolynne pukevat sanoiksi monien näiden uusien tienraivaajien tuntemukset: ”Olemme ikionnellisia saadessamme työskennellä kentällä! Se tarjoaa meille tilaisuuden osoittaa Jehovalle, että olimme tosissamme, kun vihkiytyessämme kielsimme itsemme ja annoimme elämämme hänelle.”

”ELONKORJUUN HERRAAN” LUOTTAMINEN

Jotkut vuosia Betelissä palvelleet olivat luonnollisesti myös hieman huolissaan uuden tehtävämääräyksen vuoksi. ”Löydämmekö asunnon, johon meillä on varaa?” aprikoi eräs pariskunta. ”Entä miten onnistumme käyttämään kenttäpalvelukseen 120 tai 130 tuntia kuussa ja olemaan rohkaisuksi seurakunnalle?” Miten he ja muut ovat sopeutuneet uusiin olosuhteisiin?

Jotkut löysivät sopivan asunnon uudelta määräalueelta juuri ennen kuin asunnon etsintään varattu aika umpeutui. Esimerkiksi naimaton sisar Jessica meni käymään uudella määräalueellaan ja etsi asuntoa kahden viikon ajan tuloksetta. Päivää ennen kuin hänen oli määrä palata Beteliin pakkaamaan tavaroitaan, hänen riemukseen eräs paikallinen vanhin tarjosi hänelle edullisesti pientä taloa vuokralle.

Jeff ja Cynthia mainitsivat eräälle vuokra-asuntoyhtiön johtajalle, että he ovat Jehovan todistajia. ”Minä tunnen Jehovan todistajat”, hän huudahti, ”ja tiedän, ettei minun tarvitse olla huolissani teidän vuoksenne. Jehova takaa vuokranne!”

”Saamamme kokemukset muistuttavat meitä siitä, että meidän täytyy aina luottaa Jehovaan”, sanovat Eric ja Melonie. ”Näemme joka päivä todisteita siitä, että Jehova toimii puolestamme. Tämä on totisesti vahvistanut uskoamme.”

SEURAKUNTIEN TUKI

Näiden tienraivaajien sopeutumista uuteen tehtävään on helpottanut suuresti se, että seurakunnat ovat ottaneet heidät sydämellisesti vastaan. Eräs kierrosvalvoja kertoo, että monet seurakunnat puhuvat lämpimään sävyyn ”meidän erikoistienraivaajistamme”. Hän lisää: ”Koko kierroksemme on ottanut heidät vastaan avosylin.” Muuan paikallinen veli kirjoitti arvostavasti: ”Haluan sanoa ’kiitos’ haaratoimistolle. Nämä tienraivaajat ovat todellinen siunaus meille kaikille!”

Kansasissa eräällä seurakunnalla oli sata aluetta, joilla ei ollut työskennelty kuukausiin. Erikoistienraivaajapariskunnan avustuksella suurin osa seurakunnan alueista käydään nykyään säännöllisesti läpi. ”Emme olisi pystyneet kuvittelemaankaan, miten hyödyllinen tämä järjestely on”, kirjoittavat seurakunnan vanhimmat.

Samalla kun seurakuntien julistajat ovat olleet ”vahvistava apu” tienraivaajille, he ovat itsekin hyötyneet (Kol. 4:11). Eräs kierrosvalvoja kirjoittaa: ”Tienraivaajien into on selvästi rohkaissut ja piristänyt veljiämme ja sisariamme.” Toinen matkavalvoja kirjoittaa: ”Silmiinpistävin seikka erikoistienraivaajissa on heidän rakkautensa ja ilonsa, jotka ovat tarttuneet toisiin.”

Eräs pariskunta sai auttaa kymmentä toimetonta julistajaa aloittamaan palveluksensa uudelleen. Myös vanhimpina palvelevat veljet ovat olleet hyödyksi seurakunnalleen. ”On helpotus saada seurakuntaan tällainen tasapainoinen ja valmennusta saanut veli”, kirjoittaa eräs vanhin. ”Se on juuri sitä, mitä seurakunta ja vanhimmisto ovat kaivanneet.”

”JUMALAN TYÖTOVEREITA”

Jehova on siunannut Valtakunnan saarnaajia monilla iloisilla kokemuksilla. Esimerkiksi Steve ja Gaye lähtivät eräänä kylmänä talvipäivänä ovelta-ovelle-työhön. Heti ensimmäisellä ovella he aloittivat raamatuntutkistelun iäkkäälle miehelle, joka oli masentunut. Alle kahden viikon kuluttua mies oli läsnä kokouksessa valtakunnansalissa, jossa tienraivaajat sanoivat hänelle ohimennen, että hän oli ollut hyvin ystävällinen kutsuessaan heidät sisään ensimmäisellä käynnillä. ”En kutsunut teitä ystävällisyyttäni”, hän vastasi. ”Kutsuin teidät, koska tiesin, että te tulisitte. Olin rukoillut apua kolme päivää.” Nyt mies käy säännöllisesti kokouksissa ja edistyy kohti kastetta.

Kun Ray ja Jill olivat ajamassa autolla eräänä aamuna, tien toisella puolella käveli mies, ja he päättivät puhua hänelle. He esittivät miehelle kirjallisuutta ja tarjosivat raamatuntutkistelua. Tämä otti lehdet ja selitti, että hän oli aiemmin tutkinut Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Hän oli hiljattain muuttanut paikkakunnalle ja otti mielellään vastaan tarjotun tutkistelun.

Kaikki, jotka tekevät jatkuvasti uhrauksia Jehovan palveluksessa, tietävät, että ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi heidän työnsä ja sen rakkauden, jota he ovat osoittaneet hänen nimeään kohtaan” (Hepr. 6:10). Samoin kuin ihmisruumiissa on monta jäsentä, jotka kaikki täyttävät oman tarpeellisen tehtävänsä, jokainen seurakunnan jäsen voi osaltaan edistää seurakunnan hengellistä kasvua ja kauneutta. ”Jumala on asettanut jäsenet – – [seurakuntaan], kunkin niistä, niin kuin hän on tahtonut”, ja kun jokainen jäsen ponnistelee yhteiseksi hyväksi, ”niin kaikki toiset jäsenet iloitsevat” (1. Kor. 12:18, 26). Tämä ”Jumalan työtovereiden” sopusointuinen yhteistoiminta tuo kunniaa Jehovalle, joka ”saa aikaan kasvun” (1. Kor. 3:6, 9).

HYVÄN UUTISEN ”LAILLINEN VAHVISTAMINEN”

Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Te tulette olemaan kaikkien ihmisten vihan kohteita minun nimeni vuoksi.” (Matt. 10:22.) Opetuslapset saattoivat odottaa, että vastustajat puhuisivat heistä hänen tähtensä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matt. 5:11). Miten Kristuksen nykyiset opetuslapset ovat pyrkineet ”laillisesti vahvistamaan” hyvän uutisen? (Fil. 1:7.)

Armenia

Huhtikuusta 2007 huhtikuuhun 2008 Armenian tulliviranomaiset kieltäytyivät luovuttamasta yli seitsemää tonnia Raamattuja ja raamatullista kirjallisuutta, elleivät veljet maksaisi kohtuutonta veroa. Lopulta huhtikuussa 2008 ensimmäinen kirjallisuuslähetys luovutettiin veljille sen jälkeen, kun he olivat maksaneet veron – vaikkakin siitä valitettiin. Loput kirjallisuuslähetykset ovat yhä tulliviranomaisten hallussa. Veljet yrittävät ratkaista ongelmaa oikeusteitse.

Kazakstan

Erään Almatyssa pidetyn erikoiskokouksen jälkeen kaksi Jehovan todistajien maailmankeskuksessa palvelevaa veljeä, jotka olivat tulleet antamaan hengellistä rohkaisua veljilleen, pidätettiin. Heitä pidettiin kuulusteltavana poliisiasemalla, minkä jälkeen heidät vietiin hallintotuomioistuimen tuomarin eteen, joka totesi heidät syyllisiksi ”lähetystoimintaan”. Vaikka veljet myöhemmin vapautettiin, parhaillaan työskennellään sen hyväksi, että heidän syytteensä kumottaisiin. Sittemmin viranomaiset ovat tunkeutuneet veljien koteihin, kun nämä ovat olleet rukoilemassa ja tutkimassa Raamattua. Tuomioistuimet ovat kieltäneet kolmen rekisteröidyn seurakunnan uskonnollisen toiminnan, ja poliisi on häirinnyt toistuvasti veljien teokraattista toimintaa eräällä Kaspianmeren pohjoispuolisella hallintoalueella.

Tadžikistan

Tadžikistanin Jehovan todistajien uskonnollinen yhdyskunta rekisteröitiin vuonna 1994, mikä teki mahdolliseksi kokoontumisen yhteen palvomaan. 11. lokakuuta 2007 kulttuuriministeriö päätti kuitenkin kieltää Jehovan todistajien toiminnan. Veljet pyrkivät parhaillaan todistamaan viranomaisille, että Jehovan todistajat ovat rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka eivät uhkaa yleistä järjestystä.

Uzbekistan

Jehovan todistajien tilanne Uzbekistanissa käy kaiken aikaa tukalammaksi. Vuoden 2008 alussa eräs Jehovan todistaja tuomittiin neljäksi vuodeksi työsiirtolaan sen vuoksi, että hän oli harjoittanut uskontoaan. Muita todistajia on pidätetty, pidetty vangittuina, tuomittu ja sakotettu uskonnollisia järjestöjä koskevien lakien ja uskonkäsitysten opettamista koskevien säädösten perusteella. Kokouksiin on tehty ratsioita, yksityiskodeissa on suoritettu etsintöjä, kirjallisuutta on takavarikoitu ja julistajia on pidätetty. Poliisit ovat herjanneet ja pahoinpidelleet monia veljiämme ja sisariamme.

Useat alueella toimivat viranomaiset ovat paljastaneet, että tällaisten halpamaisten tekojen takana ovat paikalliset papit. Rukoilemme jatkuvasti, että viranomaiset ymmärtävät pian toimineensa väärin ja antavat veljiemme ja sisartemme ”edelleenkin viettää rauhallista ja hiljaista elämää täydessä jumalisessa antaumuksessa ja vakavuudessa” (1. Tim. 2:1, 2).

Kreikka

Kreikassa saatiin kaksi myönteistä korkeimman oikeuden päätöstä, jotka koskivat oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Konstantinos Kotidis oli palvellut muutamia vuosia Neuvostoliiton asevoimissa ennen kuin hän oli muuttanut Kreikkaan ja hänestä oli tullut Jehovan todistaja. Kun viranomaiset kutsuivat veli Kotidisin asepalvelukseen, he eivät antaneet hänelle lupaa suorittaa vaihtoehtoista siviilipalvelusta. He väittivät, että koska hän oli jo ollut sotaväessä, hänellä ei ollut perustetta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, että henkilö, joka on palvellut sotaväessä mutta jonka vakaumus myöhemmin muuttuu, voi vastedes kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä ja suorittaa vaihtoehtoisen siviilipalveluksen.

Toisessa tapauksessa Stylianos Ioannidisilta evättiin työpaikka julkisessa laitoksessa, koska hän oli ollut vankilassa aseistakieltäytymisen vuoksi eikä ollut suorittanut asevelvollisuuttaan. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, että aina kun aseistakieltäytyjät ovat kärsineet heille määrätyn vankeusrangaistuksen, heidät voidaan perustellusti vapauttaa asepalveluksesta. Lisäksi oikeusistuimen lausunnossa mainittiin, että asepalveluskysymys on heidän osaltaan ratkaistu pysyvästi eikä sen tulisi siksi olla esteenä heidän nimittämiselleen julkisiin virkoihin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kreikan korkein hallinto-oikeus perusti päätöksensä samoihin uskonnonvapauden periaatteisiin kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eräässä toisessa tapauksessa, jossa Jehovan todistajalta evättiin työpaikka aseistakieltäytymisen vuoksi.

Eritrea

Veljemme ja sisaremme kohtaavat edelleen ankaraa ja epäoikeudenmukaista kohtelua Eritreassa. Viranomaiset pitävät vankileireillä useita Jehovan todistajia, joista jotkut ovat äärimmäisen viheliäisissä oloissa. Heinäkuussa 2008 pidätettiin jälleen kuusi veljeä, heidän joukossaan joitakin vanhimpia, joiden vastuulla on ollut työn johtaminen tässä maassa. Tilanteen helpottamiseksi on tehty paljon työtä, ja lisäksi on vedottu kansainvälisiin tahoihin, mutta hallitus vastustaa päättäväisesti tosi Jumalan Jehovan palvontaa.

Etelä-Korea

Maan hallitus on kieltäytynyt tunnustamasta perusoikeutta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä. Kuluneiden 50 vuoden aikana yli 13000 veljeä on ollut vankilassa, ja tälläkin hetkellä noin 500 veljeä on telkien takana. Viime aikoina asiassa on kuitenkin tapahtunut edistystä. Veljien päättäväisyys ja kristillinen käytös on koitunut erinomaiseksi todistukseksi vankiloiden ja valtion viranomaisille ja tuottanut iloa Jehovalle (1. Piet. 2:20). Tähän mennessä veljet ovat jättäneet 488 valitusta Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitealle, joka teki meille suotuisan päätöksen kahden valituksen johdosta vuonna 2006. Tällä välin veljemme toivovat, että Etelä-Korean hallitus toteuttaa tavoitteensa säätää laki, jonka puitteissa Jehovan todistajat voisivat suorittaa heille sopivan siviilipalveluksen.

Ruanda

Ruandassa järjestettiin huhtikuussa 2008 seminaari, johon kaikkia opettajia, myös monia opettajina toimivia Jehovan todistajia, vaadittiin osallistumaan. Poikkeuksia ei sallittu, vaikka jotkut eivät halunneet osallistua toimintaan, joka oli vastoin heidän Raamatun avulla valmennettua omaatuntoaan. Tämän seurauksena 215 todistajaa, jotka kieltäytyivät osallistumasta, erotettiin virastaan ja kaksi sisarta vangittiin useiksi viikoiksi. Seminaarissa käsiteltiin poliittisia ja sotilaallisia asioita, ja kaikki läsnäolijat määrättiin osallistumaan poliittiseen toimintaan ja kansallismielisiin seremonioihin. Armeijan joukot estivät ketään lähtemästä seminaarista. Sittemmin 90 Jehovan todistajien lasta on erotettu koulusta, koska he ovat kieltäytyneet laulamasta kansallislaulua tai tervehtimästä lippua. Luotamme siihen, että Jehova antaa veljillemme, sisarillemme ja heidän lapsilleen voimaa säilyttää nuhteettomuutensa tämän vainon aallon kohdatessa heitä.

Espanja

Espanjan hallitus hyväksyi kuninkaallisen säädöksen, joka koskee kokoaikaisessa erikoispalveluksessa toimivia Jehovan todistajia, kuten Betel-perheen jäseniä ja matkavalvojia. Virallisessa tiedonannossa tunnustetaan, että kokoaikaiset erikoispalvelijat ovat ”virkaanasetettuja sananpalvelijoita – – jotka omistautuvat yksinomaan lähetys- tai paimennustyöhön, uskonnolliseen valmennukseen tai muihin tarpeellisiin toimiin, jotka palvelevat heidän uskontunnustuksensa tavoitteita”. Tämä säädös tulee hyvään aikaan, sillä joissakin maissa viranomaiset ovat kyseenalaistaneet sen, ovatko kokoaikaiset erikoispalvelijat varsinaisia sananpalvelijoita, joiden kuuluu saada muiden uskonnollisten ryhmien sananpalvelijoille myönnetyt edut.

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN

Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Itävallan, Ranskan, Turkin, Ukrainan ja Venäjän Jehovan todistajilla on yhteensä 24 valitusta odottamassa käsittelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa Ranskassa. Nämä valitukset koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltuvuusalueella asuvien kansalaisten perusoikeuksia, kuten oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta omantunnonsyistä. Toisten valitusten syynä ovat vaino ja syrjintä uskonnon perusteella, Jehovan todistajien käyttämän laillisen yhdistyksen rekisteröinnin purkaminen tai kieltäminen, valtion puuttuminen oikeuteemme kokoontua rauhassa palvomaan ja se, että todistajavanhemmalta evätään oikeus kasvattaa lapsensa Jehovan todistajaksi.

Itävalta

31. heinäkuuta 2008 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki meille suotuisan päätöksen tapauksessa Jehovan todistajat vastaan Itävalta. Tuomioistuimen mukaan Itävallan uskontolaki rajoittaa Jehovan todistajien palvontavapautta, koska se pohjautuu kaksijakoiseen järjestelmään ja luokittelee jotkin uskonnot ja siten myös jotkut kansalaiset muita alempiarvoisiksi. Ennen tätä päätöstä veljemme ovat työskennelleet 30 vuotta saadakseen tunnustetun uskonnollisen yhdyskunnan aseman Itävallan Jehovan todistajille. Tuomioistuimen lausunnossa mainitaan: ”[Pitkä odotusaika] ei vaikuta perustellulta, kun on kyse uskonnollisista ryhmistä, jotka ovat olleet kansainvälisesti tunnettuja jo kauan ja jotka ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman maassa ja ovat siten tulleet tutuiksi viranomaisille, kuten on Jehovan todistajien laita.” Itävallan hallitusta vaaditaan nyt muuttamaan lakia siten, että todistajat saisivat samat oikeudet kuin on valtauskonnoilla.

Azerbaidžan

Marraskuussa 2007 veljet jättivät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valituksen, joka koskee poliisin syyllistymistä palvontavapautemme loukkaamiseen. Vaikka Jehovan todistajat on Azerbaidžanissa rekisteröity, veljiemme pidätykset ja huono kohtelu ovat lisääntyneet hälyttävästi. Suuret aseistautuneet poliisijoukot ovat tehneet ratsioita Jehovan todistajien rauhallisiin kokouksiin, takavarikoineet kirjallisuutta ja yksityisomaisuutta, pidättäneet läsnäolijoita ja pitäneet heitä vangittuina sekä solvanneet ja pahoinpidelleet veljiämme ja sisariamme. Koska ratsiat ovat jatkuneet, tuomioistuin on todennut tapauksen kiireelliseksi ja jouduttanut sen käsittelyä. Odotamme, että veljemme voivat pian kokoontua rauhaisasti yhteen heidän tarvitsematta pelätä, että poliisi keskeyttää kokouksen.

Ranska

Helmikuussa 2005 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen jätettiin valitus, joka koskee Ranskan valtion harjoittamaa Jehovan todistajien yhdistyksen epäoikeudenmukaista ja laitonta verotusta. Odotamme edelleen tuomioistuimen päätöstä siitä, hyväksyykö se jutun käsiteltäväksi. Samaan aikaan vastustajat ovat parjanneet uskonkäsityksiämme siinä määrin, että viime vuoden aikana raportoitiin noin 70 valtakunnansaleihin kohdistunutta ilkivaltatapausta. Kaikesta huolimatta veljemme Ranskassa ovat yhä toiveikkaita sen suhteen, että tuomioistuin toteaa pian Ranskan valtion toimineen syrjivästi, mikä toisi helpotusta paikallisten Jehovan todistajien tilanteeseen.

Venäjä

Joulukuussa 2001 Venäjän Jehovan todistajat jättivät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valituksen, joka koskee Jehovan todistajien uskonnollista yhdyskuntaa vastaan nostettuja toistuvia rikossyytteitä ja siviilikanteita. Kesäkuussa 2004 Moskovan kaupunginoikeus piti voimassa alemman tuomioistuimen päätöksen kieltää Jehovan todistajien toiminta Moskovassa ja lakkauttaa heidän käyttämänsä laillinen yhdistys. Suurin osa Moskovan veljistä pystyy silti edelleen kokoontumaan yhteen ja saarnaamaan Valtakunnan hyvää uutista. Moskovassa ja muualla Venäjällä viranomaiset ovat kuitenkin useita kertoja häirinneet kokouksia ja konventteja, ja veljemme ja sisaremme ovat kohdanneet myös muunlaista vastustusta. Esimerkiksi heinäkuussa tuhopolttajat hävittivät Jehovan todistajien valtakunnansalin Tšehovin kaupungissa 60 kilometriä Moskovasta etelään. Vaikka palosta ilmoitettiin heti palokunnalle, silminnäkijöiden mukaan palomiehet eivät tehneet paljoakaan tulipalon sammuttamiseksi, ja toistaiseksi poliisi on kieltäytynyt käynnistämästä tutkimuksia. Vaikeuksista ja vastustuksesta huolimatta veljemme ja sisaremme Venäjällä pysyvät uskollisina ja luottavat Jehovan tukeen.

Jehova lupaa, ettei mikään hänen palvelijoitaan vastaan valmistettu ase menesty (Jes. 54:17). Pahimmatkin vastoinkäymiset voivat koitua ”hyvän uutisen edistymiseksi”. Siksi Jumalan palvelijat ovat päättäneet ”pysyä lujina yhdessä hengessä ja ponnistella yhtenä sieluna rinta rinnan hyvän uutisen uskon puolesta ja missään suhteessa vastustajiaan säikähtämättä” (Fil. 1:12, 16, 18, 27, 28). ”Rukoilkaa edelleen” eri puolilla maailmaa toimivien veljiemme ja sisartemme puolesta samalla, kun he panevat luottamuksensa Jehovaan, ”linnoitukseensa” ja siihen, joka ”avaa pääsyn turvaan” (2. Tess. 3:1; Ps. 18:2).

HAARATOIMISTOJEN VIHKIÄISIÄ

Etelä-Afrikan haaratoimistossa iloittiin suuresti, kun lauantaina 10. marraskuuta 2007 noin 4000 veljeä ja sisarta kokoontui laajennetun painon, ruokasalin ja asuinrakennuksen vihkiäisiin.

Vierailijat olivat innoissaan nähdessään MAN Roland Lithoman -painokoneen, joka suoltaa tasaisena virtana kymmeniätuhansia Raamattuja ja raamatullisia julkaisuja. Uudessa kirjansitomossa on valmistettu jo yli miljoona Uuden maailman käännöstä 16:lla Afrikan kielellä. Vieraille esiteltiin myös laajennetut varastotilat, joissa säilytetään kirjallisuutta kymmenen Afrikan eteläosassa sijaitsevan maan lähes 8000:ta seurakuntaa varten.

Kesäkuun 7. päivänä 2008 vihittiin haaratoimiston lisätilat Lagosissa Nigeriassa noin 360 kilometriä Igieduman Betelistä lounaaseen. Lagosin toimisto käsittää varaston, toimistorakennuksen ja asuntolan, jossa on 24 huonetta. Monista haaratoimiston asioista huolehditaan Lagosissa, joka on maan liike-elämän keskus. Uusiin tiloihin voidaan majoittaa beteliläisiä, jotka noutavat lähetyksiä satamasta ja hankkivat tarvikkeita haaratoimistoa varten, sekä niitä, jotka tulevat lentokentältä tai menevät sinne. Lisäksi Lagosin toimistossa pidetään palvelijoiden valmennuskoulua, kunnes haaratoimiston laajennos Igiedumassa saadaan valmiiksi. Jehova selvästikin siunaa saarnaamistyötä Afrikassa samoin kuin kaikkialla maailmassa.

VARUSTETTUJA TEKEMÄÄN JUMALAN TAHTO

Miten kiitollisia olemmekaan Jehovalle siitä, että hän on varustanut meidät ”kaikella hyvällä tekemään hänen tahtonsa suorittamalla meissä Jeesuksen Kristuksen välityksellä sen, mikä on hyvin mieluista hänen silmissään” (Hepr. 13:21). Koska Jehova on osoittanut, että hän voi ”tehdä enemmän kuin yltäkylläisesti yli kaiken sen, mitä pyydämme tai mielessämme kuvittelemme”, me julistamme koko sydämestämme: ”Hänelle olkoon kunnia seurakunnan välityksellä ja Kristuksen Jeesuksen välityksellä kaikkiin sukupolviin asti aina ja ikuisesti.” (Ef. 3:20, 21.)

[Tekstiruutu s. 25]

Miksi ja miten uskonnollinen yhdyskunta rekisteröidään?

Uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröiminen vaihtelee maittain. Joissakin maissa, esimerkiksi Armeniassa ja Azerbaidžanissa, on säädetty lakeja, jotka antavat uskonnollisille yhdyskunnille mahdollisuuden anoa laillista rekisteröimistä ja tunnustusta. Jos anomus hyväksytään, uskonnollinen yhdyskunta tunnustetaan virallisesti tuossa maassa. Joissakin maissa rekisteröidyt uskontokunnat jaetaan kahteen luokkaan. Ensimmäisessä luokassa ovat valtauskonnot, jotka saavat monia etuja, kuten verovapauksia. Toiseen luokkaan kuuluu tavallisesti pienempiä ja uudempia uskonnollisia ryhmiä, joita ei pidetä perinteisinä.

Joissakin maissa, esimerkiksi Georgiassa ja Yhdysvalloissa, ei ole säädetty lakia uskontokuntien rekisteröimisestä. Niissä perustuslaki takaa uskonnonvapauden kaikille. Vaikka uskonnollisten ryhmien ei tarvitse hakea muodollista tunnustusta, ne voivat anoa laillisen yhdistyksen rekisteröimistä. Jos anomus hyväksytään, ne voivat käyttää yhdistystä toiminnassaan, johon voi sisältyä julkaisujen valmistamista ja kiinteistöjen omistamista.

[Kartta s. 21]

(Ks. painettu julkaisu)

ITÄVALTA

RANSKA

ESPANJA

KREIKKA

ERITREA

RUANDA

ARMENIA

AZERBAIDŽAN

VENÄJÄ

KAZAKSTAN

UZBEKISTAN

TADŽIKISTAN

ETELÄ-KOREA

[Kuva s. 11]

Luonkielinen seurakunta Siayassa

[Kuva s. 13]

”Uuden maailman käännös” on saatavilla kokonaan tai osittain yli 70 kielellä.

[Kuva s. 22]

Konstantinos Kotidis

[Kuva s. 22]

Stylianos Ioannidis

[Kuva s. 29]

Uusi asuinrakennus Lagosissa Nigeriassa

[Kuva s. 29]

Etelä-Afrikan haaratoimiston paino