Viidestoista luku

Kilpailevat kuninkaat siirtyvät 1900-luvulle

1. Mitkä maat olivat erään historioitsijan mukaan 1800-luvun Euroopan johdossa?

” 1800-LUVUN Euroopassa on sellaista dynaamisuutta, joka ylittää suuresti kaiken aiemmin tunnetun”, kirjoittaa historioitsija Norman Davies. Hän lisää: ”Eurooppa värähteli voimaa ennen kokemattomassa määrässä: teknistä voimaa, taloudellista voimaa, kulttuurista voimaa, mannertenvälistä voimaa.” ”Euroopan voittoisan ’voiman vuosisadan’ – – johtajia olivat ensin Iso-Britannia – – ja myöhempinä vuosikymmeninä Saksa”, sanoo Davies.

”TAIPUVAINEN TEKEMÄÄN PAHAA”

2. Mitkä vallat olivat 1800-luvun päättyessä ”pohjoisen kuninkaan” ja ”etelän kuninkaan” osissa?

² Kun 1800-luku lähestyi loppuaan, Saksan valtakunta oli ”pohjoisen kuninkaana” ja Britannia oli ”etelän kuninkaan” asemassa (Daniel 11:14, 15). ”Mitä tulee näihin kahteen kuninkaaseen”, sanoi Jehovan enkeli, ”heidän sydämensä on taipuvainen tekemään pahaa, ja samassa pöydässä he puhuvat jatkuvasti valhetta.” Hän jatkoi: ”Mutta mikään ei onnistu, sillä loppu on vasta määräaikana.” (Daniel 11:27.)

3, 4. a) Kenestä tuli Saksan valtakunnan ensimmäinen keisari, ja mikä liitto muodostettiin? b) Millaista politiikkaa keisari Vilhelm II noudatti?

 ³ Vilhelm I:stä tuli 18. tammikuuta 1871 Saksan valtakunnan eli keisarikunnan ensimmäinen keisari. Hän nimitti Otto von Bismarckin valtakunnankansleriksi. Tähtäimessään tämän uuden keisarikunnan kehittäminen Bismarck vältti selkkauksia toisten valtioiden kanssa ja muodosti Itävalta-Unkarin ja Italian kanssa niin sanotun kolmiliiton. Mutta tämän uuden pohjoisen kuninkaan edut törmäsivät piankin etelän kuninkaan etuja vastaan.

⁴ Vilhelm I:n ja hänen seuraajansa Fredrik III:n kuoltua vuonna 1888 nousi valtaistuimelle 29-vuotias Vilhelm II. Hän pakotti Bismarckin eroamaan ja noudatti politiikkaa, jonka mukaan Saksan vaikutusvaltaa piti laajentaa kaikkialle maailmaan. ”Vilhelm II:n aikana”, sanoo muuan historioitsija, ”[Saksa] omaksui ylimielisen ja hyökkäävän asenteen.”

5. Miten kaksi kuningasta istuivat ”samassa pöydässä”, ja mitä he siinä puhuivat?

⁵ Kun Venäjän tsaari Nikolai II kutsui 24. elokuuta 1898 rauhankonferenssin koolle Haagiin Alankomaihin, kansainvälinen ilmapiiri oli jännittynyt. Tässä ja sitä vuonna 1907 seuranneessa konferenssissa perustettiin Haagin pysyvä välitystuomioistuin. Tulemalla tämän tuomioistuimen jäseniksi sekä Saksan valtakunta että Iso-Britannia antoivat vaikutelman siitä, että ne suosivat rauhaa. Nämä kaksi kuningasta istuivat ”samassa pöydässä” ja näyttivät olevan ystävällisiä toisilleen, mutta ’heidän sydämensä oli taipuvainen tekemään pahaa’. Diplomaattinen taktiikka ’puhua valhetta samassa pöydässä’ ei voinut edistää  todellista rauhaa. Mitä tulee heidän poliittisiin, kaupallisiin ja sotilaallisiin pyrkimyksiinsä, ’mikään ei voinut onnistua’, sillä näiden kahden kuninkaan loppu on Jehova Jumalan ”määräaikana”.

”PYHÄÄ LIITTOA VASTAAN”

6, 7. a) Millä tavoin pohjoisen kuningas ’palasi maahansa’? b) Miten etelän kuningas vastasi pohjoisen kuninkaan vaikutusvallan laajenemiseen?

⁶ Jumalan enkeli jatkoi sanoen: ”Ja hän [pohjoisen kuningas] palaa maahansa paljon tavaraa mukanaan, ja hänen sydämensä on pyhää liittoa vastaan. Ja hän toimii tehokkaasti ja on palaava maahansa.” (Daniel 11:28.)

⁷ Keisari Vilhelm palasi muinaisen pohjoisen kuninkaan ”maahan” eli maalliseen tilaan. Miten? Rakentamalla suurvaltahallintoa, jonka tarkoituksena oli laajentaa Saksan valtakuntaa ja sen vaikutusvaltaa. Vilhelm II hankki siirtomaita Afrikasta ja muualta. Koska hän halusi haastaa Britannian meriherruuden, hän ryhtyi rakentamaan voimakasta laivastoa. ”Saksan laivaston voima kasvoi runsaassa vuosikymmenessä vähäpätöisestä aina sellaiseen määrään, että se jäi jälkeen ainoastaan Britannian laivastosta”, sanoo tietosanakirja The New Encyclopædia Britannica. Ylläpitääkseen herruuttaan Britannian täytyikin laajentaa omaa laivasto-ohjelmaansa. Lisäksi Britannia solmi Ranskan kanssa sopimuksen (entente cordiale ’sydämellinen yhteisymmärrys’) ja samanlaisen sopimuksen Venäjän kanssa, jolloin muodostui niin sanottu kolmoisentente eli kolmisopimus. Eurooppa oli nyt jakautunut kahteen sotilasleiriin: toisella puolen oli kolmiliitto ja toisella kolmisopimus.

8. Miten Saksan valtakunta sai ”paljon tavaraa”?

⁸ Saksan valtakunta noudatti aggressiivista politiikkaa, joka toi ”paljon tavaraa” Saksalle, koska se oli kolmiliiton huomattavin osapuoli. Itävalta-Unkari ja Italia olivat roomalaiskatolisia.  Kolmiliitto nautti siksi myös paavin suosiota, toisin kuin etelän kuningas, jonka kolmisopimuksen osapuolista enemmistö oli ei-katolisia.

9. Miten pohjoisen kuningas oli sydämessään ”pyhää liittoa vastaan”?

⁹ Entä Jehovan kansa? Se oli kauan julistanut, että ”kansakuntien määräajat” päättyisivät vuonna 1914 (Luukas 21:24). a Tuona vuonna kuningas Daavidin perillisen Jeesuksen Kristuksen käsissä oleva Jumalan valtakunta perustettiin taivaissa (2. Samuelin kirja 7:12–16; Luukas 22:28, 29). Jo maaliskuussa 1880 Vartiotorni-lehti (engl.) yhdisti Jumalan valtakunnan hallinnon ”kansakuntien määräaikojen” eli ”pakanain aikojen” (vuoden 1938 kirkkoraamattu) päättymiseen. Mutta saksalaisen pohjoisen kuninkaan sydän oli ’pyhää Valtakunta-liittoa vastaan’. Jumalan valtakunnan hallinnon tunnustamisen sijasta keisari Vilhelm ’toimi tehokkaasti’ edistämällä omia maailmanherruuteen tähtääviä suunnitelmiaan. Näin tekemällä hän kuitenkin kylvi ensimmäisen maailmansodan siemenet.

KUNINGAS TULEE ”ALAKULOISEKSI” SODASSA

10, 11. Miten ensimmäinen maailmansota alkoi, ja miten tämä tapahtui ”määräaikana”?

¹⁰ ”Määräaikana hän [pohjoisen kuningas] palaa”, ennusti enkeli, ”ja hän on tuleva etelää vastaan; mutta osoittautuu, ettei viimeisellä ole samoin kuin ensimmäisellä.” (Daniel 11:29.) Jumalan ”määräaika” lopettaa maan pakanaherruus tuli vuonna 1914, jolloin hän perusti taivaallisen Valtakunnan. Tuon vuoden kesäkuun 28. päivänä serbialainen terroristi murhasi Itävallan arkkiherttuan Frans Ferdinandin ja hänen puolisonsa Sarajevossa Bosniassa. Se oli kipinä, joka sytytti ensimmäisen maailmansodan.

 ¹¹ Keisari Vilhelm kehotti Itävalta-Unkaria kostamaan Serbialle. Vakuuttuneena Saksan tuesta Itävalta-Unkari julisti Serbialle sodan 28. heinäkuuta 1914. Venäjä tuli kuitenkin Serbian avuksi. Saksan julistettua sodan Venäjälle Ranska (kolmisopimuksen osapuoli) antoi tukensa Venäjälle. Saksa julisti sitten sodan Ranskalle. Päästäkseen helpommin Pariisiin Saksa hyökkäsi Belgiaan, jonka puolueettomuuden takaajana oli Britannia. Niinpä Britannia julisti sodan Saksalle. Muut maat joutuivat mukaan, ja Italia vaihtoi puolta. Sodan aikana Britannia teki Egyptistä suojelualueensa estääkseen pohjoisen kuningasta katkaisemasta yhteyttä Suezin kanavaan ja tunkeutumasta Egyptiin, etelän kuninkaan muinaiseen maahan.

12. Millä tavoin ensimmäisen maailmansodan aikana ei käynytkään ”samoin kuin ensimmäisellä”?

¹² ”Liittoutuneiden koosta ja voimasta huolimatta Saksa oli vähällä voittaa sodan”, sanoo tietosanakirja The World Book Encyclopedia. Näiden kahden kuninkaan välisistä edellisistä yhteenotoista oli Rooman imperiumi pohjoisen kuninkaana selviytynyt jatkuvasti voittajana. Mutta tällä kertaa ’ei ollutkaan samoin kuin ensimmäisellä’. Pohjoisen kuningas hävisi sodan. Enkeli mainitsi syyn tähän sanoessaan: ”Häntä vastaan tulevat varmasti Kittimin laivat, ja hän on tuleva alakuloiseksi.” (Daniel 11:30a.) Mitä olivat ”Kittimin laivat”?

13, 14. a) Mitä pohjoisen kuningasta vastaan tulleet ”Kittimin laivat” pääasiassa olivat? b) Miten Kittimin laivoja tuli lisää ensimmäisen maailmansodan jatkuessa?

¹³ Danielin aikana Kittim oli Kypros. Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa Britannia otti Kyproksen haltuunsa. Erään tietosanakirjan mukaan nimi Kittim sen lisäksi ”tarkoittaa laajassa merkityksessä länttä yleensä,  mutta varsinkin merillä kulkevaa länttä” (The Zondervan Pictorial Encyclopedia of the Bible). Muuan nykykielinen raamatunkäännös kääntää ilmauksen ”Kittimin laivat” ilmauksella ”läntisten rannikkomaiden laivat” (New International Version). Ensimmäisessä maailmansodassa Kittimin laivat osoittautuivat pääasiassa Euroopan länsirannikon edustalla sijaitsevan Britannian laivoiksi.

¹⁴ Sodan pitkittyessä Britannian merivoimat saivat vahvistuksekseen lisää Kittimin laivoja. Saksalainen sukellusvene U-20 upotti 7. toukokuuta 1915 matkustajalaiva Lusitanian Irlannin etelärannikon edustalla. Kuolleiden joukossa oli 128 amerikkalaista. Myöhemmin Saksa ulotti sukellusvenesodan Atlantille. Sen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti 6. huhtikuuta 1917 Saksalle sodan. Yhdysvaltain sotalaivojen ja -joukkojen vahvistama etelän kuningas – nyt Angloamerikkalainen maailmanvalta – oli täydessä sodassa kilpailevan kuninkaansa kanssa.

15. Milloin pohjoisen kuningas tuli ”alakuloiseksi”?

¹⁵ Jouduttuaan Angloamerikkalaisen maailmanvallan hyökkäyksen kohteeksi pohjoisen kuningas tuli ”alakuloiseksi” ja tunnusti tappionsa marraskuussa 1918. Vilhelm II lähti maanpakoon Alankomaihin, ja Saksasta tuli tasavalta. Mutta pohjoisen kuningas ei ollut vielä mennyttä.

KUNINGAS TOIMII ”TEHOKKAASTI”

16. Miten pohjoisen kuningas profetian mukaan suhtautuisi tappioonsa?

¹⁶ ”Hän [pohjoisen kuningas] on palaava ja sinkoava tuomiojulistuksia pyhää liittoa vastaan, ja hän toimii tehokkaasti, ja hänen täytyy palata, ja hän kiinnittää huomiota niihin, jotka hylkäävät pyhän liiton.” (Daniel 11:30b.) Näin enkeli profetoi, ja näin todella tapahtui.

17. Mikä johti Adolf Hitlerin valtaannousuun?

 ¹⁷ Sodan päätyttyä vuonna 1918 voittoisat liittoutuneet pakottivat Saksan ankaraan rauhansopimukseen. Saksan kansan mielestä sopimuksen ehdot olivat raskaat, ja uusi tasavalta oli heikko alusta pitäen. Saksa hoiperteli joitakin vuosia äärimmäisessä ahdingossa ja koki suuren lamakauden, joka lopulta jätti kuusi miljoonaa ihmistä työttömiksi. 1930-luvun alkupuolella olosuhteet olivatkin kypsät Adolf Hitlerin valtaannousulle. Hänestä tuli valtakunnankansleri tammikuussa 1933, ja seuraavana vuonna hän otti itselleen johtajuuden kolmannessa valtakunnassa, joksi natsit valtiotaan kutsuivat. b

18. Miten Hitler ’toimi tehokkaasti’?

¹⁸ Heti valtaantulonsa jälkeen Hitler suuntasi ilkeämielisen hyökkäyksen ”pyhää liittoa” vastaan, jota Jeesuksen Kristuksen voidellut veljet edustivat (Matteus 25:40). Tässä hän toimi ”tehokkaasti” näitä uskollisia kristittyjä vastaan, sillä hän vainosi monia heistä julmasti. Hitler saavutti taloudellista ja diplomaattista menestystä ja toimi siis ”tehokkaasti” näilläkin aloilla. Muutamassa vuodessa hän teki Saksasta varteen otettavan mahdin maailmannäyttämöllä.

19. Keiden kanssa Hitler pyrki liittoutumaan tukea etsiessään?

¹⁹ Hitler ’kiinnitti huomiota niihin, jotka hylkäsivät pyhän liiton’. Keitä he olivat? Ilmeisesti kristikunnan johtajia, jotka väittivät olevansa liittosuhteessa Jumalan kanssa mutta olivat lakanneet olemasta Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia. Hitler pyysi menestyksekkäästi tukea ”niiltä, jotka hylkäävät pyhän liiton”. Hän teki esimerkiksi konkordaatin Rooman paavin kanssa. Vuonna 1935 Hitler perusti kirkollisministeriön. Yksi hänen tavoitteistaan oli saattaa evankeliset kirkot valtion valvontaan.

 KUNINKAASTA LÄHTEE ”KÄSIVARSIA”

20. Mitä ”käsivarsia” pohjoisen kuningas käytti hyödykseen ja ketä vastaan?

²⁰ Hitler lähti pian sotaan, kuten enkeli oli aivan oikein ennustanutkin: ”Nousee käsivarsia, jotka ovat lähtöisin hänestä, ja ne häpäisevät pyhäkön, linnoituksen, ja poistavat vakituisen uhrin.” (Daniel 11:31a.) ”Käsivarret” olivat sotavoimia, joita pohjoisen kuningas käytti taistellakseen etelän kuningasta vastaan toisessa maailmansodassa. Natsien ”käsivarret” hyökkäsivät Puolaan 1. syyskuuta 1939. Kaksi päivää myöhemmin Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan auttaakseen Puolaa. Näin alkoi toinen maailmansota. Puola luhistui nopeasti, ja pian sen jälkeen Saksan joukot valtasivat Tanskan, Norjan, Alankomaat, Belgian, Luxemburgin ja Ranskan. ”Vuoden 1941 lopussa natsi-Saksa hallitsi mannermaata.” (The World Book Encyclopedia.)

21. Miten tilanne muuttui pohjoisen kuningasta vastaan toisen maailmansodan aikana, ja mikä oli seurauksena?

²¹ Vaikka Saksa ja Neuvostoliitto olivat allekirjoittaneet ”raja- ja ystävyyssopimuksen”, Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941. Tämä sotatoimi toi Neuvostoliiton Britannian rinnalle. Neuvostoarmeija teki voimakasta vastarintaa Saksan joukkojen vaikuttavasta alkumenestyksestä huolimatta. Joulukuun 6. päivänä 1941 Saksan armeija kärsikin tappion Moskovan edustalla. Seuraavana päivänä Saksan liittolainen Japani pommitti Pearl Harboria Havaijissa. Tästä kuultuaan Hitler sanoi apulaisilleen: ”Nyt meidän on mahdotonta hävitä tätä sotaa.” Joulukuun 11. päivänä hän äkkipikaisesti julisti sodan Yhdysvalloille. Mutta hän aliarvioi sekä Neuvostoliiton että Yhdysvaltain voiman. Neuvostoarmeijan hyökätessä idästä ja brittiläisten ja amerikkalaisten joukkojen lähestyessä lännestä tilanne kääntyi nopeasti Hitleriä vastaan. Saksalaiset  joukot alkoivat menettää alueita toisensa perään. Hitlerin tehtyä itsemurhan Saksa antautui liittoutuneille 7. toukokuuta 1945.

22. Miten pohjoisen kuningas ’häpäisi pyhäkön ja poisti vakituisen uhrin’?

²² ”Ne [natsien käsivarret] häpäisevät pyhäkön, linnoituksen, ja poistavat vakituisen uhrin”, sanoi enkeli. Muinaisessa Juudassa pyhäkkö oli osa Jerusalemin temppeliä. Mutta kun juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen, Jehova hylkäsi heidät ja heidän temppelinsä (Matteus 23:37–24:2). Ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien Jehovan temppeli on todellisuudessa ollut hengellinen temppeli, jonka kaikkeinpyhin on taivaissa ja hengellinen esipiha maan päällä, missä Jeesuksen, Ylimmäisen Papin, voidellut veljet palvelevat. 1930-luvulta eteenpäin ”suuri joukko” on palvonut voidellun jäännöksen yhteydessä, ja sen sanotaan siksi palvelevan ’Jumalan temppelissä’. (Ilmestys 7:9, 15; 11:1, 2; Heprealaisille 9:11, 12, 24.) Valvomissaan maissa pohjoisen kuningas häpäisi temppelin maallisen esipihan vainoamalla säälimättömästi voideltua jäännöstä ja sen tovereita. Vaino oli niin ankara, että ”vakituinen uhri” – julkinen ylistysuhri Jehovan nimelle – poistettiin (Heprealaisille 13:15). Hirvittävistä kärsimyksistä huolimatta uskolliset voidellut kristityt sekä ”muut lampaat” jatkoivat kuitenkin saarnaamista toisen maailmansodan aikana (Johannes 10:16).

”ILJETYS” ASETETAAN

23. Mikä oli ”iljetys” ensimmäisellä vuosisadalla?

²³ Kun toisen maailmansodan loppu häämötti, seurasi uusi vaihe, niin kuin Jumalan enkeli oli ennustanut. ”He asettavat autioittavan iljetyksen.” (Daniel 11:31b.) Jeesuskin oli puhunut ”iljetyksestä”. Ensimmäisellä vuosisadalla se osoittautui Rooman armeijaksi, joka  tuli Jerusalemiin vuonna 66 kukistamaan juutalaisten kapinaa. c (Matteus 24:15; Daniel 9:27.)

24, 25. a) Mikä on ”iljetys” nykyisinä aikoina? b) Milloin ja miten ”iljetys” asetettiin?

²⁴ Mikä ”iljetys” on asetettu nykyisinä aikoina? Kyseessä on ilmeisesti Jumalan valtakunnan ’iljettävä’ väärennös. Tämä oli Kansainliitto, helakanpunainen peto, joka meni syvyyteen eli lakkasi olemasta maailmanrauhan järjestönä, kun toinen maailmansota syttyi (Ilmestys 17:8). ”Peto” oli kuitenkin ’nouseva syvyydestä’. Se nousi, kun 24. lokakuuta 1945 perustettiin Yhdistyneet kansakunnat, johon silloin kuului 50 jäsenmaata, muun muassa entinen Neuvostoliitto. Näin enkelin ennustama ”iljetys”, Yhdistyneet kansakunnat, oli asetettu.

²⁵ Saksa oli ollut pohjoisen kuninkaan asemassa etelän kuninkaan johtavia vihollisia molempien maailmansotien aikana. Kuka tai mikä olisi seuraava siinä asemassa?

[Alaviitteet]

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Mitkä vallat olivat pohjoisen kuninkaan ja etelän kuninkaan osissa 1800-luvun lopussa?

• Miten taistelun tulos osoittautui pohjoisen kuninkaalle ensimmäisessä maailmansodassa sellaiseksi, ”ettei viimeisellä ole samoin kuin ensimmäisellä”?

• Miten Hitler teki Saksasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen varteen otettavan mahdin maailmannäyttämöllä?

• Mikä oli tuloksena pohjoisen kuninkaan ja etelän kuninkaan välisessä kilpailussa toisen maailmansodan aikana?

[Tutkistelukysymykset]

 [Taulukko/Kuvat s. 268]

DANIELIN 11:27–31:N KUNINKAAT

Pohjoisen Etelän

kuningas kuningas

Daniel 11:27–30a Saksan valtakunta Britannia jota

(1. maailmansota) seurasi

Angloamerikkalainen

maailmanvalta

Daniel 11:30b, 31 Kolmas valtakunta Angloamerikkalainen

(2. maailmansota) maailmanvalta

[Kuva]

Presidentti Woodrow Wilson kuningas Yrjö V:n seurassa

[Kuva]

Monia kristittyjä vainottiin keskitysleireissä

[Kuva]

Kristikunnan johtajat tukivat Hitleriä

[Kuva]

Auto jossa arkkiherttua Frans Ferdinand murhattiin

[Kuva]

Saksalaissotilaita 1. maailmansodassa

 [Kuva s. 257]

Britannian pääministeri Winston Churchill, Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin sopivat Jaltassa vuonna 1945 suunnitelmista, jotka koskivat Saksan miehitystä, uuden hallituksen muodostamista Puolaan ja Yhdistyneiden kansakuntien perustamiskonferenssin pitämistä

 [Kuvat s. 258]

1. Arkkiherttua Frans Ferdinand 2. Saksan laivastoa 3. Britannian laivastoa 4. Lusitania 5. Yhdysvaltain sodanjulistus

 [Kuvat s. 263]

Adolf Hitler oli varma voitosta Saksan sodanaikaisen liittolaisen Japanin pommitettua Pearl Harboria