Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Daniel – kirja syytettyjen penkillä

Daniel – kirja syytettyjen penkillä

Toinen luku

Daniel – kirja syytettyjen penkillä

1, 2. Missä mielessä Danielin kirja on syytettynä, ja miksi pidät tärkeänä tarkastella sen puolustukseksi esitettyjä todisteita?

 KUVITTELEHAN olevasi tuomioistuimessa seuraamassa tärkeää oikeudenkäyntiä. Muuan mies on syytettynä petoksesta. Syyttäjä väittää, että mies on syyllinen. Syytetty on kuitenkin ollut pitkään tunnettu nuhteettomasta elämästään. Eikö sinua kiinnostaisikin kuulla puolustuksen todisteet?

2 Raamatun Danielin kirjan suhteen olet samanlaisessa tilanteessa. Sen kirjoittaja oli kuuluisa nuhteettomuudestaan. Hänen nimellään tunnettua kirjaa on pidetty suuressa arvossa tuhansia vuosia. Kirja tarjoutuu lukijalle luotettavana historiana, jonka kirjoittaja oli Daniel, 600- ja 500-luvuilla eaa. elänyt heprealainen profeetta. Tarkka Raamatun ajanlasku osoittaa, että hänen kirjansa käsittää ajanjakson, joka ulottuu noin vuodesta 618 vuoteen 536 eaa., ja että se saatiin valmiiksi jälkimmäisenä vuonna. Mutta tämä kirja on syytettynä. Jotkin tietosanakirjat ja muut hakuteokset vihjaavat tai väittävät suoraan sen olevan petosta.

3. Mitä eräs tietosanakirja sanoo Danielin kirjan oikeaperäisyydestä?

3 Esimerkiksi tietosanakirja The New Encyclopædia Britannica tunnustaa, että Danielin kirjaa on aikoinaan pidetty ”yleisesti todellisena historiana, joka sisälsi aitoa profetiaa”. Tämä tietosanakirja väittää, että todellisuudessa Daniel kuitenkin ”kirjoitettiin myöhemmän kansallisen kriisin hetkellä, jolloin juutalaiset kärsivät ankaraa vainoa [Syyrian kuninkaan] Antiokhos IV Epifaneen aikana”, ja se ajoittaa kirjan vuosiin 167–164 eaa. Sama teos väittää, että Danielin kirjan kirjoittaja ei ennusta tulevaisuutta vaan yksinkertaisesti esittää ”tapahtumia, jotka hänelle ovat mennyttä historiaa, ennustuksina tulevista tapahtumista”.

4. Milloin Danielin kirjan arvosteleminen alkoi, ja mikä antoi aineksia samanlaiselle kritiikille viime vuosisatoina?

4 Mistä tällaiset ajatukset ovat lähtöisin? Danielin kirjan arvostelu ei ole uutta. Sen aloitti jo 200-luvulla filosofi nimeltä Porfyrios. Hän, kuten monet muutkin Rooman imperiumissa, tunsi kristillisyyden vaikutuksen uhkaavana. Hän kirjoitti 15 kirjaa heikentääkseen tämän ”uuden” uskonnon vaikutusta. Kahdestoista niistä oli suunnattu Danielin kirjaa vastaan. Porfyrios julisti kirjan väärennökseksi, jonka olisi kirjoittanut joku 100-luvulla eaa. elänyt juutalainen. Samanlaisia hyökkäyksiä tuli 1700- ja 1800-luvuilla. Historiallis-kriittisen koulukunnan kannattajien ja rationalistien mielestä profetoiminen – tulevien tapahtumien ennustaminen – on mahdotonta. Danielista tuli suosittu maalitaulu. Oikeastaan hänet pantiin kirjoineen syytettyjen penkille. Kriitikoilla oli omien väitteittensä mukaan riittämiin todisteita siitä, ettei tätä kirjaa ollut kirjoittanut suinkaan Daniel juutalaisten pakkosiirtolaisuuden aikaan Babylonissa, vaan joku toinen vuosisatoja myöhemmin. a Tällaisia hyökkäyksiä tuli lopulta siinä määrin, että muuan kirjailija jopa laati puolustuskirjoituksen nimeltä Daniel in the Critics’ Den (Daniel kriitikkojen luolassa).

5. Miksi kysymys Danielin oikeaperäisyydestä on tärkeä?

5 Onko kriitikkojen varmantuntuisille väitteille todisteita? Vai tukevatko todisteet puolustuksen kantaa? Olemme tässä joutuneet perustavan tärkeiden asioiden eteen. Kyseessä ei ole pelkästään tämän muinaisen kirjan maine vaan myös meidän tulevaisuutemme. Jos Danielin kirja on petosta, niin sen lupaukset ihmiskunnan tulevaisuudesta ovat parhaimmillaankin vain tyhjiä sanoja. Mutta jos se sisältää aitoja profetioita, niin epäilemättä haluat innokkaasti tietää, mitä ne merkitsevät meille nykyään. Tutkikaamme tämä mielessämme joitakin Danieliin kohdistettuja hyökkäyksiä.

6. Mikä Danielin kirjan historiaa koskeva syytös toisinaan esitetään?

6 Ottakaamme esimerkiksi eräässä tunnetussa tietosanakirjassa esitetty syytös: ”monet varhaisia ajanjaksoja [kuten Babylonin pakkosiirtolaisuutta] koskevat historialliset yksityiskohdat on pahoin vääristelty” Danielissa (The Encyclopedia Americana). Onko asia todella näin? Tarkastelkaamme kolmea väitettyä virhettä, yhtä kerrallaan.

PUUTTUVAN MONARKIN TAPAUS

7. a) Miksi Danielin viittaukset Belsassariin olivat kauan raamatunkriitikkojen mieleen? b) Mitä tapahtui käsitykselle, jonka mukaan Belsassar oli pelkästään kuvitteellinen henkilö?

7 Daniel kirjoitti, että Belsassar, Nebukadnessarin ”poika”, hallitsi kuninkaana Babylonissa kaupungin kukistuessa (Daniel 5:1, 11, 18, 22, 30). Kriitikot hyökkäilivät kauan tämän kohdan kimppuun, sillä Belsassarin nimeä ei ollut löydetty mistään Raamatun ulkopuolelta. Sen sijaan muinaiset historioitsijat mainitsivat Nabunaidin, Nebukadnessarin seuraajan, olleen viimeinen Babylonian kuninkaista. Niinpä vuonna 1850 Ferdinand Hitzig sanoi Belsassarin olleen ilmeisesti kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta. Mutta eikö Hitzigin mielipide vaikutakin sinusta hieman hätiköidyltä? Voisiko loppujen lopuksi se, ettei tätä kuningasta mainita missään – varsinkin kun kyseessä on ajanjakso, jolta historiallinen todistusaineisto on tunnetusti niukka – todella todistaa, ettei häntä ole ollut olemassa? Joka tapauksessa vuonna 1854 muinaisen babylonialaisen kaupungin Urin raunioista nykyisestä Etelä-Irakista löytyi pieniä savilieriöitä. Nämä kuningas Nabunaidin nuolenpääasiakirjat sisälsivät rukouksen ”Bel-sar-ussurin, vanhimman poikani” puolesta. Kriitikkojenkin oli myönnettävä: tämä oli Danielin kirjan Belsassar.

8. Miten Danielin kuvaus Belsassarista hallitsevana kuninkaana on osoitettu todeksi?

8 Kriitikot eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä. ”Ei tämä todista mitään”, kirjoitti yksi heistä, nimeltä H. F. Talbot. Hän väitti, että nuolenpääkirjoituksessa mainittu poika on saattanut olla pelkkä lapsi, kun taas Daniel esittää hänet hallitsevana kuninkaana. Vain vuosi sen jälkeen kun Talbotin huomautukset oli julkaistu, löydettiin kuitenkin lisää nuolenpäätauluja, joissa mainittiin Belsassarilla olleen sihteerejä ja henkilökuntaa. Ei mikään lapsi siis! Vihdoin muut taulut ratkaisivat asian lopullisesti kertoessaan, että Nabunaid oli poissa Babylonista vuosiakin kerrallaan. Näissä tauluissa osoitettiin myös, että näiksi ajanjaksoiksi hän ”jätti kuninkuuden” Babyloniassa vanhimmalle pojalleen (Belsassarille). Sellaisina aikoina Belsassar oli itse asiassa kuningas – isänsä hallitsijakumppani. b

9. a) Missä mielessä Daniel on voinut tarkoittaa Belsassarin olleen Nebukadnessarin poika? b) Miksi kriitikot ovat väärässä väittäessään, ettei Danielin kirjassa ole vihjaustakaan Nabunaidin olemassaolosta?

9 Yhä tyytymättöminä jotkut kriitikot valittavat, että Raamattu kutsuu Belsassaria Nebukadnessarin pojaksi eikä Nabunaidin pojaksi. Jotkut väittävät, ettei Danielin kirjassa ole vihjaustakaan Nabunaidin olemassaolosta. Kumpikaan vastaväite ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua. Nabunaid näyttää menneen naimisiin Nebukadnessarin tyttären kanssa. Tällöin Belsassar olisi ollut Nebukadnessarin tyttärenpoika. Heprean ja aramean kielessä ei kummassakaan ole vastineita sanoille ”isoisä” tai ”pojan- tai tyttärenpoika”, vaan jonkun ”poika” voi tarkoittaa ”pojan- tai tyttärenpoikaa” tai jopa ”jälkeläistä” (vrt. Matteus 1:1). Lisäksi Raamatun kertomus sopii hyvin yhteen sen kanssa, että Belsassar oli Nabunaidin poika. Kauhistuessaan seinään ilmestynyttä pahaenteistä käsikirjoitusta epätoivoinen Belsassar tarjoaa kolmatta hallitsijanpaikkaa valtakunnassa kenelle tahansa, joka pystyy selittämään kirjoituksen (Daniel 5:7). Miksi kolmatta eikä toista? Tämä tarjous antaa ymmärtää, että ensimmäisellä ja toisella paikalla oli jo haltijansa – Nabunaid ja hänen poikansa Belsassar.

10. Miksi Danielin kertomus Babylonian monarkiasta on yksityiskohtaisempi kuin muiden muinaisten historioitsijoiden kertomukset?

10 Danielin maininta Belsassarista ei siis ole todiste ”pahoin vääristellystä” historiasta. Päinvastoin, vaikkei Daniel kirjoittanutkaan Babylonian historiaa, hän esittää yksityiskohtaisemman katsauksen Babylonian monarkiaan kuin monet muinaiset maalliset historioitsijat, esimerkiksi Herodotos, Ksenofon ja Berossos. Miksi Daniel pystyi kertomaan tosiasioita, jotka heiltä jäivät mainitsematta? Koska hän eli Babylonissa. Hänen kirjansa on silminnäkijän eikä minkään myöhempien vuosisatojen huijarin kertomus.

KUKA OLI MEEDIALAINEN DAREIOS?

11. Kuka oli Danielin mukaan meedialainen Dareios, mutta mitä hänestä on sanottu?

11 Daniel kertoo, että Babylonin kukistuttua alkoi kuninkaana hallita ”meedialainen Dareios” (Daniel 5:31). Hänen nimeään ei ole toistaiseksi löydetty maallisista eikä arkeologisista lähteistä. Niinpä tietosanakirja The New Encyclopædia Britannica väittää, että tämä Dareios on ”kuvitteellinen henkilö”.

12. a) Miksi raamatunkriitikkojen pitäisi osata olla väittämättä niin ehdottoman varmasti, ettei meedialaista Dareiosta ole koskaan ollut olemassa? b) Kuka meedialainen Dareios on saattanut olla, ja mitkä todisteet viittaavat tähän?

12 Jotkut oppineet ovat olleet varovaisempia. Leimasivathan kriitikot kerran Belsassarinkin ”kuvitteelliseksi”. Epäilemättä Dareioksen tapaus osoittautuu samanlaiseksi. Jo nyt nuolenpäätaulut ovat paljastaneet, ettei persialainen Kyyros ottanut itselleen arvonimeä ”Babylonin kuningas” heti valloituksen jälkeen. Muuan tutkija esittää: ”Kuka ’Babylonin kuninkaan’ arvonimeä kantanut henkilö sitten olikin, hän oli Kyyroksen alainen vasallikuningas, ei Kyyros itse.” Olisiko Dareios voinut olla sen mahtavan meedialaisen viranomaisen hallitsijanimi tai arvonimi, joka jätettiin Babylonin johtoon? Jotkut esittävät, että Dareios on voinut olla mies nimeltä Gubaru. Kyyros asetti Gubarun käskynhaltijaksi Babyloniin, ja maallinen historia vahvistaa, että tällä hallitsijalla oli melkoinen valta. Eräässä nuolenpäätaulussa sanotaan, että hän asetti alikäskynhaltijoita ”Babyloniin”. Kiinnostavaa on, että Daniel mainitsee Dareioksen asettaneen 120 satraappia hallitsemaan Babylonian valtakuntaa (Daniel 6:1).

13. Mikä on yksi johdonmukainen syy siihen, että meedialainen Dareios on mainittu Danielin kirjassa mutta ei maallisissa muistiinmerkinnöissä?

13 Aikanaan saattaa tulla päivänvaloon suoranaisempia todisteita tämän kuninkaan täsmällisestä henkilöllisyydestä. Joka tapauksessa arkeologian näennäinen hiljaisuus tässä suhteessa tuskin antaa perustetta leimata Dareiosta ”kuvitteelliseksi”, vielä vähemmän hylätä koko Danielin kirjaa petollisena. On paljon järkevämpää pitää Danielin kertomusta silminnäkijän todistuksena, joka on yksityiskohtaisempi kuin jäljellä olevat maalliset muistiinmerkinnät.

JOJAKIMIN HALLITUSKAUSI

14. Miksi Danielin ja Jeremian välillä ei ole mitään ristiriitaa kuningas Jojakimin hallitusvuosien suhteen?

14 Danielin 1:1:ssä sanotaan: ”Juudan kuninkaan Jojakimin kuninkuuden kolmantena vuonna Babylonin kuningas Nebukadnessar tuli Jerusalemin luo ja ryhtyi piirittämään sitä.” Kriitikot ovat arvostelleet tätä raamatunkohtaa, koska se ei näytä sopivan yhteen Jeremian kanssa, joka sanoo, että Jojakimin neljäs vuosi oli Nebukadnessarin ensimmäinen vuosi (Jeremia 25:1; 46:2). Oliko Daniel ristiriidassa Jeremian kanssa? Saadessamme lisää tietoa asia selviää helposti. Kun farao Neko alun alkaen teki Jojakimista kuninkaan vuonna 628 eaa., tästä tuli pelkästään tuon faraon nukkehallitsija. Tämä tapahtui noin kolme vuotta ennen kuin Nebukadnessar seurasi isäänsä Babylonian valtaistuimelle vuonna 624 eaa. Pian sen jälkeen (620 eaa.) Nebukadnessar hyökkäsi Juudaan ja teki Jojakimista Babylonian alaisen vasallikuninkaan. (2. Kuninkaiden kirja 23:34; 24:1.) Babylonissa asuvalle juutalaiselle Jojakimin ”kolmas vuosi” olisi ollut tuon kuninkaan kolmas vuosi Babylonian vasallina. Daniel kirjoitti tästä näkökulmasta. Toisaalta Jeremia kirjoitti niiden juutalaisten näkökulmasta, jotka asuivat itse Jerusalemissa. Siksi hän katsoi Jojakimin kuninkuuden alkaneen silloin, kun farao Neko teki hänestä kuninkaan.

15. Miksi hyökkäys Danielin 1:1:ssä olevaa ajoitusta vastaan on hatarasti perusteltu?

15 Todellisuudessa tämä väitetty ristiriita on siis vain lisätodisteena siitä, että Daniel kirjoitti kirjansa Babylonissa ollessaan juutalaisten pakkosiirtolaisten keskuudessa. Mutta tässä Danielin kirjaa vastaan suunnatussa todistelussa on toinenkin ammottava aukko. Muista, että Danielin kirjoittajalla oli selvästikin Jeremian kirja saatavilla ja että hän jopa viittasi siihen (Daniel 9:2). Jos Danielin kirjoittaja oli taitava väärentäjä, kuten kriitikot väittävät, niin olisiko hän uskaltanut asettua ristiriitaan niin kunnioitetun lähteen kuin Jeremian kanssa – ja heti kirjansa ensimmäisessä jakeessa? Ei tietenkään!

PALJONPUHUVIA YKSITYISKOHTIA

16, 17. Miten arkeologiset todisteet ovat tukeneet Danielin kertomusta siitä, että a) Nebukadnessar pystytti uskonnollisen kuvapatsaan kaiken kansansa palvottavaksi? b) Nebukadnessar kerskaili Babylonin rakennushankkeistaan?

16 Kääntäkäämme nyt huomiomme kielteisestä myönteiseen puoleen. Ajattelehan joitakin muita Danielin kirjassa olevia yksityiskohtia, jotka osoittavat kirjoittajalla olleen ensi käden tietoja niistä ajoista, joista hän kirjoitti.

17 Daniel oli perillä muinaista Babylonia koskevista tarkoistakin yksityiskohdista, mikä on painavana todisteena hänen kertomuksensa oikeaperäisyydestä. Esimerkiksi Danielin 3:1–6:ssa kerrotaan, että Nebukadnessar pystytti jättiläismäisen kuvapatsaan kaiken kansan palvottavaksi. Arkeologit ovat löytäneet muita todisteita siitä, että tämä yksinvaltias yritti saada kansansa osallistumaan enemmän kansallismielisiin ja uskonnollisiin menoihin. Samoin Daniel kertoo Nebukadnessarin kerskailleen monista rakennushankkeistaan (Daniel 4:30). Vasta viime aikoina arkeologit ovat vahvistaneet, että Babylonissa tehdyn rakennustyön takana oli todellakin suureksi osaksi Nebukadnessar. Tämän miehen kerskailunhalua kuvaa hyvin sekin, että hän antoi leimata nimensä jopa tiiliin! Danielin arvostelijat eivät osaa selittää, miten heidän oletettu makkabilaisaikoina (167–63 eaa.) elänyt väärentäjänsä olisi voinut tietää sellaisista rakennushankkeista – nelisensataa vuotta niiden toteutumisen jälkeen ja kauan ennen kuin arkeologit toivat ne päivänvaloon.

18. Miten Danielin kertomuksesta heijastuu tarkkuus, kun siinä viitataan Babylonian vallan ja Persian vallan aikaisiin erilaisiin rangaistusmuotoihin?

18 Danielin kirja paljastaa myös joitakin Babylonian ja Meedo-Persian lakien välisiä olennaisia eroja. Esimerkiksi Babylonian lain mukaisesti Danielin kolme toveria heitettiin tulipätsiin, koska he kieltäytyivät tottelemasta kuninkaan käskyä. Vuosikymmeniä myöhemmin Daniel heitettiin leijonakuoppaan, koska hän kieltäytyi tottelemasta erästä omantuntonsa vastaista Persian lakia. (Daniel 3:6; 6:7–9.) Jotkut ovat yrittäneet sivuuttaa kertomuksen tulipätsistä legendana, mutta arkeologit ovat löytäneet muinaisesta Babylonista peräisin olevan kirjeen, jossa nimenomaan mainitaan tämänlaatuinen rangaistus. Meedialaisille ja persialaisille tuli oli kuitenkin pyhää. Siksi he ottivat käyttöön muita raakoja rangaistusmuotoja, eikä leijonakuoppa niin ollen ole mikään yllätys.

19. Minkä Babylonian ja Meedo-Persian oikeusjärjestelmien välisen vastakohdan Danielin kirja tuo selvästi esille?

19 Eräs toinenkin vastakohta nousee esiin. Daniel osoittaa, että Nebukadnessar saattoi säätää ja muuttaa lakeja mielensä mukaan. Toisaalta Dareios ei voinut mitenkään muuttaa ’meedialaisten ja persialaisten lakeja’ – niitäkään, jotka hän itse oli säätänyt! (Daniel 2:5, 6, 24, 46–49; 3:10, 11, 29; 6:12–16.) Historioitsija John C. Whitcomb kirjoittaa: ”Muinainen historia vahvistaa tämän Babylonin ja Meedo-Persian välisen eron, Babylonin, jossa laki oli kuninkaan alainen, ja Meedo-Persian, jossa kuningas oli lain alainen.”

20. Mitkä Belsassarin pitoja koskevat yksityiskohdat heijastavat Danielin ensi käden tietoja babylonialaisista tavoista?

20 Danielin 5. luvussa oleva jännittävä kertomus Belsassarin pidoista on täynnä yksityiskohtia. Pitojen alussa ilmeisesti syötiin hilpeän mielialan vallitessa ja juotiin paljon, sillä viiniin viitataan moneen otteeseen (Daniel 5:1, 2, 4). Samanlaisista pidoista tehdyissä korkokuvissa näkyykin nautittavan ainoastaan viiniä. Viini oli siis selvästi erittäin tärkeällä sijalla sellaisissa juhlissa. Daniel mainitsee myös, että näissä pidoissa oli läsnä naisia: kuninkaan sivuvaimot ja toiset vaimot (Daniel 5:3, 23). Arkeologia tukee tätä babylonialaisten tapoihin liittyvää yksityiskohtaa. Makkabilaisajalla sellainen ajatus, että vaimot olisivat olleet pidoissa miesten seurassa, oli vastenmielinen juutalaisille ja kreikkalaisille. Kenties siksi Danielin kirjan varhaisissa kreikkalaisissa Septuaginta-käännöksissä ei näitä naisia mainitakaan. c Kuitenkin väitetty Danielin väärentäjä olisi elänyt juuri samassa kreikkalaistuneessa kulttuurissa, ehkä jopa ylimalkaan samalla aikakaudella, jolla Septuaginta valmistettiin!

21. Mikä on järkevin selitys Danielin syvällisille tiedoille Babylonin pakkosiirtolaisuuden ajasta ja tavoista?

21 Tällaisten yksityiskohtien valossa näyttää miltei uskomattomalta, että Britannica-tietosanakirja voi kuvailla Danielin kirjan tekijällä olleen vain ”summittaiset ja epätarkat” tiedot pakkosiirtolaisuuden ajasta. Miten kukaan myöhempien aikojen väärentäjä olisi voinut olla niin syvällisesti perillä muinaisen Babylonian ja Persian tavoista? Muista myös, että molemmat imperiumit olivat rappeutuneet jo kauan ennen toista vuosisataa eaa. Siihen aikaan ei ilmeisesti ollut arkeologeja, eivätkä sen ajan juutalaiset ylpeilleet tiedoillaan vieraiden kansojen kulttuureista ja historiasta. Ainoastaan profeetta Daniel, kuvailemiensa aikojen ja tapahtumien silminnäkijä, olisi voinut kirjoittaa nimeään kantavan kirjan.

TODISTAVATKO ULKONAISET SEIKAT DANIELIN KIRJAN VÄÄRENNÖKSEKSI?

22. Mitä kriitikot väittävät sen paikan perusteella, joka Danielilla on Heprealaisten kirjoitusten kaanonissa?

22 Yksi yleisimmistä väitteistä, joita Danielin kirjaa vastaan esitetään, koskee sen paikkaa Raamatun heprealaisten kirjoitusten kaanonissa. Vanhan ajan rabbit järjestivät Heprealaisten kirjoitusten kirjat kolmeen ryhmään: Lakiin, Profeettoihin ja Kirjoituksiin. He luetteloivat Danielin Kirjoituksiin eivätkä Profeettoihin. Kriitikkojen väittämän mukaan se merkitsee sitä, että tämän kirjan on täytynyt olla tuntematon siihen aikaan, jolloin muiden profeettojen teoksia koottiin. Se on ryhmitelty Kirjoituksiin olettamuksen mukaan siksi, että tämä osa koottiin myöhemmin.

23. Miten vanhan ajan juutalaiset suhtautuivat Danielin kirjaan, ja mistä tiedämme sen?

23 Kaikki Raamatun tutkijat eivät kuitenkaan ole sitä mieltä, että vanhan ajan rabbit jakoivat kaanonin näin jäykällä tavalla tai että he jättivät Danielin pois Profeetoista. Mutta vaikka rabbit olisivatkin luetteloineet Danielin Kirjoituksiin, niin todistaisiko se, että se kirjoitettiin jolloinkin myöhemmin? Ei. Arvossa pidetyt oppineet ovat esittäneet useitakin syitä siihen, miksi rabbit ovat saattaneet jättää Danielin pois Profeetoista. Esimerkiksi he ovat voineet tehdä niin siksi, että kirja on loukannut heitä, tai siksi, että he ovat pitäneet itse Danielia erilaisena kuin muita profeettoja, koska hänellä oli maallinen virka vieraassa maassa. Joka tapauksessa todellista merkitystä on sillä, että vanhan ajan juutalaiset kunnioittivat syvästi Danielin kirjaa ja pitivät sitä kanonisena. Todisteet osoittavat lisäksi, että Heprealaisten kirjoitusten kaanon katsottiin täydelliseksi jo kauan ennen toista vuosisataa eaa. Myöhempiä lisäyksiä ei yksinkertaisesti enää hyväksytty, muun muassa joitakin 100-luvulla eaa. kirjoitettuja kirjoja.

24. Miten apokryfistä Siirakin kirjaa on käytetty Danielin kirjaa vastaan, ja mikä osoittaa tämän todistelun virheelliseksi?

24 Huvittavan ristiriitaista on, että yhtä näistä hylätyistä myöhemmistä teoksista on käytetty todisteena Danielin kirjaa vastaan. Apokryfinen Siirakin kirja, jonka kirjoittaja oli Jeesus ben Siirak, laadittiin ilmeisesti noin vuonna 180 eaa. Kriitikot korostavat mielellään, että Daniel on jätetty pois kirjan pitkästä vanhurskaiden miesten luettelosta, ja he järkeilevät, että Danielin on täytynyt olla tuntematon siihen aikaan. Tämä todiste on laajalti hyväksytty oppineiden keskuudessa. Mutta ajattelehan tätä: sama luettelo jättää pois myös Esran ja Mordokain (jotka molemmat olivat pakkosiirtolaisuuden jälkeisten juutalaisten silmissä suuria sankareita) sekä hyvän kuninkaan Josafatin ja oikeamielisen miehen Jobin, ja kaikista tuomareista se mainitsee vain Samuelin. d Koska tällaiset miehet jätetään pois luettelosta, joka ei edes väitä olevansa tyhjentävä ja joka esiintyy ei-kanonisessa kirjassa, niin onko meidän hylättävä heidät kaikki kuvitteellisina henkilöinä? Pelkkä ajatuskin on naurettava.

ULKOPUOLISIA TODISTUKSIA DANIELIN PUOLESTA

25. a) Miten Josefus vahvisti Danielin kertomuksen aitouden? b) Millä tavoin Josefuksen kertomus Aleksanteri Suuresta ja Danielin kirjasta sopii yhteen tunnetun historian kanssa? (Ks. toista alaviitettä.) c) Miten kielelliset todisteet tukevat Danielin kirjaa? (Ks. s. 26.)

25 Siirtykäämme jälleen myönteiseen puoleen. On sanottu, ettei mitään muuta Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjaa ole vahvistettu yhtä hyvin kuin Danielia. Valaisemme asiaa: Kuuluisa juutalainen historioitsija Josefus vahvistaa sen oikeaperäisyyden. Hän sanoo, että kun Aleksanteri Suuri kävi sotaa persialaisia vastaan 300-luvulla eaa. ja tuli Jerusalemiin, niin papit näyttivät hänelle siellä Danielin kirjan jäljennöstä. Aleksanteri itse päätteli, että ne Danielin ennustuksen sanat, joita hänelle näytettiin, viittasivat hänen omaan Persian-sotaretkeensä. e Tämä olisi tapahtunut puolisentoista vuosisataa ennen kriitikkojen olettamaa ”väärennöstä”. Kriitikot ovat tietenkin hyökänneet Josefusta vastaan tämän kohdan johdosta. He ovat hyökänneet häntä vastaan myös siksi, että hän totesi joidenkin Danielin kirjan profetioiden täyttyneen. Silti, kuten historioitsija Joseph D. Wilson huomautti, ”[Josefus] tiesi asiasta luultavasti enemmän kuin kaikki maailman kriitikot”.

26. Miten Kuolleenmeren kirjakääröt ovat tukeneet Danielin kirjan oikeaperäisyyttä?

26 Danielin kirjan oikeaperäisyys sai lisätukea, kun Kuolleenmeren kirjakääröt löydettiin Qumranin luolista Israelista. Yllättävän monet vuonna 1952 tehdyistä löydöistä ovat kirjakääröjä ja katkelmia Danielin kirjasta. Vanhin on ajoitettu toisen vuosisadan lopulle eaa. Jo niin varhain Danielin kirja oli siis hyvin tunnettu ja laajalti kunnioitettu. Eräässä Raamatun tietosanakirjassa mainitaan: ”Danielin ajoittaminen makkabilaisaikaan täytyy nyt hylätä jo siitäkin syystä, ettei sen laatimisesta olisi mitenkään ehtinyt kulua riittävästi aikaa siihen, kun se jäljennöksinä ilmestyi erään uskonnollisen makkabilaislahkon kirjastoon.” (The Zondervan Pictorial Encyclopedia of the Bible.)

27. Mikä on vanhin todiste siitä, että Daniel oli todellinen henkilö, joka oli hyvin tunnettu Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana?

27 Danielin kirjalle on kuitenkin olemassa paljon vanhempi ja luotettavampi vahvistus. Yksi Danielin aikalaisista oli profeetta Hesekiel. Hänkin palveli profeettana Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana. Hesekielin kirja mainitsee Danielin nimeltä useita kertoja (Hesekiel 14:14, 20; 28:3). Nämä viittaukset osoittavat, että jo omana elinaikanaan, 500-luvulla eaa., Daniel oli varsin tunnettu vanhurskaana ja viisaana miehenä, sen arvoisena että hänet voitiin mainita Jumalaa pelkäävän Nooan ja Jobin rinnalla.

SUURIN TODISTAJA

28, 29. a) Mikä on kaikkein vakuuttavin todiste Danielin kirjan oikeaperäisyydestä? b) Miksi meidän tulisi hyväksyä Jeesuksen todistus?

28 Tarkastelkaamme kuitenkin lopuksi suurinta kaikista Danielin oikeaperäisyyden todistajista: itse Jeesusta Kristusta. Puhuessaan viimeisistä päivistä Jeesus viittasi ”profeetta Danieliin” ja yhteen Danielin profetioista (Matteus 24:15; Daniel 11:31; 12:11).

29 Jos nyt kriitikkojen makkabilaisteoria olisi oikea, niin jommankumman kahdesta vaihtoehdosta pitäisi olla totta. Joko Jeesus oli antanut tämän väärennöksen petkuttaa itseään, tai sitten hän ei koskaan sanonut sitä, mitä Matteus lainaa hänen sanoneen. Kumpikaan vaihtoehto ei ole mahdollinen. Ellemme voi luottaa Matteuksen evankeliumikertomukseen, kuinka voimme luottaa muihinkaan Raamatun osiin? Jos poistamme nuo lauseet, niin mitkä sanat me seuraavaksi nyhdämme Pyhän Raamatun sivuilta? Apostoli Paavali kirjoitti: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, – – oikaisemiseen.” (2. Timoteukselle 3:16.) Jos siis Daniel oli huijari, niin Paavali oli toinen samanlainen! Olisiko Jeesusta voitu petkuttaa? Tuskin. Hän oli elossa taivaassa, kun Danielin kirja kirjoitettiin. Jeesus jopa sanoi: ”Ennen kuin Abraham syntyi, olen minä ollut.” (Johannes 8:58.) Kaikista koskaan eläneistä ihmisistä Jeesus olisi paras henkilö vastaamaan Danielin oikeaperäisyyttä koskeviin kysymyksiin. Mutta meidän ei tarvitse kysyä. Kuten olemme nähneet, hänen todistuksensa voisi tuskin olla enää selvempi.

30. Millä muulla tavalla Jeesus todisti Danielin kirjan oikeaperäiseksi?

30 Jeesus todisti Danielin kirjan oikeaperäiseksi myös kasteensa hetkellä. Silloin hänestä tuli Messias ja hän täytti Danielin profetian, joka koski 69:ää vuosiviikkoa (Daniel 9:25, 26; ks. tämän kirjan 11. lukua). Vaikka teoria myöhemmästä kirjoitusajankohdasta olisikin tosi, Danielin kirjoittaja tiesi silti tulevaisuuden noin 200 vuotta etukäteen. Jumala ei tietenkään henkeyttäisi väärentäjää lausumaan todellisia profetioita väärällä nimellä. Ei, Jumalalle uskolliset ihmiset hyväksyvät kokosydämisesti Jeesuksen todistuksen. Vaikka kaikki maailman asiantuntijat ja kaikki kriitikot nousisivat yhtenä miehenä tuomitsemaan Danielin, Jeesuksen todistus osoittaisi heidän olevan väärässä, sillä hän on ”uskollinen ja totuudellinen todistaja” (Ilmestys 3:14).

31. Miksi monet raamatunkriitikot eivät silti ole vakuuttuneita Danielin oikeaperäisyydestä?

31 Tämäkään todistus ei riitä monille raamatunkriitikoille. Tämän aiheen perusteellisen tarkastelun jälkeen ei voi muuta kuin ihmetellä, voisiko mikään todisteiden määrä riittää vakuuttamaan heitä. Muuan Oxfordin yliopiston professori kirjoitti: ”Pelkällä vastaväitteisiin vastaamisella ei voiteta mitään niin kauan kuin alkuperäinen ennakkoluulo, että ’yliluonnollista profetiaa ei voi olla olemassa’, pysyy.” Siten heidän ennakkoluulonsa sokaisee heidät. Mutta se on heidän valintansa – ja menetyksensä.

32. Mitä on odotettavissa lähtiessämme tutkimaan Danielia?

32 Entä sinä? Jos voit nähdä, ettei ole mitään todellista syytä epäillä Danielin kirjan oikeaperäisyyttä, niin olet valmis jännittävälle löytöretkelle. Tulet huomaamaan, että Danielissa olevat kertomukset ovat sykähdyttäviä ja sen profetiat kiehtovia. Mikä vielä tärkeämpää, tulet havaitsemaan uskosi vahvistuvan luku luvulta. Et tule koskaan katumaan sitä, että olet kiinnittänyt tarkkaa huomiota Danielin profetiaan!

[Alaviitteet]

a Jotkut kriitikot yrittävät lieventää syytettä väärennöksestä sanomalla, että kirjoittaja käytti Danielia salanimenä samoin kuin jotkin muinaiset ei-kanoniset kirjat kirjoitettiin keksityillä nimillä. Raamatunkriitikko Ferdinand Hitzig oli kuitenkin toista mieltä: ”Danielin kirjassa – mikäli se katsotaan jonkun muun kirjoittamaksi – ei ole kyse tästä. Siinä tapauksessa siitä tulee väärennetty kirjoitus, ja sen tekijä on halunnut harhauttaa lähimpiä lukijoitaan, tosin heidän parhaakseen.”

b Nabunaid oli poissa, kun Babylon kukistui. Niinpä Belsassarin sanotaan aivan oikein olleen kuningas siihen aikaan. Kriitikot saivartelevat, että maalliset tietolähteet eivät anna Belsassarille virallista kuninkaan arvoa. Muinainen todistusaineisto viittaa kuitenkin siihen, että kansa on saattanut kutsua käskynhaltijaakin kuninkaaksi noina aikoina.

c Heprean kielen tutkija C. F. Keil kirjoittaa Danielin 5:3:sta: ”LXX [Septuaginta] on tässä ja myös jak. 23 jättänyt mainitsematta naiset makedonialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten tavan mukaan.”

d Heprealaiskirjeen 11. luvussa mainittu apostoli Paavalin henkeytetty luettelo uskollisista miehistä ja naisista näyttää sitä vastoin viittaavan Danielissa kerrottuihin tapahtumiin (Daniel 6:16–24; Heprealaisille 11:32, 33). Mutta tämä apostolin luettelo ei liioin ole tyhjentävä. On monia, muun muassa Jesaja, Jeremia ja Hesekiel, joita siinä ei ole mainittu, mutta tämä tuskin todistaa, etteivät he ole koskaan eläneet.

e Jotkut historioitsijat ovat maininneet, että tämä selittäisi sen, miksi Aleksanteri oli niin ystävällinen juutalaisille, jotka olivat persialaisten pitkäaikaisia ystäviä. Siihen aikaan Aleksanteri oli sotaretkellä tuhotakseen kaikki Persian ystävät.

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Mistä Danielin kirjaa on syytetty?

• Miksi kriitikkojen hyökkäykset Danielin kirjaa vastaan eivät ole perusteltuja?

• Mitkä todisteet tukevat Danielin kertomuksen oikeaperäisyyttä?

• Mikä on vakuuttavin todiste Danielin kirjan oikeaperäisyydestä?

[Tutkistelukysymykset]

[Tekstiruutu s. 26]

Kielikysymys

DANIELIN KIRJA tuli valmiiksi noin vuonna 536 eaa. Se kirjoitettiin heprean ja aramean kielillä, ja joukossa oli myös joitakin kreikkalaisia ja persialaisia sanoja. Sellainen kielten sekoitus on Raamatussa epätavallista joskaan ei ainutlaatuista. Myös Raamatun Esran kirja kirjoitettiin hepreaksi ja arameaksi. Jotkut kriitikot kuitenkin väittävät Danielin kirjoittajan käyttäneen näitä kieliä tavalla, joka osoittaa hänen kirjoittaneen myöhempänä ajankohtana kuin vuonna 536 eaa. Erään kriitikon laajalti lainatussa lausunnossa sanotaan, että kreikkalaisten sanojen käyttö Danielissa edellyttää myöhäisempää kirjoitusaikaa. Hän väittää, että heprea tukee tällaista myöhempää aikaa – jopa toista vuosisataa eaa. – ja että aramea ainakin sallii sen.

Kaikki kielentutkijat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Jotkut asiantuntijat ovat sanoneet Danielin heprean olevan samanlaista kuin Hesekielissä ja Esrassa mutta erilaista kuin Siirakin kaltaisissa myöhemmissä apokryfisissä teoksissa oleva heprea. Mitä taas Danielin käyttämään arameaan tulee, niin ajattelehan kahta asiakirjaa, jotka on löydetty Kuolleenmeren kirjakääröistä. Ne ovat samaten arameaa ja ajoittuvat ensimmäiselle ja toiselle vuosisadalle eaa., hiukan myöhemmäksi kuin Danielin oletettu väärennös. Mutta tutkijat ovat todenneet perusteellisen eron näiden asiakirjojen ja toisaalta Danielin aramean välillä. Niinpä jotkut esittävät, että Danielin kirjan täytyy olla satoja vuosia vanhempi kuin sen arvostelijat väittävät.

Entä Danielin ”pulmalliset” kreikkalaiset sanat? Joidenkin niistä on havaittu olevan persialaisia, ei ensinkään kreikkalaisia! Ainoat sanat, joiden yhä ajatellaan olevan kreikkalaisia, ovat kolmen soittimen nimet. Edellyttääkö näiden kolmen sanan esiintyminen tosiaan Danielin myöhempää kirjoitusaikaa? Ei. Arkeologit ovat todenneet, että kreikkalaisella kulttuurilla oli huomattava vaikutus jo satoja vuosia ennen kuin Kreikasta tuli maailmanvalta. Lisäksi jos Danielin kirja olisi laadittu toisella vuosisadalla eaa., jolloin Kreikan kulttuuri ja kieli oli levinnyt kaikkialle, niin sisältäisikö se vain kolme kreikkalaista sanaa? Tuskinpa. Todennäköisesti se sisältäisi paljon enemmän. Näin ollen kielelliset todisteet todellisuudessa tukevat Danielin oikeaperäisyyttä.

[Kokosivun kuva s. 12]

[Kuvat s. 20]

(Yllä) Tämä kirjoitus kertoo, miten Nebukadnessar kerskuu rakennushankkeistaan

(Alla) Babylonialainen temppelilieriö, jossa on kuningas Nabunaidin ja hänen poikansa Belsassarin nimet

[Kuva s. 21]

Nabunaidin aikakirjan mukaan Kyyroksen armeija tunkeutui Babyloniin taistelutta

[Kuvat s. 22]

(Oikealla) Runomuotoinen nuolenpääteksti Nabunaidista kertoo, että hän uskoi hallitusvallan esikoiselleen

(Vasemmalla) Babylonialainen muistiinmerkintä Nebukadnessarin hyökkäyksestä Juudaan