Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Saarnaamis- ja opetustyötä kautta maailman

Saarnaamis- ja opetustyötä kautta maailman

Saarnaamis- ja opetustyötä kautta maailman

AFRIKKA

MAITA 57

ASUKKAITA 878000158

JULISTAJIA 1171674

RAAMATUNTUTKISTELUJA 2382709

Benin

Claude ja hänen vaimonsa Marie-Claire ovat olleet innokkaita lähetystyöntekijöitä 27 vuoden ajan. Helmikuussa Marie-Claire liukastui ja hänen jalkansa murtui. Kaksi viikkoa myöhemmin Claude kaatui työskennellessään lähetyskodissa ja katkaisi jalkansa. Molempien jalka kipsattiin, Marie-Clairen oikea jalka ja Clauden vasen. Claude totesi ironisesti: ”Me haluamme aina tehdä asiat yhdessä!”

Claude pystyi kipsistä huolimatta liikkumaan jonkin verran, mutta Marie-Claire joutui pysymään kotona useita viikkoja. Vaikka Marie-Claire sai johdettua lähetyskodissa kahdestatoista raamatuntutkistelustaan neljää, hän kaipasi muita palveluksen muotoja. Niinpä hän päätti puhua ihmisille, jotka kulkisivat lähetyskodin ohitse. Hän istui ulkona julkaisuja täynnä olevan pöydän ääressä. Maaliskuussa hän vietti siinä 83 tuntia. Siunasiko Jehova hänen aloitteellisuuttaan? Tuon kuukauden aikana hän levitti 14 kirjaa, 452 kirjasta, 290 lehteä ja yli 500 traktaattia.

Etiopia

Syrjäisessä kylässä asuva mies, Arega, päätti tapetoida kotinsa seiniä. Hänen maassaan jotkut käyttävät tähän tarkoitukseen sanomalehtiä, mutta hän halusi jotain värikkäämpää. Torilla Arega näki miehen tarjoamassa kirjasta Nauti elämästä maan päällä ikuisesti! Hän otti kirjasen ja lukematta sitä irrotti sivut toisistaan ja kiinnitti ne talonsa seiniin. Kaksi vuotta myöhemmin hän huomasi ”tapetissa” lauseen: ”Jeesus oli Jumalan Poika.” Tämä ajatus poikkesi salaperäisestä kolminaisuudesta, jota hänelle oli opetettu. Koska Aregan kiinnostus heräsi, hän käveli yhdeksän tuntia lähimpään kaupunkiin löytääkseen ihmisiä, jotka sanovat, että Jumalalla on Poika. Hänen ensimmäinen yrityksensä ei tuottanut tulosta, ja hän palasi kotiin pettyneenä. Kun hän myöhemmin yritti uudestaan, hänet ohjattiin kirjasen antaneen veljen talolle. Aregan päättäväisyys oli edelleen koetuksella, koska hänen täytyi odottaa veljeä tuntien ajan. Keskustelu johti raamatuntutkisteluun. Seuraavina kuukausina Arega kävi usein kaupungissa oppiakseen lisää Jumalasta. Kertoessaan oppimastaan toisille kyläläisille hän kohtasi paljon vastustusta, ja monet alkoivat vältellä häntä. Hän ei kuitenkaan antanut periksi, ja jotkut kiinnostuivat. Kun kiinnostuneiden lukumäärä nousi 13:een, alueelle määrättiin kaksi erikoistienraivaajaa. Pian he johtivat yli 40:tä raamatuntutkistelua ja suunnilleen saman verran ihmisiä kävi kokouksissa. Tätä nykyä alueella toimii kahdeksan paikallista julistajaa. Nyt uuden veljemme Aregan seinällä olevat kuvat merkitsevät hänelle muutakin kuin kauniita värejä.

Ghana

Matkapuhelimet ovat yleistyneet Afrikassa niin nopeasti, että siellä puhutaan ”tietoliikenteen vallankumouksesta”. Monet yritykset houkuttelevat asiakkaita tarjoamalla ilmaista puheaikaa tietyiksi yön tunneiksi. Grace-niminen sisar hyödynsi tätä järjestelyä. Hänen oli vaikea tutkia raamatuntutkisteluoppilaansa Monican kanssa, koska tällä oli aina muita kiireitä. Grace teki kaikkensa tutkistelun jatkamiseksi – hän jopa sopi tapaamisen Monican luokse aamuviideksi. Mutta Monican aikataulu vaihteli, eikä tämäkään aika osoittautunut toimivaksi. Sitten Grace keksi hyödyntää yön ilmaista puheaikaa. Monica suostui, ja he sopivat tutkivansa puhelimen välityksellä aamulla kello neljä. Pettymyksekseen he huomasivat, että yhteyttä oli miltei mahdoton saada, koska niin moni jo käytti siihen aikaan puhelinverkkoa. Niinpä he päättivät herätä vieläkin aiemmin voidakseen aloittaa tutkistelun kolmelta, vaikka se oli näille työssä käyville äideille haastavaa. Grace sanoo: ”Rukoilin Jehovalta voimaa ja halua jatkaa pitääkseni yllä tutkisteluoppilaani kiinnostusta. Asetin puhelimeeni herätyksen ja nousin päättäväisesti ylös tuohon aikaan. Vaikka olin hyvin väsynyt, en antanut sen lannistaa itseäni.” Miten iloinen hän olikaan ponnistelujensa johdosta, kun hän näki Monican menevän kasteelle vuoden 2008 ”Jumalan henki opastaa” -piirikonventissa. Hiljattain Grace on taas hyödyntänyt ilmaista puheaikaa. Nainen, jonka kanssa hän tutkii puhelimitse yöllä, on nyt alkanut käydä kokouksissa.

Mosambik

Elokuussa 2008 lähelle köyhän, leskeksi jääneen sisaren savimajaa putosi ohi ajavasta autosta takki. Sisar poimi sen maasta ja löysi sen taskuista asiakirjoja, kolme pientä pussillista kalliita koruja ja yli 600 euron arvosta käteistä. Hän halusi ehdottomasti, että joku kyläläinen soittaisi asiakirjoissa oleviin puhelinnumeroihin ja ilmoittaisi takin löytymisestä. Samana iltana kylään saapui autolla neljä miestä. Kylän viranomaisten edessä sisaremme antoi takin kaikkine sisältöineen takaisin sen omistajalle. Tämä mies alkoi itkeä ja sanoi, että jos takki olisi joutunut jonkun muun kuin Jehovan todistajan käsiin, hänellä ei olisi ollut paljoakaan toivoa saada omaisuuttaan takaisin. Vaikka uskollisella sisarellamme on hyvin vähän varoja, hän antoi kyläyhteisön edessä todistusta, joka toi runsaasti ylistystä hänen Jumalansa Jehovan nimelle.

AMERIKKA

MAITA 55

ASUKKAITA 910761124

JULISTAJIA 3575123

RAAMATUNTUTKISTELUJA 3778321

Barbados

Monien vanhempien mielestä on hyödyllistä kannustaa lapsiaan opettelemaan ulkoa raamatunkohtia. Grenadassa muuan perhe oli tyytyväinen saadessaan tietää, miten heidän kuusivuotias poikansa käytti erästä raamatunkohtaa puolustaessaan totuutta Jehovan ylivertaisuudesta. Pojan isä kirjoittaa: ”Vaimoni Lauran hakiessa iltapäivällä poikaamme Stefania koulusta tämän opettaja pyysi Lauran sivuun ja sanoi hänelle: ’Minun on ihan pakko kertoa, miten suuren vaikutuksen poikanne minuun teki. Täytyy tunnustaa, että vaikka en usko teidän tavallanne, ihailen poikanne kykyä puhua uskostaan.’

Heidän tullessaan kotiin vaimoni kysyi heti Stefanilta, mikä koulussa tapahtunut asia sai opettajan kiittelemään häntä. Stefan kertoi opettajan väittäneen ensimmäisellä tunnilla, että ’Jeesus on Jumala’.

Stefan nosti silloin kätensä ja saatuaan vastausvuoron sanoi: ’Ei, opettaja, Jeesus ei ole Jumala. Raamatun mukaan Jeesus on Jehovan Poika, joten hän ei voi olla Jehova.’

Opettaja vastasi: ’Minä uskon, että Jeesus on sama kuin Jehova.’

Stefan sanoi siihen: ’Mutta Raamatussa sanotaan, että Jehova yksin on Korkein, ei Jeesus. Vain Jehova on Korkein.’ Hän lainasi psalmia 83:18, jonka hän oli aiemmin oppinut ulkoa ja jonka merkityksen olimme hänelle opettaneet. Vaikka opettajaa pelättiin, hänestä ei ollut vastusta Raamatun täsmällistä tuntemusta saaneelle kuusivuotiaalle lapselle.”

Ecuador

Joukko veljiä matkusti linja-autolla kotiinpäin työskenneltyään kitšuankielisellä maaseutualueella. Koska linja-autossa oli videolaitteet, he saivat luvan näyttää videon Nooasta ja Daavidista matkustajille, joita oli paljon ja jotka kaikki puhuivat kitšuaa. Matkustajat olivat yllättyneitä nähdessään ja kuullessaan jotain omalla kielellään. He seurasivat videota hyvin tarkkaavaisesti ja pyysivät linja-autoon nousevia matkustajia istuutumaan nopeasti, jottei heiltä jäisi mitään näkemättä. Nähtyään videon monet pyysivät saada sellaisen itselleen. Jotkut tekivät raamatullisia kysymyksiä ja halusivat kirjallisuutta, toiset antoivat nimensä ja osoitteensa, jotta joku voisi käydä heidän luonaan kaupungissa, ja kaikki saivat kutsun kitšuankieliseen muistonviettoon. Epäilemättä tämä vaikutti osaltaan siihen, että muistonviettoon tuli tuolla alueella erityisen paljon ihmisiä.

Meksiko

Saarnatessaan talosta taloon tienraivaajaveli Gabino koputti erään kodin ovelle. Vastausta ei kuulunut. Hän koputti toisen kerran ja sitten kolmannen. Pidettyään tauon hän koputti neljännen kerran. Silloin ovi aukesi, ja sen takana seisoi tuskaisen näköinen, itkevä mies. Hän kutsui Gabinon heti sisään mutta oli niin poissa tolaltaan, ettei pystynyt puhumaan. Gabino alkoi tyynnytellä miestä kertomalla hänelle hyvästä uutisesta ja sai hänet rauhoittumaan. ”Näetkö tuon tuolin?” mies kysyi. ”Kun koputit kolmannen kerran, seisoin tuolilla. Näetkö tuon roikkuvan köyden? Kun koputit neljännen kerran, silmukka oli kaulani ympärillä. Mutta otin sen pois voidakseni avata oven. Kiitos, ettet antanut periksi, sillä muutoin olisin hirttäytynyt.” Hän selitti, että hänen ja hänen vaimonsa väliset ongelmat olivat saaneet hänet suunniltaan. Gabino sopi miehen kanssa raamatuntutkistelusta. Yleensä tämä veli koputtaa ovelle vain kerran tai kahdesti. Mutta tällä kertaa hänen hellittämättömyytensä – joka kenties johtui enkelien ohjauksesta – tuotti hyviä tuloksia.

Chile

Kun oli meneillään kampanja kiinnostuneiden kutsumiseksi Kristuksen kuoleman muistojuhlaan, erästä todistajaa lähestyi pieni lapsi, joka kysyi häneltä: ”Kuinka vanha olet?” Sisar vastasi jokseenkin hämmästyneenä: ”Entä kuinka vanha sinä olet?” Tyttö kertoi, että hän oli 6-vuotias ja että hänen äitinsä oli antanut hänelle kirjeen toimitettavaksi jollekin Jehovan todistajalle. Äiti oli neuvonut tytärtään etsimään todistajan, joka ei olisi lapsi muttei vanhuskaan. Sisar kertoi tytölle olevansa 25-vuotias. Tyttö antoi hänelle kirjeen, jossa sanottiin: ”Kun olette käyneet kotonani, en ole saanut kerätyksi rohkeutta avata ovea. Kärsin vaikeasta masennuksesta ja olen pyytänyt Jumalalta apua. Olen myös yrittänyt ottaa selvää sanomastanne ja lukea Raamattua, mutta se on ollut minulle hyvin vaikeaa. Haluaisin tutkia Raamattua sellaisen ihmisen kanssa, joka voisi auttaa minua selviytymään avioliiton kariutumisesta. Jos pystyt auttamaan minua, tulisitko luokseni iltapäivällä, koska nyt olen vielä vuoteessa. Kiitos.”

Sisar meni iltapäivällä naisen luokse ja kutsui hänet muistonviettoon ja erikoisesitelmään. Molemmat tilaisuudet toivat naiselle suurta lohtua. Siitä lähtien hän on käynyt säännöllisesti kokouksissa, ja raamatuntutkistelu, jota johdetaan hänelle Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjan avulla, edistyy hyvin. Entä mitä kuuluu naisen 6-vuotiaalle tyttärelle? Myös hänelle samoin kuin hänen 12-vuotiaalle sisarelleen johdetaan omaa raamatuntutkistelua.

Puerto Rico

Eräs sisar kirjoittaa: ”Tarjotessani lehtiä kadulla näin nuoren naisen lisäävän ilmaa autonsa renkaisiin. Lähestyin häntä, mutta ennen kuin ehdin sanoa mitään, hän pyysi minulta Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä. Hän kertoi lukevansa niitä mielellään. Tarjosin hänelle raamatuntutkistelua, mutta hän sanoi, ettei voinut tutkia, koska asui äitinsä talon yläkerrassa ja äiti vastusti kovasti työtämme. Kun kysyin hänen osoitettaan, hän kertoi vain kadun nimen. Myöhemmin yritin löytää hänen kotiaan tuolta kadulta, mutta tuloksetta. Sitten yhtenä päivänä kysyin naapureilta, sattuivatko he tuntemaan tuolta kadulta Nancy-nimistä kahden pienen lapsen äitiä. Ilokseni sain viimein hänen osoitteensa. En kuitenkaan onnistunut tavoittamaan häntä kotoa, joten jätin hänelle lehtiä ja pieniä viestejä. Kun viimein tapasin hänet, hän alkoi itkeä ja sanoi haluavansa tulla valtakunnansalille. Hän tulikin ja nautti ystävien keskuudessa vallitsevasta lämmöstä ja rakkaudesta. Hän kertoi, ettei ollut voinut vastata aiempiin viesteihini, koska hänen äitinsä oli tuhonnut ne sekä lehdet ennen kuin hän oli palannut kotiin. Aloimme tutkia Raamattua Nancyn kanssa hänen sisarensa kotona, ja pian Nancy kävi kokouksissa säännöllisesti. Nykyään hän ei ole niistä koskaan poissa. Hän on ilmoittautunut teokraattiseen palveluskouluun, ja on ilo kuulla hänen ja hänen kahden pienen lapsensa vastauksia kokouksissa.”

AASIA

MAITA 47

ASUKKAITA 4073556172

JULISTAJIA 635896

RAAMATUNTUTKISTELUJA 579554

Etelä-Korea

Eräs valtakunnansalin lähistöllä asuva mies löysi viestin autostaan, joka oli pysäköitynä hänen kotinsa eteen. Viestissä luki: ”Naarmutin vahingossa autoanne, kun olin pysäköimässä. Soittakaa minulle, niin korjautan sen.” Mies oli pannut merkille läheisessä valtakunnansalissa kokoontuvien Jehovan todistajien käytöksen ja päätteli, että näin rehellisen ihmisen täytyy olla todistaja.

Viestin oli jättänyt sisar nimeltä Su-yeon, ja kun mies soitti tälle, tämä pyyteli anteeksi ja jälleen tarjoutui korjauttamaan auton. Su-yeonin hämmästykseksi mies kysyi: ”Anteeksi, mutta oletteko Jehovan todistaja?” Mies sanoi, että hän korjauttaisi autonsa itse eikä siitä tarvitsisi kantaa huolta. Hän kertoi vielä haluavansa tavata Su-yeonin, koska hänellä oli kysyttävää Jehovan todistajista. Su-yeon meni tapaamaan häntä isänsä ja erään toisen hengellisen veljen kanssa. Mies sanoi: ”Olen pystynyt tarkkailemaan Jehovan todistajia, koska asun lähellä valtakunnansalia. Te olette hyviä ihmisiä. En ymmärrä, miksi teitä vihataan niin kovasti.” Su-yeonin isä vastasi miehen moniin kysymyksiin käyttämällä Raamattua ja kirjaa Mitä Raamattu todella opettaa? Mies tutkii nyt säännöllisesti Raamattua Su-yeonin isän kanssa ja edistyy hengellisesti hyvää vauhtia.

Maat joissa työllemme on asetettu rajoituksia tai kieltoja

Erästä armeijan everstiä kosketti se, miten myönteisesti totuus oli vaikuttanut hänen vaimoonsa, joka oli Jehovan todistaja. Niinpä hän alkoi tutkia Raamattua. Kenraali, joka oli hänen päällikkönsä, sai tietää siitä ja kutsui hänet puhutteluun. Kenraali sanoi, että ellei eversti katkaisisi yhteyksiä Jehovan todistajiin, tämä lähetettäisiin maan kaukaisimpaan kolkkaan. Eversti vastasi rohkeasti, että hänen vaimonsa oli tutkinut Raamattua pitkään eikä siinä ollut mitään vaarallista. Siksi eversti ei suostunut lopettamaan Raamatun tutkimista. Jonkin ajan kuluttua hän päätti lähteä armeijasta. Hän on nykyään kastettu todistaja ja toimii vakituisena tienraivaajana ja avustavana palvelijana. On kiinnostavaa, että myös kenraalin vaimo alkoi tutkia Raamattua. Kenraali ei pystynyt estämään vaimoaan, ja nyt tämäkin on vakituinen tienraivaaja.

Eräässä toisessa maassa sisar aloitti raamatuntutkistelun nuorelle naiselle, jonka aviomies oli ankara vastustaja. Koska tutkistelua ei voitu pitää naisen kotona, sisar tutki hänen kanssaan pienessä puistossa. Tutkistelun aikana heidän lähellään kierteli useasti iäkäs mies, joka oli siellä kävelyllä. Hän tarkkaili naisten tekemisiä ja kuunteli heidän keskusteluaan. Eräänä päivänä mies tuli heidän puheilleen ja esitti joitakin kysymyksiä Raamatusta. Sama toistui seuraavalla tutkistelukerralla. Tutkisteluoppilas sanoi hänelle hieman harmistuneena: ”Minulla on vain tunti aikaa Raamatun tutkimiseen, mutta kaikki aika menee, kun te kyselette niin paljon.” Sen jälkeen sisar pyysi erästä veljeä tutkimaan miehen kanssa, ja tämä edistyi nopeasti ja alkoi käydä kokouksissa. Kaksi tuon miehen naapuristossa asuvaa naista huomasi, että hän lähti joka sunnuntai kotoa hyvin pukeutuneena ja salkku kädessään. He olivat uteliaita tietämään, mihin hän meni, ja saivat selville, että hän oli alkanut harjoittaa jotakin ”uutta uskontoa”. Päätettyään ottaa asiasta tarkempaa selkoa nämä naiset seurasivat miestä valtakunnansalille. Sisaret puhuivat siellä heidän kanssaan ja kysyivät, halusivatko he tutkia Raamattua. Toinen naisista vastasi myöntävästi. Nämä kolme ihmistä – puistossa tutkinut nuori nainen, siellä tavattu mies sekä toinen tätä miestä seuranneista naisista – ovat edistyneet hengellisesti, ja heidät kastettiin hiljattain.

Kambodža

Tienraivaajasisar Louy käy säännöllisesti polkupyörällä eräässä kylässä, jossa talot on rakennettu bambusta paalujen varaan. Siellä hän johtaa raamatuntutkisteluja. Kun hän oli kolme päivää ennen muistonviettoa tässä kylässä selittämässä muistonvieton tarkoitusta yhdelle tutkisteluoppilaistaan, uteliaat lapset alkoivat kerääntyä hänen ympärilleen ja tehdä kysymyksiä. Lapsia tuli aina vain enemmän. Louy jakoi 57 muistonviettokutsua. Seuraavana päivänä Louy pyöräili kylään johtamaan tutkistelua toiselle oppilaalle, ja tämä sanoi sukulaistensa ja ystäviensä haluavan tulla muistonviettoon. Niinpä Louy jätti 20 kutsua tutkisteluoppilaansa levitettäväksi. Nyt Louy alkoi huolestua siitä, miten hän pystyisi auttamaan kaikkia näitä ihmisiä pääsemään muistonviettoon. Pidettyään rukouksen hän puhui asiasta yhden tutkisteluoppilaansa isälle, joka on kylänvanhin. Mies vakuutti Louylle, että tämän tarvitsisi järjestää koko joukolle vain yksi tuk-tuk (pieni moottoripyörällä vedettävä, yleensä nelipaikkainen kärry), sillä he joko istuisivat sylikkäin tai seisoisivat. Louy oli hyvin onnellinen, kun muistonvietossa oli tästä kylästä 18 ihmistä.

Intia

Muuan autorikšan kuljettajana työskentelevä veli tarttui tilaisuuteen todistaa matkustajalle, joka sattui olemaan toimittaja. Veljen rohkeus teki tähän naiseen vaikutuksen, sillä vastustajat olivat tuolla alueella käyneet todistajien kimppuun näiden kertoessa hyvää uutista. Toimittaja päätti julkaista veljen kanssa käymänsä keskustelun valtakunnallisessa sanomalehdessä. Hän kirjoitti: ”Ajattelin hiukan provosoida tuota miestä sanomalla: ’Etkö ole kuullut tänään uutisista, että teitä on piesty ja kirkkoihinne on hyökätty eri puolilla osavaltiota?’ Hän vastasi: ’Luin siitä kyllä tämän päivän lehdestä.’ ’Mitä sitten teette, jos – – [vastustajat] edelleen aiheuttavat teille harmia?’ Mies pudisti päätään ja sanoi: ’Ei sillä ole merkitystä. Me uskomme edelleen [totuuteen].’ ”

Toimittaja kuvaili todistajalta saamaansa traktaattia: ”Kotona otin lehtisen laukustani. Kannessa oli uskomattoman idyllinen maisema: viheriöiviä niittyjä, järvi, kukkivia puita, ihmisiä viljan ja hedelmien korjuussa sekä lumihuippuisia vuoria. Siinä luki: ’Elämä rauhaisassa uudessa maailmassa.’ Sisällä oli uskonnollinen sanoma. Yleensä kukaan ei paheksuisi sitä, että hänelle ojennetaan jokin lehtinen, mainostettiinpa siinä sarimyymälää tai elämäntapaa. Mutta alapa puhua rauhaisasta uudesta maailmasta, niin johan alkavat vihan rattaat pyöriä.”

Filippiinit

Zamboangan alueella on niin korkea vuori, että sen huippu näkyy 200 kilometrin päähän. Vuoren lähellä asuvilla veljillä oli tapana vitsailla kenttäpalveluksessa: ”Entä jos tuon vuoren huipulla asuukin joku kiinnostunut?” Kun he olivat kerran saarnaamassa vuoren juurella, heitä lähestyi mies, joka kertoi etsivänsä Jehovan todistajia. Hän sanoi haluavansa heiltä apua Raamatun tutkimisessa. Veljet kysyivät, missä hän asui. Kun hän osoitti kohti vuoren huippua, veljet jäivät sanattomiksi. Mies selitti, että hänen kotinsa ei ollut huipulla vaan vuoren toisella puolella ja että sinne pääsi ainoastaan kiipeämällä vuoren huipun yli. Toivuttuaan äimistyksestään veljet lupasivat tulla hänen luokseen. Miehelle aloitettiin raamatuntutkistelu, ja nyt hän käy viikoittain kokouksissa valtakunnansalilla, vaikka se on hyvin kaukana hänen kotoaan. Nykyään tämä mies kuuluu niihin, jotka kaikista kansakunnista virtaavat ”Jehovan huoneen vuorelle” (Jes. 2:2).

EUROOPPA

MAITA 47

ASUKKAITA 736988468

JULISTAJIA 1563910

RAAMATUNTUTKISTELUJA 819067

Suomi

Kaksi veljeä oli talosta-taloon-työssä ja tarjosi raamatuntutkistelua käyttämällä traktaattia Haluaisitko tietää totuuden? Eräs mies avasi oven, keskeytti heidän esityksensä ja pyysi heidät sisälle. ”Minulla on paljon kysyttävää”, hän sanoi. ”Miksi tulitte juuri nyt?”

Veljet vastasivat, että he ovat työskentelemässä tällä alueella yhdessä seurakuntansa kanssa.

Mies sanoi: ”Olen rukoillut, että Jehovan todistajat tulisivat käymään. Tavallisesti olen tähän aikaan lenkillä, mutta tänään en lähtenyt. Ja nyt te tulitte!” Miehestä tuntui, että tämä oli vastaus hänen rukouksiinsa. Hänen työpaikallaan oli usein puhuttu pahaa Jehovan todistajista. Koska hän halusi saada selville, pitivätkö siellä esitetyt väitteet paikkansa, hän meni etsimään tietoja kirjastosta. Hän löysi kirjan Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia, luki sen ja huomasi, että meitä koskevat syytökset ovat valhetta. Siksi hän halusi kovasti tavata Jehovan todistajia. Miehelle aloitettiin raamatuntutkistelu, ja hän alkoi heti käydä kokouksissamme. Hän todisti entiselle vaimolleen ja heidän tyttärelleen, ja nämäkin alkoivat tutkia.

Britannia

Vakituisena tienraivaajana toimiva Kirsty opiskeli ranskaa ja lingalaa, jotta hän voisi todistaa alueellaan asuville kongolaisille. Eräänä päivänä hän näki kongolaisen naisen, jonka oli suurten kantamustensa vuoksi vaikea nousta bussiin. Lingalaa puhuen Kirsty tarjoutui auttamaan häntä kassien nostamisessa. ”Miten sinä, vaikka olet valkoihoinen, puhut lingalaa?” nainen kysyi. Kirsty selitti, että hän kuuluu lingalankieliseen seurakuntaan ja että sikäläiset Jehovan todistajat olivat opettaneet hänelle tätä kieltä, jotta hän voisi puhua ihmisille Raamatusta. Hän halusi tarjota naiselle raamatuntutkistelua, ja niinpä hän matkusti bussissa saman matkan kuin nainenkin. Sitten Kirsty kantoi naisen kassit kolmanteen kerrokseen tämän asuntoon. Naisen aviomies ja neljä lasta pyysivät Kirstyä sisään, ja tämä näytti perheelle, miten Raamattua tutkitaan kirjan Mitä Raamattu todella opettaa? välityksellä. Perheenäiti ja kaksi vanhempaa lasta tutkivat nyt Raamattua. Kaikki kolme ponnistelevat miellyttääkseen Jehovaa.

Georgia

Kaksi nuorta tienraivaajaveljeä päätti muuttaa eräälle maan vuoristoiselle alueelle, jossa oli vain muutamia todistajia. He alkoivat saarnata kylä kylältä, ja vastaanotto oli erinomaista. He levittivät satoja julkaisuja ja aloittivat monia raamatuntutkisteluja. Ryhtyessään saarnaamaan tällä vuoristoseudulla veljillä ei ollut paljoa ruokatarvikkeita eikä tietoakaan majapaikoista. Mutta koko ajan heidän tarpeensa täytettiin. Kyläläiset kutsuivat heidät kotiinsa yöksi ja antoivat heille ruokaa. Toisinaan jopa ne, jotka eivät välittäneet heidän sanomastaan, halusivat majoittaa heidät ja tarjota heille aterian. Myöhemmin nämä veljet määrättiin tälle alueelle erikoistienraivaajiksi. Koska tutkisteluja oli paljon, he päättivät rajoittaa niiden määrää voidakseen huolehtia oppilaista hyvin. Edelleenkään ei ole harvinaista, että joku pysäyttää veljet tiellä ja pyytää raamatuntutkistelua, ja vaikka he ovat rajoittaneet tutkistelujen määrää, kummallakin on ollut niitä kuukausittain yli 20.

Unkari

Eräälle sisarelle toimitetaan säännöllisesti maitoa pulloissa, jotka pannaan pussissa riippumaan hänen talonsa aitaan. Eräänä päivänä hän laittoi palautuspullojen mukana pussiin traktaatin Haluaisitko tietää totuuden? Hänen yllätyksekseen maitoa toimittava nainen oli pannut seuraavaan lähetykseen paperinpalan, jossa oli traktaattiin liittyviä kysymyksiä ja pyyntö saada Raamattu. Sisar meni heti käymään tilalla, jossa tämä nainen asui, ja aloitti hänelle raamatuntutkistelun Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjan avulla. Nainen oli etsinyt vastauksia kysymyksiinsä eri kirkoista, mutta hän ei ollut saanut hengellistä nälkäänsä tyydytettyä. Itse asiassa etsintä oli tuonut hänen mieleensä vain lisää kysymyksiä. Koska yksi hänen tyttäristäänkin oli hyvin kiinnostunut, sisar antoi tälle kirjan Opimme Suurelta Opettajalta. Äiti kertoi, että aiemmin tyttö oli usein herännyt öisin painajaisiin. Mutta nyt luettuaan muutaman luvun tuosta kirjasta hän ei ollut enää niin pelokas ja nukkui yöt rauhallisesti. Raamatuntutkistelu jatkuu, ja äiti ja hänen kaksi tytärtään käyvät joka sunnuntai kokouksessa.

Italia

Tienraivaajasisaret Cristina ja Manel olivat maaseutualueella Keski-Italiassa levittämässä traktaattia Haluaisitko tietää totuuden? Eräällä tilalla he kuulivat meteliä takapihalta. Heti kun talossa asuva nainen näki todistajat, hän huusi: ”Apua! Tulkaa nopeasti! Juoskaa!” Kun todistajat kiiruhtivat apuun, he näkivät, että nainen yritti estää valtavan suurta vihaista sikaa karkaamasta ulos aitauksesta. Portti oli rikki, ja hän pelkäsi, että sika juoksisi läheiseen metsään. Hän oli yksin ja yritti epätoivoisesti pitää porttia kiinni. Hän kiljui Cristinalle: ”Pitele tätä, niin haen jotain sen tukkeeksi!” Cristina sanoi pelkäävänsä kovasti sikaa. Silloin nainen antoi Manelille kurpitsan ja puukon ja sanoi hänelle: ”Älä hermoile. Sika ei ehdi muualle, kun heität sille koko ajan kurpitsanpaloja. Sillä välin minä etsin uuden salvan.”

Sitten nainen katosi, ja kului useita minuutteja. Sillä välin Cristina hoputti Manelia heittämään lisää ruokaa sialle, mutta Manelin oli vaikea leikata kurpitsan kovaa kuorta. Lopulta nainen palasi ja korjasi portin. Helpotuksesta huokaisten hän sanoi: ”Kaikkivaltias lähetti teidät!”

”Olette aivan oikeassa!” he vastasivat vetäessään esiin traktaatin ja näyttäessään sitä hänelle.

Nainen sanoi heti: ”Tämä on liian tärkeä aihe puhuttavaksi seisten. Istutaan ja puhutaan rauhassa.” Hän haki tuoleja, ja he istuivat aurinkoisella pihalla. Nainen teki monia kysymyksiä, kuunteli kiinnostuneena ja ilmaisi arvostusta. Myöhemmin tehtiin järjestelyjä raamatuntutkistelun aloittamiseksi. Cristina ja Manel sanovat, että he saavat kiittää tästä kokemuksesta sikaa, joka yritti karata juuri oikealla hetkellä.

AUSTRALIA JA OSEANIA

MAITA 30

ASUKKAITA 38338482

JULISTAJIA 99816

RAAMATUNTUTKISTELUJA 59619

Australia

Hiljaisessa rannikkokaupungissa asuva todistaja Fred levitti eräälle miehelle kolme DVD-levyämme. Myöhemmin Fred sai mieheltä kirjeen, jossa sanottiin muun muassa: ”Noiden DVD-levyjen katselemisella ja kuuntelemisella oli minuun tyynnyttävä vaikutus. Pystyin aistimaan niissä näkemieni ihmisten rauhan, ilon ja hymyn. En ole tuntenut mitään sellaista vuosikausiin. Nyt alan uskoa, että edessäni voi olla parempi elämä. Ennen olin usein töykeä ovelleni tulleille Jehovan todistajille. Pyydän sitä vilpittömästi anteeksi. Teikäläisiä on tuonut luokseni silkka ystävällisyys ja halu levittää hyvää uutista. Kukaties jonain päivänä vilkaiset olkapääsi yli valtakunnansalissanne ja näet minut istumassa takanasi.”

Uusi-Seelanti

Kaksi sisarta kävi eräässä valtiojohtoisessa perhesäätiössä ja sopi tapaamisesta sen johtajattaren kanssa. He valmistautuivat kokoamalla ”perhepakkauksen” sellaisista aiheista, jotka kiinnostaisivat tätä perheiden parissa työskentelevää naista. Pakkaus sisälsi kirjat Perheonnen salaisuus ja Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia, Herätkää!-lehden vuoden 2007 elokuun numeron, jonka kansiaiheena oli ”Seitsemän askelta hyvään vanhemmuuteen”, sekä lokakuun numeron aiheesta ”Suojele lapsiasi!”

Käynnillään sisaret selittivät, että työmme on luonteeltaan vapaaehtoista ja että haluamme kovasti auttaa perheitä – varsinkin hengellisesti. He esittelivät pakkauksen sisältöä jonkin aikaa. Johtajatar kuunteli, otti vastaan kirjallisuuden ja sanoi haluavansa, että kaikki 35 työntekijää saisivat tutustua tähän aineistoon. Hän lisäsi, että kaikki hänen luettelossaan olevat 503 perhettä hyötyisivät Herätkää!-lehden kirjoituksista. Sisaret saivat hankittua 557 Herätkää!-lehteä. Kaksi viikkoa myöhemmin heille ilmoitettiin puhelimitse, että nuo lehdet oli jaettu perheille.

Fidži

Nuori mies nimeltä Viliame oli poikkeuksellisen hyvä rugbyn pelaaja, ja hänellä oli tavoitteena edustaa maataan tässä lajissa. Myös hänen veljensä Leone halusi luoda uran rugbyn parissa, mutta alettuaan tutkia Raamattua erään erikoistienraivaajan kanssa hän tajusi, ettei voisi palvella kahta isäntää. Hän alkoi käydä kokouksissa ja luopui rugbysta. Leonen äiti, joka on Jehovan todistaja, osti hänelle kokousvaatteet, mutta erään riidan yhteydessä Viliame repi ne riekaleiksi. Leone oli suunniltaan mutta päätti olla kostamatta. Vähän myöhemmin Leone vei kasvattamiaan vesimeloneja torille ja hankki osalla niiden tuotosta itselleen kokousvaatteet sekä Raamatun ja kyniä kokouskäyttöön. Hän osti samat tarvikkeet Viliamelle. Nyt Viliame muisti, miten ilkeä hän itse oli ollut, ja Leonen ystävällisyys kosketti häntä syvästi. Hän sonnustautui uuteen asuunsa ja tuli veljensä yllätykseksi kokoukseen. Myös Viliame alkoi tutkia Raamattua, ja veljekset edistyivät hengellisesti. Kun he suunnittelivat kasteelle menemistä, Viliamelle tarjottiin houkuttelevaa mahdollisuutta pelata rugbya Euroopassa. Monet nuoret miehet unelmoivat tällaisesta tarjouksesta ja sen mukana tulevasta maineesta ja taloudellisesta turvallisuudesta. Viliamella oli kuitenkin uudenlaiset tavoitteet, ja hän päättikin vihkiytyä Jehovalle. Sekä Viliame että Leone palvelivat heti kasteensa jälkeen puoli vuotta osa-aikaisina tienraivaajina. Kun heidän isänsä Waisea näki heidän hyvän esimerkkinsä, hänkin alkoi tutkia Raamattua. Waisea teki suuria muutoksia ja kävi kasteella erikoiskonventtipäivänä yhdessä kahden tyttärensä kanssa.

[Kuvat s. 45]

Itsekuri ja nykytekniikka auttoivat sisarta johtamaan raamatuntutkistelua.

[Kuva s. 46]

Hänen uskollisuutensa koitui todistukseksi.

[Kuva s. 48]

Perheen yhteisen palvonnan ansiosta Stefan pystyi antamaan todistusta koulussa.

[Kuva s. 49]

Hänen hellittämättömyytensä pelasti ihmishengen.

[Kuva s. 50]

Tyttö löysi todistajan, joka ei ollut lapsi muttei vanhuskaan.

[Kuva s. 55]

Hän järjesti vain yhden ”tuk-tukin”.

[Kuva s. 58]

Vieraan kielen osaaminen johti raamatuntutkisteluun.

[Kuva s. 60]

Vapaamuotoinen todistaminen voi olla monenlaista.

[Kuva s. 63]

”Perhepakkausta” kootaan.

[Kuva s. 64]

He luopuivat houkuttelevasta rugby-urasta palvellakseen Jehovaa.